keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Liipaisinsormeni on aina liian herkkä

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2022

Tammikuussa avasin position Enentossa eli entisessä Asiakastiedossa. Olen seurannut yhtiötä ja osaketta pidempään, ja päätin ostaa erän osakekurssin laskettua vuoden pohjalukemiin. Osaketta ei voi pitää edullisena, mutta pidän yhtiön liiketoimintamallia varsin mielenkiintoisena. Se mahdollistaa korkean pääoman tuoton ja vapaan kassavirran sekä omistajan palkitsemisen kohtuullisella osingolla. Enentolla voisi olla pitkäaikainen paikka salkussa, jos yhtiön liiketoiminta jatkaa hyvää kehitystä tulevilla kvartaaleilla.

Ostin takaisin Aallon osakkeita, kahteen otteeseen. Hätiköin ostojen kanssa markkinan heikentyessä, mutta pidän Aallon osakkeita kohtuullisen hintaisena kasvuun ja kannattavuuteen nähden. Aallon maksaa jopa pienen osingon, jos kurssilasku ei ota hyytyäkseen. Ostin takaisin myös pienen erän Puuiloa, joka tuli hyvän tuloksen jälkeen alas suuromistajan myydessä osakkeita. Olen valmis luopumaan molemmista, mikäli näemme alamäessä pienen pompun. 

Vanhojen perinteiden kunniaksi ostin kahta putoavaa puukkoa. Puolustuksekseni on sanottava, että myin molemmat aiemmin ostaakseni ne nyt takaisin halvemmalla. Ostin Saksasta Drägeriä (DRW3), joka valmistaa muun muassa hengityskoneita sairaaloille ja esimerkiksi henkilösuojaimia vaikkapa pelastuslaitoksille ja öljyteollisuuteen. Yhtiön osakekurssi oli luonnollisesti nosteessa koronan ansiosta ja reagoi voimakkaasti alaspäin marraskuussa 2021 taloudellisesta ohjeistuksesta, joka itseasiassa oli jo markkinoiden tiedossa. Sittemmin kurssi on valunut alaspäin. 

Koronan tuottamilla voitoilla Dräger on yksinkertaistanut pääomarakennettaan, jonka ansiosta merkittävästi suurempi osa yhtiön voitosta kuuluu osakkeenomistajalle. Pelkästään tämän vuoksi Drägerin arvo tulisi olla korkeampi kuin ennen koronaa, jolle tasolle yhtiön kurssi on taas tippunut. Ostin takaisin myös IT-konsultti Bilotia, jonka osakekurssi on ollut syöksyssä dilutoivan yritysoston, yllättävän toimitusjohtajavaihdoksen ja pehmeän tuloksen jälkeen. Spekuloin, että nämä jäävät tilapäisiksi ongelmiksi. 

Ostin pörssitulokkaan Dolen osakkeita New Yorkin pörssistä. Dole on monille tuttu banaaneista tai purkkiananaksesta. Yhtiöllä on värikäs, ehkäpä vähän tahrainen, historia, mutta nykymuodon Dole on saanut Dolen ja irlantilaisen Total Producen fuusiossa. Uusi alan markkinaykkönen listautui pörssiin elokuussa 2021. Osakekurssi on sittemmin tullut alas inflaatiopelkojen ja pörssilistatutujiin kohdistuvan myyntipaineen myötä. Inflaatiolla on myös ollut negatiivinen vaikutus yhtiön tuloksentekokykyyn, mutta Dolen mukaan se on saanut siirrettyä kustannukset myyntihintoihin. Dole aloitti osingonmaksun ja tarjoaa noin 2,5 % osinkotuoton. Dole on huomattavasti verrokkeja edullisempi, fuusion on määrä tuoda synergiaetuja ja yhtiö voi hyvin mahtua mukaan institutionaalisten sijoittajien ESG-vouhotukseen. Suurimpana riskinä Dolelle näen sen, että yhtiön kustannukset (esim. lannoitteet, polttoaine, pakkaukset ja logistiikka) jatkavat myyntihintoja korkeampaa nousua.

Ruotsalaisen Nobinan oli määrä poistua salkustani tammikuun aikana. Nobinan osti pois pörssistä Basalt Infrastructure Partners. Olin ostanut Nobinaa ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tehnyt kaksi lisäystä, kaikki kolme 45-54 kruunun hintahaitarissa. Basalt maksoi osakkeista 108 kruunua. Osinkoja sain omistusaikana Nobinalta noin 500 euron edestä ennakonpidätysten jälkeen. Kokonaistuotto sijoitukselle oli siis noin 115 prosenttia ennen myyntivoittoveroja. Harmikseni salkusta poistuu vakaa osingonmaksaja, jota on vaikea korvata uudella sijoituksella. 

Kuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo nousi joulukuusta 418 000 euroon ja kokonaisvarallisuus nousi 683 000 euroon. Kumpikaan ei yltänyt marraskuun huippulukemiin.

***
Julkaisin vastikään spekulatiivisen arvosijoitusidean uutiskirjeessäni. Lue se tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti