perjantai 20. huhtikuuta 2018

Veroja ja osinkoja - kevään ilmiöitä

Kevään varmoja merkkejä ovat auringon lisäksi veroilmoitus ja osingot. Jälleen kerran ensimmäinen kolahti postissa ja jälkimmäiset ovat alkaneet ropista hiljalleen arvo-osuustilille. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää sijoittamista, vaan pääsiäinen toi, laskutavasta riippuen, listaani yksi tai kaksi uutta maata matkallani kohti sataa vierailtua valtiota. Muutamat viikot ovat kuluneet juoksuharjoittelussa sekä työmatkoilla. Päivärahoista saan kuitenkin tiristettyä verottomia ansioita kohti tuloveroa matalampaa verokantaa - osinkoja.

Veroilmoitus

Avasin kirjepostilla tulleen kuoren jännityksellä. Viime vuosina kohtalonani on ollut maksaa verrattain suuria veromätkyjä, mutta tänä vuonna kirje ilahdutti minua 3000 euron veronpalautuksella. Tiesin kuitenkin heti, ettei tämä tulisi olemaan lopullinen toteuma. Esitäytetystä veroilmoituksesta puuttui nimittäin vuokratulot sekä sijoitustuotot Degiron ja Lynxin osakesalkuistani ja tuotot muutamista vaihtoehtoisista sijoituksistani. 

Veroilmoituksen täyttämiseen meni jokunen tunti, koska pitkin vuotta keräilen tietoja lähinnä vain asuntosijoitusten osalta. Siirrettyäni lainat toiseen pankkiin, oli veroilmoituksella suurimmat virheet lainojen käyttötarkoituksen kohdalla. Osakesijoitusten osalta ei tällä kertaa virheitä osunut silmiini. Degiro ja Lynx salkkujen osalta tein ilmoitukset vain yhtenä kokonaisuutena, enkä lähtenyt erittelemään yksittäisiä kauppoja. Ilmoituksen liitteeksi lisäsin .pdf-dokumentit, joissa oli erittelyt kunkin salkun kaupoista ja osingoista. Lopullisessa verotuksessa arvioin verotukseni kääntyvän lievästi mätkyjen puolelle. Mätkyjä varten talletin Bank Norwegianiin potin korkoa kasvamaan.

Kiikutin myös verottajalle paluupostia. Vertaislainoja välittävä Fixura toimitti sähköpostilla ilmoituksen realisoituneista sijoitustappioista vuodelta 2014. Sijoitustappioita oli tuolloin kertynyt 240 euron edestä, joille haen nyt oikaisua. Sijoitus postimerkkiin tuo hyvän tuoton tälle työlle, vaikka näin suuret tappiot ovat tehneet vertaislainaus kokeilusta kannattamattoman. Postimerkitt voinee kuitenkin vähentää verotuksessa.

Osingot

Osingoisssa ilahtuneisuutta ovat synnyttäneet erityisesti Vaisalan, Titaniumin, DNA:n ja Technopoliksen avokätinen osingonmaksu. Pettymyksen on tuonut F-Securen laskenut osinko. Kaavaileeko yhtiö yritysostoa vai mihin käyttöön kassaa kerätään? Useampi suomalainen yhtiö on siirtynyt maksamaan osinkonsa kahdesti vuodessa. Näin osinkotulot tasaantuvat paremmin pitkin vuotta ja kassa pysyy paremmin kesäkunnossa.

Osinkojen ja uuden pääoman takia salkussa on jälleen reilusti käteistä. Noin 6000 euroa, jolle olisi taas etsittävä sopiva työpaikka. Onnistuinkin ostamaan lisää Nokiaa juuri ennen pientä nousupyrähdystä laskeakseni keskiostohintaa ja saadakseni toukokuisen osingon. Seuraan muutamia ruotsalaisia yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa toukokuussa. Heikentyneen kruunun ansiosta suomalaisen ostovoima Itämeren toisella puolella on parantunut.

***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta myös Twitterissä!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Aloitinko yllättäen downshiftaamisen?

Asun lähiössä yksiön kokoisessa kaksiossa, minulla kuluu ruokaostoksiin satanen kuussa ja teen budjettimatkoja ympäri maailmaa. Sijoitan valtaosan tuloistani vaihtoehtoisiin sijoituksiin, asuntoihin ja arvopapereihin. Vaikka huolellinen rahankäyttö ja sijoittaminen ovat olleet tärkeä osa vaurastumistani, vielä tärkeämpi osa on ollut työ ja palkkatulot. Työ on ollut jopa liian suuri osa elämääni nuoresta iästä lähtien. Ahkeruus on tuonut vauhdikkaan palkkakehityksen ja se on mahdollistanut niin matkailun kuin säästämisen. Työ on edellyttänyt usein kompromisseja muilla elämän osa-alueilla. Se on ollut ainoa osa alue, jossa en ole juuri tinkinyt.

Kahden vuoden takaisessa kirjoituksessani tuskailin työni kanssa, vähintäänkin rivien välissä. En ollut tyytyväinen siihen mitä tein ja mitä yrityksessä tehtiin. En halunnut kiroilla tarttuessani aamulla toimiston ovenkahvaan. Kolmenkympin kriisissä ja pysäyttävien elämäntapahtumien jälkimainingeissa pohdin, mitä oikeastaan halusinkaan tehdä. Ensimmäinen suunnitelmani oli sinnitellä vuosi tai kaksi ja vaihtaa kokonaan vapaalle, mutta elämällä on tapana kiertää ympyrää ja yllättävä tilaisuus astui eteeni.

Vaihdoin hiljattain työpaikkaa. Palasin neljän vuoden takaiseen tehtävääni, jossa olin aiemmin työskennellyt yli neljä vuotta. Paperilla katsottuna otin organisatorisesti askeleen alemmaksi. Otan osaa operatiiviseen toimintaan, kun aiemmin istuin norsunluutornissa. Tittelini käyntikortissa on vaatimattomampi. En antanut sen häiritä ajatuksiani. Jos kerran teen palkkatyötä, mitä halusinkaan tehdä työkseni? Niin entiset alaiseni kuin esimiehenikin pyysivät minua palaamaan takaisin. Se oli samalla imartelevaa ja rohkaisevaa. Koska luonnollisesti tiesin hyvin tarkkaan mihin olin ryhtymässä ja työnantaja tiesi mitä oli saamassa, asetin itselleni korkeahkon hinnan. Aidosti ensimmäistä kertaa pääsin kertomaan mitä palkkani piti olla.

Kirjoituksen otsikko on sikäli harhaanjohtava, että työmääräni ei kuitenkaan ole vielä vähentynyt. Pikemminkin päinvastoin. Pidän kuitenkin työstäni, vaikkei se paperilla näytäkään yhtä hohdokkaalta kuin edellinen työni. Kun palkan lisäksi lasketaan päivärahat, kilometrikorvaukset ja bonukset, todennäköisesti ansaitsen hieman vähemmän. Työsuhdeauton myötä kuluissani on vähemmän yllätyksiä ja autoon aiemmin sitoutunut pääoma on tuottavassa käytössä. Uuden karheaan autoon mahtuu iso osakesalkku paremmin kyytiin.

Jos tuloni ovat matalammat ja työmääräni alkuvaiheessa korkeampi, voi downshiftaamisesta kiistellä. Tärkeintä minulle on kuitenkin mukava työ, työpaikka ja työyhteisö. Muutamat ulkopuoliset ovat saattaneet kummastella ottamaani askelta alaspäin, mutta olen aina tavannut kulkea omia polkujani. Edelleenkin pohdin mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle (osa 1 ja osa 2), ja etenkin pohdin kysymystä milloin. Nyt voin jatkaa pohdintaa ja valmistatutumista työssä, josta pidän. Kuten pitääkin, näin matka taloudelliseen riippumattomuuteen on miellyttävä.

Ei se päämäärä, vaan se matka.

***
Älä elä pelkän palkkatyön varassa! Aloita säästäminen ja sijoittaminen, ja kartuta 10 vuoden kokemus Vaurastumisen välineillä.

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Miten hyötyä yritystuista?

Suomessa on jälleen keskusteltu kiivaasti yritystuista ja kyvyttömyydestä leikata niitä. Ylen mukaan Suomessa jaetaan neljä miljardia euroa yritystukia. (Sivuhuomio: jännää kuinka veroilla rahoitettu Yle kritisoi yritystukia.) Mauri Pekkarisen johtama työtryhmä tuli muutamia päiviä sitten lopputulemaan, jossa yritystuet pidettiin ennallaan. Samanaikaisesti rahoitusta leikataan monilta aloita, jotka kuuluisivat enemmän yhteiskunnan rahoitettavaksi. En ole itsekään yritystukien puolella. Yhteiskunnan ei mielestäni tule tukea liiketoimintaa, vaan sen tulee ainoastaan luoda riittävät lähtökohdat menestyvälle liiketoiminnalle.

Jokainen veronmaksaja voi kuitenkin hyötyä itsekin yritystuista sijoittamalla pörssiyhtiöihin, jotka saavat yritystukia. Vaikka yritystuet ovat suurten pörssiyhtiöiden mittakaavassa verrattain pieni rahasumma, ne ovat kuitenkin varoja, jotka on helposti valutettavissa osinkoina omistajille. Pörssiyhtiössä työskennelleenä ja erästä yritystuilla tuettua hanketta vetäneenä uskallan sanoa, ettei yritys arvioi hankkeitaan ilman yritystukia. Tuki tekee hankkeista vain entistä kannattavamman. Jos et hyväksy ja voi muuttaa vallitsevaa veropolitiikkaa, voit kuitenkin hyötyä siitä.

Suurimpien yritystukien saajien listalta löytyy muun muassa UPM, Metsä, Kemira, Outokumpu, Stora Enso ja Atria. Näistä omasta salkustani löytyy vain UPM:ää ja Kemiraa, jotka molemmat maksavat varsin mukavat osingot. Kemiraa olenkin ostanut lisää, en kuitenkaan yritystukien vuoksi. Jälleen kerran omistaja voi olla oikealla puolella, kun poliitikot sortuvat yritysten etujärjestöjen asettaman paineen alla. Omistaja voi hyötyä kaikkien veronmaksajien panoksesta yhtiöiden tukemiseen.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Jenkkisjoitus pitkän tauon jälkeen

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2018

Aivan maaliskuun alussa ostin 100 kappaletta lisää Kemiraa salkkuuni. Yrityksen näkymät vaikuttavat kääntyneen parempaan suuntaan. Tärkeä kysymys on toki se, että ovatko näkymät jo hinnoiteltuna osakkeen hintaan? Osingon irtoamisen jälkeen kurssi laskettelikin pitkälti alle 11 euron. Kemira kuitenkin kasvaa liuskeöljybuumin mukana ja tehostamistoimenpiteet alkavat näkyä parempana tuloksentekokykynä. Kerään osingot ja katson jaksaako kurssikehitys jälleen 12 euron tuntumaan. En ole sitoutunut Kemiran omistukseen pitkäaikaisesti.

Ostin amerikkalaisen logistiikka- ja kuriiriyhtiön UPS:n osakkeita. UPS:n osake oli laskenut huipputasoiltaan Amazonin ilmoitettua aloittavansa oman jakelutoimintansa. Yhtiön osinkotuotti ylsi siten 3,5 prosenttiin, yli puoli prosenttia korkeammalle kuin viiden vuoden keskiarvo. Osingonjakosuhde oli korkeahko, noin 60 prosenttia, mutta UPS:llä oli 8 vuoden osinkojen korotuksen sarja takanaan. Vaikka Amazonin oma jakelu on yhtiölle uhka, ei Amazon kykene keskipitkälläkään aikavälillä olemaan riippumaton logistiikan palveluntarjoajista. UPS:n kaltaisilla yhtiöillä on ylivertainen infrastruktuuri jakelemaan paketteja maailmanlaajuisesti ja kustannustehokkaasti.

Maaliskuussa myin vastikään listautuneen Admicomin osakkeet ja päätin osallistua Altian osakeantiin. Admicom positioini jäi pieneksi, mutta kurssi jatkoi nousuaan myyntini jälkeen. Altia oli mielestäni varmempi veto vakaan osinkotuoton puolesta. Harvian osakeannin jätin väliin. Kossu riitti minulle, en ole innokas saunoja. Käyttäjiltä saamani palautteen perusteella olisin jatkanut mielelläni Admicomin omistajana, ja ehkä palaankin sellaiseksi suuremmalla positiolla, jos osakekurssi ottaa takapakkia.

Maaliskuussa alkoi tilittyä kotimaisia osinkoja. Tein uuden 2500 euron sijoituksen Groundfundingin alustalla kiinteistökehityshankkeeseen rytmittääkseni tilittyneitä ja tulevia osinkoja pidemmälle kuluvaan vuoteen. Ensimmäiset sijoitukseni Groundfunding alustalla tulisi palautua kesän aikana, jolloin varat ovat palautettavissa takaisin osakesalkkuun. Rahani etsivät jatkuvasti uusia työpaikkoja ja työmaita tavoitellessani varallisuuden kasvua kokonaisvaltaisesti. Odotan samalla mielenkiinnolla mihin osinkotuloni tänä vuonna tulee asettumaan, en ole tarkkoja laskelmia ehtinyt tekemään.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Osallistuin Altian en Harvian osakeantiin

Maaliskuussa Helsingin pörssiin listautui kaksi suomalaisen kulttuuriperimän symbolia, Koskenkorva viinaa valmistava Altia sekä kiukaita ja saunoja valmistava Harvia. Vaikka symboliikka ja kotimarkkinan suur paino olivat yhtiöitä yhdistävä tekijä, moni muu lähtökohta poikkesi yhtiöiden välillä olennaisesti. Ajattelin ensin osallistuvani Harvian osakeantiin, mutta lopulta päädyin sijoittamaan Altiaan.

Harviaa oli listaamassa pörssiin pääomasijoittaja Capman. Listautumisesta saatavilla pääomilla yhtiön oli määrä maksaa velkojaan ja siten madaltaa korkeahkoa velkaantumisastettaan. Pääomasijoittajan tapana yleensä on pumpata yhtiöön suuri määrä velkarahaa kasvun vauhdittamiseksi ja siirtää koroilla tuottoja sijoittajille. Vaikka Harvian liikevaihto onkin kasvanut, sen tuloskehitys on ollut heikkoa. Lisäksi suhtauduin skeptisesti yhtiön mahdollisuuksiin kasvaa voimakkaasti kansainvälisillä markkinoilla. Käänsinkin katseeni nopeasti kohti Altiaa.

Altiaa oli listaamassa pörssiin me veronmaksajat eli Suomen valtio. Vaikka valtiollakin on velkaantuessaan huutava rahapula, valtion tahtotila rahastaa osakeannilla oli nähdäkseni varsin pieni. Vaikka Altian mahdollisuudet kansainvälistää Koskenkorva brändiään olivat myös varsin ohuet, yhtiöllä oli kuitenkin muutamia, nekin kansainvälisesti pieniä, tuotemerkkejä, kuten Renault, Larsen ja Xante. Altia tekee viinanvalmistuksen lisäksi muutakin, matalahkolla katteella alkoholin maahantuontia ja esimerkiksi maalämpöjärjestelmissä käytettävää etanolia. Harviaan verrattuna näin Altian liiketoiminnan sisältävän vähemmän riskejä ja arvostuksen olevan annissa kohtuullisempi.

Alkoholiyhtiöistä olen sijoittanut Altian lisäksi englantilaiseen Diageoon, joka on kokoluokaltaan aivan eri mittaluokassa kuin Altia. Samoin Diageon liiketoiminta ja brändit ovat laadultaan korkeammalla tasolla. Saatankin irtaantua Altian osakkeista, mikäli kurssi ottaa tuulta alleen. Muutoin jään pienellä positiolla katsomaan, kehittyykö yhtiöstä vakaa osingonmaksaja. En laita myöskään pahitteeksi sitä, että omistamalla Altiaa, laitan taskuuni osinkojen muodossa sentin murto-osan jokaisesta juodusta kossupullosta.

***
Lähde rakentamaan oma perustasi vaurastumiselle. Lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Manageeraa rahojasi

Kun televisiosta, valitettavan harvoin, tulee katsomisen arvoinen elokuva, rentoudun usein tekemällä samalla mobiilipankissa rahojeni manageerausta. Teen päätöksiä mihin sijoituksiin rahojani kohdistan, siirrän varoja tililtä toiselle ja lyhennän velkojani. Suurimmat tilisiirrot ajoitan palkkapäivän jälkeisille päiville ja teen ylimääräisiä siirtoja rahatilanteen niin salliessa. Säästän siis ensin itselleni ja kulutan vasta itse, mutta rahan manageeraus on muutakin.

Mitä tarkoitan rahan mageerauksella?
  • Luo automaattiset tilisiirrot heti palkkapäivälle tai sen jälkeisille päiville niin, että asettamasi säästösumma siirtyy arvo-osuustilille ja/tai erilliselle säästötilille. Satunnaisia ylimääräisiä tuloja, loma- ja päivärahoja tai bonuksia, varten on hyvä olla erillinen tili, jonne siirtää rahat kulutukselta suojaan.
  • Kun vaurastuminen  rakentuu useammalle alustalle, on hyvä hallinnoida varoja alustojen välillä. Markkinatilanteesta riippuen vaihtoehtoiset sijoitukset voivat olla houkuttelevampia kuin osakesijoitukset tai toisinpäin.  
  • Sijoitusvelalla voi kiihdyttää vaurastumista. Velka-astetta on järkevä hallinnoida markkinatilanteen ja sijoitusmahdollisuuksien mukaan. Kun esimerkiksi osakkeiden arvostustaso on matala, sijoittajan ulottuvilla on hyvä olla lainalimiitti. Kun ulottuville tulee esimerkiksi asuntosijoitusmahdollisuus, sijoittajalla on järkevä olla neuvoteltuna puolivalmiiksi pankista rahoitus ja säästettynä käteiskassa omarahoitusosuutta varten.
Miten minä manageeraan rahojani?

Tilit
  • Palkkatili, jolta siirtyvät maksuun onmistusasuntoni hoitovastike, lainalyhennys ja sähkölasku. Päivittäiset kulut kulkevat Norwegianin luottokortin kautta ja luottokorttilaskun maksan palkkatililtä. Palkkatililtä kulkevat kuukausittain talletukset niin osinkosalkkuun, sijoitustilille kuin hätärahastooni.
  • Sijoitustili on välietappi  käteiselle, jonka määränpää on asuntosijoitukset tai vaihtoehtoiset sijoitukset. Sijoitustilin tehtävänä on kerryttää järkevän kertasijoituksen verran varoja ja pitää ne erillään käyttörahoista.
  • Vuokratililtä menevät sijoitusasuntojeni hoitovastikkeet ja lainalyhennys. Vuokratulojen ylijäämää varastoin epäsäännöllisesti talletustililleni.
  • Talletustililläni Bank Norwegianissa pidän hätärahastoani, vuokratulojen ylijäämää sekä pientä kassaa veromätkyjä varten. Hätärahastooni teen pienen kuukausittaisen talletuksen sekä suurempia kertatalletuksia esimerkikiksi lomarahoista tai bonuksista.
Arvo-osuustilit
  • Osinkosalkku on tärkein ja suurin säästökohteeni. Joka kuukausi talletan vähintään 1000 euroa sijoitettavaksi pitkäaikaisesti laadukkaisiin osinkoa maksaviin yhtiöihin.
  • Satelliittisalkkussa pyrin hyötymään markkinoiden järjettömyydestä ja tekemään voittoa osakkeiden kurssiliikkeillä. Mahdollisia voittoja siirrän takaisin osinkosalkkuun.
  • ETF-salkkuni on erillään varallisuusseurannastani, mutta manageeraan rahojani myös sen ympärillä. Käytän hillitysti velkavipua ja hiljalleen kasvatan sijoituksen kokoa pienelle perinnölleni saamillani tuotoilla.
Velat
  • Asuntovelkani lyhenee automaattisesti kuukausittain, mutta hiljattain olen manageerannut myös lainaani neuvottelemalla sen uudelleen. Tämä toimenpide on jälleen vapauttanut rahaa siiirrettäväksi ja sijoitettavaksi toisille alustoille.
  • Automaattisten kuukausittaisten lyhennysten lisäksi saatan ajoittain tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä sijoitusasuntolainaani. Nämä lyhennykset teen käsin epäsäännöllisesti riippuen muista sijoitusmahdollisuuksista.
  • Saatan ajoittain ottaa niin sanottua sisäistä velkaa lainaamalla rahaa etenkin osinkosalkustani. Sisäisen velan tarkoituksena on tarttua sijoitusmahdollisuuksiin sekä maksimoida kokonaisvarallisuuteni kehitys. Kohtuullisen velkavivun käyttö on tärkeä osa rahan manageerausta ja varojen työllistämistä optimaalisella tavalla.
Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisia sijoituksia minulla on pitkä liuta. Osa kokeiluvaiheessa ja toiset vakiintuneempia sijoituksia. Tällä hetkellä kasvatan sijoituksiani Groundfundingissa ja opiskelen uutta vauhtipyörää, johon lisään pääomia hiljalleen. Tuotot muista vaihtoehtoisista sijoituksista menevätkin näihin kahteen sijoitukseen. Esimerkiksi osuusmaksun korot siirrän kerran vuodessa S-pankista sijoitustililleni.

Yhteenveto

  1. Aloita tai kiihdytä vaurastumistasi ottamalla tavaksesi aktiivinen ote rahojesi hallintaan.
  2. Luo järjestelmä tilejä, automaattisia tilisiirtoja sekä alustoja, joilla hallitset varojasi säästämisen ja sijoitusstrategiasi puitteissa.

***
Lähde rakentamaan oma perustasi vaurastumiselle. Lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Rahoittajaksi kiinteistökehityshankkeisiin?

Kun osakekurssit ovat vuosia aina vain kivunneet korkeammalle, olen kamppaillut pitkään suuren käteisposition kanssa. Sijoituskriteerit täyttävien yhtiöiden ja osakkeiden löytäminen on ollut vaikeaa. En ole kuitenkaan halunnut lepuuttaa käteistä tuottamattomana tai nollakorkoa lähentelevillä talletustileillä. Vaikka olen hiljalleen kasvattanut hätärahastoani, olen pyrkinyt laittamaan säästöön jääneet varat heti työskentelemään puolestani.

Olen aktiivisesti etsinyt vaihtoehtoisia sijoituskohteita ja tehnyt useita kokeiluja erilaisilla alustoilla, jotka edustavat modernia joukkorahoitusta. Kokeiluissani pääperiaatteina ovat olleet sijoitusten läpinäkyvyys sekä sijoituksista saatava kassavirta. Kaikki kokeilut eivät ole olleet onnistuneita ja muutamissa tulen jäämään tappiolle tai toivottavasti pääsemään täpärästi omilleni. Siksi olen sijoittanut aluksi vain pieniä eriä ja kokeiluihin olen allokoinut vain pienen osan kokonaisvarallisuudestani.

Yhden alustan kohdalla olen kuitenkin edennyt kokeilua pidemmälle ja sijoittanut huomattavan, lähes viisinumeroisen, summan. Alusta, jota olen hyödyntänyt käteiseni työllistämiseksi on kotimainen Groundfunding, joka yhdistää sijoittajat sekä rakennus- ja kiinteistönkehityshankkeisiin pääomaa tarvitsevat yhtiöt. Sivuston kautta sijoittajan ulottuvilla on hankkeita, joihin vain harva piensijoittaja muutoin voisi päästä mukaan.

Älä korvamerkitse rahojasi

Groundfundingin kautta olen sijoittanut alun perin osakesijoituksiin kohdistamia varoja. Kun käteispositioni arvo-osuustilillä on alkanut liiaksi polttelemaan taskuissani, olen odottanut sopivaa sijoituskohdetta ja hyödyntänyt käteistä tarttuakseni Groundfunding alustan tarjoamiin hankkeisiin. Aika ajoin arvo-osuustilini on päätynyt hivenen negatiivisen saldon puolelle. Korkoero Groundfundingin kohteiden ja Nordnetin lainakorkojen välillä on riskiä sietävälle sijoittajalle houkutteleva.

Sijoitustuotoilla ja pääomantakaisinmaksuilla olen myöhemmin lyhentänyt tätä sisäistä lainaani ja palauttanut varoja takaisin arvo-osuustililleni. Näin olen päässyt jälleen tekemään osakesijoituksia markkinatilanteen niin salliessa. Groundfunding ei siis pelkästään ole ollut minulle väline työllistää sopivien sijoituskohteiden puutteesta kärsivää käteistä, vaan myös tasata sijoituksia pidemmälle ajalle. Orastavan osinkokevään aikana saatan hyvinkin sijoittaa avautuviin kohteisiin työllistääkseni osinkoeuroja joko etu- tai jälkikäteen.

Millaisia sijoituskohteita alustalta löytyy?

Groundfundingissa tehtävät sijoitukset ovat pääasiassa vakuudellisia lainoja, joiden ottajina on tyypillisesti rakennus- tai sijoitusyhtiöitä. Lainoja yhtiöt käyttävät sijoituskohteiden hankintaan, erilaisten kiinteistöjen rakennuttamiseen tai vanhojen kiinteistöjen remontointiin ja kehittämiseen. Laina-ajat ovat tyypillisesti vuoden mittaisia, mutta niin lyhyempiä kuin pidempiäkin sijoituskohteita on ollut alustan historiassa tarjolla. Lainanottajille Groundfunding on vaihtoehtoinen rahoitusmuoto esimerkiksi hankkeen tietyn vaiheen rahoittamiseksi tai yhtiön oman pääoman tuoton kohottamiseksi. Hankkeiden rahoittamisessa on lähes poikkeuksetta mukana myös perinteisiä rahoituslaitoksia, mikä tuo hankkeille uskottavuutta.

Lainojen korot liikkuvat viiden ja kahdentoista prosentin välimaastossa. Tyypillisen lainakoron ollessa kymmenen. Korkea korko kielii myös sijoitukseen liittyvistä riskeistä. Tässäkin instrumentissa, kuten osakesijoittamisessa, riskinä on menettää koko sijoitettu pääoma. Lainanottajana toimiva yritys voi epäonnistua hankkeessaan, tai muissa liiketoiminnoissaan, ja yhtiö voi ajautua konkurssiin. Tässä tilanteessa sijoittajaa suojelee kuitenkin lainalle asetettu vakuus, jonka riittävyyden tai likviditeetin arviointi on sijoitusta arvioitaessa tärkeää.

Vähimmäissijoitus Groundfunding kohteissa on tyypillisesti 2000 tai 3000 euroa. Tämä toki asettaa haasteen hajauttamiselle eri hankkeiden välillä. Tällä hetkellä minulla on kolme aktiivista sijoitusta ja muutaman kohteen laina-aika on päättynyt. Kohteiden tullessa alustalle tarjolle on niiden rahoitus nopeasti täyttynyt. En kuitenkaan seuraa aktiivisesti Groundfunding sivustoa, mutta sähköpostilistan välityksellä kiinnostuneet saavat sujuvasti tiedon avautuneista kohteista. Käsittelen myöhemmässä kirjoituksessa Groundfunding alustaa sekä yksittäisten sijoitusten tuloksia ja yksityiskohtia tarkemmin.