Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahastot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahastot. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Onko vihdoin aika suunnata katse Afrikkaan?

Kun markkinat seuraavat Teslan, Googlen, Microsoftin ja Amazonin uusia kurssiennätyksiä, minä uskon edelleen järkähtämättömästi arvo- ja osinkosijoittamiseen. Monet markkinakommentaattorit enteilevät rotaatiota takaisin kasvuyhtiöistä arvo-osakkeisiin. Mitä korkeammalle tekno-osakkeet kiipeävät sitä alhaisemmiksi niiden tuotto-odotukset käyvät. Amerikkalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten yhtiöiden lisäksi olen kääntänyt katseeni Afrikkaan. Mantereeseen, jonka väestönkasvu on nopeaa, toimintaolosuhteet haastavat ja luonnonvarat suunnattomat.

Afrikasta on povattu sijoittajille pitkään uutta Aasiaa, mutta lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Koronakriisin seurauksena sijoittajat ovat vetäneet markkinoilta pääomia ja osakekurssit ovat laskeneet entisestään, eivätkä ne ole palautuneet kehittyneiden markkinoiden tapaan. Sijoitusteesini perustuu siis mantereen osakemarkkinoiden historiallisen alhaiseen arvostustasoon, nopeaan väestönkasvuun ja kehitykseen sekä siihen odotukseen, että ulkomainen pääoma jonain päivänä palaa mantereen osakemarkkinoille.

Koska Afrikkaan on vaikea sijoittaa suoraan, olen lähtenyt sijoittamaan Afrikkaan helpoimmalla tapaa hyödyntäen kahta Nordnetin valikoimasta löytyvää rahastoa. Molempiin rahastoihin voi sijoittaa ilman välityspalkkiota ja kertasijoituksen suuruus voi olla viidestätoista eurosta ylöspäin. Koska tykkään painella nappeja, olen lähtenyt liikkeelle varovaisesti sijoittaen alkuun vain hyvin pienen summan suhteessa koko osakesalkkuuni. Tein kahteen rahastoon molempiin parinsadan euron alkusijoituksen ja aion lisätä molempiin parikymppiä viikossa. Näin en myöskään makuuta pääomaa liiaksi omaisuuserässä, jonka valoisa tulevaisuus on todennäköisesti vielä vuosien päässä.

Millaisilla rahastoilla voi sijoittaa Afrikkaan?

DWS Africa

Luxemburgilaisen DWS:n Afrikka rahasto sijoittaa koko Afrikan mantereelle, mutta rahaston fokus on maissa kuten Etelä-Afrikka, Ghana, Egypti ja Nigeria. Rahaston sijoituksista noin 35 prosenttia on Egyptissä. Rahaston hallinnointipalkkio on kahdesta rahastosta alhaisin, 1,75 prosenttia, ja sen hallinnoitavat varat ovat hieman yli 30 miljoonaa euroa.

Rahaston sijoituksista kolmannes on rahoitusalan yhtiöissä ja noin neljännes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurin sijoitus on egyptiläinen kiinteistöyhtiö Orascom Development. Suurimpiin sijoituksiin lukeutuvat myös esimerkiksi kenialainen teleyhtiö Safaricom ja marokkolainen vähittäiskauppayhtiö Label Vie.


DWS African 10 vuoden kehitys.


Tundra Frontier Africa Fund

Ruotsalaisen Tundra rahastoyhtiön Afrikka rahastolla ei ole kymmenen vuoden tuottohistoriaa, mutta sen arvo on noin puolet alempana kuin viisi vuotta sitten. Rahasto on perustettu vuonna 2013 ja sen hallinnoitavat varat on ainoastaan 3 miljoonaa euroa. Rahaston 2,5 prosentin hallinnointipalkkio on korkea. Sitä luonnollisesti selittää haasteellinen kohdemarkkina. Se on rajannut kohdemarkkinoidensa ulkopuolelle Etelä-Afrikan ja arabiankieliset maat paitsi Egyptin. Rahaston sijoituksista yli 40 prosenttia on Egyptissä ja 20 prosenttia Nigeriassa.

Rahaston sijoituksista puolet on rahoitusalan yhtiöissä ja lähes viidennes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurimpiin sijoituksiin lukeutuu esimerkiksi nigerialainen Zenith Bank, Ghanan Unilever ja egyptiläinen maitotuotteiden valmistaja Obour Land.

Tundra Frontier African 5 vuoden kehitys.

Vaikka molempien rahastojen sijoituksista huomattava osa on Egyptissä, kahden rahaston suurimmissa omistuksissa ei ole juurikaan päällekkäisyyksiä. DWS:n rahasto painottaa enemmän Afrikan pohjoisosaa kun taas Tundran rahasto keskittyy Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Eri mantereista Afrikkaan kohdistuu ehkäpä eniten erilaisia riskejä: valuuttariskit, poliittiset ja taloudelliset riskit ovat kaikki korkeat. Aion kuitenkin nyt nähdä Afrikassa enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia. Tavoitteenani on rakentaa molempiin rahastoihin parintonnin suuruinen positio noin vuoden aikajänteellä.  Vaikka minulla ei ole vielä exit-strategiaa, sijoituksella Afrikkaan haen voimakasta arvonnousua.

***
Ota sijoittamisen perusteet haltuun ennen Afrikkaa, lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 14. lokakuuta 2019

Kaipaatko actionia pörssissä? Tykkäätkö painaa nappeja?

Aktiivinen kaupankäynti voi olla helposti vahingollista sijoituksillesi kaupankäyntikulujen, verojen ja virheellisten päätösten vuoksi. Toimeliaisuus osakemarkkinoilla voi myös usein johtaa hyvien yhtiöiden myyntiin ja tappiollisista sijoituksista kiinni pitämiseen. Jos kaipaat toimintaa pörssissä, voit hillitä innokkuuden vaikutusta osakesalkkuusi kahdella niksillä.

Olen vastannut omaan innokkuuteeni käydä aktiivista kauppaa perustamalla erillisen satelliittisalkun, jossa on vain pieni osa kokonaispääomastani. Tässä salkussa minulla on lupa käydä kauppaa aktiivisesti lyhyellä aikavälillä pyrkien hyötymään kurssinousuista ja -laskuista. Olen onnistunut kasvattamaan vuotuisia myyntivoittoja viimeiset viisi vuotta. Myyntivoitot ovat pieniä, mutta olen ruokkinut niillä lisää pääomaa osinkosalkkuuni. Ennen kaikkea satelliittisalkku hillitsee taipumustani käydä kauppaa ja voin koittaa hyötyä markkinoiden seuraamiseen käyttämästäni ajasta sekä vaivasta.

Satelliittisalkun lisäksi minulla on vielä pienempi rahastosalkku Nordnetissa. Jos tykkäät toiminnasta ja nappien painelusta, perusta sellainen myös itsellesi. Nordnetin maksuton kaupankäynti rahastoilla tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Rahastoja voi myös ostaa erittäin pienissä erissä, jolloin kaupankäyntifrekvenssi voi olla korkea. Laaja valikoima rahastoja tarjoaa mahdollisuuden näkemyksen ottamiseen erilaisilla yhtiöillä, markkinoilla ja omaisuuslajeilla.

Mitä olen rahastoilla tehnyt? Viimeksi pääsin hyötymään kultaan kytkeytyvien yhtiöiden arvonnoususta, kun aloitin rahasto-osuuksien oston hyvissä ajoin ennen kultaosakkeiden nousua. Tällä hetkellä olen ostanut öljyyn ja energiaan kytkeytyviin yhtiöihin sijoittavan rahaston osuuksia sekä pankkiosakkeisiin sijoittavan rahaston osuuksia pienissä erissä. Aloitin myös ostamaan Pakistaniin sijoittavaa rahastoa. Pakistanilaisten yhtiöiden osakekurssit ovat useista, hyvistäkin syistä historiallisen alhaisella tasolla.

Minulla on pääomaa sattelliittisalkussa ja rahastosalkussa noin 10 000 euroa eli noin 5 prosenttia osakkeisiin sijoittamistani varoista. Näin pelisalkun kehityksellä on vain pieni vaikutus kokonaisuuteen. Vuosien mittaan olen kehittynyt niin riskinhallinnassa kuin näkemyksen ottamisessa ylipäätään. Samalla tunnistan paremmin omia psykologisia taipumuksiani, se voi olla yksi tärkeimmistä asioista spekuloinnissa. Ei ole häpeä hyötyä markkinoiden liikkeestä, mutta markkinoille ei kuitenkaan kannata liiaksi antaa kovalla työllä ansaittuja rahoja.

lauantai 5. toukokuuta 2018

Myin Titaniumin asuntorahaston

Alkuviikosta kerroin etsiväni kohdetta kahdellekymmenelletuhannelle eurolle. Rahat tulivat Titaniumin asuntorahaston lunastuksesta. Olin sijoittanut siihen noin puolitoista vuotta aikaisemmin. Pääsin sijoittamaan rahastoon ilman merkintäpalkkiota, mutta lunastaessa maksoin kahden prosentin lunastuspalkkion. Tein lunastusilmoituksen vuoden lopussa ja huhtikuun puolivälissä varat olivat tililläni. Asuntorahastot eivät siis ole likvidejä sijoituksia.

Asuntorahaston sijoitusajan arvonnousu oli nettona noin 10 prosenttia. Arvonnousun päälle sain vuonna 2017 noin 2,5 prosentin tuotto-osuuden hankintahinnalle laskettuna. Tärkeimmät syyt asuntorahaston lunastukselle olivat asuntomarkkinoiden yleinen tilanne, Titaniumin asuntorahaston kysymyksiä herättävä talouden rakenne ja tila (kassavirran ja kulujen epäsuhta sekä alhainen vuokrausaste) sekä suhteellisen alhainen tuotto-osuus hankintahinnalle. Valitettavasti Titanium ei ole täysin onnistunut asuntorahastollaan. Kilpailu hyvistä sijoituskohteista on sijoittajien keskuudessa varmasti kiivasta. Nyt rahani kasvavat korkoa Bank Norwegianin talletustilillä.

Asiakkaan sijasta olen mieluummin Titaniumin omistaja, joka saa osuutensa hallinnointipalkkioista meni rahastoilla kuinka tahansa. Toki hallinnointipalkkiot vaihtelevat rahaston arvon ja tuoton vaihdellessa, mutta näen palkkiot verrattain vakaampana tulovirtana. Lisäksi omistaja hyötyy transaktiopalkkioista, joita yhtiö saa toteuttaessaan kiinteistökauppoja rahastolle. Merkitsin Titaniumia listautumisannissa ja ostin tammikuussa osakkeita lisää. Titaniumista parintonnin sijoitukselle juuri irronneet osingot olivat puolet asuntorahaston viime vuotisesta tuotto-osuudesta.

Jatkan edelleen Titaniumin hoivarahaston osuudenomistajana. Uskon, että hoivakiinteistöillä on sijoitusasuntoja valoisampi tulevaisuus useiden ajureiden tukemana. Väestön ikääntyminen ja erityisesti julkisten organisaatioiden tarve vapauttaa pääomia avaavat hyvät toimintaedellytykset rahastolle. Lisäksi pitkät vuokrasopimukset tekevät vuokratuloista vakaampia ja vuokrausaste säilyy korkeana. Rahaston hallinnointipalkkio on hurja, lähes 3 prosenttia, jonka lisäksi rahasto perii viidenneksen yli 7 prosentin tuotosta. Titaniumin omistajana saan onneksi hieman palkkionpalautusta osinkojen muodossa.

***
Lähde rakentamaan oma perustasi vaurastumiselle. Lue Vaurastumisen välineet.

tiistai 1. toukokuuta 2018

Private bankingia Nordnetissa ja Nordeassa

Kansainvälisenä työväen juhlapäivänä omat työläiseni, eurot, dollarit ja kruunut, etsivät uutta työpaikkaa. Valtaosa työläisistäni on entistä tehokkaammassa työpaikassa, mutta suurehko määrä työttömiä etsii uutta työtä. Pääoma hakee sijoitusta, joka työllistää työväkeä ja tekee tuottoa sijoittajalle. Olen itsekin työläinen, mutta samalla omistaja ja muun muassa sijoitustuottojen myötä työläistä suurempi veronmaksaja. Työllä, säästämällä ja sijoittamalla olen luonut varallisuuden, joka hiljalleen kiinnostaa suurempia sijoittajia etsiviä pankkiireja.

Nordnetin "private bankingia"

Kun salkkuni alkuvuodesta kohosi yli 200 000 euron rajapyykin, ehdin pyytämään käyttööni Nordentin private banking palvelun. Käytännössä tämä tarkoittaa alhaisempia kaupankäyntipalkkioita. Inderesin analyysipalvelun lisäksi en ole havainnut muita etuja, jotka eivät olisi muutoinkin kaikkien asiakkaiden ulottuvilla. Muutamista kolmansien osapuolten palveluista private banking asiakas voi saada alennusta.

Kaupankäyntikulujen alentaminen oli yksi tälle vuodelle asettamistani taktisista tavoitteista. Päästyäni private banking hinnoittelun piiriin kaupankäyntikuluni alenevat suhteellisesti. Lisäksi olen pyrkinyt nostamaan yksittäisten ostojen keskikokoa. Esimerkiksi Scandicia ostin huhtikuussa ensimmäisen erän 1200 euron edestä. Toisaalta edullisempi hinnoittelu on ehkä hivenen nostanut kaupankäyntiaktiviteettiani satelliittisijoitusten osalta. Pyrin hyötymään kurssivaihteluista entistä aktiivisemmin. Toivotan tervetulleeksi alemmat kaupankäyntipalkkiot, vaikka suuri osa kaupankäyntivolyymistäni onkin siirtynyt Nordnetin ulkopuolelle.

Nordean "sijoitusneuvontaa"

Tiedustellessani muutamia käytännön pankkiasioita Nordeasta viestipalvelun kautta, erehdyin kysymään olisiko Nordealla paikkaa kahdellekymmenelletuhannelle eurolle. En saanut koskaan vastausta kahteen päivittäisasioinnin kysymykseeni, mutta puhelimeni alkoi soida. Buukkari soitti ehdottaakseen verkkotapaamista sijoitusneuvojan kanssa. Koska haluaisin pitää mahdollisimman suuren osan pääomastani työssä, suostuin tapaamiseen.

Samalla viikolla istuin kotisohvallani kuuntelemassa sijoitusneuvojan avauspuhetta. Onnekseni ja onnekseen neuvoja kysyi tähän astisesta sijoituskokemuksestani. Kerroin neutraalisti harrastaneeni sijoittamista noin kymmenen vuotta ja annoin lyhyen katsauksen varallisuuteeni. Siirtyessäni varallisuuslajista toiseen, linjan toisesta päästä alkoi kuulua innostuneen ja yllättyneen oloisia ahaa ja vai niin lausahduksia. Päätettyä katsaukseni neuvoja suositteli tapaamista private banking puolen varainhoitajan kanssa. Mielenkiinnosta suostuin, vaikken odottanut Nordealta omaan tyyliini ja tavoitteisiini sopivia ratkaisuja, enkä luonnollisestikaan ollut valmis siirtämään yhteen pankkiin koko varallisuuttani.

Seuraavalla viikolla puhuin varainhoitajan kanssa. Hieman syvällisemmän varallisuuskatsauksen ja riskinottohalukkuutta selvittävän kysymyspatteriston jälkeen, varainhoitaja antoi ehdotuksensa. Hän suositteli sijoittamaan puolet pääomasta, jonka olin mielenkiinnon lisäämiseksi korottanut 40 000 euroon, maailmanlaajuista indeksiä seuraavaan rahastoon ja Säästö 75 yhdistelmärahastoon. Purin kovasti kieltäni ja monenlaisten taivutteluyritysten jälkeen kieltäydyin ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. Kuten odotin, varainhoitajan ehdotus oli vakioratkaisu, joka ei luonnollisesti sopinut strategiaani ja tavoitteisiini.

Kymppitonnit ovat yhä vailla työpaikkaa - ja olen vielä vailla vastauksia pankkiasiointia koskeviin kysymyksiini.

***
Puolueetonta ja palkitsevaa sijoitustietoa saat lukemalla Vaurastumisen välineet - sijoittajalta toiselle.

torstai 12. tammikuuta 2017

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa?

Tietopaketti sijoittamisen perusteista


Yksi tyypillisimpiä kysymyksiä valmennettaviltani tai ystäviltäni on, mihin sijoittaisin tietyn määrän euroja. Valitettavasti kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Se on kuitenkin löydettävissä Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esityksen avulla. Aloittavalla sijoittajalla ei, julkaisun nimestä huolimatta, tarvitse olla kymppitonnia kasassa. Tärkeintä on aloittaa.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esitys pyrkii kuitenkin tiivistämään olennaisimman eri sijoituskohteista, helppolukuiseen ja ymmärrettävään tapaan. Esitys avaa myös eri näkökulmat, jotka alkavan sijoittajan tulee ottaa huomioon eri lähtökohdista.

Esitys rakentaa suositun Tie ensimmäiseen 100 000 euroon esityksen perustalle ja syventyy eri sijoituskohteisiin: tilisäästämiseen, rahastoihin, ETF:iin, osakesijoittamiseen, vaihtehtoisiin sijoituksiin sekä asuntosijoittamiseen. Mitä sijoittajan on otettava huomioon etsiessään sijoituskohdetta kymppitonnille? Pohdinta riskin, tuoton, pääoman ja tavoitteiden välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa?
Esitys sopii parhaiten lukijalle, jonka taloudellinen perusta on kunnossa ja seuraavaksi vuorossa on säästöjen turvaaminen inflaatiolta ja niiden kasvattaminen koneen omistajana eikä vain osana.

Tuttuun tapaan yhdistelen niin julkaistua kuin julkaisematonta tietoa sekä käytännön esimerkkejä jäsennellysti. Esitys on hankittavissa edulliseen hintaan ja maksettavissa turvallisesti joko verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Saat linkin pdf-muotoiseen esitykseen sähköpostiisi ja voit lukea esityksen helposti vaikka älypuhelimellasi.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esitys on saatavilla täältä.

***
Voit hankkia kaikki Tarina vaurastumisesta esitykset edulliseen yhteishintaan verkkokaupasta.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Joulukuun pörssikaupat

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2016

Satelliittisijoitukseni Panostajan osakekurssi niiasi voimakkaasti tilinpäätöksen jälkeen ja päätin ostaa osakkeita 1000 kappaletta lisää. Suurimpina syinä kurssilaskulle lienee osinkoehdotus ja Takoman, Panostajan sijoituskohteen, erittäin heikko tilanne. Helmikuussa maksettava osinko laskee 0,05 eurosta 0,04 euroon. Takoman liikevaihto (-23 %) ja liikevoitto (-73 %) jatkoivat rajua laskuaan.

Jos Suomen talouden käänne on käsillä monien uutisten lupaamalla tavalla, on Panostaja yksi Helsingin pörssin suurimmista hyötyjistä. Talotekniikkaa remontoiva Kotisun on Panostajan valopilkku ja erinomainen sijoitus. Hammaslääkäriasema Megaklinikka tekee vielä tappiota avattuaan uuden aseman Tukholmaan. Rakennejärjestelyt digitaalisessa painotoiminnassa, Granossa, on päättymässä ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat vähenemään. Näiden tekijöiden vuoksi uskon, että lisäys Panostajaan oli suhteellisen turvallinen neljän prosentin efektiivisellä osinkotuotolla.

Myin Kemiran osakkeet kurssin noustua 11,7 euron tasolle. Tein osakkeella jälleen pienen viidenkympin myyntivoiton reilussa kuukaudessa. Myynti oli sarjassaan kolmas tänä vuonna. Kemira on ollut minulle spekulatiivinen pelipaperi sen ailahtelevan kurssikehityksen vuoksi, turvana jälleen hyvä osinkotuotto. Mikäli Kemiran kurssi laskee uudelleen alle 11 euron, ostan todennäköisesti osakkeita jälleen takaisin salkkuuni. Koetan kuitenkin pidättäytyä liiasta spekuloinnista ja keskittyä päätavoitteeseeni osinkotulojen kasvattamiseen.

Myinkin Nordnetin salkustani Itä-Eurooppaan sijoittavan rahaston kohdistaakseni lisää pääomaa kassavirtaa tuottaviin sijoituksiin. Loppukuusta ostin lisää Rapalaa parisataa kappaletta. Yhtiön liiketoiminnan laadussa ja kehityksessä ei ole hurraamista. Erityisesti liikevoitto on laskenut monta vuotta perätysten. Rapalalla on ollut mitä erilaisimpia vaikeuksia selityksenään heikolle suoritukselle. Itse pelkään, että pahimillaan yhtiön liiketoimintamallissa voi olla jotain vikaa ja kilpailijat voittavat markkinaosuuksia. Yrityksen uusi johto onkin ilmoittanut tarkastelevansa liiketoimintoja kriittisellä silmällä. Rapala on siten mahdollinen käänneyhtiö ja -sijoitus, josta uusi johto voi onnistuessaan saada irti paljon arvoa tunnettujen brändien ja jakelukanavan avulla.

Vaikeuksissa olevien yhtiöiden osakepoiminta on toiminut kohtuullisesti. Flowers Foods ilmoitti selvinneensä lakihuolistaan huomattavasti pelättyä pienemmin korvauksin ja yhtiön kurssi nousi voimakkaasti. Myös traktorivalmistaja Deeren osakekurssi kohosi merkittäväsi sen ilmoitettua odotuksia paremmasta tuloksesta. Markkinauutisten mukaan suursijoittajat olisivat siirtymässä kuluttajatuoteyhtiöistä kohti syklisempiä yrityksiä. Esimerkiksi ruotsalaisen AlfaLavalin kurssi on noussut voimakkaasti ostettuani sitä elokuussa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja kuluneesta vuodesta on tulossa monella tapaa ennätyksellinen. Palaan vuoden 2016 tuloksiin erillisissä kirjoituksissa tammikuun aikana. Tässä kuitenkin ensisilmäys vuoden 2016 lukuihin:

perjantai 5. elokuuta 2016

Laiska pääoma kassavirtatyöhön

Alkuvuodesta asetin itselleni tavoitteeksi tehdä joukon taktisia toimenpiteitä varallisuuden kasvun kiihdyttämiseksi. Olen oikeastaan toimeenpannut jokaisen neljästä kohdasta. Esimerkiksi kilpailuttamalla sijoitusasuntolainani sain taas pykälän verran irti nykyisestä omaisuudestani. Laskeskelin (jälleen) kuinka paljon minulla on pääomaa tehottomassa käytössä: käteistä sekä strategiaani kuulumattomia rahastosijoituksia. Haluan jatkaa edellen kassavirran merkityksen painottamista sijoitustoiminnassani. Vain kassavirralla pystyn ostamaan lisää osakkeita, asuntoja tai maksamaan laskuja.

Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:

Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €

Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.

Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.

Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.

Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.

Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.

Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.

torstai 4. kesäkuuta 2015

Blogien seuraaminen kannattaa

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2015

Aivan huhtikuun lopussa päätin myydä pienen sijoitukseni Finasta Russia Top 20 rahastoon. Sijoitin rahastoon ensimmäisen kerran joulukuussa ja jatkoin pienten erien ostoa helmikuun puoliväliin saakka. Sijoituksen arvo nousi tällä ajanjaksolla lähes 50 prosenttia, joten annualisoitu tuotto kipusi varsin kohtuulliseksi! Idea oli lainattu mukailtuna Laiska sijoittajalta. Blogien lukeminen siis kannattaa. Kiitos!

Toinen sijoitusidea, jonka otin hiljattain tarkkailuun, tuli Pikkusijoittajat blogista. Olen pidempään halunnut sijoittaa korkeaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin. Tämän ajatuksen takana on puolestaan halu kasvattaa dollarimääräisten sijoitusten suhteellista ja absoluuttista tuottoa. Koska yksittäisen yhtiön riski leikata osingonmaksuaan on verrattain korkea, en ole halunnut ajaa tavoitetta kohti suorin sijoituksin. Laajasti hajauttava ETF on mielestäni huomattavasti turvallisempi ja helpompi vaihtoehto sijoittaa korkeaa osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin.

Olen useasti etsinyt sopivaa ETFää löytämättä kuitenkaan sopivaa. Pikkusijoittajat kertoi sijoittaneensa tikkerillä SDIV kulkevaan Global X SuperDividend ETFään. Sen osinkotuotto on 6,3 prosenttia ja osingonmaksu kuukausittain. ETF sijoittaa 0,58 prosentin kulusuhteella noin sataan eri yhtiöön, joiden joukosta löytyy usea suomalainenkin yhtiö: Fortum, Elisa ja UPM. ETF:n korkea osingonmaksu ja kuukausittaiset maksuerät tukevat hyvin osingot uudelleen sijoittavaa strategiaa.

Lisäsin ETFän seurantalistalleni tutustuakseni siihen paremmin. Dollarit ovat tällä hetkellä tiukassa ja joudun odottamaan osingonmaksua nykyisistä sijoituksistani pystyäkseni tekemään järkevän kokoisen oston. Dollareistani toki kilpailee myös muutama muu houkutteleva sijoituskohde.

Salkun hienosäätöä

Ostin Kemiran takaisin salkkuun sen laskettua 10,5 euron tasolle. Kemira on minulle edelleen enemmän spekulatiivinen sijoitus kuin pitkän aikavälin sijoitus. Mikäli kurssi palautuu uudelleen 11-12 euron välimaastoon en jääne odottamaan ensi vuoden osinkoja. Tämän sijoituksen jälkeen minulla oli 5000-6000 euroa Nordnetissa käteistä orastavan korjausliikkeen varalle.

Käteinen poltteli salkussani. Olin pitkään seurannut muutamia amerikkalaisia vakuutusyhtiöitä: Aflac, Old Republic ja Chubb. Näistä kolmesta Old Republic oli ollut oman tarkkailulistani kärkipäässä. Koska minulla oli jälleen dollareita niukasti ja Nordnetilla oli käynnissä saksalaisten osakkeiden kampanja, vilkaisin tarkemmin kampanjayhtiötä – jälleenvakuuttaja MunichRe:tä. Kahkdeksan kappaleen hankintaan tärkeimpiä syitä oli: huipputasoltaan houkuttelevasti laskenut osakekurssi, reilu osinkotuotto ja osingonmaksun pitkä kasvuhistoria. Lisäksi saattaisin irrottautua Banco Santanderista, joka laski aiemmin voimakkaasti osinkoaan.

Ostettuani lisää BASF:ia viime syyskuussa ja tämän position avauksen myötä minun kannattanee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota saksalaisten yhtiöiden osingonmaksun verotukseen. Thomas Brandin artikkelin mukaan liikaa perityt lähdeverot voi pyytää takaisin Saksan verottajalta vielä neljä vuotta osingonmaksun jälkeen.

Pieni korjausliike tuli vihdoin

Toukokuussa myin HKScanin osakkeet ja hankin tilalle lisää TeliaSoneraa. Tässä markkinatilanteessa takuuosingot oli tärkein syy kasvattaa positiotani. Lisäyksellä halusin myös pitää käteisen määrän hallinnassa.

Kuun puolivälin seurannassa oli huomattavaa, että pienoinen korjausliike leikkasi viisi tonnia salkkuni arvosta. Ensimmäistä kertaa seurantahistoriani aikana salkun voitto oli kasvanut kaksinumeroisin luvuin neljä kuukautta perätysten. Kuun loppua lähestyttäessä OMXH-indeksi suuntasi kuitenkin ylöspäin. Yllä oli kuitenkin aivan riittävästi, jopa liikaa, aktiviteettia yhdelle kuukaudelle.



***

Blogilista palvelu on lopettanut toimintansa. Tarinaa vaurastumisesta voit seurata myös Blogipolun kautta.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Kaksi myyntiä kuukaudessa

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2015

Huhtikuun puolivälissä kirjasin jälleen ylös niin sijoitussalkun kuin kokonaisvarallisuuden kehityksen. Ensimmäistä kertaa seurantahistoriani aikana salkun voitto kasvoi kaksinumeroisin luvuin neljä kuukautta perätysten. Tästä syystä enteilin huhtikuulle korjausliikettä. Osakesalkkuni ei jaksanut enää ponnistaa uudelle kymmentuhannelle, mutta kokonaisvarallisuus puolestaan 215 000 euroon.


Aivan kuun alussa tein lunastuksen DanskeInvest Eurooppa Osinko rahastosta, johon olin aloittanut kuukausittaiset merkinnät opiskeluaikana vuonna 2006. Kuukausisäästämisen olin lopettanut 2009 ja pitänyt sijoituksen tähän päivään saakka. Nyt pääsin heikosti suoriutuneesta sijoituksesta eroon hieman alle 40 prosentin tuotolla. Vuotuinen tuotto jäi siis hyvin matalaksi. Osinko-osakkeisiin sijoittamalla saan vastaavan tuoton osinkona, jonka voin sijoittaa uudelleen, ja kaupan päälle tulee mahdollinen arvonkehitys.

Korkean kulusuhteen (1,75 %) ja heikon suorituskyvyn vuoksi muinaissijoitukseni rahastoihin ovat ensimmäisenä myyntilistalla. Eurooppaan sijoittavan rahaston myynnin osalta saatoin olla hivenen edellä aikaa, koska media kirjoitti paljon eurooppalaisten osakkeiden houkuttelevuudesta.

Kurssien porhaltaessa ylöspäin on usein järkevää luopua heikoimmista sijoituksista ja yhtiöistä. Toimenpiteeni tukee tavoitettani kasvattaa kokonaisvarallisuuttani. Myynnistä vapautuneista varoista kohdennan osan osakesijoituksiin ja osan varaan tulevaan asuntosijoitukseen. Lyhennän myös sisäistä velkaani kirjaamalla osan tuottoa.fi sijoitukseksi.

Lisäsijoitukseni General Electriciin osoittautui lyhyellä aikavälillä onnistuneeksi. Yhtiö ilmoitti enteilemäni vauhdikkaan irtautumisen rahoitustoiminnoistaan. Sijoittajat kiittivät päätöksestä reilulla kurssinousulla. Myös sijoitus Matteliin olisi ollut kannattava. Yhtiön osavuosikatsaus sisälsi merkkejä yhtiön myynnin kääntymisestä tai vähintäänkin laskun hiljentymisestä. Myös Mattelin kurssi nousi voimakkaasti.

Lisää irtaantumisia alisuoriutujista

Pääsiäisviikolla myin myös Kemira sijoitukseni. Olin ostanut osaketta marraskuussa 2014 ja pienen kurssinousun ja osingon jälkeen annualisoiduksi nettotuotoksi muodostui 26 %. Viritin kurssihälytyksen 10,4 euroon, jolloin voin harkita ostavani osaketta uudelleen. Osakemyynnit eivät varsinaisesti ole osa sijoitusstrategiaani. Siitä minun on muistutettava itseäni.

Halusin kuitenkin lisätä käteisen määrää salkussani, mikäli kurssit kääntyisivät laskuun. Tulen varmastikin realisoimaan 1-2 muuta satelliittisijoitusta tämän vuoden aikana kotiuttaakseni hieman voittoja ja luopuakseni heikoista yhtiöistä hyvässä markkinatilanteessa. Myyntiin sisältyy aina riski menetetystä tuotosta tulevaisuudessa. Hyvä esimerkki löytyy esimerkiksi lokakuulta 2010.

Nostin jälleen reilun satasen pois Fixurasta. Summa ei ole suuri, mutta vähentää edelleen riskiäni suorassa vertaislainauksessa. 1200 euron sijoituksesta, jaettuna 100 euron kokoisiin lainoihin, suuri osa näyttää päätyvän luottotappioon. Kahden kolmen vuoden kokeilun jälkeen muutama laina on maksettu takaisin ennenaikaisesti ja suurta osaa muttei kaikkia on lyhennetty. Silti valtaosa voimassa olevista lainoista on päätymässä perinnän ja ulosoton kautta luottotappioksi. Valitettavasti tätä vaihtoehtoista sijoitusta ei voi kutsua menestykseksi.

torstai 8. tammikuuta 2015

Loppuvuoden viilaukset

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2014

Vuoden viimeiset kuukaudet olivat olleet tapahtumarikkaita. Osakesalkkuni marraskuun tulokkaat aiheuttivat uudelleenjärjestelyjä salkussani. Koska satelliittisalkkuni ostojeni myötä paisunut hieman sallimaani suuremmaksi, päätin antaa Cramolle paikan uudehkossa vuokrausdivisioonassani. Näin suomalainen konevuokraaja liittyi Textainerin ja Enscon joukkoon.

Laiska sijoittajaa seuraten aloitin puolisystemaattisen osto-ohjelman Venäläisiin osakkeisiin sijoittavaan rahastoon, joka oli Finasta Russia TOP20. Ensimmäisen 100 euron suuruisen transaktion jälkeen Venäjän osakemakkina laski entisestään. Linjasin mielessäni tekeväni ostot seuraavasti: 100 euron alkusijoituksen jälkeen lisään 50 euroa aina kun sijoitus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Enimmäissijoitukseksi päätin 1000 euroa. Heti ensimmäisen sijoituksen jälkeen teinkin neljä lisäostoa. Sitten markkina alkoi palautua.

Finastan lisäksi uskaltauduin ostamaan neljännen erän Nokian Renkaita alle 20 euron hintaan. Tämä osto rikkoi useita, tosin kirjoittamattomia, sääntöjäni: tein useita ostoja osakkeeseen lyhyellä aikavälillä, yhtiö ei ainakaan toistaiseksi kuulunut ydinsijoituksiini ja olin aiemmin linjannut keventäväni venäjäriskiäni.

Itsenäisyyspäivänä tein 300 euron noston Fixurasta tehdäkseni 1000 euron lisäsijoituksen tuottoa.fi palveluun. OPR-Vakuus, tuottoa.fi palvelun taustalla oleva yhtiö, laski osakkeilleen maksaman osingon 7 prosenttiin lopettamalla nykyisen osakesarjan tarjonnan ja tuomalla saataville uuden C-sarjan. Olemassa olevien B-sarjan osakkeiden tuotto luonnollisesti säilyy ennallaan. Minulla on nyt 9000 euroa sijoitettuna pienlainoihin tuottoa.fi palvelun kautta.

Öljyn hinnan voimakkaan laskun myötä Emerson Electric oli laskenut huipputasoltaan 70 dollarista 60 dollarin tuntumaan. Edellisen kerran olin ostanut yhtiötä alle 50 dollarin vuonna 2012. Vaikka osa Emersonin liiketoiminnasta oli riippuvainen öljyteollisuudesta, mielestäni yhtiön osakekurssi oli sijaiskärsijä. Jälleen marraskuussa yhtiö korotti osinkoaan 9 % ja se oli 57. vuotuinen osingonmaksu ja 19. peräkkäinen korotus. Efektiivisen osinkotuoton ollessa 3 prosenttia, yli historiallisen keskiarvon, päätin  ottaa hyödyn Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjouksesta.

Lue Dividend Ladderin tuore analyysi Emersonista.
Seuraa salkkuani tarkemmin Sharevillessä.

torstai 4. syyskuuta 2014

Tuotonhakumatkalla elokuussa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2014

Helteisen heinäkuun jälkeen jatkoin elokuussa vuodelle 2014 asettamani tavoitteen toteuttamista -tuottamattomien sijoitusten uudelleenkohdentamista. Myin Nordnet salkustani Franklin India rahaston, johon olin sijoittanut pienissä erissä vuosien 2010 ja 2014 välillä. Intia-sijoitus oli myydessä 20 prosenttia voitolla. En nähnyt suurta potentiaalia kurssinousuun rahaston ollessa viiden vuoden huipussaan. Ennen kaikkea halusin kuitenkin nämäkin varat työskentelemään ensisijaisen tavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton kerryttämisen, eteen.

Elokuussa rikoin aikaisempia rajojani siirtämällä osakesalkustani 5000 euroa laiskaa käteistä takaisin pankkiin. Kahta vaihtoehtoa hetken punnittuani päädyin sijoittamaan rahat tuottoa.fi palveluun. Sijoitus tulee tarjoamaan tasaisen ja hyvän tuoton lisäksi kuukausittaista kassavirtaa. Vaikka rikoinkin henkisiä rajojani nostamalla ensimmäistä kertaa rahaa ulos sijoitussalkustani, madalsin kynnystä muodostamalla sisäisen lainan. Kirjanpidossani 5000 euroa säilyy osakesalkussani. Vähitellen teen osakesalkkuuni lainan maksuja, jotka kirjaan kirjanpidossani sijoitukseksi tuottoa.fi palveluun, kunnes sisäinen laina on täysin maksettu. Tällä toimenpiteellä tähtään jälleen pääoman tuoton parantamiseen sekä kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen.

Nokian Renkaat julkaisi osavuosikatsauksen, minkä jälkeen kurssi romahti yli kuusi prosenttia. Olen tehnyt Nokian Renkaisiin kolme erillistä ostoa, ensimmäisen ennen tämän vuoden osinkoa ja toisen kesäkuun puolivälissä. Kuten aiemmin totesin, toinen ostoni oli hätiköity. Kurssi voi jatkaa vielä laskuaan Venäjä pakotteiden kiristäessä yleistä taloustilannetta. Tätä varten olisi ollut hyvä olla kärsivällisempi toisen ostoerän kanssa. Koska yhtiö on jo suurella painolla salkussa, en ole välttämättä halukas kasvattamaan position kokoa enää lisää.

Nokian Renkaiden lisäksi ostin salkkuuni uuttaa osaketta, amerikkalaista maatalouskone- ja traktorivalmistaja Deereä. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään. Seurannan aloittamisen jälkeen osakekurssi kuitenkin nousi nopeasti 95 dollariin. Alkaneen korjausliikkeen myötä osakekurssi laski 85 dollarin tuntumaan, jolloin päätin käyttää viimeiset dollarini positioon yhtiössä. Deeren liiketoiminnan tukena oli äärimmäisen tunnettu ja vahva brändi, markkinajohtajuus Pohjois-Amerikassa sekä väestönkasvun edellyttämä maatalouden tuotannon kasvu.

Yleisesti ottaen osakemarkkinoiden kehitys elokuussa oli alavireistä. Kesän alennusmyynnit tulivat myöhässä osakesalkun arvon laskiessa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Elokuun loppupuolta lähestyttäessä osakekurssit jälleen kiipesivät ylöspäin laskeakseen jälleen syyskuun ensimmäisinä päivinä Ukrainan kriisin painaessa markkinoiden tunnelmaa.

Loppuvuotta lähestyttäessä pohdin erityisesti Oriola-KD:n tai Panostajan myyntiä. Yhtiöt olivat epäonnistuneet sekä osingonmaksun että kurssikehityksen osalta. Panostajan talouslukuja katsoessani tulin siihen lopputulokseen, että olisi todennäköisempää Panostajan palaavan osingonmaksajaksi. Koska Oriola-KD:n tunnelin päässä ei juuri valonpilkettä näkynyt, valitsin sen myyntikohteeksi. Mahdollisen myynnin tavoitteena oli ensinnäkin vapauttaa pääomaa tuottavampaan kohteeseen ja kohentaa salkun laatua. Toiseksi, runsaiden voitollisten myyntien takia tappiollisen position myynti toisi verovähennyksiä.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Käteinen polttelee

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2013

Ukrainan kriisin kiristyessä ostin YIT:n osakkeita pienen 100 kappaleen erän 8,51 euron kappalehintaan. Tämä oli erittäin riskinen lisäys. Ruplan arvon heikkeneminen, asuntomarkkinoiden yllä leijuvat myrskypilvet ja poliittiset epävarmuudet olivat painaneet yhtiön osakekurssia. YIT on kuitenkin osoittautunut vuosien saatossa laadukkaaksi yhtiöksi, joka on selvinnyt talouden tyrskyistä vuosikymmenien ajan. Asuntoja, kun tullaan tarvitsemaan aina ja niiden tuotantoa ei voi siirtää maamme rajojen ulkopuolelle.

Kuun puolivälin jälkeen arvioni, ainakin lyhyellä aikavälillä, osoittautuivat vääriksi. 19.3. YIT:n kurssi sukelsi päivän päätteeseen mennessä yli kuusi prosenttia. Aiemmin marraskuussa myymäni Caverion sen sijaan sinnitteli myyntihintani yläpuolella. Olinko tehnyt virhearvion? Kuun loppua kohti YIT:n kurssi lähti palautumaan muiden osakkeiden vanavedessä kohti ostotasoa.


Maaliskuussa toteutin vuodelle 2014 asettamaani tavoitetta, sijoitetun pääoman tehokkuuden parantamista. Myin Danske Bankin eurooppalaisiin pienyhtiöihin sijoittavan rahaston, johon olin opiskeluaikana säästänyt kuukausittain. Kuukausittaiset sijoitukset olin aloittanut vuonna 2006 ja lopettanut jo vuonna 2009. Voin kertoa, että annualisoitu tuotto hävisi moninkertaisesti 8 vuoden inflaatiolle.


Käteisvarantoni alkoivat olla erittäin korkealla tasolla. Käteiseksi olin rekisteröinyt yli 13 000 euroa, jotka odottivat uutta asuntosijoitusta. Tämän lisäksi käteistä lepäsi käyttötilillä ja muutamalla välitilillä lähes 10 000 euroa. 4 % osinkotuotolla laskettuna tämä laiska raha tuottaisi 400 € vuodessa. Nykyisessä markkinatilanteessa näen tärkeäksi pitää hivenen normaalia suurempaa käteispositiota.


Kuitenkin, tavoitteeni mukaisesti, lyhensin tätä käteispottia muutamalla toimenpiteeellä. En varsinaisesti vanno vararahaston nimeen. Sijoitin vihdoin 1000 euroa tuottoa.fi palveluun. Ostin 150 kappaletta lisää TeliaSoneran osakkeita kasvattaakseni nykyistä positiotani. Näen itselleni psykologisesti vaaralliseksi tilanteeksi sen, että suuri määrä käteistä lepää tuottamattomana. Olen aiemminkin sortunut tekemään useita ostoja lyhyellä aikavälillä. Tällöin on vaarana, että osaketutkimus jää puolitiehen ja ajoitus epäonnistuu.


Maaliskuun lopussa salkku rymisi kohahtaen yli 90 000 euron rajapyykin, jota se oli hivunnut kolmen kuukauden ajan.

torstai 9. tammikuuta 2014

Sijoitusstrategiaa vuodelle 2014

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2013

Vuoden lopussa on aina hyvä hetki terävöittää omaa sijoitusstrategiaa sekä pohtia seuraavan vuoden tavoitteita. Omassa sijoitusstrategiassani lähtökohtana on hankkia ydinsalkkuuni yhtiöitä, joiden osakkeita pyrin omistamaan ikuisesti-periaatteella ja keskityn vuotuisen osinkokertymän kehittämiseen markkinatilanteesta riippumatta. Satelliittisalkkuni lähtökohtana on puolestaan hyötyä markkinasykleistä, tilapäisistä yhtiökohtaisista hinnoitteluvirheistä ja osinkoa maksavien käänneyhtiöiden kurssikehityksestä.

Vaikka vuoden 2013 myynnit ovat useista syistä johtuen kohdentuneet ydinsalkun yhtiöihin, seuraavana vuonna 2014 tavoitteenani on realisoida muutamia satelliittisalkun omistuksia. Erityisesti NesteOilin ja Tiedon kurssitasot mahdollistavat mielekkään luopumisen sijoituksista. Ennen myyntiä pyrin kuitenkin pääsääntöisesti katsomaan yli kevään osinkojen. Kurssinousu voi hyvinkin edelleen jatkua, jopa muutaman vuoden, joten mahdolliset myynnit tulen jaksottamaan koko vuoden ajalle.

Salkkuhuoltoa ja voittoja kotiuttaessa oli kuitenkin tärkeä muistaa, etteivät myynnit kohdistuisi pelkästään kurssimenestyjiin, vaan myös heikosti suoriutuviin yhtiöihin (kuten tiedotusvälineet osuvasti sijoittajia vuoden lopussa muistuttivat). Tähän kategoriaan tulen laskemaan vähintäänkin opiskeluajoilta periytyvät DanskeBankin rahastot, joulukuussa arvoltaan 4400 €. Nousumarkkina on lisäksi hyvä tilaisuus luopua kassavirtaa tuottamattomista sijoituksista ja kehnoista yhtiöistä. Joulukuussa laitoin vihdoin sisään myyntitoimeksiannon oppirahasijoituksesta Vestasista ja myin osakkeet pois.

Joulua edeltävällä viikolla kävin Säästöpankissa kysymässä lainaa seuraavaa sijoitusasuntoa varten. Vastaanotto oli kylmä. Olin aavistellut sitä kysyessäni asiaa muutama kuukausi sitten sähköpostitse. Säästöpankki tarjosi Hypon lainaa, mutten vaivautunut kysymään sen yksityiskohtia. Danske Bank vaikutti erittäin kiinnostuneelta pitämään reilusti vähentyneet olemassa olevat asiakkaaat. Danske lupasi sijoitusasuntolainaa 100 % lainoitusasteella 1,65 marginaalilla. Säästöpankin marginaali oli puolestaan 2,5 %, joten näiden kahden välillä päätös oli yksinkertainen.


Loppuvuodesta pettymyksen toi Panostajan ilmoitus jättää osingot ensi vuonna maksamatta. Takoman saneerausuutiset olivat myrkkyä Panostajan taloudelle. Salkkuyhtöistäni lisäksi Sanoman ja Nokian osingonmaksu oli epävarmaa. Ottaen huomioon osinkoverotuksen kiristymisen absoluuttisen osinkokertymän kasvattaminen tulisi olemaan vuonna 2014 aikaisempaa vaikeampaa.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Lisää ExxonMobilia ennen Buffettia

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2013

Aivan lokakuun alussa hankin salkkuuni lisää ExxonMobilia. Nordnetin kaupankäyntitarjous houkutteli säästämään kaupankäyntikuluissa. Tarjous sinänsä ei ollut riittävä peruste hankkia osaketta. ExxonMobilin osinkotuotto oli jälleen kivunnut 3 prosentin tuntumaan osingonmaksun kasvun, omien osakkeiden hankintojen ja huipputasostaan laskeneen osakekurssin myötä. Ensimmäisen erän osakkeita olin hankkinut vuonna 2010 hintaan $62,37 ja toisen erän ostin salkkuun $86,18.

Vaurastumisen suurin ongelma, ajankäytön hallinta, vaivasi myös minua. Liikaa aikaa kului pitkien työpäivien jälkeen televisioon ja sijoituslukemiston kahlaamiseen. Olin asentanut iPadiini Seeking Alphan applikaation, joka on toki erinomainen työkalu, mutta intohimoiselle sijoittajalle erittäin vangitseva. Tarkkailulistojen luominen amerikkalaisista osakkeista on erittäin helppoa sekä kohteiden seuranta ja analyysien etsintä helpottuu.

Lisätuloja lokakuussa toi lähes koko viikon kestänyt työmatka eri paikkakunnille. Päivärahat tuovat hyvän verovapaan lisän normaalin palkan lisäksi. Ruokakulut vähenevät syömällä aamupalat hotellissa, lounas asiakaskäynnillä ja illallinen hotelliketjujen ateriaetua hyödyntäen. Säästäjän unelmaviikko.

Lokakuun lopussa myin Nordean African equity rahasto-osuuteni, joihin olin sijoittanut ajallisesti hajauttaen vuodesta 2010. Ilmeisesti Nordnetin siirtyminen kuluttoman rahastokaupankäynnin tarjontaan ei tukenut Nordean korkeisiin palkkioihin nojautuvaa strategiaa. Siten uudet rahastomerkinnät Nordean rahastoihin eivät olleet enää Nordnetin kautta mahdollisia. Päätin irtautua rahastosta muutamien eurojen voitolla. Jälleen kerran näidenkin rahojen sijoittaminen varmaan osingonmaksajaan olisi ollut huomattavasti järkevämpää.

Aika            Talletukset      Arvo    Omaisuus    Indeksi     Voitto
7/2013 59500 73564 114462 133,7 14064
8/2013 60500 76213 118890 136,7 15713
9/2013 61400 79986 124464 141,9 18586
10/2013 62300 80212 126108 140,7 17912

torstai 12. joulukuuta 2013

Käteistä kertyy

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2013

Vilkkaan heinäkuun jälkeen elokuu oli hiljainen sijoituskuukausi. Osakekurssit kautta linjan olivat mielestäni korkealla tasolla. Suurin yksittäinen kysymys oli kuitenkin se, ennustivatko kohonneet osakekurssit tulevaa talouskäännettä vai olivatko ne matalan korkotason aiheuttama ilmiö? Uutisten perusteella taloustilanne ei näyttänyt suuntavan juurikaan parempaan suuntaan. Elokuussa en tehnyt ainuttakaan osakesijoitusta.

Vaisala muisti kärsivällistä sijoittajaa muhkealla pääomanpalautuksella elokuun lopussa. Olin jo hetkeksi unohtanut! Salkussani olevat Intiaan ja Etelä-Amerikkaan sijoittavat rahastot olivat vajonneet nopeasti ja voimakkaasti. Tein useita pienlisäyksiä näihin rahastoihin. Elokuuhun mennessä olin puolestaan kerryttänyt seuraavaa sijoitusasuntoa varten yli 6000 euroa, mikä tarkoitti noin 1000 euroa kuukaudessa osakesijoitusten lisäksi.

Dollari käväisi jälleen yli 1,34 eurossa ja ehdin vaihtamaan 400 euroa dollareiksi. Syyskuussa euro heikentyi 1,33 dollariin. Tosin jenkkipörssistä ei juuri ostettavaa tahtonut löytyä. Käteistä olikin kertynyt Nordnetin tilille yli 5000 euroa pitkänaikavälin osakesijoittajaa varten.

Aika           Talletukset       Arvo   Omaisuus    Indeksi      Voitto
4/2013 57000 69780 105366 131,3 12780
5/2013 57750 73777 110702 137,4 16027
6/2013 58500 71104 109598 131,0 12604
7/2013 59500 73564 114462 133,7 14064
8/2013 60500 76213 118890 136,7 15713

torstai 14. marraskuuta 2013

Arvoyhtiötä tilapäisestä kuopasta

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2013

Hiljaisen huhtikuun jälkeen hankin salkkuun uutta amerikkalaista osaketta Western Unionia. Kansainvälisten maksujen välittämiseen erikoistuneen yhtiön osakekurssi oli painunut alas, yhtiön tunnusluvut olivat houkuttelevalla tasolla (P/E 9,7)  ja voimakkaasti kasvava osinkotuotto ylsi 3,2 prosenttiin. Olin hieman myöhässä oston ajoituksessa, sillä osakekurssi oli nopeasti noussut sen jälkeen, kun olin iskenyt silmäni yhtiöön. Yrityksen kassavirta oli järisyttävä ja amerikkalaiseksi yhtiön toiminta oli erittäin kansainvälistä. Western Union oli toimialallaan markkinajohtaja. Myös WU:n uhkana oli Internet ja sen myötä useat uudet kilpailijat. Tämä seikka oli yksi pääsyy virheelliseen Visan myyntiin.

Western Unionin hankinta oli merkki salkkuani kohtaavasta laajemmasta haasteesta. Eri osakkeita oli salkussa 36 (ydinsalkku) + 9 (satelliitit) + 5 (ETF). Uusia yhtiöitä oli tullut jakaantumisten seurauksena salkkuun: Abbott Laboratories oli jakaantunut sekä YIT ja Metso suunnittelivat jakaantumista. Näiden lisäksi omistuksia oli viidessä rahastossa, joihin olin tehnyt pieniä kertasijoituksia ajallisesti hajauttaen. Western Unionille ei ollut oikeastaan enää paikkaa salkussa. Divisioonarakenteen yksi tarkoitus oli pitää salkku sille tarkoitetussa rajoissa.

Toukokuussa ajatuksiini heräsi muutaman satelliittisijoituksen realisointi. Tieto ja NesteOil olivat myyntiä ajatellen houkuttelevalla tasolla. Dow Jones oli jälleen Yhdysvalloissa puhkaissut uuden ennätyksen sitten vuoden 1999 puhkaissen 15 000 pisteen rajan. Euroopassa kurssit olivat korkeimmillaan sitten vuoden 2008.


Toukokuussa varmistin vuokralaisen ensimmäiseen sijoitusasuntooni syyskuusta lähtien. Vaimean alun jälkeen sijoitusasunto näyttäisi saaneen myönteisen alun. Kerrytin myös nopeasti lisävaroja toisen sijoitusasunnon hankintaa varten. Omarahoitusosuuden kerryttäminen tarjosi hetken pienentää velkapääomaa, tarkkailla markkinoita ja kartoittaa sopivia kohteita. Aikaa tulisi käyttää myös sopivan rahoituksen etsintään.

- - - 
11/2013: Hankin WU:ta kurssiin 15,58. Siitä osakekurssi on noussut mukavasti 19 dollariin. Laadukkaan yhtiön kurssia tilapäisesti painaneet maakohtaiset vaikeudet Meksikossa osoittautuivat ohimeneviksi ja arvosijoittajalle erinomaiseksi ostopaikaksi.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Melkein pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2012

Vuoden lopun tienoilla kurssit nousivat sahaillen ylöspäin. Tarkkailin jälleen Cramoa 7 euron kurssitasolla, muta pian kurssi hyppäsi 10 euron tuntumaan. Nokia puolestaan ilmoitti laskevansa osinkonsa puoleen vuodentakaisesta, 20 senttiin. Vuoden alussa hankin salkkuuni Vaisalaa noin 17 euron kurssilla. Yhtiön näkymät vaikuttivat edelleen lupaavilta tilapäiset vaikeudet, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton, huomioiden. Lisäksi yhtiön myynti ja tulos kehittyivät suotuisasti tammi-syyskuun tuloksen perusteella. Yhtiön kannattavuuden kehitys ei kuitenkaan näytä lupaavalta, mutta nykyisellä kurssitasolla yhtiön osinkotuotto on tyydyttävä. Viimeksi osinko on ollut vuoden 2011 osinkoa alemmalla tasolla vuonna 2004.


Sampo Pankin rahastoista myin Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston vaatimattomalla voitolla (myynnin arvo 733 euroa, tuotto n. 8 %). Olin omistanut rahastoa jo lähes kuusi vuotta. Suorat osakesijoitukset näyttivät huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Niinpä niin Nordnet kuin Etrade saivat molemmat 400 euron lisätalletuksen. Etraden osuus talletuksista oli noussut 34 prosenttiin. Vastineeksi hankin salkkuun iSharesin Global Utilities ETFää (23.1.). Hankinta noudatti strategiaa lisätä dollarimääräisiä sijoituksia, sitä kautta dollarimääräisiä osinkoja sekä lisätä salkun vakautta. Yhdyskuntapalvelujen yhtiöiden vakaa ja korkea osinkotuotto täydensi hyvin dollarimääräistä salkkua, jossa keskimääräinen osinkotuotto (2,7 %) oli vielä vaatimaton verrattuna euromääräiseen salkkuun (5 %). Lisäsin salkkuun alamaissa rypevää Vaisalaa hieman reilun 17 euron osakekurssilla. 

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Vikapanostus Panostajaan

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2010

Vuoden viimeisenä kuukautena lisäsin salkkuun Abbott Laboratoriesia, joka oli valunut viimeisestä ostosta 12 prosenttia. Osto oli samalla keskihinnan laskua sekä varautumista Orionin myyntiin ensi vuoden osinkojen jälkeen. Joulukuussa ostin lisäksi Afrikkaan sijoittavaa rahastoa sekä Intiaan sijoittavaa rahastoa. Satelliittiosakkeeksi hankin vajonnutta F-Securea, jonka hinnan laskuun en löytänyt järkevää syytä. Toki osakkeen arvostustaso oli melko korkea, mutta sen osinkotuotto ja muut taloudelliset tunnusluvut vaikuttivat hyvältä. Lisäksi yhtiön liiketoiminnan luonne on vakaa, pääoman tuottoasteet huippuja, velkaantuneisuus matala ja kassavirta hyvä. Kuun lopussa hankin Ventures divisioonaan Visan osakkeita, jonka arvo oli laskenut FEDin uhattua rajoittaa luottokorttimaksujen ylärajaa.

Osakkeiden lukumäärä salkussa on lähtenyt selkeään kasvuun. Vaarana on ylihajautus sekä sijoitusten laadun heikkeneminen, kun sijoituskohteisiin perehtyminen jää vähälle. Vuodenvaihteessa tulisikin selkeyttää strategiaa ja siivota tarvittaessa salkkua. Vielä aivan vuodenvaihteessa hankin salkkuun siivun Panostajaa, 630 eurolla 450 kappaletta hintaan 1,40 osake. Panostajan pienyhtiöportfolio, riippuvaisuus rakentamisesta, hyvä osinkotuotto, varhainen osingonmaksu ja vahva omistajasuku olivat tärkeimmät syyt hankinnalle. Varjopuolina ovat yhtiön tappiollisuus ja korkea velkaantumisaste. Odotan kuitenkin, että yhtiö korottaa osinkoa rakentamisen lähtiessä kasvuun ja odotan yhtiön onnistuvan yritysjärjestelyissä. Pienyhtiöt ovat lisäksi taipuvaisia kulkemaan kurssikehityksessä hieman jälkijunassa. Panostajan kurssi onkin sahannut pikemminkin alaspäin.

Ajatuksena uusissa sijoituksissa on kuitenkin osinkotulojen hankkiminen sekä nousutrendissä myyntivoittojen saavuttaminen. Ostot onkin kohdistettu lähinnä osakkeisiin, joiden arvo ei ole kuluneena vuonna juuri noussut tai joiden arvo on laskenut. Lisäykset jo omistuksessa oleviin yhtiöihin on henkisesti vaikeaa, koska osakkeiden tuotot ovat korkeita.

Joulukuussa hankin myös muutamia kehittyville markkinoille sijoittavia rahastoja. Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Intiaan sijoittavat rahastot otetaan maantieteellisen hajautuksen vuoksi mukaan salkkuun. Tavoitteena on viiden rahaston salkku, johon voidaan sijoittaa tehokkaasti ajallisesti hajauttaen, toisin kuin ETFiin. Muita myöhemmin lisättäviä rahastoja ovat Venäjälle ja Aasiaan sijoittavat rahastot. 

Aika            Talletukset      Arvo                       Indeksi      Voitto
01/2010 15700 19460 107,8 3760
02/2010 16000 18688 101,9 2688
03/2010 17700 22420 113,0 4720
04/2010 17700 23056 116,2 5356
05/2010 17700 22120 111,5 4420
06/2010 17700 22806 114,9 5106
07/2010 20200 24611 111,4 4411
08/2010 20600 25635 114,2 5035
09/2010 21600 27488 118,0 5888
10/2010 23100 29923 122,1 6823
11/2010 24100 30983 122,3 6883
12/2010 26150 33978   126,0 7828

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Vero-optimointia Nokialla

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2010

Vuoden toiseksi viimeisenä kuukautena rahastosijoitukset kipusivat nipin napin plussan puolelle. Tämä oli historiallinen hetki. Jätän kuitenkin realisointien tekemisen ensi vuoden puolelle veroseuraamusten vuoksi. Myös edellisten myyntien jäljiltä oli pankkitilillä 1000 euroa odottamassa jonkinlaista ratkaisua. Verrattuna tilanteeseen 11/2009 sijoitussalkun koko oli kaksinkertaistunut 15 000 eurosta 30 000 euroon.

Marraskuussa salkkuun lisättiin erä Lassila&Tikanojaa, joka oli laskenut hivenen ensimmäisestä hankinnasta toukokuussa. Aivan marraskuun lopussa tein pitkään pohditun Nokia veivauksen. Tosin ilman välitöntä vastaliikettä eli osakkeen hankkimista takaisin salkkuun. Se osoittautui virheeksi, koska Nokian kurssi suuntasi myynnin jälkeen ylöspäin.

Marraskuussa pohdittiin yksittäisen sijoituserän kokoa kohonneiden kaupankäyntikulujen vuoksi.
Yksi askel tätä kohti oli satelliittiosakkeeksi lokakuussa hankitun HKScanin eräkoon suurentaminen.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

6 - Pidä kustannukset alhaalla

Sijoitusvihjeet

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Tämä pätee erityisesti Suomessa, jossa verokarhu rankaisee palkkatyöntekijää. Sijoittajan pidettävä kustannukset alhaalla luodakseen ja säilyttääkseen korkean säästämisasteen. Korkea säästämisaste puolestaan mahdollistaa sijoitukset osakkeiden lisäksi eri vaurastumisen vauhtipyöriin. Nettopalkastani säästän pelkästään osakkeisiin 30 prosenttia. Kaikkiaan omaisuutta kartuttavat transaktiot ovat 60 % nettoansioistani.

Pyrin kiinnittämään huomiota neljään eri kustannuserään:
  1. Elintasokustannukset
  2. Välittäjän veloittamat kaupankäyntikulut (ja säilytyskulut)
  3. Rahastoissa ja ETFissä veloitettavat hallinointipalkkiot
  4. Verot
Sijoitusvirhe, jonka olen tehnyt kustannusten kanssa, on ollut suurten kaupankäyntipalkkioiden maksaminen amerikkalaisten osakkeiden hankinnasta. Oikeammin sanottuna ostoeräni oli useamman vuoden ajan alimittainen kaupankäyntipalkkioon nähden. Ensimmäisen vuoden netto-osinko hädin tuskin riitti maksamaan kaupankäyntipalkkion. Olen korjannut tämän harventamalla ja suurentamalla ostoeriäni.

Olen pyrkinyt myymään omistamiani rahastoja. Ne ovat olleet pääasiassa opiskeluaikana hankkimiani Danske Bankin rahastoja. Kivijalkapankkien hallinointipalkkiot ovat yleisesti suhteellisen korkeat ja tuottokehitys harvoin yltää vertailuindeksiä korkeammalle tasolle. Suora osakesijoittaminen ei tuo vuosittaisia kuluja, jollei huomioida osingoista maksettavaa veroa. Kaupankäyntipalkkioihin olen kuluttanut viiden vuoden aikana 800 euroa.

Elintasokustannukset ovat kuitenkin se suurin vaurastumista hidastava tekijä. Elintasokustannuksiksi lasken kaikki normaalin perustoimeentulon ylittävät ostokset, harrastukset ja aktiviteetit. Avovaimoni kanssa kulutamme ruokaan 100 € kuukaudessa per henkilö. Tämän lisäksi illallistamme kerran tai kaksi kuukaudessa ravintolassa. Muuten syömme hyvää kotiruokaa, emmekä koe tinkivämme ruoasta tai sen laadusta.