Osinkovuosi 2021

Vuosi 2021 päättyi onnellisesti osinkotulojen osalta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 osinkotulot niiasivat rajusti, mutta palautuivat päättyneen vuoden aikana pörssikurssien tapaan. 

Osinkotulot nousivat uuteen ennätykseen

Asetin edellisessä katsauksessa vuoden 2021 osinkotulotavoitteeksi 7600 euroa. Osinkotulot ylsivät 7900 euroon eli 660 euroon kuukaudessa ennakonpidätysten jälkeen. Tähän summaan sisältyi tuotto-osuudet (360 €)  ETF-sijoituksista, jotka tein vuoden alussa. Vuoteen 2019 nähden kasvua oli noin 1000 euroa ja vuoteen 2020 noin 2200 euroa. Vuodesta 2020 tuli todennäköisesti tilapäinen kuoppa alla olevaan pylväsdiagrammiin.

Vuosittaiset osinkotulot ennakonpidätyksen jälkeen.

Uskon, että vuonna 2022 suuri osa yhtiöistä jakaa avokätisesti osinkoa. En ole kuitenkaan varma, jatkaako omat osinkotuloni voimakasta kasvuaan. Olen kasvattanut käteisen määrää salkussani päättyneen vuoden viimeisten kuukausien aikana. Tämä toimenpide pienentää alkaneen vuoden osinkotuloja, ellen sijoita varoja tehokkaasti uudelleen. Toisaalta olen myynyt myös sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden osingonmaksukyky ja -näkymät ovat heikot (esim. Scandic tai Tallink). En aio sijoittaa käteistä nopeasti uudelleen, ellei näkymä kokonaistuotosta ole kohtuullinen. En siis aio asettaa vapautunutta pääomaa kurssilaskun armoille pelkän osinkotuoton takia.

Vuoden 2022 painopisteitä osinkosalkussani voisikin olla salkkuhuolto teemalla osinkotuoton kohentaminen, huolehtien samalla salkkuyhtiöiden laadusta. Huomioiden käteispainoni ja sen etten enää lisää uutta pääomaa salkkuuni, asetan osinkotulotavoitteeksi vuodelle 2022 8200 euroa.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Euromääräisesti mitattuna salkkuni suurin osingonmaksaja oli Nordea lisäosingollaan. Satoja euroja alempana olivat Kesko, BASF ja Titanium.
• Vuonna 2020 erityisesti ruotsalaiset yhtiöt pettivät osingonmaksussaan, mutta korjasivat tilanteen vuonna 2021. Resurs Bank maksoi suuren lisäosingon ja spinnasi ulos myös vakuutusyhtiön.
• Amerikkalaisten yhtiöiden osingonmaksu jatkoi vuodesta 2010 jatkunutta kasvua, jota kiihdytti muutamat uudet hankinnat: Pfizer, Chemours, Virtu ja Universal Insurance.
• Vuoden loppuun mennessä olin tallettanut osakesalkkuun omaa pääomaa 189 000 euroa. Osinkotuotto omalle pääomalle oli siis 4,15 % (3,5 %) ja sijoitetulle pääomalle 3,7 % (3,1 %). Sijoitettuun pääomaan kaikki sijoitukset paitsi erillisen spekulatiivisen salkkuni (~30 000 €).

***
Rakenna itsellesi kasvavat osinkotulot. Lue Vaurastumisen välineet.

Miksi omistan tupakkayhtiöitä?

Sijoitusstrategiani yksi kulmakivistä on ostaa hyviä yhtiöitä silloin, kun ne ovat tilapäisistä syistä aliarvostettuja. Lisäksi haluan ostaa yhtiöitä, jotka maksavat kestävää osinkoa. Osinko tarjoaa kassavirtaa sillä välin, kun haasteet, sentimentti tai markkinaympäristö yhtiön osalta muuttuu. Tupakkayhtiöt, erityisesti Altria (MO), ovat olleet pitkällä aikavälilä tuottoisia osakkeita, mutta osakkeet näkivät kakkien aikojen kurssihuippunsa vuonna 2017. Tämän jälkeen osakekurssit ovat lasketelleet pomppien alaspäin.

Osinkosalkussa, pääsalkussnai, olen omistanut pienen erän PhillipMorrisin osakkeita vuodesta 2010. Tämän lisäksi olen viime aikoina tehnyt eri salkuissa sijoituksia useampaan tupakkayhtiöön: Altriaan, British American Tobaccoon (BATS) ja Imperial Brandsiin (IMB), ensimmäisen sijoituksen ollessa suurin ja viimeisen pienin. Tupakkayhtiöissä ostan ensimmäisenä korkeaa mutta suhteellisen turvallista osinkotuottoa, toiseksi mahdollista kurssinousua sijoittajasentimentin joskus muuttuessa sekä viimeisenä option vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden myynnin kasvuun ja kannabikseen. En tiedä mikä yhtiöistä onnistuu viimeisessä, joten ammun haulikolla ja omistan pienehkön erän jokaista suurimpaa tupakkayhtiötä.

Teesit tupakkayhtiösijoitusten taustalla:

• Tupakkayhtiöiden arvostustasot ovat matalia suhteessa kuumentuneeseen markkinaan.
• Tupakkamyynti laskee rakenteellisesti, mutta yhtiöt kasvattavat voimakkaasti vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden myyntiä.
• Tupakkayhtiöt ovat kyenneet paikkaamaan laskevaa volyymia hinnankorotuksilla. Tupakkaliiketoiminta on hyvin kannattavaa ja yritykset saavuttavat korkean pääoman tuoton.
• Edellisen ansiosta tupakkayhtiöt pystyvät sekä investoimaan tulevaisuuten että palkitsemaan omistajia suurilla osingoilla ja ostamaan takaisin omia osakkeitaan.
• Tupakkayhtiöiden mukana saa optiona, vaikkakin vähäisen, pääsyn kasvavalle kannabistoimialalle. Kaikki neljä suurinta tupakkayhtiötä ovat tehneet sijoituksia kannabisyhtiöihin, enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
• Tupakkayhtiöt ovat epäsuosiossa institutionaalisten sijoittajien keskuudessa, kun ESG-ilmiö on ajanut sijoittajia myymään moraalisesti arveluttavien yhtiöiden osakkeita. Epäsuosio on joustavasti toimivalle yksityissijoittajalle usein hyvä ostopaikka.

"The art of speculation in one sense is the ability to recognize when a seeming risk is not a real risk or when a real risk is not nearly as great as the stock market anticipates." -Thomas W. Phelps

***

Haluatko rakentaa kasvavat osinkotulot? Lue Osinkosijoittamisen perusteet.

Pienen ETF-salkkuni sisältö

Avasin joitakin viikkoja sitten koko omaisuuteni lukuja ja portfolion rakennetta. Yksi silmäänpistävä asia oli käteisen suuri määrä. Toinen huomio oli se, että olin perustanut jälleen yhden salkun jo ylihajautetun osakesalkkuni rinnalle. Portfoliossani tulisi pikemminkin karsia versoja kuin istuttaa uusia puita. Suurin syy uuteen avaukseen oli se, että tiesin tänä keväänä saavani läjän käteistä jo pankkitilillä laiskottelevien lisäksi. Tästä syystä teinkin suuren talletuksen salkkuuni helmikuun lopussa.

Näillä varoilla olen ostanut seuraavia ETF:iä:

• EHDL - Invesco FTSE Emerging Markets High and Low Volatility UCITS ETF Dist
• WTEE - WisdomTree Europe Equity Income UCITS ETF
• IQQ4 - iShares Asia Property Yield UCITS ETF USD
• VGWD - Vanguard FTSE All-World High Dividend Yield UCITS ETF
• IQQX - iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD

Tein ensimmäisen oston jo viime vuoden puolella hyödyntäen Nordetin luottoa. Ensimmäinen osto kehittyville markkinoille sijoittavaan ETF:ään oli varsin onnistunut ajoitukseltaan. Jatkoin ostoja tammi-, helmi-, ja maaliskuussa. Sijoitin kuhunkin ETF:ään noin 2000 euroa.  Jokainen ETF maksaa noin 3-4 prosentin tuotto-osuutta. Odotan saavani kymppitonnin salkulle noin 300-400 euron vuotuiset osinkotulot. Myyntisuunnitelmaa minulla ei ole - laajasti hajautettu osinkosijoittaminen on toiminut kohdallani kohtuullisesti viimeiset 12 vuotta.

"I also believe that assets in the mature developed reserve currency countries will underperform the Asian emerging countries' markets." -Ray Dalio

ETF:t ovat oiva väline hajauttaa maantieteellisille alueille, yritysjoukkoihin tai omaisuuslajeihin, joihin muuten olisi vaikea sijoittaa suoraan. Tässä salkussa halusin painottaa filosofiani mukaisesti osinkoja, mutta myös kehittyviä markkinoita. Olen aiemminkin parkeerannut käteistä ETF:iin. Sijoitusten on usein pitänyt olla tilapäisiä, mutta suuri osa on yhä salkussani niiltä ajoilta kun saimme vielä sijoittaa amerikkalaisiin ETF:iin. Kun amerikkalaiset ETF:t kiellettiin, meni pitkään ennen kuin kuin taas katselin ETF:iä sijoituskohteena, nyt valikoimasta löytyy näköjään minullekin sopivaa.

***

Etkä tiedä mihin sijoittaa seuraavaksi? Lue Vaurastumisen välineet.

Rakenna oma kiinteistörahasto

Haluatko sijoittaa helposti erilaisiin kiinteistöihin?

Kiinteistöt ovat tärkeä omaisuuslaji osana hajautettua sijoitussalkkua. Erityisesti liikekiinteistöihin on kuitenkin hankala sijoittaa suoraan - harva ostaa teollisuushallia ja alkaa vuokrata sitä. Asuntosijoittaminen on yleistynyt, mutta se vaatii vaivannäköä, paikallistuntemusta ja suurehkon alkupääoman.

On olemassa helpompi tapa. Amerikkalaiset REIT-yhtiöt tuovat sijoittajan ulottuville kaikki eri kiinteistösektorit aina datacentereistä pienvarastoihin. REIT-yhtiöiden liiketoimintana on ostaa, omistaa ja vuokrata kiinteistöjä. Yhtiöihin voi sijoittaa tavanomaisen osakkeen tapaan, niiden osakkeita voi ostaa ja myydä päivittäin pörssissä.

Rakenna oma kiinteistörahasto -julkaisu tutustuttaa lukijan REIT-yhtiöihin, eri kiinteistösektoreihin ja REIT-yhtiöiden analysointiin. Pieni opiskelu kannattaa, koska REIT-yhtiöt ovat kustannustehokas vaihtoehto pankkiiriliikkeiden kiinteistörahastoille, jotka perivät sijoittajan pääomasta sievoisat hallinnointipalkkiot. 

Yli 60 sivun selkeästi jäsennelty tietopaketti tuo sinulle ymmärryksen omaisuuslajista, joka on tehnyt enemmän miljonäärejä kuin mikään toinen toimiala.

Vaikka useat kiinteistösektorit ovatkin murroksessa ja sijoittajien hyljeksimiä, voi epäsuosio tarjota kärsivälliselle sijoittajalle houkuttelevia ostopaikkoja. Lisäksi REIT-yhtiöt tarjoavat useimmiten vakaata ja keskimääräistä korkeampaa osinkotuottoa. 

Aloin tutustua amerikkalaisiin REIT-yhtiöihin vuonna 2011. Julkaisu tuo ulottuvillesi vuosien aikana kertyneen tiedon, joka REIT-yhtiöihin sijoitettaessa on hyvä ottaa huomioon. Sijoittaminen REIT-yhtiöihin on tuonut omaan salkkuuni vakautta ja tasaista tulovirtaa osinkojen muodossa.

Rakenna oma kiinteistörahasto -julkaisun saat helposti luettavassa muodossa .pdf-tiedostona sähköpostiisi alle vitosella. 

Verkkokauppaan tästä linkistä.

Osinkovuosi 2020

Vuodesta 2020 tuli poikkeuksellinen vuosi myös osinkojen kannalta. Osinkotuloni laskivat ensimmäistä kertaa edellisvuoteen verrattuna. Osinkotulot ovat minulle tärkein taloudellisen riippumattomuuden mahdollistaja ja päätavoitteeni.

Pohdin vuonna 2019 kuinka osinkotuloilleni mahdollisesti käy, jos asiat sijoitusrintamalla menevät mönkään. Arvioin, että osinkotuloni voivat hyvinkin laskea 30-40 prosenttia. Kuten seuraavaksi nähdään tarkemmin, verrattuna vuoteen 2019 osinkotuloni laskivat noin 20 prosenttia. Vertailukelpoinen lasku on kuitenkin suurempi, koska talletin päättyneen vuoden aikana huomattavasti lisää pääomaa. Koska lisätalletukset tapahtuivat pitkin vuotta, on vaikea laskea vertailukelpoista pudotusta.

Osinkotulot laskivat 1200 eurolla

Vuonna 2020 salkkuni otti osinkotulojen osalta reilusti takapakkia. Vuonna 2019 osinkotulot olivat 6835 euroa ja vuonna 2020 ne jäivät 5670 euroon. Suurin syy oli korona, joka sai monet yhtiöt leikkaamaan tai lykkäämään osingonmaksuaan. Vuodelle 2020 olin asettanut tavoitteeksi saavuttaa 7200 euron osinkotulot. Vuosien hyvä kehityskulku siis katkesi ja jäin päätavoitteestani reilusti. Tältä osin sijoitusvuotta 2020 voi pitää pettymyksenä.

Vuosittaiset osinkotulot ennakonpidätyksen jälkeen.

Uskon, että vuodesta 2021 tulee hyvä osinkosijoittajan kannalta. Yhtiöillä on paljon jakamattomia voittovaroja, joille ei löydy riittävän tuottavaa investointikohdetta. Varoja ei tule eikä kannata pitää yhtiöiden taseessa, vaan ne on järkevä jakaa osinkona omistajille, jotka voivat etsiä rahoilleen tuottavan sijoituskohteen. Osinkosijoittajalle oli luonnollisesti pettymys, että pankkien osingonmaksua rajoitetaan myös vuonna 2021. Riskin kantavat sijoittajat eivät saa pääomalleen palkkaa.

Tällä perusteella haluan lähteä tavoittelemaan vuodelle 2021 7600 euron osinkotuloja. Tällä suorituksella pysyisin tavoitellussa tahdissa.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Euromääräisesti mitattuna salkkuni suurimmat osingonmaksajat olivat UPM-Kymmene, Teliasonera ja Kesko.
• Erityisesti ruotsalaiset omistukseni jättivät osingon maksamatta: Bufab, Knowit, H&M, Resurs, Nobina, Scandic ja Afry eivät maksaneet osinkoa. Tämän johdosta kruunumääräiset osingot puolittuivat. Absoluuttisesti tämä tarkoitti noin 600 euron heikennystä.
• Ruotsalaisiin yhtiöihin nähden suomalaiset pärjäsivät hyvin. Tosin koronakevään aikana tankkasin salkkuuni pääasiassa suomalaisia yhtiöitä. Euromääräiset osinkotulot laskivat noin 500 eurolla.
• Amerikkalaiset yhtiöt osoittivat vahvuuttaan ja lähes kaikki omistamani yhtiöt jatkoivat osingonmaksuaan ja valtaosa jopa korotti osingonmaksuaan. Toisaalta dollari heikkeni vuoden loppua kohti ja pienensi näin osinkokertymää euroissa mitattuna.
• Kehittyville markkinoille sijoittavan DEM:n, alemman tuotto-osuuden maksun vuoksi dollarimääräiset osingot laskivat viime vuoteen nähden viidelläkymmenellä dollarilla.
• Vuoden loppuun mennessä olin tallettanut osakesalkkuun omaa pääomaa 162 000 euroa. Osinkotuotto omalle pääomalle oli siis 3,5 % (4,88 %) ja sijoitetulle pääomalle 3,1 % (4,3 %). Sijoitettuun pääomaan lasken ainoastaan osinkosalkkuni, en spekulatiivisia sijoituksia (~20 000 €).

***

Kasvata osinkotulojasi, rakenna oma kiinteistörahasto. Lue Rakenna oma kiinteistörahasto.

Kohta on käteisreserville käyttöä?

Koronaviruksen aiheuttamassa ryminässä olen myynyt salkustani osakkeita, jotka eivät sovi salkkuuni tai maksa lainkaan osinkoa. Lyhyessä ajassa salkustani on saanut lähteä F-Secure, Rapala ja Nokia. Näistä on vapautunut uudelleen sijoitettavaksi lähes 8000 euroa. Viimeisen viikon aikana olen tehnyt riskipitoisia mutta pieniä lisäyksiä Cargoteciin, Konecranesiin, Banco Santanderiin, Vincitiin ja ostin Kemiran osakkeita takaisin salkkuuni. Toistaiseksi olen uusiin ostoihin käyttänyt vain myydyistä osakkeista saatuja rahoja enkä ole ottanut vielä käyttööni vuosien nousumarkkinan aikana kertynyttä käteisreserviä.

Minulla on reilusti käteistä muutamalla eri talletustilillä. Käteinen on lainausmerkeissä korvamerkittynä johonkin, mutta suunnitelmani ovat joustavia. Hätärahastossa minulla on noin 26 000 euroa. Vuokrista tuloutunueita ylijäämiä on noin 20 000 euroa. Veromätkyihin ja muihin käyttötarkoituksiin varattuja rahoja on noin 5000 euroa. Koska aloin jarruttelemaan pääomanlisäyksissä osakesalkkuuni jo viime vuoden puolivälin jälkeen, osakesijoituksiin olen korvamerkkinnyt noin 14 000 euroa käteispotin, joka myös kasvaa pientä korkoa talletustilillä. Useita vuosia sitten saamastani perinnöstä on sijoittamatta 20 000 euroa. Sijoitustilien ulkopuolella minulla on siis käteistä yhteensä yli 80 000 euroa. Vuosikausien ajan käteiskassani suuruus on ollut yliampuvaa, mutta kohti laskusuhdannetta kiiteässä alan olla siihen tyytyväinen.

Käteiskassan lisäksi kevään osingot tuovat salkkuuni noin 7000 euroa. Osingoilla voin ostaa lisää osakkeita ja kasvattaa omistusosuuttani salkkuni yhtiöistä. Samalla olen jo aloittanut kohdistamaan vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoja sijoitettavaksi osakemarkkinoille. Vaihtoehtoisten sijoitusteni tulisi tuottaa noin 4000-5000 euroa tämän vuoden aikana. Ajatuksenani on aina ollut, että lunastan vaihtoehtoisia sijoituksia, kun osakemarkkinoilla on houkutteleva markkinatilanne. Siinä pisteessä en kuitenkaan vielä katso markkinan olevan.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen vielä palkkatöissä ja tällä hetkellä siirrän sivuun 2000 euroa kuukaudessa sijoituksia varten. Lapioin edelleen palkkatulojani varovaisesti sijoituksiin. Loma- ja päivärahat tulevat palkkatulon lisäksi satunnaisina erinä ja siirrän nekin sijoituksiin. Luonnollisesti olen valmis ottamaan velkavivun käyttöön myös osakesijoittamisessa. Minulla on lainalimiitti myönnettynä Nordnetissa, mutta sen hyödyntäminen jää viimeiseksi vasta kun olen suurilta osin sijoittanut kaiken joutilaan käteisen ja laadittuani huolellisen suunnitelman lainatun rahan sijoittamiseksi.

Viimeisen kuukauden aikana tässä blogissa seuratun osakesalkun arvo on laskenut noin 33 000 euroa. Salkkuni saavutti kaikkien aikojen ennätyksen helmikuun puolivälissä ja nousi 275 000 euroon. En halua altistaa lainattua rahaa todennäköisesti jatkuvalle kurssilaskulle. Osinkouskovaisena jatkan kuitenkin sijoittamista enkä myy merkittävästi nykyisiä omistuksiani, jotta osnkotuloni jatkaisivat kasvu-urallaan.

***
Pian voi olla mainio hetki ryhtyä osakesijoittajaksi. Lue Vaurastumisen välineet.

Kolme syytä miksi en avaa osakesäästötiliä

Kuultuani uutisen osakesäästötilin mahdollistaneesta laista olin ensin innostunut. Kerrankin kansankapitalismia kehitettäisiin Suomessa ja kotimainen osakesäästäjä tulisi verotuksellisesti hieman lähemmäksi suursijoittajia, rahastoja ja verovapaudesta nauttivia ammattiyhdistyksiä. Halusin kuitenkin antaa pölyn laskeutua ja uutisten virrata, koska edellinen yritelmä, perussäästötili, kuoli paljon nopeammin kuin syntyi.

Osakesäästötiliä onkin käsitelty niin tiedotusvälineissä kuin blogosfäärissä hyvin kattavasti. Näin ollen en aio kirjoittaa kollaasia osakesäästötilin eduista ja haitoista, vaan listaan kolme syytä miksi en itse aio avata osakesäästötiliä, ainakaan nyt heti. Ensimmäinen syy liittyy poliittiseen epävarmuuteen verotuksen osalta, toinen omaan tilanteeseeni ja kolmas markkinatilanteeseen sekä sijoitusstrategiaani. Minulla olisi mahdollisuus avata osakesäästötili ja tallettaa tilille asetettu 50 000 euron enimmäissumma, seuraavista syistä en sitä heti kuitenkaan aio tehdä:

1. Mielestäni osakesäästötilin yksi suurimmista riskeistä ja haitoista on poliittinen riski. Osakesäästötilin suurin etu, korkoa korolle ilmiöja verojen lykkääntymisen yhdistelmä, perustuu aikakomponenttiin: mitä pidempään annat sijoitusten tuottaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, sitä suurempi on osakesäästötilin hyöty verrattuna arvo-osuustiliin. Näin ollen, useimmilla tilin avanneilla ajatuksena on sijoittaa osakesäästötilin kautta 10-20 vuotta ja alkaa sen jälkeen nostaa sijoitusten tuottoja tililtä. Sijoittaja ei voi kuitenkaan tietää, mikä on pääomatulojen veroprosentti vuosikymmenen tai kahden kuluttua. Esimerkiksi väestön ikääntymisen ja vasemmistolaisen ilmapiirin tuloksena voi olla huomattavasti nykyistä korkeampi verotus, jolla osakesäästötilin tuottoja tullaan tulevaisuudessa konfiskoimaan valtiolle.
2. Ajatuksenani on siirtyä pääoman kerryttämisestä pääomatulojen käyttämiseen. Olen pyrkinyt rakentamaan osakessalkkuni niin, että osinkotuloilla voin kattaa merkittävän osan elinkustannuksistani. Koska osinkoja verotetaan Suomessa vielä vähemmän irvokkaasti kuin muita pääomatuloja, minulle ei tällä hetkellä ole järkevää siirtää pääomaa ja sen tuottoja korkeamman verotuksen piiriin. Arvo-osuustilillä osingot tulevat kohtuullisemmin verotetuksi kuin tilanteessa, jossa nostaisin osinkoja osinkosäästötililtä välittömästi ne saatuani.
3. Osakesäästötiliissä on valuvika, jonka vuoksi sen kautta ei kannata sijoittaa ulkomaisiin osinkoyhtiöihin. Nykymallissa osakesäästötilillä ulkomaiset osingot tulevat verotetuksi ankarasti ensin lähdeverolla ja myöhemmin pääomaa nostaessa pääomatuloveron seurauksena. Tämä on merkittävä haitta minulle, koska en halua kasvattaa sijoituksiani kotimaisissa yhtiöissä merkittävästi enempää. Samalla en halua ostaa ulkomaisia yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoja. Ylipäätään en ole innokas kasvattamaan osakesijoituksiani 50 000 euron hyppäyksellä tai edes kiihdyttämään osakesijoituksien määrää. Ulkomaisten osinkojen verotus, jo olemassa olevat kotimaiset sijoitukset ja yleinen markkinatilanne eivät siis houkuttele minua avaamaan osakesäästötiliä.

Vaikken aio lähiaikoina avata osakesäästötiliä, pidän mielessäni kolme ajatusta tilin osalta. Jos kehityn spekulatiivisessa sijoittamisessa riittävän korkealle tasolle, saatan ottaa osakesäästötilin käyttöön tehdäkseni tuottoa osakkeiden arvonvaihtelulla ja arvonnousulla ilman välittömiä veroseuraamuksia. Toiseksi, jos osakekurssit laskevat ja/tai Nordnet sekä muut pankit tarjoavat vielä edullista lainaa, voi minulle tulla kyseeseen pyrkiä hyötymään sekä markkinatilanteesta että velkavivusta osakesäästötilillä, jossa tuottojen tukena on verotuksen lykkääminen ja sijoituslainan koron vähennysoikeus muista pääomatuloista.

Viimeiseksi, yksi osakesäästötilin vähemmän keskustelluista eduista liittyy progressiivisen pääomatuloveroon. Nykyisellään kaikkia yli 30 000 euron ylittäviä pääomatuloja verotetaan korkeammalla 34 prosentin verokannalla. Osakesäästötili antaa mahdollisuuden lieventää hieman tätä progressiivisuutta: kynnyksen ylittäviä pääomatuloja on vähemmän, koska ne jäävät tilin sisälle. Pääomatuloverotuksen progressiivisyyden kiristyminen onkin yksi enne yllä ensimmäisessä kohdassa maalailemalleni tulevaisuudelle.

***

Aloita tuottoisa osakesijoittaminen - arvo-osuustilillä tai osakesäästötilillä - lue Vaurastumisen välineet

Mitä kaikkea voisin tehdä osingoillani?

Osinkosalkkuni sijoitukset tuottivat vuonna 2019 noin 6800 euroa osinkoja. Joka vuosi aina vuodesta 2008 olen sijoittanut osingot uudelleen takaisin pörssiin. Noin seitsemäntonnia sijoitettuna osakkeisiin, jotka maksavat neljän prosentin osinkotuottoa, tarkoittaa noin 200 euron lisäystä vuotuisiin osinkotuloihin verojen jälkeen. Osinkojen uudelleen sijoittamisesta on siis tullut vuosi vuodelta tärkeämpi komponentti osinkotulojeni kasvattamiseksi.

Mitä voisinkaan tehdä, jos en sijoittaisi osinkojani uudelleen?

Minulla on lainoja omistusasuntooni ja kahteen ja puoleen sijoitusasuntoon. Lainat ovat 25 vuoden maksuajalla, niiden korko on 0,6 prosentin molemmin puolin ja olen maksanut lainoista noin 40 prosenttia. Lyhennän kaikkia lainojani 6800 eurolla vuodessa. Lähes täsmälleen samalla summalla kuin vuotuiset osinkotuloni olivat vuonna 2019. Voisin siis osinkotuloillani kuitata lainalyhennykset kokonaisuudessaan. Vain korot jäisi rahoitettavaksi vuokratuloista tai palkasta.

Omistusasuntoni lainalyhennys ja korko ovat yhteensä 292 euroa kuukaudessa eli 3504 euroa vuodessa. Maksettuani omistusasuntooni kohdistuvan taloyhtiölainan pois, hoitovastikkeeni on 183 euroa kuukaudessa eli 2196 euroa vuodessa. Sähkölasku ja kotivakuutus lienevät noin 250 euroa vuodessa. Internetiä en asuntooni osta vaan käytän matkapuhelin jaettua verkkoa. Asumiskuluni ovat siis noin 6000 euroa vuodessa. Voisin siis osinkotuloillani kuitata asumiskuluni kokonaisuudessaan ja matkustaa vielä kerran ulkomaille.

Voisin myös ostaa LG:n 55 tuuman Smart 4K Ultra HD Led televisioita yhden kappaleen joka kuukausi tai parin vuoden osinkotuloilla voisin hankkia kuudentoistatuhannen euron Sonyn 85 tuuman Android 8K Ultra HD Smart LED television ottamatta kulutusluottoa. Katson kuitenkin edelleen vuonna 2011 ostamaani 32 tuumaista televisiota. Melko moni onkin ilveillyt televisioni koosta. En ole käsittänyt, että juuri sen koolla on jopa naisille niin suuri merkitys. Television sijasta käyttäisin mielelläni rahat yhden tavoitteeni toteuttamiseen: sadan maan keräämiseen. Tavoitteeseen päästäkseni minun tulee käydä kolmessa maassa joka vuosi seuraavan 20 vuoden ajan. Osinkotuloillani voisin rahoittaa tämän tavoitteen toteuttamisen.

Totuus on, etten tietäisi mitä tekisin osinkotuloillani, joten sijoitan ne uudelleen. Olen rakentanut osinkotuloni, jotta voin rahoittaa niillä tavanomaiset elämisen kustannukset, kun lopetan päivätyöni. Työssä käydessäni minun ei ole kuitenkaan ollut tarve käyttää osinkoja muuhun kuin omistusteni kasvattamiseen osinkoa maksavissa yhtiöissä: rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä. Osinkojen sijoittaminen uudelleen on siis ollut toiseksi tärkein komponentti päästessäni asemaan, jossa voin lyhentää lainani tai kattaa asumiskuluni pelkästään osingoilla. Tavallaan voin katsoa vapautuneeni asuntovelkaorjuudesta. Jos en huomioi muita pääomatulojani, tarvitsen kuukausipalkkaa ainoastaan ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin.

Vuosikymmenen jälkeen on ilo nähdä pitkäaikaisen, järjestelmällisen ja tavoitteellisen säästämisen sekä sijoittamisen tulokset - hivenen konkreettisella tavalla.

***
Opi osinkosijoittamisen perusteet, lue Vaurastumisen välineet.

Yhteenveto 2019 ja tavoitteet

Vuodesta 2019 tuli osakesijoittajalle mieluisa. Osakesalkkuni arvo rikkoi ennätyksiä pitkin vuotta. Salkun arvo nousi uudelle kymmentuhannelle vuoden aikana neljästi, vaikka lakkasin elokuussa laittamasta salkkuun uutta pääoma. Pörssi ei kärsinyt viime vuoden kaltaisesta notkahduksesta, vaikka salkkuni veti happea toukokuussa ja elo-syyskuussa. Joulukuun viimeisessä seurannassa salkkuni absoluuttinen tuotto oli 113 000 euroa, lähes kaksinkertainen viime vuoteen nähden. Osakkeista ei siis tänäkään vuonna kannattanut olla pois.

Mitä tapahtui vuonna 2019?

• Blogin sivukatselujen määrä ylitti 900 000 ja lähestyy kovaa vauhtia miljoonaa! Kiitos kaikille lukijoille!
• Varallisuus kasvoi vuoden aikana noin 82 000 euroa.
• Salkun arvo nousi 255 000 euroon. Asettamani tavoite oli 230 000 euroa.
• Kokonaisvarallisuuden arvo saavutti 440 000 euroa. Tavoite oli 390 000 euroa.
• Velkaa minulla oli vuoden lopussa 170 063 euroa. Olin maksanut kaikista asunnoistani 40 prosenttia. Velka lyheni vuoden aikana 6800 euroa.
• Talletin salkkuuni 10 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset nousivat kokonaisuudesaan näin 142 000 euroon. 
• Keskeytin pääoman lisäykset salkkuuni kesken vuoden sijoittaakseni salkussa olevan käteisen ja varautuakseni mahdolliseen korjausliikkeeseen.
• Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi noin 700 eurolla ja ylsi noin 6800 euroon.
• Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 4,31 % ja omalle pääomalle 4,88 %.
• Vuoden lopussa minulla oli noin 15 000 euroa kiinni spekulatiivisissa sijoituksissa, mikä heikensi päätavoitteeseeni, osinkotuottoon, liittyviä tunnuslukuja.
• Omistuksistani poistui Cramo ja DNA yritysostojen myötä.
• Tein aktiivisesti kauppaa Konecranesin osakkeella, jota ostin ja myin vuoden aikana kuusi kierrosta. 
• Myyntivoittoja kertyi ennen veroja yhteensä noin 5000 eurolla ja myyntitappioita 2400 eurolla.
• Vaihtoehtosista sijoituksista lunastin jälleen S-Ryhmän osuuksia. 
• Tein merkittävän sijoituksen kotimaiseen kiinteistörahastoon ja lunastuksen kotimaisesta hoivakiinteistörahastosta, josta pääoma palautuu vuoden 2020 puolella.

Osakesalkun tuotto

Tämä blogikirjoitus on lähes ainoa kerta vuoden aikana kun tarkastelen salkun suhteellista tuottoa. 15.12.2019 mennessä olin tallettanut salkkuuni 142 000 euroa ja salkun arvo oli 255 000 euroa. Realisoimaton tuotto oli siis 113 000 euroa eli 80 prosenttia.

Vuonna 2019 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna 21 % (2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Vaikka Helsingin pörssi ei olekaan täysin oikea vertailukohta omaan salkkuuni, se nousi vuoden 2019 aikana noin 20 prosenttia osingot huomioonottaen. Voitin Helsingin pörssin tuottoindeksin siis täpärästi. Ottaen huomioon liian suuren käteispainon salkussani, olen melko tyytyväinen vuoden 2019 prosentuaaliseen tuottoon.

Vuoden 2020 tavoitteet

• Osakesalkun arvo 275 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 480 000 euroa.
• Osinkotulot verojen jälkeen 7200 euroa.
• Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.

Oikeanlaisten ja riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Suotuisan markkinan ansiosta ylitin vuonna 2019 asettamani tavoitteet reilusti. Markkinan kehityssuuntaa on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida. Kun markkinan vaikutus salkun arvoon ja omaisuuden arvoon on suuri, tavoitteiden asettaminen niille ei ole mielekästä. Siksi toiminnallisten tavoitteiden, esimerkiksi yhden sijoitusasunnon hankinta, asettaminen olisi järkevämpää. En halua laajentaa asuntosijoitustoimintaani, ja siksi toiminnallisena tavoitteena yksinkertaisesti on jatkaa sijoittamista sijoitusstrategiani mukaisesti ja virittää kassavirtaa ulos eri omaisuuslajeista.

Vuoden 2020 osakemyynnit

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuonna 2019 toteutin linjaamani osakemyynnit. Myin HKScanin, Ratoksen ja Vaq-tecin osakkeet. Myyntien ajoituksessa olisin voinut onnistua paremmin, pitää osakkeet hieman pidempään. Päätavoite suunnittelemillani osakemyynneillä on välttää tarrautuminen yhtiöihin, jotka eivät sovi salkkuuni tai joita ei arvioni mukaan kannata omistaa.

Vuodelle 2020 kandidaatteja ovat:

• H&M tai Byggmax - vähennä vähittäiskaupan painoarvoa salkussa.
• F-Secure - yhtiö ei maksa osinkoa.
• Rapala tai Oriola - paranna salkun laatua luopumalla heikoista yhtiöistä.

***

Rakenna itsellesi tuottava osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

Osinkovuosi 2019

Uusi vuosi on jälleen paras aloittaa tarkastelemalla päätavoitteen eli osinkotulojen kehitystä. Kolmatta vuotta perätysten Nordea oli salkkuni suurin osingonmaksaja. Toisena seurasi Nokian Renkaat ja aivan sen perässä UPM-Kymmene. Dollarimääräisistä sijoituksista suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi ETF, joka sijoittaa korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin kehittyvillä markkinoilla.

Osinkotulot kasvoivat 700 eurolla

Osinkotuloni olivat noin 6835 euroa vuonna 2019. Tämä luku ei sisällä osinkotuloja satelliittisalkussani. Ylitin siis täpärästi asettamani 6700 euron tavoitteen. 6800 euroa tarkoittaa noin 570 euroa kuukaudessa. Kohtuulliseen, mutta edellisvuotta pienempään, kasvuun saattoivat uusi pääoma ja osinkojen sijoittaminen uudelleen. Valuuttakurssit eivät vaikuttaneet merkittävästi euromääräiseen osinkokertymään.

Vuoden 2020 osinkotulojen ennustaminen ja arviointi on tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeaa. Olen keskeyttänyt pääoman lisäykset salkkuuni toistaiseksi ja päätöksen myötä en ole tallettanut salkkuuni 5000 euroa, minkä olisin tyypillisen talletusohjelmani mukaisesti tehnyt. Osinkotuloni eivät siis kasva uuden pääoman myötä. Olen tosin siojittanut vastaavan summan salkussani olevaa käteistä ja kierrättänyt pääomaa huonoista sijoituksista parempiin. Näillä toimenpiteillä on toivoakseni lähes yhtä suuri vaikutus osinkotuloihin kuin viidellä tonnilla pääomaa.

Nordean ja Nokian osingonleikkaukset tekevät suuren loven minunkin osinkotuloihin, tarkalleen ottaen 320 euron suuruisen. Pelkästään tämän loven täyttäminen vaatii useita toimenpiteitä: lisään todennäköisesti hieman pääomaa salkkuuni ja tehostan edelleen salkkuani osinkojen näkökulmasta. Kahdesta edellä mainitusta päähaasteesta huolimatta lähden tavoittelemaan 7200 euron osinkotuloja vuonna 2020.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Korkeimman osinkotuoton ostohinnalleni maksoi jälleen Neste (18,8 %) ja toiseksi korkeimman myöskin viime vuoden kakkonen UPM-Kymmene (11,3 %).
• Lisäosinkoa maksoi vuonna 2019 useampi yhtö: Panostaja ja VMP eli Eezy. Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita omistajilleen.
• Osingonleikkaajia osui jälleen salkkuuni: F-Secure lopetti osingonmaksun kokonaan, samoin Byggmax ja HK-Scan. Osinkoa leikkasi Ratos ja Betsson. Swedish Match ei jakanut lisäosinkoa.
• Vaikka olin tehnyt runsaasti sijoituksia Tukholman pörssin yhtiöihin, kruunumääräiset osingot polkivat paikallaan yllä mainituista yhtiöistä johtuen.
• Dollarimääräiset osingot kasvoivat parilla sadalla dollarilla parin vuoden tasaisen kehityksen jälkeen.
• Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,31 prosenttiin. Edellisvuonna tuotto oli noin 4,33 prosenttia. Osinkotuotto salkkuun talletetuille varoille oli 4,88 prosenttia. 

Osinkotulot ovat jatkaneet vuosi vuodelta kasvuaan. Joka vuosi yksi tai kaksi yhtiötä pettää osingonmaksussaan, mutta laajan hajautuksen ansiosta salkkuun osuu myös myönteisiä yllätyksiä. Itse koen, että onnistumisten rinnalla pettymykset ovat väistämättömiä. Sijoittajana minun on huolehdittava, että onnistumisia on enemmän ja että pidän salkun laadusta huolta myymällä heikosti suoriutuvat yhtiöt. Lopulta, pääoman lisäykset ja osinkojen sijoittaminen uudelleen tukevat kasvua.

***

Rakenna oma osinkosalkkusi. Lue Vaurastumisen välineet.