Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nokia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nokia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. toukokuuta 2023

Pohjaongintaa Nokialla ja PLDT:llä

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2022 - kuun jälkipuolisko

Ostot

  • Nokia: Tein lisäyksen Nokiaan, niin monen suomalaisen tapaan, kun kurssi laski osavuosituloksesta. Yleensä olen ostanut Nokiaa väärällä hetkellä, kuten tein avaamalla position maaliskuussa. Mitä markkinat hinnoittelevat? Vaikka verkkolaitekauppa kävi vielä, joutuvatko velkaiset operaattorit tinkimään investoinneista?
  • PLDT: Ostin erän filippiiniläistä PLDT teleoperaattoria kurssin painuttua takaisin viimeisen pohjan tasolle. PLDT on mielenkiintoinen, koska sillä on pankkitoimilupa ja sen Maya-pankki pitää ykköspaikkaa digipankkina ja maksupääteratkaisuissa. Sen osakekurssi on kärsinyt yrityksen kontrolleissa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Ongelmat kuitenkin vaikuttavat tilapäisiltä ja kertaluonteisilta.
  • Arjo: Ostin ruotsalaisen sairaalakalustevalmistaja Arjon osakkeita, kun kurssi ensin nousi hyvän osavuosituloksen seurauksena ja sen jälkeen korjasi takaisin alaspäin. Arjo on muodostanut pitkää tasaista pohjaa syyskuusta lähtien. Kurssi kävi kolme kertaa ylempänä marraskuussa 2021. Se oli toki markkinoiden hulluutta, mutta nyt kurssi on vuoden 2019 tasoilla ja suorituskyky samaa suurusluokkaa mutta vaikuttaa kohenevalta.
  • Banco Santander: Ostin espanjalaispankkia kurssin korjattua alaspäin pankkiosakkeiden pudotessa Yhdysvalloissa kuin kivet. Banco Santanderin yksi suurempi huolenaihe on sen autolainaliiketoiminta etenkin Yhdysvalloissa.
  • EHDL: Ostin kehittyvien markkinoiden korkean osingon mutta matalan volatiliteetin ETF:ää. Hauskasti rahaston suurin omistus on Cosco Shipping. Laivayhtiöt harvoin ovat kovin stabiileja. Sijoitus on ehkäpä enemmän spekulaiivinen uskoessani, että kehittyvät markkinat kehittyvät paremmin tai vähemmän heikommin kuin länsimarkkinat.

Myynnit

  • Serviceware: Myin suunnitelman mukaisesti, noin viiden prosentin tuotolla, puolikkaan position saksalaisesta Servicewaresta, jonka kurssi kipusi uudelleen yli 7 euron.
  • BHG Group: Myin kuun alussa ostamani nettikauppiaan osakkeet kurssin ponnahdettua osavuosituloksesta. Ounastelin olevani aikaisessa ostaessani osakkeita, mutta olin onnekkaasti väärässä. Mielestäni yhtiön raportti ei kuitenkaan ollut kovinkaan hyvä, osake oli luultavasti myyty niin alas, että kurssi kuitenkin elpyi ja sain pienen 7 prosentin myyntivoiton. Uudelleensijoitin varat hivenen paremmin strategiaan sopivaan Arjoon.

***
Yli helppolukuista 400 slaidia sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta edulliseen pakettihintaan, katso Vaurastumisen välineet.

perjantai 7. huhtikuuta 2023

Tusina ostoa ja vain yksi myynti

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2023

Ostot

  • Nokia: Ostin Nokiaa 4,5 euron hintaan Inderesin innoittamana. Koetan yleensä pyrkiä varsin itsenäiseen ajatteluun, vaikkei ehkä kannattaisi. Analyysitalon maalaama kuva kasvavasta osingonmaksusta alkoi kuitenkin kiinnostamaan minua. Ei niinkään osingon takia vaan osinkokiiman vuoksi. Ajatusvääristymieni vuoksi en taida uskaltaa kauaa Nokiaa omistaa. Olen onnistunut menettämään osakkeella rahaa.
  • Anora: Ostin viinayhtiön osakkeita 3-4 päivää tulospudotuksen jälkeen 6,2 euron hintaan. Olisi kannattanut odotella pidempään, koska kurssi lasketteli selkeästi alle 6 euron.
  • Levi Strauss: Ostin Leviksen osakkeita, koska aiemmin omistamani Kontoor Brands otti hyvän kurssihyppäyksen, ja olin poissa kelkasta. Ehken ymmärrä mistä on kysymys, mutta Levi’s vaikuttaa paremmalta yhtiöltä ja edullisemmalta osakkeelta. Pienellä erällä seuraamaan, josko myös Levi’s onnistuisi yllättämään sijoittajat positiivisesti.
  • Nepa: Ostos oli ajoituksellisesti typerä virhe. Olin seurannut sivusta yhtiötä pitkään ja lopulta päätin ostaa osakkeita pari viikkoa ennen tulosjulkistusta, jonka seurauksena osake tippui 20 prosenttia. Yhtiö on mielenkiintoinen markkinointianalytiikkayhtiö Ruotsista, jolla on pitkä lista nimekkäitä asiakkaita, henkilöitynyt omistus ja ihan asialliset numerot. Markkinointi on kuitenkin se, mistä säästetään yleensä ensimmäisenä.
  • Drägerwerk: Laatuyhtiöstä käänneyhtiöksi muuntautuneen Drägerin matka on ollut kivinen. Viimeksi yhtiö on kamppaillut korkeiden komponentti- ja rahtihintojen sekä saatavuusongelmien kanssa. Olen kuullut myös Drägerin kilpailijan työntekijältä, että Dräger sitkeästi ottaisi kauppaa alemmalla hinnalla. Myyntimiehet tapaavat sanoa näin, kun häviävät ison kaupan. Ostin osakkeita lisää aiemmissa merkinnöissä käsitellyistä syistä. Sijoitusteesi ei ole muuttunut juurikaan.
  • Fresenius: Saksalaisesta osingonkorottajasta on tullut todellinen käänneyhtiö. Osinko tuskin on vaarassa, mutta yhtiöllä tulee menemään pitkään ennen kuin bisnes rokkaa. Ostin kuitenkin hieman edellistä myyntiä alempaa, koska ajattelen downsiden olevan enää hyvin rajallinen.
  • Advance Autoparts: Ostin ensimmäisen erän amerikkalaisen autotarvikekauppiaan osakkeita. Vaikka yhtiä häviää kilpailijoilleen Autozonelle ja O’Reillylle pääomantuotoissa ja menneessä kurssikehityksessä, ajattelin, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä osake olisi parempi sijoittajalle. Kurssi on ollut lähes vapaapudotuksessa, mielestäni ilman merkittäviä uutisia. Ostin osakkeita luonnollisesti liian aikaisin, mutta olen valmis ostamaan lisää pudotuksen tasaannuttua. Sellainen tilanne tulikin jo kuun lopussa, jolloin ostin vielä toisen erän.
  • Travis Perkins: Ostin englantilaisen rakennustarvikekauppiaan osakkeita. Ajatuksissani oli lyhyt treidi, ja pankkikriisin eskaloituessa tulen todennäköisesti myymään osakkeet hyvin pian. 
  • Domino’s Pizza Group: Ostin kuun puolivälissä takaisin helmikuussa myymäni osakkeet huomattavasti alempaa, lähes edellisen oston tasolta. Tavoittelen vain pientä korjausliikettä ylöspäin sekä mahdollisesti myös noussutta osinkoa.
  • Securitas: Ostin lisää Securitaksen osakkeita noin 83 kruunun hintaan. Mielestäni osakkeen pitäisi maksaa noin 100 kruunua ja kevennän suurta positiotani jos sitä uudelleen lähestytään. Tavoitehinnat taitavat olla ulkomuistista 130 kruunun tietämillä.
  • Companhia Brasileira de Distribuicao: Erikoistilanne, osiensa summa sijoituscase, jossa brasilialainen vähittäiskauppayhtiö on jakamassa kolumbialaisen ruokakaupan osakkeet omistajilleen. Brasilian osuuden saa suurinpiirtein ilmaiseksi.
  • Vinci Partners: Ostin brasilialaisen varainhoitajan osakkeet takaisin kurssin laskettua taas alle edellisten ostohintojen. Näen, että Brasilian poliittiset riskit ovat ylimitoitettuja ja tällä positiolla haen vain pientä pomppua ylöspäin.

Myynnit

  • Haier Smart Home: Myin kiinalaisen Haierin Saksaan listatut osakkeet. Pidän yhtiöstä ja osakkeesta, mutta en ollut varma nousupotentiaalista pahimman aliarvostuksen purkauduttua. Tuottoa neljässä kuukaudessa 20 %.

***
Yli helppolukuista 400 slaidia sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta edulliseen pakettihintaan, katso Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

No-No-No pettymykset

Viime viikolla Nokia ja Nordea järkyttivät sijoittajakuntaa julkaisemalla ei ainoastaan heikon tuloksen mutta myös uuden tason osingoilleen. Kun suomalaiset ryntäsivät tarkastelemaan kurssiliikkeitä kompuroi myös Nordnetin kaupankäyntipalvelu. Koska tavoitteenani on rakentaa osinkotulot, joilla katan elinkustannukseni, oli suurin huoleni se, että millainen vaikutus uutisilla on ensi vuoden osinkotuloihini.

Nokia keskeyttää osingonmaksun kokonaan ja toistaiseksi. Ottaen huomioon lokakuussa irronneen osingon olen saanut Nokialta osinkoja verojen jälkeen 126,64 euroa. Tämä osinkopotti vaipuu nollaan ja pääoma Nokiassa makaa tuottamattomana. Positioni on tukevasti 40 prosenttia pakkasella. Myynnillä saisinkin kuitattua pois ison osan esimerkiksi DNA:n ja Cramon myynneistä kotiutuneita myyntivoittoveroja.

Nordea on salkkuni suurin osingonmaksaja. Nordeasta olen saanut vuoden 2019 aikana osinkoja verojen jälkeen 467,79 euroa. Omistan 910 kappaletta Nordean osakkeita. Osinko tippuu 0,69 eurosta 0,4 euroon, jolloin saan nettona ensi vuonna 274,82 euroa. Osinkotuloni Nordean osalta vähenevät siis noin 193 eurolla. Ilmeisesti markkina oli hinnoitellut osingonleikkauksen kurssiin, koska osake päätyi tulosjulkistuspäivänä hivenen plussalle.

Osinkotuloni pienenevät Nordean osingonleikkauksen ja Nokian osingonmaksun keskeytyksen vuoksi siis yhteensä noin 320 euroa. Kuukausipalkkaani tuli siis 26 euron leikkaus. Kompensoidakseni tämän leikkauksen minun olisi sijoitettava uutta pääomaa 8000 euroa neljän prosentin nettotuotolla. Mikäli haluan kasvattaa osinkotulojani ensi vuonna, minun täytynee harkita uudelleen päätökseni keskeyttää uuden pääoman lisäykset osakesalkkuuni. Nokiasta voisin irrottaa noin 3000 euroa rahaa sijoitettavaksi uudelleen.

Samana päivänä, kun Nokia ja Nordea julkaisivat tuloksensa, kaatui myös Nordnetin palvelu. Ilmeisesti niin moni sijoittaja oli paikalla tiiraamassa mihin suuntaan osakekurssit ampuvat. Kauppoja Nordnetissa ei kuitenkaan pystynyt tekemään, jos omistuksia palvelussa ylipäätään näkyi. Nordnetin vaitonainen tiedotus kutsui tilannetta tekniseksi ongelmaksi. Monella taisi jäädä aamun toimeksiannot tekemättä ja niin sanotusti mustapekka käteen. Kannattaa siis hajauttaa - sijoituksia eri osakkeisiin ja kaupankäyntiä eri välittäjille!

***
Miten rakennan hyvän osinkosalkun? Lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 28. tammikuuta 2019

Ammuksia kuolleen kissan pomppuun

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2019

Tammikuussa tein kaksi ostoa. Hankin pienen erän Oriolaa, 350 kappaletta. En ole varma onnistuuko Oriola kampeamaan toistuvat vaikeutensa vihdoin jonkinlaiseen käänteeseen. Ostolla lyön kuitenkin vetoa sen puolesta, pieniä valonmerkkejä on näkyvissä. Oriolan lisäksi ostin myös amerikkalaisen UPS:n osakkeita. Osakekurssi ei ollut vielä ehtinyt toeta joulukuun kurssilaskusta. Mielestäni UPS oli houkuttelevasti arvostettu ja sen liiketoiminta kehittyi positiivisesti niin liikevaihdon, tuloksen kuin osingon suhteen.

Tammikuu näyttäytyi hyvältä hetkeltä luopua jostakin sijoituksesta, mikäli tammikuun kurssinousu osoittautuisi kuolleen kissan pompuksi. Pohdin myyntiä erityisesti Panostajan ja Nokian kohdalla, en katsonut haluavani omistaa yhtiöitä ja olisin päässyt niistä eroon pienellä voitolla. En päätynyt vielä myymään kumpaakaan. Panostajan kohdalla päätin jäädä odottamaan osinkoa ja Nokian myynnistä minulta olisi irronnut noin 5000 euroa, joille minulla ei ollut mielessä uutta järkevää sijoituspaikkaa. Katsotaan jaksaako tammikuuilmiö vielä helmikuussa nostaa kursseja vai tuleeko lunta tupaan kuten ulkona.

Tein osakesalkkuuni ylimääräisen 1000 euron talletuksen tavanomaisen tonnin lisäksi. Valitettavasti osakekurssit korjasivat varsin nopeasti joulukuun kurssilaskun jälkeen ja sen myötä en kiirehtinyt uusilla sijoituksilla markkinoille. Käteistä minulla oli tammikuun lopussa salkussa 5200 euroa, mikäli kurssit kääntyisivät uudelleen laskuun. Kuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo asettui 205 000 euroon ja omaisuuteni 365 000 euroon.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Omassa hotellissa on mukavampi yöpyä

Sijoituspäiväkirja


Huhtikuu 2018

Kuun puolivälissä ostin 200 kappaletta lisää Nokian osakkeita 4,5 euron hintaan. Tavoitteenani oli laskea keskiostohintaani ja poimia toukokuun osingot salkkuuni. Ajoitus oli lyhyellä aikavälillä onnekas, kun kurssi hypähti heti lähes 4,9 euroon. Sijoitus Nokiaan tuo jälleen noin kolmekymppiä lisää vuoden osinkovirtaani pyrkiessäni kohti 6000 euron osinkotuloja.

Hiljattain olen spekuloinut Tikkurilan osakkeella. Olen ostanut osaketta 16 euron tuntumassa ja myynyt yli 17 eurolla. Tällä hetkellä salkussani on Tikkurilaa 15,8 euron hankintahinnalla. Tikkurila tilitti vastikään osingon ensimmäisen erän ja osinkodippi jäi pieneksi. Osakekurssi alkaa lähennellä tasoa, jolla olen jälleen valmis myymään. Saatan kuitenkin pitää osakkeet hieman pidempään toivoessani yhtiön voittavan tilapäiset vaikeutensa, mikäli ne sellaiseksi osoittautuvat.

Huhtikuun loppupuolella salkkuni jatkoi pullistumistaan eri osakkeiden määrällä mitattuna. Ostin ruotsalaisen hotelliketjun Scandicin osakkeita. Yhtiö tarjosi kahdessa erässä maksettavan ja noin neljään prosenttiin efektiiviseen tuottoon yltävän osingon. Yhtiön osakekurssi oli laskenut 120 kruunusta hieman yli 80 kruunun tasolle. Scandic oli kohtuullisesti arvostettu 12 P/E luvulla ja 1,2 P/B luvulla. Yhtiö oli tosin velkaantumaan päin sen ostettua Suomesta Cumulus-ketjun hotellitoiminnot. Yhtiön asiakkaista yli 80 prosenttia on liikematkustajia, minä muiden joukossa. Olen vaihtanut Sokos-hotellit Scandiciin paremman konseptin ja viihtyisyyden vuoksi. Yleensä tavoitan Scandicin myyntipalvelun autosta puhelimitse huomattavasti Sokosta nopeammin. Jatkossa on mukava yöpyä omassa hotellissa.

Aloitin jälleen vaihtamaan euroja dollareiksi. Viimeksi olin vaihtanut euroja dollareiksi vuonna 2015. 2016 vaihdoin dollareita euroiksi, kun vaihtokurssi oli suotuisa. Tulen todennäköisesti myymään yhden amerikkalaisen tappiollisen sijoituksen ja osinkoa leikanneen yhtiön, joko Enscon tai General Electricin osakkeet. Myynnistä saan verovähennyskelpoisia tappiota tavoitteenani kohdistaa pääomat tuottoisammin. Valuuttavaihdoilla ja myynnillä saan kasaan pääoman uutta ostoa varten.

Huhtikuussa lisäsin osinkosalkkuuni kaksinkertaisen määrän uutta pääomaa. Suuremmilla talletuksilla koetan kompensoida muutamia epäonnistuneita sijoituksia, esimerkiksi H&M ja Byggmax, ja kasvattaa absoluuttista osinkokertymää. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski reilusti suhteessa maaliskuuhun. Myös kokonaisvarallisuuteni laski vajaa 3000 euroa. Osakesalkun arvo tuli alas yli 4000 euroa ja palasin jälleen hätyyttelemään 200 000 euron rajaa.

***
Älä elä pelkän palkkatyön varassa! Aloita säästäminen ja sijoittaminen, ja kartuta 10 vuoden kokemus Vaurastumisen välineillä.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.


Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Jälleen yksi osinkokevät päätöksessä

Sijoituspäiväkirja


Toukokuu 2017

Heti toukokuun alussa hankin bussiyhtiö Nobinan osakkeita. Ruotsin kruunu oli edullisella tasolla ja yhtiöstä sai vielä muhkean osingon kuun lopussa. Nobina oli sijoitus vakaaseen joukkoliikenteeseen, jota ei toimialamurrokset tai kysynnän vaihtelut juuri heiluttele. Tosin, itseajavat autot saattavat keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä muuttaa liikkumista radikaalisti. Teoriassa mikään ei kuitenkaan estäne Nobinaa osallistumasta tähän kehitykseen. Keskipitkällä aikavälillä Nobina toiminee vakaana osingonmaksajana ilman suurta arvonnousupotentiaalia.

Osinkokevät alkoi näyttää odotetulta. Osinko oli vielä maksamatta Fielmannilla, Betssonilla, Nokialla ja Nobinalla. Osinkokertymäni oli noin 3700 euroa. Matkaa viime vuoden osinkokertymään oli minulla siis vielä reilu tonni. Sen tulisi kuroutua umpeen amerikkalaisten osakkeiden ja ETF:ien osingoilla. Lisäksi Rapalan, Fiskarsin, Telian, H&M:n ja Santanderin syksyiset osingot tulisivat kiriä minut arviolta 5300 euron tietämille. Tämän kirjoitin vakuuttaakseni itseni siitä, että olen tavoitteeni mukaisessa vauhdissa. Toki, osinkojen kasvattaminenkaan ei saa tulla hinnalla millä hyvänsä, enkä olekaan sijoittanut uutta pääomaa aivan toivomaani tahtia.

Toukokuussa Nokia kertoi päässeensä sopuun Applen kanssa immateriaalioikeuksista. Osakekurssi palkitsi uutisesta reilulla nousulla. Taas olisi varmasti korkea aika luopua usein tuskaa tuottaneesta Nokia-sijoituksesta. Mihin liikenevät rahat sijoittaisi? Helatorstain tietämillä pohdiskelin käteisen parkkeeraamista pörssilistattuun Baltic Horizon –rahastoon, joka sijoittaa liikekiinteistöihin kaikissa kolmessa Baltian maassa. Toistamiseen, kyseessä ei välttämättä ole huikea sijoitusmahdollisuus, mutta olisi hyvä vastapaino Technopoliksen ja suorien kotimaisten asuntosijoitusteni rinnalle. Osinkosijoittajaa rahasto hellii neljästi vuodessa maksettavilla osingoilla. Katsotaan, saatan merkitä rahastoa muutamalla tuhannella eurolla.

Toukokuussa salkun arvo ylitti 190 000 ja varallisuuden arvo 310 000. Erityisesti osakesijoitusten arvo koheni voimakkaasti ja osinkoja tilitettiin. Osakesijoituksissa huikea kahdensadantuhannen rajapyykki onkin seuraava etappi. Tälle vuodelle lähdin tavoittelemaan 195 000 euron salkkua, mutta se näyttää tällä tahdilla ylittyvän selkeästi. Pitää varmastikin asettaa entistä korkeampia tavoitteita!


***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta myös Facebookissa!

perjantai 27. toukokuuta 2016

Nokia positioni kasvaa - valitettavasti

Sijoituspäiväkirja


Toukokuu 2016

Toukokuussa useat ruotsalaiset yhtiöt maksoivat osingon. Yllättäjänä oli nuuskavalmistaja Swedish Match, joka korotti osinkonsa 7,5 kruunusta 8 kruunuun ja maksoi lisäksi 12 kruunun lisäosingon. Kyllähän bonukset osakemarkkinoiltakin kelpaavat. Uusi sijoitukseni ruotsalaiseen Knowitiin maksoi myös osinkonsa, tarjoten lähes 5 prosentin nettotuoton. Yhtiön liikevoitto jatkoi ensimmäisellä kvartaalilla myönteistä kehitystään kasvaen lähes 40 prosenttia.

Vaihdoin kruunumääräisten osinkojen lisäksi jälleen euroja kruunuiksi tehdäkseni yhden lisähankinnan Tukholman pörssistä. Harkitsin edelleen sijoitusta AlfaLavaliin. Myöskin sijoitus vahvasti Yhdysvaltain markkinoilla toimivaan rakennusyhtiö Skanskaan saattaisi olla varteenotettava. Olin jo pitkään seurannut ruotsalaisia rakennusyhtiöitä vaihtaakseni YIT:n laadukkaamman oloisiin ruotsalaisiin.

Ostin lisää Nokian osakkeita 4,55 euron hintaan. Kurssi oli lasketellut aina vain alemmaksi. Saatan olla tekemässä aina suurta virhettä Nokian kanssa. Tällä hetkellä olen sijoittanut Nokiaan lähes 3800 euroa ja position arvo oli 3000 euroa. Nokia maksaa reilun osingon kesäkuussa ja onnistuessaan Alcatelin integraatiossa uskon, että yhtiö kykenee luomaan arvoa omistajille. Toki markkinakysynnän tulee kehittyä myönteiseen suuntaan.

Toteutin vuoden ensimmäisen myyntini myymällä jälleen Kemiran osakkeeni, kun kurssi kipusi vihdoin yli 11 euron. Kemira ei kuulu ydinsijoituksiini, ja siksi olen koettanut hyötyä Kemiran poukkoilevasta kurssikehityksestä. Toistaiseksi onnistuneesti ja onneekkaasti. Tällä kertaa tein noin 125 euroa voittoa nettona ja 80 euroa osinkoina. Asetin kurssihälytyksen jälleen 10,6 euroon. Saatan palata takaisin omistajaksi tämän tason alapuolella.

Huhtikuusta lähtien olen jarrutellut osakeostojen kanssa. Salkkuuni onkin kertynyt lähes 8000 euroa käteistä uusien talletusten ja Kemiran myynnin jälkeen. Siirsin niistä osan Nordnetin talletustilille kerryttämään huikeaa 0,15 % korkoa mutta etenkin hillitsemään käteisen polttelua. Osakesijoitusharrastuksen myötä henkinen paine laittaa rahat poikimaan käy alati kovemmaksi. En näe kuitenkaan tällä hetkellä montaakaan laatuyhtiötä, ilman suuria kysymysmerkkejä, olevan saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Nostin jälleen Fixurasta sinne tuloutuneita lainalyhennyksiä ja korkoja 200 euroa. Käteistä Fixura tilille olivat kerryttääneet muutamat lainat, jotka eivät ainakaan vielä olleet siirtyneet perintään, ulosottoon tai kääntyneet luottotappioksi. Valtaosa lainoista oli jo perinnässä tai ulosotossa, joten on mielestäni vain ajan kysymys milloin lainoista tulee luottotappio. 




***
Tarina jatkuu vihdoin myös Facebookissa.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Pomppu alkuvuoden kuopasta

Sijoituspäiväkirja


Maaliskuu 2016

Maaliskuun alussa pörssikurssit osoittivat pieniä piristymisen merkkejä. Ostin pitkään sijoituskohdetta odottaneilla dollareilla lisää WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osingonmaksajiin sijoittavaa ETFää, joka oli noussut muutaman dollarin alkuvuoden alimmalta tasoltaan. Ennen lisäystä 32 dollarin hintaan keskiostohintani oli 53 dollaria. ETFän hajautus yli 300 osakkeeseen ja lähes 6 prosentin osinkotuotto houkuttelivat ottamaan tiedostetun riskin kehittyvien markkinoiden epävarmuuden suhteen.

Kuun puolivälissä ostin keväisenä ”osinko-ostoksena” Ramirentia. Osto oli luonteeltaan spekulatiivinen. Sain oikeuden osinkoon, mutta kurssi suuntasi pian osingon irtoamisen jälkeen laskuun, vaikka varsinaisena osingon irtoamispäivänä kurssi laski vain puolet osingosta. Mikäli markkinoiden trendi olisi edes hieman nousujohteinen, yhtiön kohentuva liiketoiminta tulisi mielestäni mahdollistamaan myös irtaantumisen pienellä myyntivoitolla.

Vaikka olin aiemmin vannonut, etten enää ostaisi Nokian osakkeita lisää, ostin pienen 150 kappaleen erän ennen pääsiäistä. Kaupan perusteena oli patenttikorvausuutisten jälkeen painunut osakekurssi, kohtuullisen hyvä osinko ja tahtoni päästä sijoituksesta pienellä voitolla vihdoin eroon. Olisin valmis odottamaan vielä tovin – olinhan seuraillut sijoittajana Nokian vaiheita jo vuodesta 2009.

Lunastin ulkomaiset eläkesäästöni ja kärsin 60 % veron nahoissani. Tärkein syy tähän oli ottaa varat oman sijoitusstrategian piiriin ja luoda niillä kassavirtaa. Lisäksi en halunnut jättää varoja odottamaan tuntematonta eläkeikää – olisiko varoja hallinnoiva yhtiö edes olemassa 40 vuoden päästä, kun olisin oikeutettu niistä nauttimaan? 4000 euron summasta laitoin 1000 € sisäisen velkani lyhentämiseen, tein 1000 € talletuksen osakesalkkuuni ja puolet talletustilille odottamaan seuraavaa sijoituskohdetta.

Kokonaisuudessaan markkinat ja salkkuni ottivat maaliskuussa melkoisen loikan alkuvuoden laskun jälkeen. Osakesalkkuni arvo nousi ensimmäistä kertaa yli 140 000 euron ja kokonaisvarallisuuteni kohosi tämän ansiosta täpärästi yli 240 000 euron. Vasta marraskuussa varallisuuteni oli läpäissyt 220 000 euron rajan. Yksi kymmentuhannen raja jäi seurannassa vallan välistä. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti vaikuttaa hiljalleen kiihtyvän.

Vuoden alun salkun ja varallisuuden kehitys.


torstai 28. marraskuuta 2013

15 - Oletko maksanut oppirahat?

Sijoitusvihjeet ja virheet

Laiska sijoittaja kirjoitti vastikään tunnustuksen (15.11.2013) omista oppirahoistaan. Oppirahat ja virheet kuuluvat jokaisen sijoittajan uralle. Sijoittamistakaan harvoin oppii pelkästään kirjallisuutta lukemalla vaan pikemminkin yhdistämällä teorian sekä käytännön kokemuksen ja kokeilut. Kuten sana oppiraha kuvaa on virheitä analysoitava - kerran niistä maksettuaan. Virheistä lannistuminen, poistuminen markkinoilta, on voi olla yksi sijoittajan pahimmista virheistä.

Oma sijoitusurani otti ensiaskeleen 2000-luvun teknohuuman viime metreillä ollessani vasta yläasteella. Pienillä puhdetöillä (haravoinnilla, tikkukaramellien myynnillä ja lainoittamalla kavereiden raha-automaattipelejä) olin kerryttänyt 3000 markkaa. Olin pitkään seurannut JOT Automationia. Koetin houkutella veljeäni mukaan sijoittamaan saman suuruisen summan yhtiöön. Muistaakseni kurssi oli silloin 6 euroa (osakekurssit noteerattiin euroissa). Veljeni onneksi en saanut häntä houkuteltua mukaan. Sillä välin kurssit olivat nousseet ja ostin JOT Automationia 12 euron hintaan. Lopputulos on klassinen oppitunti.

Tämä ensiaskel - tai kohdallani ehkäpä paremminkin tulojen puute - nyrjähti vuosien vetäytymiseksi osakemarkkinoilta. Sijoitustoimintaan perehtymättömät sijoittajat tyypillisesti ryntäävät markkinoille vasta, kun media on pitkällisen kurssinousun jälkeen palauttanut uskon osakesijoittamiseen. Tällöin piensijoittajien markkinoille tuoma uusi raha jaksaa nostaa osakekursseja vain lyhyen aikaa, kunnes suuret sijoittajat alkavat kotiuttaa voittojaan.

Muita omakohtaisia oppitunteja tarjoavat Nokia ja Vestas Wind Systems. Vaikka Nokian tarina on suomalaisille liian tuttu, on Nokian ja Vestasin tarina sijoituskohteina ja yrityksinä melko yhtenevä. Tuulivoimaloita valmistava Vestas kohtasi ankaran kilpailun kiinalaisten, valtion tukemien, valmistajien suunnasta. Yhtiön päämarkkinoilla Euroopassa kysyntä hiipui tämän vuosikymmenen alun molemmin puolin. Tämän lisäksi markkinoille rynnivät kiinalaiset kilpailijat sekä uudet tulokkaat. Mitkä olivatkaan sijoitusvirheeni? Ostin Vestasia laskeviin kursseihin, en tarkastellut toimialaa ja kilpailijoita, enkä myöskään pitänyt kiinni tärkeästä sijoituskriteeristäni, osingosta, jota Vestas ei maksanut lainkaan.

Tarkistuslista sijoitusvirheistä välttyäkseen:
  • Oletko muodostanut itsellesi sijoitusstrategian ja tiedostat sen edellytykset ja riskit?
  • Täyttääkö sijoituskohteesi sijoitustrategiasi mukaiset ostokriteerit?
  • Oletko perehtynyt jokaiseen sijoituskohteeseen (mukaan lukien toimialan ja kilpailijat) siinä määrin, että tiedostat yrityksen menestykseen vaikuttavat seikat?
  • Mikä on yrityksen strategia ja ymmärrätkö yrityksen liiketoimintaa? Onko yritys hiljattain muuttanut strategiaansa?
  • Mikäli virhe on tapahtunut, voitko minimoida tappiosi, hyödyntää myyntitappioiden verovähennysoikeutta ja sijoittaa rahat tuottamaan sen sijaan, että odotat vuosikausia yhtiön nousevan tuhkasta?
Tämän tarkistuslistan täyttäminen ei edellytä tuntikausien työtä, vaan ehtymätön tietolähde Internet tarjoaa nopeasti vastaukset useaan kysymykseen.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Poimintoja pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2012

Kesäkuun alussa Helsingin pörssin yleisindeksi vajosi alle 5000 pisteen. Useat osakkeet näyttivät edulliselta. Etraden sulkeutumisen myötä sijoitusten keskittäminen Nordnetiin tulee yksinkertaistamaan lisäostojen allokointia ja parantamaan niiden laatua sekä helpottamaan painotusten vertailua eri osakkeiden välillä.

Yleinen kurssinousu helpottaisi luopumisen tuskaa heikosti pärjäävistä yhtiöistä. Sen sijaan kohti kuun puoliväliä kuljettaessa osakekurssit säilyivät alakuloisena. Tein vaatimattomat lisäsijoitukset NesteOiliin sekä Lassila&Tikanojaan Nordnetin tarjotessa kaupankäynnin 5 euron hintaan. Kuun puolivälissä Nokia julkaisi karmaisevat aikeensa irtisanoa yli 10 000 työntekijää. Suomessa vähennystarve olisi 3 600 työntekijää. Tuotanto Salossa saisi loppua. Kurssi vajosi 1,7 euroon ja oli kuun lopussa niinkin alhaalla kuin 1,55 eurossa.

Dollarimääräisiin sijoituksiin hankin Air Products yrityksen osakkeita. Teollisuuskaasuihin keskittyvän yrityksen reilun 900 dollarin sijoitus perustui kohtuulliseen osinkotuottoon (3,2 %), alhaiseen osingon maksuosuuteen (44 %) ja osingonmaksun track recordiin (29 vuotta). Muita hankinnan syitä olivat yhtiön asiakaskunnan diversiteetti, vahva markkina-asema, kasvu ja kasvunäkymät kehittyvillä markkinoilla, teollisuuden trendit sekä taloudellisten tunnuslukujen paremmuus kilpailijoihin verrattuna.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto
1/2012 39250 43328 54784 113,1 4078
2/2012 41000 47109 59002 118,4 6109
3/2012 42300 49357 62102 120,8 7057
4/2012 43300 47793 62140 114,5 4493

torstai 11. heinäkuuta 2013

10 - Täytä positiosi vaiheittain

Sijoitusvihjeet ja virheet

Voitot tehdään ostamalla. Ostamalla laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Ostojen ajoittaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun markkinoiden sentimentti vie hyvienkin yhtiöiden osakekursseja ylös ja alas. Jakamalla osakkeiden ostot eriin ajallisesti hajauttaen on kuitenkin keino onnistua ostamaan melkein pohjilta (kts. sijoituspäiväkirjani merkintä tammikuulta 2012). Sijoitusoppaissa suositellaan asettamaan alaraja tappiolle, vaikkapa -15 %, jonka täyttyessä sijoittajan tulee myydä osakkeet välttyäkseen suurenevilta tappioilta. Henkilökohtaisesti, pitkänaikavälin sijoittajana, toimin toisin. Koen, että alhaiset kaupankäyntikustannukset tarjoavat mahdollisuuden täyttää position hiljalleen hyötyen suhdanteista, jotka painavat laadukkaiden yhtiöiden kurssit alas.

Vuonna 2009 kiinnitin huomioni Vaisalaan. Sen alhainen velkaantuneisuus, perheomisteisuus, vakaa osinko, toimialan markkinajohtajuus sekä kansainvälisyys olivat tärkeitä syitä hankinnalle. Jälkikäteen katsottuna osakkeen arvostustaso oli tuolloin korkea, Markkinat painoivat kurssin todella alas vasta 2012 ja lisäsin yhtiötä salkkuuni 2012 kahteen otteeseen. Kurssi kävi pian vuonna 2013 jälleen 23 euron tuntumassa ja on tällä hetkellä (07/2013) 20 euron tuntumassa.

    Vaisala               Kpl            Hinta
14.8.2009 20 25,11
21.6.2010 20 20,18
23.1.2012 35 17,09
8.10.2012 50 15,97

Yksi tärkeimmistä syistä uskallukselleni sijoittaa lisää varoja Vaisalaan oli yhtiön vaikeudet toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, mitkä heikensivät yhtiön tulosta - nähdäkseni - tilapäisesti. Yhtiön palautettua tilanteen normaalitasolle oli myös taloudellinen suorituskyky tavanomaisella tasolla. Tällä hetkellä uhkakuvana voi kuitenkin olla valtioiden velkaantuneisuus, joka luultavasti näkyy yhtiön laskeneessa tilauskannassa. Mikäli kurssi laskee, saatanpa ostaa yhtiötä vielä lisää. Efektiivinen osinkotuotto on tälläkin hetkellä 4,4 % tuntumassa. Osinkotuotto tuokin aina turvaa ja tuottoa markkinavoimien painaessa laadukkaiden yhtiöiden kurssikehitystä.
Vaisalan kurssikehitys (lähde: Nordnet)

Ajallisessa ostojen hajauttamisessa on myös vaarallinen karikko. Mikäli analyysisi yhtiön laadusta on väärä, voit ajautua ostamaan yhtiötä, jonka kurssi ei niinkään laske markkinoiden vuoksi vaan sen sisäisten ongelmien takia. Tämän virheen olen tehnyt niin Nokian, HKScanin kuin Oriola-KD:n kanssa. Nokian tarinan tuntevat kaikki. HKScanin näin puolestaan käänneyhtiönä, mutta markkinaolosuhteet ja kalliit yritysostot ovat olleet yhtiölle liian raskaita. Oriola-KD on samoin kamppaillut ankaran kilpailutilanteen kanssa ja suurten toimialamuutosten keskellä tuloksen tekeminen on ollut vaativaa. Tarttuessa putoavaan puukkoon on tärkeää, että yhtiö toimii vakaassa markkinatilanteessa, on alan johtava globaali toimija (kuten Vaisala säähavaintolaitteissa) ja sen talous on terveellä pohjalla.

Yhtiön laadun ja toimialan lisäksi sijoittajan on toki otettava huomioon oma riskinsietokyky, pääoman vaihtoehtoiskustannus (jota osinkotuotto minulla suojaa) sekä riittävä hajautus.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Melkein pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2012

Vuoden lopun tienoilla kurssit nousivat sahaillen ylöspäin. Tarkkailin jälleen Cramoa 7 euron kurssitasolla, muta pian kurssi hyppäsi 10 euron tuntumaan. Nokia puolestaan ilmoitti laskevansa osinkonsa puoleen vuodentakaisesta, 20 senttiin. Vuoden alussa hankin salkkuuni Vaisalaa noin 17 euron kurssilla. Yhtiön näkymät vaikuttivat edelleen lupaavilta tilapäiset vaikeudet, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton, huomioiden. Lisäksi yhtiön myynti ja tulos kehittyivät suotuisasti tammi-syyskuun tuloksen perusteella. Yhtiön kannattavuuden kehitys ei kuitenkaan näytä lupaavalta, mutta nykyisellä kurssitasolla yhtiön osinkotuotto on tyydyttävä. Viimeksi osinko on ollut vuoden 2011 osinkoa alemmalla tasolla vuonna 2004.


Sampo Pankin rahastoista myin Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston vaatimattomalla voitolla (myynnin arvo 733 euroa, tuotto n. 8 %). Olin omistanut rahastoa jo lähes kuusi vuotta. Suorat osakesijoitukset näyttivät huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Niinpä niin Nordnet kuin Etrade saivat molemmat 400 euron lisätalletuksen. Etraden osuus talletuksista oli noussut 34 prosenttiin. Vastineeksi hankin salkkuun iSharesin Global Utilities ETFää (23.1.). Hankinta noudatti strategiaa lisätä dollarimääräisiä sijoituksia, sitä kautta dollarimääräisiä osinkoja sekä lisätä salkun vakautta. Yhdyskuntapalvelujen yhtiöiden vakaa ja korkea osinkotuotto täydensi hyvin dollarimääräistä salkkua, jossa keskimääräinen osinkotuotto (2,7 %) oli vielä vaatimaton verrattuna euromääräiseen salkkuun (5 %). Lisäsin salkkuun alamaissa rypevää Vaisalaa hieman reilun 17 euron osakekurssilla. 

tiistai 21. toukokuuta 2013

Ensimmäinen saksalainen osake


Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2011

Aivan kesäkuun alussa Nokia jatkoi pettymysten tietä antamalla tulosvaroituksen. Osake lähti rajuun laskuun ja painui alle viiden euron. Yhtiö raportoi voimakkaasti heikentyneestä kannattavuudesta ja tuloksesta. Nokian näkymät eivät näyttäneet kovinkaan valoisalta ja yhtiön kurssi oli lyöty pohjamutiin.

Kesäkuussa pohdin Orionin myyntiä. Sen kurssi näytti yli 60 prosentin tuottoa. Vuodelta 2011 puuttui vielä voittojen kotiuttamiset satelliittiosakkeilla. Osakkeiden ostot näyttivät kesäkuussa entistä vaikeammilta, kun edullisten osakkeiden löytäminen hankalaa ja aiemmat suomalaisten osakkeiden ostot vaikuttivat epäonnistuneilta. 

Sen sijaan sijoitukset amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin osakkeisiin vaikuttivat entistä houkuttelevimmilta. Salkkuun havittelin saksalaista BASFia, joka sopisi niin raaka-aine kuin perusteollisuus divisioonaan. Hankin kuin hankinkin BASFin salkkuun ja lyhyellä aikavälillä ajoitus näytti onnistuneen kurssin lähtiessä hienoiseen nousuun.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Sijoitusten itsekritiikkiä


Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2011

Aivan helmikuun lopussa tarkkailin AstraZenecaa ja Bolidenia ostomielessä. Astran ”record date” oli kuitenkin mennyt jo ohitse helmikuun alussa ja siten hyötyminen korkeahkosta osingosta olisi jäänyt saamatta. Viimeistään heinäkuussa tulee kuitenkin toinen mahdollisuus saada Astrasta osinkoa. Bolidenin tunnusluvut olivat myös houkuttelevia, vaikka raaka-aineiden hinnat huitelivat korkealla ja Bolidenin osakekurssi oli historiallisesti korkealla tasolla. Niillä oli selvästikin yhteys toisiinsa ja tunnusluvut olivat matalalla tasolla syklisen yhtiön hyötyessä kovasta kysynnästä ja korkeista hinnoista.

Maaliskuussa täydensin salkkuuni PepsiCo:ta. Kaupankäyntikustannukset kuitenkin söivät valtaosan ensimmäisen vuoden osinkotuotosta, mikä ei suinkaan ole järkevää. Ostoeriä oli joko suurennettava tai ostot tulisi siirtää Etradeen. Nordnet tarjosi maaliskuussa käydä kauppaa ilman kaupankäyntimaksuja maaliskuun ajan. Myin Vestasin osakkeet saadakseni myyntitappioita verovähennyksiä varten. Vestasin kurssi nousi, kuten Nokiankin, heti veivauksen jälkeen. Kuun vaihteen lähestyessä osake jatkoi nousuaan ja veivaus osoittautui pahasti epäonnistuneeksi. 4.4 osakkeen kurssi huiteli 224 kruunussa, kun myynti oli tapahtunut 194 kruunun hintaan.

Osinkojen maksu kiihtyi maaliskuussa. Fiskars ilahdutti reilulla osingolla myytyään osuuksiaan Wärtsilässä. Efektiivinen brutto-osinkotuotto oli huimat 26 %. Myös Uponor nosti hivenen osinkoaan vuodesta 2010, mutta osinko ei vielä yltänyt vuoden 2009 huipputasolle. L&T:n efektiivinen osinkotuotto osinkotuotto ylsi 4,1 prosenttiin. Etraden osuus salkussa jatkoi nousuaan 28 prosenttiin.

Aika            Talletukset    Salkun arvo
01/2011 27600 36292
02/2011 29900 38143
03/2011 30800 37428

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Vero-optimointia Nokialla

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2010

Vuoden toiseksi viimeisenä kuukautena rahastosijoitukset kipusivat nipin napin plussan puolelle. Tämä oli historiallinen hetki. Jätän kuitenkin realisointien tekemisen ensi vuoden puolelle veroseuraamusten vuoksi. Myös edellisten myyntien jäljiltä oli pankkitilillä 1000 euroa odottamassa jonkinlaista ratkaisua. Verrattuna tilanteeseen 11/2009 sijoitussalkun koko oli kaksinkertaistunut 15 000 eurosta 30 000 euroon.

Marraskuussa salkkuun lisättiin erä Lassila&Tikanojaa, joka oli laskenut hivenen ensimmäisestä hankinnasta toukokuussa. Aivan marraskuun lopussa tein pitkään pohditun Nokia veivauksen. Tosin ilman välitöntä vastaliikettä eli osakkeen hankkimista takaisin salkkuun. Se osoittautui virheeksi, koska Nokian kurssi suuntasi myynnin jälkeen ylöspäin.

Marraskuussa pohdittiin yksittäisen sijoituserän kokoa kohonneiden kaupankäyntikulujen vuoksi.
Yksi askel tätä kohti oli satelliittiosakkeeksi lokakuussa hankitun HKScanin eräkoon suurentaminen.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ruotsalaisia osakkeita salkkuun

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2010

Syyskuun alun pidin hiljaiseloa markkinoilla. Kertausharjoitukset ja pitkä nousuputki eivät antaneet aihetta hätiköidyille lisäsijoituksille. Vihdoin Etrade tili saatiin avatuksi ja siirsin alkupääomaksi 600 euroa. Myöhemmin lisäsin kahdessa erässä yhteensä 800 euroa. Osinkoja syyskuussa maksoivat ExxonMobil ja Johnson&Johnson. Nokia ja Vestas, molemmat pitkän laskun jälkeen, nousivat hieman. Salkun heikoimmat suoriutujat olivatkin Nokia ja Vestas, molemmat näyttäen yli 20 prosentin miinusta.

Strategian mukaisesti avasin sillanpään myös ETF sijoituksissa ostamalla Nordetissä PowerSharesin International Dividend Achievers osuuksia lähes 900 dollarilla. ETF:n kohtuullinen 2,8 prosentin osinkotuotto, hyvä maantieteellinen hajautus sekä useat yksittäiset sijoitukset kiinnostaviin yhtiöihin, joiden omistaminen suorin osakesijoituksin olisi vaikeaa, olivat tärkeimmät syyt ETF:n valintaan. 

Toinen peliavaus oli myös ensimmäinen sijoitus ruotsalaisiin osakkeisiin. Ensimmäisenä kunnian sai olla Betsson. Osake ostettiin epäeettiseen salkkuun korkean osinkotuoton, kasvunäkymien ja osuvien liiketoimintamallien vuoksi. Yhtiöllä on kuitenkin suuret riskit ja sen on vielä lunastettava paikkansa pitkässä salkussa. Epäeettisissä sijoituksissa on oltava useampi yhtiö, koska sijoitukset korkeiden riskien vuoksi tuskin ovat täydellisesti pitkän aikavälin sijoituksia.

Amerikkalaisista sijoituksista parhaiten syyskuussa toi YUM Brands, joka liihotteli 38 prosentin nousussa. Ahlströmin myynti elokuussa osoittautui hieman hätiköidyksi. Osake kiipesi vielä hintaan 16,90, jonne nousu näyttää pysähtyneen. Ahlströmin hyvä maine osinkopaperina olisi myös antanut aiheen pitää osaketta salkussa hieman pidempään. Nopea nousu kuitenkin luo varjon kurssitason kestävyydelle. Ahlström voidaankin ostaa takaisin salkkuun kurssin laskiessa 10-12 euron tasolle.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Murheelliset hankinnat

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2010

Kesän alussa käytin pitkään salkussa maanneet Tanskan kruunut ostamalla Vestas Wind Systemsiä. Sinänsä hankinta on poikkeuksellinen ottaen huomioon sen, ettei yhtiö maksa lainkaan osinkoa. Sen sijaan sen kasvunäkymät ovat melko hyvät, toimialasta ja toimintaympäristöstä johtuen. Keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi kiinalainen kilpailu ja muut uhkatekijät. Yhtiön tunnusluvut ja historiallinen kurssitaso olivat ostohetkellä melko houkuttelevat suhteessa siihen, että toimiala on varsin muodikas ja ala voimakkaassa kasvussa.

Dollarin voimakas vahvistuminen jatkui ja sitä myöden oman strategiani onnistumismahdollisuudet heikkenevät. Onnekseni ehdin hankkia suhteellisen mukavan salkun dollarimääräisiä sijoituksia. Jotta dollarimääräisistä osingoista olisi iloa, tulisi sijoitusten arvon kuitenkin olla huomattavasti korkeampi. Kesäkuun puolessavälissä hankin salkuun Johnson&Johnsonia pitkän tähtäimen osinkopaperiksi. Sen track record on vakuuttava ja toimialaan lienee järkevä sijoittaa. Tämä mahdollistaa myös tulevan irtautumisen Orionista, jonka vuoden 2011 osinkoa jäänen odottamaan.

Nokian annettua tulosvaroituksen laski osakkeen kurssi huomattavasti laskenut. Ostin 60 osaketta lisää laskeakseni keskihintaa. Vaikka positio Nokiassa on jo huomattava, se on noussut yllättäen suurimmaksi sijoitukseksi, uskon vahvasti siihen, että Nokian kurssi tulee palautumaan tasolle (n. 14 euroa), jossa siitä sopii mainiosti irtautua. Sillä välin voi nauttia Nokian mukavista osingoista.

- - -

Lukuunottamatta Johnson&Johnsonia, kuinka sitten kävikään näille kesäkuun osakkeille? Lue sijoitusvihjeet- ja virheet neljä ja viisi. Kesäkuussa tein kaksi virhettä. En pitänyt kiinni sijoituskriteereistäni (Vestasin nollaosinko ja toimialan uhkakuvat) ja lisäksi en arvioinut syvällisesti yhtiöiden pitkänaikavälin kilpailuedun kestävyyttä (Vestas, Nokia).

perjantai 5. huhtikuuta 2013

5 - Älä tee äkkinäisiä päätöksiä

Osakemarkkinoilla tapahtuu mitä erikoisempia ilmiöitä. Ääriesimerkiksi voi hyvinkin sopia edellisessä kirjoituksessani mainitsema PhilipMorris, joka markkinahäiriön seurauksena toukokuussa 2010 koki lyhytaikaisen hintaromahduksen. Osake oli salkussani yli 90 prosentin laskussa tuona kummallisena päivänä. Tänään osake on 90 prosenttia plussalla. Osingot huomioiden realisoimaton tuotto on lähes 100 prosenttia.

Markkinoiden psykologia luo ajoittain suuriakin hintavääristymiä, joita taitava sijoittaja voi hyödyntää. Sijoittajan on pidettävä pää kylmänä ja olla ajautumatta itse paniikkiin. Paniikki on pitkäjänteisen sijoittajan paratiisi. Sijoittamalla silloin kun muut myyvät on tie vaurastumisen vauhdittamiseksi. Valitettavasti hermoni eivät olleet riittävän rautaiset hankkimaan osaketta lisää seuratessani hetkellistä hintavääristymää lähes reaaliajassa.

Useimmiten äkkinäiset päätökset liittyvät kuitenkin pitkänaikavälin kehityksen virhearviointeihin. Henkilökohtaisia sijoitusvirheitä osakeostojen suhteen ovat olleet:

  • Nokian lisäostot. Ostin Nokiaa ensimmäisen kerran 05/2008 17,7 eurolla ja lisäsin osaketta salkkuuni kaksi kertaa sekä 2009 että 2010. Osinkosijoittajan on usein hyvä keskittyä osakkeisiin, joiden liiketoiminta ei ole herkkä jatkuville teknologiamuutoksille.
  • Sanoma. Aloitin Sanoman ostot 2008 ja viimeksi lisäsin osaketta salkkuuni maaliskuussa 2013. Sanomalla on vaikea työ korvata hiipuvia fyysisiä tuotteitaan uusilla digitaalisen maailman tuotteilla, ja etenkin luoda niillä liikevaihtoa.

Sama sijoitusvihje ja -virhe pätee osakeostojen lisäksi myös myynteihin. Harkitsemattomia myyntipäätöksiäni ovat olleet:
  • Visan myynti. Myin 128 dollarilla erittäin edullisesti ($68) salkkuun hankkimani Visan osakkeet 2012. Kuvittelin, että yhtiön kurssikehitys on saavuttanut lakipisteensä ja yhtiö tulee kärsimään mobiilimaksamisen voimistumisesta. Maksamisen toimiala ei kuitenkaan muutu aivan kädenkäänteessä. Osakekurssi huitelee tänä päivänä 165 dollarissa ja yhtiö on korottanut osinkoaan voimakkaasti.
  • Orionin myynti huhtikuussa 2012 14,7 eurolla. Vaikka yhtiön pitkänaikavälin näymät eivät edelleenkään vaikuta suotuisilta olisi harkitseva sijoittaja hyötynyt yleisestä kurssinoususta ja muhkeista osingoista vielä ainakin vuoden verran. 
  1. Pohtimalla tarkkaan yhtiön liiketoimintaa, toimialan luonnetta ja yrityksen kilpailuehdun lähteitä voi sijoittaja tehdä tavanomaista tuottoisampia sijoituksia. Vaikka salkkuun on saattanut eksyä musta pekka, voi yleinen kurssikehitys siivittää sijoituksen voitolliseksi.
  2. Sijoittamalla vakailla toimialoilla operoiviin ja useiden tuoteperheiden menestykseen nojaaviin yrityksiin voi sijoittaja varmistaa tylsän mutta vakaan kurssikehityksen ja osinkotuoton.