lauantai 28. marraskuuta 2020

Pientä kevennystä nouseviin kursseihin

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2020

Marraskuussa kevensin taas Kemira omistusta. Tein lisäyksen Kemiraan kuun alussa osakekurssin notkahdettua mielestäni liiaksi puolivuotisosingon jälkeen. Kuun lopussa myin 400 kappaleeseen kasvaneesta positiosta 300 kappaletta kolmessa erässä. Yhden erän myin liian aikaisin ja kaksi erää melko sopivasti reilusti yli 12 euron hintaan. Jätin sata kappaletta salkkuun siltä varalta, että kurssi jatkaa melko poikkeuksellisesti yli 13 euron. Alan ostamaan osakkeita takaisin 11,5 euron tienoilta. 

Muita salkkutapahtumia oli sijoitus kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeisiin sijoittavaan ETF:ään ja veivaus Etteplanilla, minkä järkevyyttä voi arvioida. Inderes nosti hieman toisen myynnin jälkeen yhtiön tavoitehinnan 11 euroon. Ostankin osakkeet taas takaisin alle kympillä, jos kurssi sinne notkahtaa. Kemiran ja Etteplanin myynnin myötä minulla on taas kassassa rahaa mahdollista korjausliikettä varten. Lisäksi myin myös spekulatiivisessa mielessä haalimani saksalaisen Corestaten osakkeet pienellä voitolla. Kassani ehtikin käydä jo velan puolella, vaikka olen tallettanut salkkuun ahkerasti uutta pääomaa.

Marraskuussa ostin lisää myös pumppu- ja venttiilivalmistaja KSB:n toisen osakesarjan osakkeita. Yksi osto osui lähes täydellisesti kurssipohjiin 175 euroon. Kohti marraskuun loppua kurssi on korjannut 215 euron tietämille. KSB julkaisi koronatilanteeseen nähden kohtuullisen osavuosikatsauksen, myynti laski -9 % mutta osakekurssi reagoi tulokseen viiden prosentin kurssinousulla. Poikkeuksellisen suuri ero yhtiön kahden eri osakesarjan välillä on hieman kaventunut. Positioni KSB:ssä on poikkeuksellisen suuri ja yltää nyt parissa eri salkussa yhteensä 60 kappaleeseen.

Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo nousi 289 000 euroon ja kuun lopussa salkun arvo kipusi jo yli 300 000 euron. Salkkuun olen tallettanut sen perustamisesta lähtien 160 000 euroa. Voimakas kurssinousu teki minusta puolimiljonäärin, kun mukaan lasketaan osakkeet, asunnot, käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset. Tässä kohtaa vuotta ei osaa enää muuta toivoa kuin, että osakemarkkinat pitäisivät nykyiset asemansa niin vuodesta saataisiin melkoisen tapahtumarikas pörssivuosi.

***
Hanki askelmerkit matkalle puoleen miljoonaan. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 20. marraskuuta 2020

Menneisyyden haamuja: Nordnet, ETF ja Etteplan

Tein kahteen eri salkkuun merkinnän Nordnetin osakkeesta sen tullessa toista kertaa pörssiin. Merkitsin suuremman 200 kappaleen erän osinkosalkkuuni ja 100 kappaleen minimierän satelliittisalkkuuni. Ensimmäisessä aion katsoa kurssikulkua hieman pidempään ja jälkimmäisessä todennäköisesti myyn osakkeet muutaman ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana. En usko, että osakkeita riittää tuota määrää innokkaille sijoittajille kuumana käyvillä markkinoilla. Suhteutettuna Nordnetin ruotsalaiseen pääkilpailijaan Avanzaan ja arvostuslukuihin ylipäätään pidän Nordnetia kalliina. Avanzan taloudellinen suorituskyky on parempi ja sen arvostus on vain hieman Nordnetia kalliimpi. Arvostuksen ja matalan käteisposition vuoksi pidin merkintämäärät pienenä. Olin Nordnetin omistaja sen ensimmäisellä pörssitaipaleella vuosina 2012-2016, jona kaksinkertaistin rahani ja sain mukavan suuruiset osingot.

2

Finanssivalvonnan kiellettyä amerikkailaiset ETF:t vuonna 2018 en ole tarkastellut ETF:iä sijoituskohteena, enkä näin ollen tehnyt ainuttakaan ETF sijoitusta. Nyt tein kuitenkin silmäyksen Nordnetin ETF tarjontaan. Löysin sieltä kahteen tai kolmeen eri tarkoitusperään soveltuvan tuotteen nimeltä iShares EM Infrastructure UCITS ETF USD. ETF sijoittaa kehittyvien markkinoiden infrastruktuurisektorin osakkeisiin. ETF pitää sisällään muun muassa Thaimaan ja Meksikon lentokenttiä, korealaista sähköntuotantoa ja brasilialaista polttoaineen jakelua. ETF jakaa tuotto-osuutta noin 3 prosenttia marraskuun hinnalle. Historiallisesti katsottuna ETF on houkuttelevalla hintatasolla, kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeet eivät ole vielä palautuneet koronakriisistä.

3

Olen omistanut pienen erän Etteplania vuodesta 2019. Myin osakkeet 10,25 euron hintaan lokakuussa kohtuullisella voitolla. Ajattelin, että kurssi on kirinyt hieman liikaa. Osakekurssi kävi pian reilusti yli 11 euron. Twiittasin tuolloin Nicolas Darvaksen hyvän muistisäännön: "There's no reason to sell a rising stock". Etteplan kuitenkin laski sitten takaisin alle 10 euroon, jolloin ostin osakkeet takaisin. Eilen Etteplanin osake nousi taas 10,25 euroon ja myin osakkeet. Tänään kurssi huitelee jo 10,8 euron tasoilla ja on taas aika kerrata jakamaani oppia. Ei kannattaisi tehdä samoja virheitä toistuvasti. Yksi oppi olisi antaa voittojen juosta ja käyttää edes stop-loss toimeksiantoa. 

***
Haetko sinäkin suuntaa sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 13. marraskuuta 2020

Minusta tuli puolimiljonääri

Aina kuun puolivälissä kirjaan ylös salkkuni ja omaisuuteni kehityksen. Lokakuun päiväkirjamerkinnässä haaveilin puolen miljoonan euron rajapyykin ylittämisestä ja se toteutui vain pari viikkoa myöhemmin. Rokoterallin siivittämänä omaisuuteni arvo kohosi siis 502 000 euroon. Tähän lukuun summaan osakkeet, asunnot ostohintaan arvostettuna, vaihtoehtoiset sijoitukset hankintahintaan, käteisen ja luonnollisesti vähennän velat. Kokonaisvaralliuuteeni en laske hätärahastoa enkä perintönä saatuja rahoja, jotka pidän erillään omin neuvoin tehdyistä rahoista.

Vuoden 2020 aikana varallisuus on koronan ja osakkeiden hintakehityksen seurauksena kulkenut vuoristorataa. Helmikuussa varallisuuteni oli 470 000 euroa  ja kuukautta myöhemmin 390 000 euroa. Neljänsadantuhannen rajapyykki rikkoutui ensimmäisen kerran kuitenkin jo kesäkuussa 2019. Kolmensadantuhannen euron raja ylittyi maaliskuussa 2017. Sitä edeltävien satatonnisten kerryttämiseen kului kumpaiseenkin noin kaksi vuotta.


Omaisuudestani suurin osa on kiinni osakkeissa. Osakkeet edustavat noin 60 prosenttia, suorissa asuntosijoituksissa on noin 23 prosenttia ja erilaisissa vaihtoehtoisissa sijoituksissa (esimerkiksi kiinteistörahasto tai pikavippifirman osakkeet) 16 prosenttia. Käteistä on nytkin liikaa, koska minulla on tämän lukeman lisäksi hätärahasto. Käteinen kasvaa hitaasti muutamalla eri talletustilillä. Minulla olisi siis mahdollisuus seuraavaan suurempaan hankkeeseen. Edellisen puolikkaan sijoitusasunnon ostin vuonna 2017 ja velkaa minulla on ainoastaan 163 000 euroa. Velka lyhenee hitaasti, kaikki lainat ovat 25 vuoden maksuajalla.


Tänä vuonna olen vauhdittanut vaurastumista vuokraamalla omistusasuntoni, tehnyt keskimääräistä suuremman sijoituksen metsärahastoon ja toki kasvattanut osakesijoituksia. Nopeuttaakseni matkaa kohti miljoonaa minun tulisi ottaa lisää velkaa. Valtioiden raju velanotto ja koronatuet voivat nostaa inflaatiota, jolloin  hyvää velkaa ja reaaliomaisuutta kannattaisi olla reilummin. Samalla en ole valtavan innokas kasvattamaan riskiä, vaan taidan salaa tykätä varsin matalariskisestä strategiastani. Laitan edelleen lisää pääomaa osakkeisiin, mutta mielelläni löytäisin rahalle muitakin kohteita. Koronavuosi osoittaa, että omaisuuden arvo voi osakemarkkinoiden seurauksena heitellä satasellakin.

***
Kuinka sijoittaa ja vaurastua? Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 5. marraskuuta 2020

Osakekauppaa korona-aallon kohinassa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2020 

Perinteisesti talletan osinkosalkkuuni tuhat euroa kuukaudessa lisää pääomaa. Lokakuun lopussa siirsin ylimääräiset 4000 euroa pääomaa salkkuun eli yhteensä 5000 euroa. Osan pääomasta siirsin spekulatiiviseen satelliittisalkkuun, jossa ostin Fondiaa, Kemiraa ja Fortumia niiden osakekurssien laskettua voimakkaasti. Osinkosalkkuuni ostin lisää BASF:ia 48 euron hintaan ja saksalaisen kiinteistömanagerin Corestaten osakkeita. Jälkimmäinen on spekulatiivinen sijoitus, jota pyrin kampeamaan voitolle keskihintaa alentamalla, useimpien oppien vastaisesti. Kävin kauppaa osinkosalkussani myös Kemiralla, joka osingon irtoamisen jälkeen laski voimakkaasti.

Myin Etteplanit hieman liian aikaisin 10,25 euron hintaan, kurssi käväisi yli euron korkeammalla, mutta juuri ennen pientä korjausliikettä. Ostinkin osakkeet takaisin 9,5 euron hinnalla pari viikkoa myöhemmin. Kahdeksikolla alkavalla kurssilla voin lisätä omistustani. Vaihdoin myös omistamani, tickerin KSB, osakkeet toiseen osakesarjaan, KSB3. Tekemäni pika-analyysin jälkeen KSB3 osakesarja on jatkanut laskuaan ja KSB on hivenen noussut. Olenkin kasvattanut position KSB3:ssa suureksi ennen 12.11. julkaistavaa osavuosikatsausta. Yhtiön kilpailijoiden, esimerkiksi Pentairin ja Xylemin, osakekurssit ovat lähest ATH-lukemissa. KSB:n vahva asema teollisuussektorilla voi kuitenkin tarkoittaa kilpailijoita heikompia myyntilukuja.

Lokakuun puolivälin seurannassa, ennen massiivista lisäpääomaruisketta, salkkuni nousi absoluuttisesti mitattuna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa 276 000 euroon. Helmikuussa salkun paperivoitto oli absoluuttisesti suurempi kuin lokakuussa. Kokonaisvarallisuuteni arvo nousi uudelle kymmentuhannelle lähes 489 000 euroon. Tällaisena vuonna kuin 2020 olisi mukava ylittää puolen miljoonan euron rajapyykki. Kymppitonnin lisä edellyttäisi kuitenkin voimakasta myötätuulta pörssissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ja koronan toinen aalto tekevät pörssisäästä kuitenkin hyvin epävarman. 

***
Hae suunta ja mielenrauha sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 29. lokakuuta 2020

Miksi sijoitan teollisuusyhtiöihin?

Salkkuni koostuu suureksi osaksi teollisuusyhtiöistä, kuten Konecranes, MetsoOutotec tai Deere. Toki salkussani on myös kaupan alan yhtiöitä vaikkapa Kesko ja Wal-Mart sekä kulutustuoteyhtiöitä kuten Procter&Gamble tai Pepsi. Salkussani on joitakin teknologian kanssa kosketuksissa olevia yhtiöitä, kuten Tieto, Knowit ja Vincit. Ne ovat kuitenkin enemmän palveluyhtiöitä kuin omalla ohjelmistolla tai alustalla liiketoimintaa tekeviä yhtiöitä. Pohdin taas hiljattain, miksi en ole ollut mukana valtaisassa kurssinousussa, jonka teknologiaosakkeet ovat kokeneet keväästä lähtien?

Suurin syy siihen lienee se, etten juuri Microsoftia ja Googlea lukuunottamatta tunne näiden yhtiöiden tuotteita. Vaikka käytän Whatsappia, en käytä kaupallistettuja tuotteita Facebookia tai Instagramia. Oikeastaan en tuntenut montaakaan teknologiayhtiötä edes nimeltä ennen tätä vuotta. Vaikka momentum sijoittajat tai spekuloijat harvoin tuntevat yhtiöiden liiketoimintaa syvällisesti, olen pyrkinyt rajaamaan oman spekulointini ulkopuolelle yhtiöt, joita en tunne. Sen verran olen jo tutustunut yhtiöihin, että tunnen hehkutetuimpien teknologiayhtiöiden tickerit ja otsikkotasolla muutamien yhtiöiden liiketoimintaa. Olen laatinut seurantalistan. Ehkä ehdin mukaan seuraavaan ralliin?

Tunnen työni puolesta kuinka teollisuusyritykset toimivat. Ymmärrän niiden liiketoiminnan logiikan paljon paremmin kuin teknologiayhtiöiden. Olen nähnyt kuinka suuren laskun Konecranes lähettää teollisuusnosturin lakisääteisestä huoltokäynnistä. En ole varma onko tämä vielä auttanut minua menestymään sijoittajana, mutta ainakin se on tuonut mielenrauhaa. Sen lisäksi teollisuusyritykset sopivat sijoitusstrategiaani, jonka keskiössä ovat osingot. Käytännön havainnot, talous- ja sijoitusuutisten sekä osakemarkkinoiden seuranta tuottavat minulle sijoitusideoita sektoreilta, jotka tunnen. Teknologiayhtiöihin sijoittamisen keskiössä vaikuttaa olevan kurssinousu. Saadakseen tuottoa kurssinoususta on osakkeet osattava ostaa ja myydä oikealla hetkellä. En osaa sitä tällä hetkellä arvioida.

Arvosijoittaminen on toiminut viime vuosien aikana heikosti. Sen vuoksi en kuitenkaan aio hypätä mukaan momentum sijoittamiseen teknologiaosakkeisiin, missä on monia merkkejä ylikuumentumisesta. Toki näiden yhtiöiden liiketoiminta voi varmasti hyvin koronan keskellä ja digitalisaation kiihtyessä. Otsikon kysymys on samanlainen kuin keväällä esittämäni, miksi en myynyt osakkeitani? Omasta sijoitusstrategiasta kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni, jos se tuottaa pitkällä aikavälillä tavoitteiden mukaisia tuloksia. Oma strategiani tuottaa tavoittelemiani kasvavia osinkotuloja. Omaa ajttelua on kuitenkin hyvä haastaa. Siksi aion tunnustella ja tutkia sijoittamista teknologiayhtiöihin. Olen useimmiten hidas suunnanmuutoksissa, se onkin yksi syy miksi en ole sijoittanut teknologiayhtiöihin.

***
Etsitkö suuntaa sijoituksiisi, lue Vaurastumisen välineet

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Oman salkun rikkauksia tekevä mylly

Usein osakemarkkinoiden katsotaan olevan niin sanotusti tehokkaat eli ostajilla ja myyjillä on käytössään kaikki tieto ja arvopapereiden hinnat vastaavat niiden arvoa. Mitä pidempään olen sijoittamista harrastanut sitä vähemmän katson väittämän pitävän paikkansa. Tästä syystä olen lisännyt harrastuneisuuttani spekulatiivisemman sijoittamisen suuntaan. Salkkuni kulmakivi on edelleen osinkosijoittaminen, mutta pyrin vähitellen hyötymään aiempaa enemmän kurssiliikkeistä ja luomaan sijoitustuottoja myös arvonnousuun tukeutuen.

Yksi itselleni mieluinen strategia on hyötyä osakkeista, joiden hinta liikkuu tietyssä vaihteluvälissä, rangessa. Tällaisen yhtiön osakkeen hintaa yleensä tukee perusfundamentit, yhtiön liiketoiminta on vakaa ja se maksaa kohtuullista osinkoa. Sijoittajat eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta pääse yhteisymmärrykseen osakkeen hinnasta, jolloin sen hinta alkaa liikkua vaihteluvälissä, jota aktiivinen sijoittaja voi hyödyntää. Vuosien varrella olen käynyt kauppaa aktiivesti useilla eri osakkeilla, kuten Konecranesilla, Ramirentilla ja Terveystalolla. Tänä päivänä keskitän spekulatiivista kaupankäyntiä kuitenkin enemmän osinkosalkkuni ulkopuolelle, erilliseen satelliittisalkkuun.

Yksi yhtiö ja osake, joka on vieraillut salkussani useaan otteeseen on Kemira. Ostin osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja myin position vuonna 2015. Tämän jälkeen Kemira on tehnyt pääasiassa melko lyhyitä piipahduksia salkkuuni. Olen pyrkinyt ostamaan osaketta 10-11 eurona välimaastossa ja myymään sen 11,5-12,5 euron välimaastossa. Maaliskuun lopussa koronakriisin keskellä onnistuin ajoituksessa ja ostin Kemiraa 8,77 euron hintaan. Olenkin ostanut osaketta yhteensä 16 kertaa ja myynyt 11 kertaa. Tyypillinen ostoerä on ollut 100 kappaletta. Osinkoja Kemira ei ole juurikaan salkkuuni kerryttänyt ja välillä useimmiten olen jäänyt pois kyydistä, kun kurssi on tilapäisesti kivunnut 13-14 euroon. Minkä verran sitten olen Kemiralla tehnyt rahaa?

Ostojen keskihinta: 10,66 €
Myyntien keskihinta: 11,64  €
Osinkoja yhteensä*: 265 €
Voittoa yhteensä*: 1163 €

*ennen veroja tai ennakonpidätystä

Tällä hetkellä minulla on salkussani Kemiraa 300 kappaletta. Lokakuun aikana myin kolmasosan 12 euron hintaan ja ostin saman verran takaisin 11,6 eurolla. Position suunnitelmana on kerätä puolivuotisosinko ja sen jälkeen arvioida tilannetta uudelleen. Todennäköisesti myyn kolmasosan tai kaksikolmasosaa, mikäli kurssi kipuaa uudelleen yli 12 euron. Jatkan siis osakkeen treidaamista vaihteluvälin yläosassa ja myyn alaosassa. En harmistu, jos positio jää salkkuuni hieman pidemmäksi aikaa, koska yhtiö maksaa kohtuullisen osingon. Kemira on salkussani ihmeellinen rikkauksia tekevä mylly.

***
Älä maksa sijoituskirjoista itseäsi kipeäksi, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 17. lokakuuta 2020

Sijoitusidea: Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

Saksalainen KSB on yksi maailman suurimmista pumppuvalmistajista. Sen tarjoomaan kuuluvat myös erilaiset venttiilit ja huoltopalvelut. KSB:n liikevaihto vuonna 2019 oli noin 2,4 miljardia euroa, josta 66 % tuli pumpuista. KSB:n EBIT oli vuonna 2019 113 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat muutamat tappiolliset projektit. Viimeisten vuosien aikana yhtiö on keskittynyt kannattavuuden parantamiseen ja tavoittelee 8 prosentin EBITiä vuoteen 2025 mennessä. KSB on vuoden 2020 aikana organisoitunut uudelleen tiukemmin eri markkinasegmenttien mukaisesti.

Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee Euroopasta, hieman yli viidennes Aasiasta ja loput pääasiassa Yhdysvalloista. KSB on erityisen vahva kaivos-, energia- ja kemiansegmenteissa, mutta toimii myös talotekniikassa ja kunnallisessa vesihuollossa. Pumput ja venttiilit ovat luonteeltaan kuluvia sekä kriittisiä niitä eri prosesseissa käyttäville yrityksille, julkisille laitoksille tai kiinteistöille. 

KSB:n johtoa voi pitää hyvin konservatiivisena. Sen vakavaraisuus on hyvä, omavaraisuusaste on lähes 40 prosenttia ja kassassa on rahaa lähes 300 miljoonaa euroa. Konservatiivisuus voi juontua yhtiön pitkistä perinteistä, sillä se on perustettu vuonna 1871. Konservatiivisuus saattaa näkyä myös siinä, ettei yhtiön liikevaihto ole merkittävästi kasvanut moniin vuosiin. KSB:n kohdalla ei siis voi puhua kasvuyhtiöstä, eikä edes laatuyhtiöstäkään. 

Yhtiötä kannattelevat enemmän tai vähemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen veteen liittyvät megatrendit. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia KSB:lle ovat 3D-tulostus ja digitaalisten palvelujen sovittaminen pumppujen ja venttiilien päälle. Nämä trendit voivat vahvistaa sijoittajien kiinnostusta yhtiöön, jos se onnistuu parantamaan kannattavuuttaan ja kasvattamaan myyntiään.

KSB:llä on kaksi osakelajia. Tavallinen osake (ordinary share) tickerillä KSB ja etuosake (preference share) tickerillä KSB3. Ensimmäiselle yhtiö maksoi osinkoa vuodelta 2019 8,5 euroa ja jälkimmäiselle 8,76 euroa. KSB:n osingonmaksu on vaihdellut voimakkaasti vuosittain.  Kirjoitushetkellä $KSB:llä käydään kauppaa noin 250 euron hintaan ja $KSB3:lla noin 200 euron hintaan. Tyypillisesti osakekurssit ovat seuranneet tiivisti toisiaan, poiketen silloin tällöin toisistaan. Nyt ero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi.

Osakkeen vaihto on tyypillisesti matala, koska yhtiön perustajaan kytköksissä oleva yhtiö omistaa 84 % $KSB osakekannasta ja 20 % $KSB3 osakekannasta.

KSB = kynttilägraafi, KSB3 = punainen linjagraafi
5 vuoden aikajakso.

Sijoitin keväällä yhtiön $KSB osakesarjaan, kun kurssi vaikutti erittäin houkuttelevalta 230 euron tasolla. Osakkeet olisi kannattanut myydä 280-290 euron välimaastossa ja koittaa hyötyä voimakkaasta kurssiliikkeestä. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhtiön myynti laski 8 prosenttia ja tilauskertymä pieneni 15 prosenttia. Tulos heikkeni rajusti vertailukauden 45 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Odotan, että yhtiön myynti ja kannattavuus ovat lähteneet toipumaan jo toukokuusta lähtien, vaikka useampi yhtiön kohdemarkkinoista ei ole ainakaan sijoittajien suosiossa.

Kun osakesarja $KSB3 on jatkanut luisuaan alaspäin ja yhtiön myynti on mielestäni kärsinyt koronasta verrattain vähän, olen sittemmin hankkinut $KSB3 osakkeita kahteen eri salkkuun. Jos kurssi jatkaa yhä laskuaan, olen valmis tekemään vielä lisäyksiä. Mielummin kuitenkin teen yhden tai kaksi lisäystä nousevaan kurssiin. Teesini on, että historiallisesti katsottuna $KSB3 osakesarja on kuronut nousullaan umpeen hintaeron osakesarjojen välillä ja näin ollen katson todennäköisemmäksi, että KSB3 kurssi nousee lähitulevaisuudessa. Tämä operaatio on siis enemmän spekulaatiota kuin sijoittamista.

Vähäinen vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden määrä, matalat tunnusluvut viime vuoden lukuihin suhteutettuna, osakelajien poikkeava kurssikehitys, mahdollinen tuloskäänne ja muutamat sijoittajien kiinnostusta suuntaavat megatrendit, voivat saada kurssin lentoon keskipitkällä aikavälillä. Jos teesini osoittautuvat oikeaksi, myyn osan osakkeista lyhyellä- tai keskipitkällä aikavälillä. 

***
Hanki lisää ideoita sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.