torstai 22. kesäkuuta 2017

Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.


Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Mihin käyttää lomarahat?

Kesän kynnyksellä useimmat saavat palkanmaksun yhteydessä lomarahat. Ylimääräinen tienesti on helppo mieltää rahaksi, jonka voi kuluttaa syyttä ja surutta. Jos kulutus on säädetty kuukausipalkan mukaiseksi, lomaraha tulee mukavasti palkan päälle ilman luontaista rahareikää. Kun lomarahalle ei ole budjetoitua kohdetta, hupenee se äkkiä suunnittelemattomasti. Pohdi siis, kuinka lomaraha voi vauhdittaa omaa säästämistä ja sijoittamista.

Mikäli säästö- ja sijoitusprojekti on vasta alussa, on lomaraha erinomainen sysäys sijoitettavissa olevien varojen kasvulle. Puolen kuun palkalla ostaa jo erän osakkeita tai sijoittaa vaikkapa osuuskaupan jäsenyyksiin. Jos sijoitusprojekti on jo pidemmällä, lomaraha on hyvä alkupääoma jollekin uudelle hankkeelle. Siitä voi olla osakeyhtiön pääomaksi, siemenrahaksi sijoitusasunnon omarahoitusosuuteen tai vaikkapa alku ETF-osinkosalkulle.

Saan itse lomarahat pitkästä aikaa täysimääräisenä. Olen hahmotellut suuntaavani lomarahat pääpiirteissään seuraavasti: kolmasosa uusimman sijoitusasunnon lainan lyhentämiseen, kolmasosa hätärahastooni ja viimeinen kolmannes lomabudjetin täydennykseksi. Jos saan oman asuntoni vuokrattua lomani ajaksi, saattaa viimeinenkin kolmannes mennä poikimaan uusia euroja. Lomarahani menevät siis hajalleen eri hankkeisiin. Jos sijotustoiminta on aluillaan, yhtä hajalleen ei lomarahoja kannata levittää, vaan kohdentaa varat yhteen omaisuuslajiin kerrallaan.

Lähtökohtaisesti omasta henkilökohtaisesta taloudestaan vastuullisesti huolehtiva mitoittaa kulunsa kuukausittaisten ansioittensa mukaisesti ja mieluusti niiden alle. Siten lomarahalle ei tulisi olla varsinaista käyttöä. Lomarahat kuuluvat samaan kastiin kuin päivärahat, kilometrikorvaukset ja bonukset. Ne ovat tuloja, jotka ovat omiaan rakentamaan sijoituksia ja passiivisia tuloja. Sijotettuna lomaraha tuo osinkoina jonkun kympin tekemättä mitään. Ehkäpä lomaraha voi olla alku pääomalle, jonka tuotot tarjoavat tulovirran ikuiseen lomanviettoon?

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kesäisiä raha-askareita

Verorahoille vastinetta?

Viime viikkoina olen koettanut saada verorahoilleni vastinetta ja päästä julkisen hammashoidon pakeille. Akuuttia hätää ei ole, mutta haluaisin tarkistuttaa purukalustoni. Viimeisestä kerrasta kun on jo aivan liian kauan aikaa. Olen koettanut soittaa lähes kaikkina mahdollisina kellonaikoina, käyttää chatpalvelua ja varata ajan netin kautta. Tuloksetta. Tavoitettamuus on kätevä tapa pienentää kunnallisen hammashoidon jonoja. Ajanvaraukseen käytettävissä olevat järjestelmät ovat aikansa eläneitä ja harmittaa, ettei aikaa saa edes varattua, olisi se sitten vasta kuukausien päässä. Mihin kuntaveroni menevätkään? Jatkan yrittämistä.

Asunnon vuokraaminen kesällä

Yhden vuokra-asuntoni vuokralainen päätti vuokrasopimuksensa kesäkuussa. Opiskelija päätti muuttaa kimppakämppään pudottaakseen asumiskustannuksia. Minulla on ollut useampi opiskelijavuokralainen ja epäonnekseni jokainen on pysynyt paikoillaan vain sopimuksen edellyttämän vuoden verran. Vuokranantajien suosimilla siisteillä opiskelijanaisilla on kielteiset puolensa.

Asuntotarjonta paikkakunnalla on nyt erittäin runsasta. Olen käynyt esittelemässä asuntoa kahdesti. Kävijöitä on ollut kokonaiset kolme mahdollista vuokraajaa. Yhden vuokralaiskandidaatin kanssa vuokrauksesta oli jo alunperin sovittu puhelimessa, mutta asiat kaatuivat parvekkeen poissaoloon. Onnekseni en perunut yleistä näyttöä vain suullisen sitoumuksen vuoksi, mistä oli turha ryhtyä vääntämään kättä.

Juhannuksen tullessa vastaan näyttää siltä, että asunto jää heinäkuulta tyhjäksi. Ajattelin kokeilla ehkäpä vielä kokeilla hinnoittelutaktiikkaa niin, että tarjoan asuntoa edullisemmalla vuokralla yhdeksi tai kahdeksi kesäkuukaudeksi. Uskon kuitenkin, että aktiivisesti asuntoa hallinnoiva yksityissijoittaja peittoaa kuitenkin useimmat kiinteistövälittäjien kautta tarjoalla olevat vaihtoehdot. Harva asunto on ollut lainkaan avoimessa esittelyssä. Onnekseni en ole suuntaamassa kaukolomalle vielä heinäkuussa, joten mahdollinen vahinko pysyy toivottavasti rajallisena.

Luottokorttitietoni anastettiin

Sain Bank Norwegianilta vastikään sekä tekstiviestin että sähköpostin, joissa pyydettiin välitöntä yhteydenottoa. Osasin jotenkin arvata, mistä saattaisi olla kyse. Soitin ulkomaiseen numeroon ja englanniksi asioiden sain tietää, että luottokorttini tiedoilla oli yritetty tehdä nosto pankkiautomaatilla Indonesiassa. Totesin pankkivirkailijalle, ettei kyseessä ollut minä. Pankki kuoletti korttini ja sanoivat lähettävänsä uuden kahden viikon kuluessa. Norwegianin lentopisteiden keräily jää siis pienelle tauolle. Töistä kotiin päästyäni tarkistin korttitapahtumani ja onnekseni yhtään veloitusta ei ollut kortille tullut. Muista kuitenkin pitää useampi luottokortti voimassa!

***
Kesäbonuksena Vaurastumisen välineet esityspaketti sisältää myös lisäluettavaa. Katso lisää verkkokaupasta!

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Perusta sinun oma Norjan öljyrahasto

Niin Veikkauksen monopolimainoksissa kuin monien mielikuvissa norjalaiset nähdään rikkaina ja onnekkaina. Niin he varmasti ovatkin. Öljyn hinnan laskun myötä Norjan talous on kuitenkin vaikeuksissa. Työttömiä on ennätysmäärä, työttömyysaste on noussut noin kolmesta viiteen ja viidesosan norjalaisista raportoidaan elävän hyvinvointivaltion tukien varassa. Norja on kauaskatseisena varautunut käynnissä olevaan tilanteeseen.

Parinkymmenen vuoden aikana Norja on laittanut  sivuun öljytuloistaan saamiaan varoja öljyrahastoon. Rahasto sijoittanut varat yhteensä 9000 yritykseen 77 eri maassa, erilaisiin velkakirjoihin ja kiinteistöihin. Osakesalkku on niin valtava, että se omistaa 1,3 % osuuden kaikista maailman pörssilistatuista yhtiöistä. Rahastossa onkin tällä hetkellä varoja noin 200 000 dollaria jokaista norjalaista kohti ja sen tavoitteena on yksinkertaisesti turvata ja rakentaa taloudellista vaurautta tuleville sukupolville.

Palkansaajalle säästäminen ja sijoittaminen on oman öljyrahaston rakentamista. Kun ajat ovat hyvät, laitetaan syrjään rahaa öljytuloista muihin öljystä riippumattomiin tulonlähteisiin: osakkeisiin, velkakirjoihin tai kiinteistöihin. Palkansaajan tapauksessa öljyllä tarkoitetaan kuukausipalkkaa. Norja ei ole rakentanut valtavia pilvenpiirtäjiä tai maailman mantereita muistuttavia tekosaarirakennelmia, kuten jotkut muut öljyvaltiot. Palkansaajalle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kohtuullista elämistä, asumista ja autoilua.

Norja pyrkii muuttamaan talouttaan riippumattomammaksi öljyteollisuudesta. Ensinnäkin, öljyrahaston tuotot ylittävät jo öljystä saatavat tulot. Toiseksi, se on investoinut infrastruktuuriin, tukenut tutkimusta, kehitystä ja uusia yrityksiä sekä tukenut muiden toimialojen kehitystä. Yksittäiselle henkilölle, kuten valtiolle, ei ole turvallista olla sidoksissa vain yhteen elinkeinoon tai tulonlähteeseen. Säästäminen ja sijoittaminen on oman henkilökohtaisen talouden muuttamista riippumattomammaksi kuukausipalkasta. Yksityishenkilölle investoinnit uusille toimialoille voivat olla verrattavissa esimerkiksi omaehtoiseen opiskeluun ja kouluttautumiseen.

En ole itse ollut vielä koskaan työttömänä. Koputus puuhun. Kahdesti olen ollut irtisanomisuhan alla. Silloin minua on tukenut ajatus säästöistäni, sijoituksistani ja niiden tuotoista. Vuonna 2016 Norja siirsi öljyrahastostaan 212 miljardia kruunua valtiontalouden käyttöön - ensimmäistä kertaa historiassa. Rahastosta nostettiin noin 3-4 prosenttia. Koska rahasto on tuottanut keskimäärin lähes 6 prosenttia vuodessa, tarkoittaa se, että valtiontaloutta voidellaan öljyrahoista tehtyjen sijoitusten tuotoilla. Kertyneeseen pääomaan ei kosketa lainkaan.

Piisaako sinulla öljyä?

***
Hanki Vaurastumisen välineet esityspaketti rakentaaksesi oma öljyrahasto!

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Jälleen yksi osinkokevät päätöksessä

Sijoituspäiväkirja


Toukokuu 2017

Heti toukokuun alussa hankin bussiyhtiö Nobinan osakkeita. Ruotsin kruunu oli edullisella tasolla ja yhtiöstä sai vielä muhkean osingon kuun lopussa. Nobina oli sijoitus vakaaseen joukkoliikenteeseen, jota ei toimialamurrokset tai kysynnän vaihtelut juuri heiluttele. Tosin, itseajavat autot saattavat keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä muuttaa liikkumista radikaalisti. Teoriassa mikään ei kuitenkaan estäne Nobinaa osallistumasta tähän kehitykseen. Keskipitkällä aikavälillä Nobina toiminee vakaana osingonmaksajana ilman suurta arvonnousupotentiaalia.

Osinkokevät alkoi näyttää odotetulta. Osinko oli vielä maksamatta Fielmannilla, Betssonilla, Nokialla ja Nobinalla. Osinkokertymäni oli noin 3700 euroa. Matkaa viime vuoden osinkokertymään oli minulla siis vielä reilu tonni. Sen tulisi kuroutua umpeen amerikkalaisten osakkeiden ja ETF:ien osingoilla. Lisäksi Rapalan, Fiskarsin, Telian, H&M:n ja Santanderin syksyiset osingot tulisivat kiriä minut arviolta 5300 euron tietämille. Tämän kirjoitin vakuuttaakseni itseni siitä, että olen tavoitteeni mukaisessa vauhdissa. Toki, osinkojen kasvattaminenkaan ei saa tulla hinnalla millä hyvänsä, enkä olekaan sijoittanut uutta pääomaa aivan toivomaani tahtia.

Toukokuussa Nokia kertoi päässeensä sopuun Applen kanssa immateriaalioikeuksista. Osakekurssi palkitsi uutisesta reilulla nousulla. Taas olisi varmasti korkea aika luopua usein tuskaa tuottaneesta Nokia-sijoituksesta. Mihin liikenevät rahat sijoittaisi? Helatorstain tietämillä pohdiskelin käteisen parkkeeraamista pörssilistattuun Baltic Horizon –rahastoon, joka sijoittaa liikekiinteistöihin kaikissa kolmessa Baltian maassa. Toistamiseen, kyseessä ei välttämättä ole huikea sijoitusmahdollisuus, mutta olisi hyvä vastapaino Technopoliksen ja suorien kotimaisten asuntosijoitusteni rinnalle. Osinkosijoittajaa rahasto hellii neljästi vuodessa maksettavilla osingoilla. Katsotaan, saatan merkitä rahastoa muutamalla tuhannella eurolla.

Toukokuussa salkun arvo ylitti 190 000 ja varallisuuden arvo 310 000. Erityisesti osakesijoitusten arvo koheni voimakkaasti ja osinkoja tilitettiin. Osakesijoituksissa huikea kahdensadantuhannen rajapyykki onkin seuraava etappi. Tälle vuodelle lähdin tavoittelemaan 195 000 euron salkkua, mutta se näyttää tällä tahdilla ylittyvän selkeästi. Pitää varmastikin asettaa entistä korkeampia tavoitteita!


***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta myös Facebookissa!

lauantai 27. toukokuuta 2017

Miksi omistan niin montaa eri osaketta?

Hajautuksen sanotaan olevan sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Hajautushyödyn katsotaan kuitenkin vähenevän merkittävästi noin kymmenen eri sijoituskohteen jälkeen. Tätä kirjoittaessani (05/2017) osinkosalkussani on 67 eri yhtiötä tai ETF:ää. Välillä kauhistelen lukumäärä itsekin ja pohdin tulisiko minun keskittää sijoituksiani paremmin. Osinkosalkullani tähtään päätavoitteeseeni, osinkotulojen kasvattamiseen, ja pienellä satelliittisalkullani voin hakea arvonnousua.

Miksi olen sijoittanut lähes seitsemäänkymmeneen arvopaperiin?
  1. Pidän osakesijoittamisesta ja päädyn usein tutkimaan yhtiöitä mahdollisena sijoituskohteena. Vaikka useimmiten hylkäänkin ajatuksen sijoittamisesta yhtiöön, moni päätyy salkkuuni ennemmin tai myöhemmin.
  2. Tärkeimpänä tavoitteenani on kasvattaa osinkotuloja absoluuttisesti. Jos omistaisin kymmentä eri yhtiötä tasaosuuksin ja yksi leikkaisi osinkoaan, laskisivat osinkotuloni 10 prosenttia. Kun omistan paljon eri osakkeita, yksittäisen yhtiön osingon leikkaus, ei vaikuta suuresti osinkokertymääni.
  3. Olen tarkoituksella pyrkinyt laajaan hajautukseen hankkimalla yhtiöitä eri toimialoilta, kokoluokista ja eri pörsseistä. Sijoittamalla amerikkalaisiin ja ruotsalaisiin yhtiöihin haen myös valuuttahajautusta.
  4. Moni yhtiö on salkussani myös historiallisista syistä. Kun aloitin osakesijoittamisen, sijoitusstrategiani haki vielä muotoaan. Ostin silloin salkkuuni yhtiöitä, joita en välttämättä tänä päivänä hankkisi, ainakaan korkealla arvostustasolla. Kun yhtiöt ovat nyt salkussani, saan erinomaisen osinkotuoton ostohinnalle. Siksi en näe järkeväksi luopua näistä sijoituksista.
  5. Yksittäiset yhtiöt joutuvat ajoittain tilapäisiin vaikeuksiin tai kurssi putoaa ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Kun kurssi niiaa, ostan lisää. Osalla yhtiöistä on salkussani erilainen rooli: jotkut ovat tasaisia osingonkorottajia, joita olen valmis ostamaan lisää sopivaan hintaan, toiset ovat salkussani korkeahkon osingon vuoksi, enkä välttämättä ole niitä valmis hankkimaan lisää.
  6. Suureen joukkoon osakkeita osuu paikoitellen yksittäisiä kurssiraketteja ja yritysostokohteita. Tällöin saan osingon lisäksi tuottoa kurssivoitoilla. Joskus yksi ostoperuste muiden joukossa on potentiaali yritysostokohteena, en kykene tunnistamaan näitä etukäteen. Suureen joukkoon yhtiöitä näitä tilanteita osuu kuitenkin herkemmin.
  7. Minulle on ollut henkisesti helpompaa ostaa salkkuun uutta yhtiötä kuin lisätä omistusta olemassa olevassa positiossa, jonka markkinahinta on huomattavasti keskiostohintaani korkeampi. Heikkouksetkin on hyvä tunnistaa ja myöntää.
  8. Mielestäni osakkeiden lukumäärä ei ole ratkaisevaa. Lukumäärä on suhteutettava sijoittajan tavoitteisiin, mikäli sijoittaja tavoittelee nopeaa salkun arvonnousua ei ole syytä sijoittaa kymmeniin osinkoyhtiöihin. Sijoittaja myös pystyy hallitsemaan suurta salkkua paremmin, jos valitsee salkkuunsa taattuja laatuyhtiöitä, jotka tekevät kelpo tulosta vuodesta toiseen.
Menestyksekäs osakesijoittaminen vaatii sijoituskohteiden ajoittaista seurantaa. En väitä seuraavani tai pystyväni seuraamaan 67 eri sijoitusta riittävän syvällisesti. Suomalaisia sijoituksiani seuraan suomalaisen talousmedian välityksellä. Amerikkalaisia seuraan Seeking Alpha sovelluksella, josta luen omistuksiini liittyviä artikkeleita eri kulkuvälineissä. Ruotsalaisten yhtiöiden varalle minulla ei vielä ole systemaattista seurantaa, mutta Shareville syötteeseeni näyttää tulevan aika hyvin yhtiöitä käsitteleviä uutisia. Ruotsalaisissa sijoituksissani on kuitenkin monta pienyhtiötä, joista ei aktiivisesti uutisoida.

Suuri osakkeiden lukumäärä ja kohteiden ei-niin-tiivis seuraaminen luo yhden merkittävän riskin, jota olen pohtinut viime aikoina. Kutsuisin sitä seuraavasti: tuottojen valuminen sormien välistä. Jos osakkeen arvostus nousee perusteettoman korkeaksi tai yhtiö on loistonsa huipulla ennen liiketoiminnan käännettä heikompaan, olisi aktiivisen sijoittajan osattava luopua sijoituksesta kotiuttamalla arvonnousu paperivoitosta euroiksi pankkitilille. Valitettavan usein huomaan menettäneeni nämä tilaisuudet. Otettakoon lyhyeksi esimerkiksi vaikkapa IBM. Ostin osaketta vuosien 2015 ja 2016 tammikuussa. Sittemmin listasin yhtiön myyntikohteeksi vuonna 2016. Maaliskuussa 2017 olisi ollut ihanteellinen myyntiajankohta 180 dollarin tuntumassa. Nyt osakekurssi on vain vähän yli keskihintani. Tähän problematiikkaan on syytä palata erillisen kirjoituksen voimalla.

***
Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkkuLue lisää tarkemmin.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Murskaako nettikauppa useat sijoitukseni?

Olen sijoittanut useaan vähittäiskaupan tai tukkukaupan yhtiöön. Lisäksi useat eri omistamani yhtiöt ovat voimakkaasti riippuvaisia vähittäiskaupasta. Erityisesti tällä hetkellä kaupan alaa pidetään vaikeana sijoituskohteena. Lukuisat amerikkalaiset vähittäiskaupan ketjut sulkevat kilpaa kauppojaan: Sears, Macy's, Kohl's, Walmart, Staples ja lista jatkuu. Esimerkiksi vuonna 1921 perustettu kodinelektroniikan auppias Radio Schack sulkee vuonna 2017 552 myymälää.

Miten omat kaupan alan sijoitukseni tulevat pärjäämään tässä muutoksessa? Seuraavaksi pohdintoja yrityksittäin.

Hennes&Mauritz ja Coach

H&M ja Coach jakelevat tuotteitaan oman jälleenmyyntiverkoston kautta, H&M täysin ja Coachin myynnistä reilusti yli puolet tulee omien myymälöiden kautta. Verrattuna puhtaaseen vähittäiskauppaan, molemmat yritykset valmistavat tai valmistuttavat myymänsä tuotteet. Siksi en välttämättä edes kutsuisi H&M:ää ja Coachia vähittäiskaupan yhtiöiksi. Pikemminkin ne myyvät tuotteensa omaa jakelukanavaa pitkin.

Uskon, että vaate- ja muotikaupassa niin sanottu omni-kanavamalli tulee menestymään tulevaisuudessa. Netti- ja kivijalkakauppa tulevat tarjoamaan yhdistelmän, jolla muotikauppiaat voivat menestyä Amazonin kaltaisia yrityksiä vastaan. On kuitenkin todennäköistä, että kivijalkaliikkeiden määrä tulee vähenemään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa.

Byggmax ja Fielmann

Sekä Byggmaxilla että Fielmannilla on valtavirrasta eroava liiketoimintamalli. Byggmax operoi rautakauppoja kuten Lidl ruokakauppoja. Byggmax on ostanut muutaman rautakauppaan keskittyneen nettikaupan oman verkkokauppansa rinnalle. Myös rautakauppa tulee varmasti kasvamaan verkossa, mutta tyypillisesti tuotteiden hankinta vaatii katselua, kokeilua ja neuvontaa, esimerkkinä vaikkapa maalit.

Fielmannin liiketoimintamalli on hyvin samantapainen kuin Hennes&Mauritzin. Se suunnittelee, valmistaa ja jakelee silmälaseja omien myymälöidensä kautta, keskittyen edullisempaan hintasegmenttiin yhdistettynä optikkopalveluihin. Kuten H&M, Fielmann kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti avaamalla myymälöitä uusiin tointamaihin. Tämä voi olla riski, jos yhtäkkiä ihmiset voivat saada optikkopalvelut netistä ja sovittaa laseja siellä. Kun mahdollisesti pohditte Silmäaseman antiin osallistumista, kannattaa vertailun vuoksi tutustua Fielmanniin.

Kesko ja Walmart

Kauppiasmallinsa vuoksi Kesko on haavoittuvaisempi nettikaupalle kuin muut kaupan alan suuret toimijat. On vaikea saada satoja kauppiaita sellaisen mallin taakse, joka voi olla haitallinen yksittäisen kauppiaan liiketoiminnalle. Kesko on mielestäni muuntautumassa sijoittajan ja nettikauppaan liittyvän riskiprofiilin kannalta turvallisempaan suuntaan. Onnisen oston myötä Keskon liiketoiminta nojaa entistä enemmän ammattilaiskauppaan. Ruoka-, auto- ja rautakauppa tulevat suurimmaksi osaksi käymään vielä kivijalasta.

Amazonin ja Walmartin taistoa kuvataan usein erityisesti amerikkalaisissa talousuutisissa. Amazon on jatkuvasti siirtynyt yhä enemmän tuotealueille, jotka ovat olleet Walmartille tärkeitä. Jäljellä taitaa enää olla elintarvikkeet, joihin Amazon on jo alkanut ottaa ensiaskeleita. Taistelussa Amazonia vastaan Walmartilla on käytettävissään valtavat taloudelliset voimavarat, volyymit ja jakeluverkosto. Itseasiassa vuoden 2016 lopussa Walmartin verkkokauppa kasvoi nopeammin kuin Amazonin. Vuonna 2016 Walmart osti Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan nettikaupan Jet.comin.

Bufab

Ruotsalainen Bufab palvelee täysin yritysasiakkaita. Se myy erityisesti teollisille yrityksille niiden tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, kuten esimerkiksi ruuveja, pultteja ja muita kiinnitystarvikkeita. Myös Bufab valmistaa itse viidesosan myymistään tuotteista. Bufabin myymät tuotteet ovat välttämättömiä sen asiakkaille, muttei tuloksen kannalta niin merkityksellisiä, että asiakkaat näkivisivät suuresti vaivaa tuotteiden hankintaan. Mikäli Bufab kykenee palvelemaan asiakasta niin, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ei nettikauppa varsinaisesti ole suurehko uhka yhtiölle.

Yhteenveto

Koen, että sijoitukseni, jotka luokittelen kaupan alan yhtiöiksi, ovat kohtuullisen hyvissä asemissa. Kesko ja Walmart tulevat varmasti olemaan kovilla nettikauppaa vastaan. Molemmat tekevät kuitenkin voimakkaita panostuksia verkkokaupan kasvattamiseen. Uskon, että yhtiö joka omistaa asiakkaan mielen hallitsee tavarakauppaa, tapahtui se sitten kivijalkakaupassa tai Internetissä. Jos mietin kirjan ostamista menen todennäköisesti verkossa Amazoniin tai Adlibrikseen.

Kirjat ja elektroniikka siirtyivät ensimmäisenä verkkokauppaan, koska niiden hankinta netissä oli helpointa. Nykyistä suurempi osa muiden tuoteryhmien myynnistä tulee varmasti siirtymään nettiin. Vielä tänään useiden tuotteiden hankinta on kuitenkin hankalaa verkossa.  Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset voivat muuttaa tämän. Itse tarkkailen tilannetta ja pyrin profiloimaan kaupan alan sijotiuksiani entistä enemmän kohti b2b kauppaa.

Miten varautua verkkokaupan kasvuun?
  1. Sijoita suoraan verkkokauppaan, jos tunnistat voittajan ja hyväksyt matalan kannattavuuden.
  2. Siirrä sijoituksia enemmän b2b kauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
  3. Keskity yhtiöihin, jotka pärjäävät muilla kilpailutekijöillä kuin hinnalla tai myyvät tuotteita, jotka on vaikea ostaa netistä.
***
Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.