perjantai 25. syyskuuta 2020

Lapin rauhaa sijoittamiseen

Sijoituspäiväkirja 

Syyskuu 2020

Vietin syyskuussa viikon Lapissa. Ruskan värittämiä polkuja kävellen ajatukset ohjautuvat helposti pois niin töistä kuin sijoituksistakin. Mieli rentoutuu, kun kännykkä on pois päältä, se ei onneksi löydä verkkoa, ja päivittäiset toimet keskittyvät kilometrien taittamiseen, ruuan valmistukseen ja muuhun leirielämään. Olisi hyvä viettää Lapissa yksi viikko joka kuukausi. Palattuani modernien viestivälineiden ulottuville huomasin pienen korjausliikkeen tarttuneen pörssikursseihin. Toivotin sen tervetulleeksi pitkäaikaisia sijoituksia ajatellen, mutta muutama spekulatiivinen sijoitus oli sen sijaan kääntynyt liian suurelle pakkaselle jätettyäni positiot auki.

Ostin syyskuussa Kemiraa. Kuun alussa 11,3 euron hintaan ja kuun loppupuolella, istuessani kyydissä Lapista taikaisin etelään, tasan 11 eurolla. Kemira todennäköisesti maksaa puolet osingostaan ensi kuussa ja pidin mahdollisuutta kurssinousuun 12 euron tuntumaan melko todennäköisenä. Saatan jälleen luopua omistuksesta, jos näin käy, muutoin olen tyytyväinen Kemiran tarjoamaan näkymään vakaasta osinkotuotosta. Kemiran liiketoiminnot pystynevät tarjoamaan kohtuullista tuottoa yli epävaakamman ajanjakson.

Erehdyin tekemään, vaikkakin pienen 100 kappaleen, lisäyksen Wärtsilään 6,8 euron tasolla ennen kuin markkinat korjasivat syyskuun loppupuolella hieman alaspäin. Wärtsilä ei näytä selvinneen koronasta yhtä hyvin kuin moni muu konepaja. Sen energiantuotantoon ja meriliikenteeseen nojautuvat liiketoiminnat ovat kärsineet investointien jäädyttämisestä ja kansainvälisen kaupan hiipumisesta. Ajatuksenani on kuitenkin lisäillä omistusta Wärtsilään, jos näkymät yhtään paranevat. Wärtsilä ainakin vielä muisti omistajiaan kohtuullisella osingolla. 

Sijoitusstrategiani keskiössä on se, että yhtiöt tuottavat vuosittain satoa osinkoina kuten mustikat maukkaita marjoja. 

Syyskuun puolivälin seurannassa osinkosalkun arvo kohosi 265 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 476 000 euroon. Vuoden osinkotulot ylittivät 4000 euron, kun moni yritys on palauttanut osingonmaksunsa. Lienee kuitenkin väistämätöntä, että vuoden osinkokertymä jää huomattavasti viime vuotta pienemmäksi. Tuottoa haen salkkuuni edelleen ensisijaisesti osingoista, jatkan edelleen aktiivista osakepoimintaa ja kehitän spekulatiivisesta sijoittamisesta merkittävämpää lähdettä sijoitustuotoille.

***
Osta vauhtia vaurastumiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

  • olen tehnyt 79 treidiä
  • joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
  • joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
  • tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
  • voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
  • osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
  • salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen
Mitä voin oppia tästä tilastosta?
  • Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
  • Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
  • Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
  • Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa
Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.

perjantai 4. syyskuuta 2020

5 vuotta tavoitteeseen

Julkaistessani ensimmäisen blogikirjoituksen vuonna 2013 olin asettanut itselleni tavoitteeksi olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2025. Nyt alkuperäiseen tavoitteeseen on viisi vuotta aikaa, vaikka itseasiassa kirjasin jo edellisvuoden tavoitteeksi julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. En kuitenkaan niin tehnyt, koska pidän vielä työstäni riittävästi ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi en lähtenyt toteuttamaan suunnitelmiani. Näiden lisäksi kuluneen vuoden aikana iski koronaepidemia, joka vaikuttaa niin reaalitalouteen kuin sijoitustuottoihin. Pohtiessani huhtikuussa 2019 taloudellista riippumattomuutta ja skenaariota, jossa asiat menevät mönkään, arvioin, että osinkotuloni pienenevät noin 30 prosentilla. Se skenaario on käymässä tänä vuonna toteen, onneksi ennen taloudellisen riippumattomuuden julistusta.

Koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana epäiltiin taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien haaveiden kaatuvan. Vaikka korona ja osinkokertymän pienentyminen ovat vaikuttaneet omiin ajatuksiini, näen silti olevani hyvissä asemissa matkalla kohti tavoitetta. Vaikka pörssikurssit ovat tänä vuonna menneet nopeasti alas ja lähes yhtä nopeasti ylös, olen jatkanut sijoitusstrategiani toteuttamista ostaen osakkeita joka kuukausi. Jokunen osto on mennyt lyhyellä aikavälillä katsottuna pieleen, moni on onnistunut keskinkertaisesti ja usean oston olen onnistunut tekemään oikein hyvään hankintahintaan. Se riittää pitkällä aikavälillä menestyvän salkun rakentamiseen. Osakesijoittamiseen kuuluu taka-askeleet ja niihin on varauduttava ja reagoitava.

Viime vuoteen nähden:

  • Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 50 000 eurolla noin 466 000 euroon.
  • Osakesalkun arvo on kohonnut noin 18 000 eurolla noin 257 000 euroon.
  • Suoraan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta on 115 000 euroa (107 000 €).
  • Vaihtoehtoisia sijoituksia ja käteistä noin 94 000 euroa (70 000 €).
  • Absoluuttinen osinkotuotto yltää - - kuka tietää mihin. Arvaisin kertymäksi noin 5000 euroa.
  • Vuonna 2018 ja 2019 en laittanut alulle yhtään merkittävää vaurastumisen vauhtipyörää, vaan tein tasaisesti erilaisia pienempiä sijoituksia pääasiassa osakemarkkinoilla. Tänä vuonna laitoin omistusasunnon vuokralle ja sen myötä säästämisasteeni on parantunut. Tein myös pienen sijoituksen metsärahastoon pienentääkseni käteisen määrää salkussani ja etsiessäni vakaita kassavirtasijoituksia, mutta kirjoitushetkellä sijoituspäätös vaikuttaa virheelliseltä.

Useana vuonna perätysten varallisuuteni kasvu on asettunut noin 50 000 euroon. Kuten lyhyesti kommentoin Omavaraisuushaaste blogin kommenteissa, se johtunee pitkälti uusien asuntosijoitusten jäädyttämisestä ja vuokratulojen kirjaamisesta varallisuuslaskelman ulkopuolelle, suuresta käteispainosta, pörssin aaltoliikkeestä ja arvo-osakkeiden mollivoittoisuudesta. Oli syy mikä tahansa, on harmi, että kulmakerroin ei ole kiihtynyt. Toisaalta se lienee kassavirtaan tähtäävän sijoitusstrategian piirre. Absoluuttinen varallisuuden kasvu ei ole päätavoitteeni, vaan sijoitustuotot, kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot, joilla voin joko kasvattaa omistuksiani tai käyttää ne elinkustannuksieni kattamiseen. Tästä vuodesta voi kuitenkn osingonleikkausten myötä tulla ensimmäinen vuosi jona osinkotuloni eivät kasva.

Vuodesta 2020 vaikuttaa tulevan jonkinlainen vedenjakajavuosi. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, olen yhä irtisanomisuhan alla ja korona pitää useita omaisuusluokkia käymistilassa. Laaja hajautus eri omaisuuslajeihin, eri markkinoille laajasti hajautettu osakesalkku ja muutaman eri sijoitusstrategian hyödyntäminen pitävät ajatukseni tulevaisuudesta myönteisinä. Sijoitukset ovat 13 vuoden jälkeen siinä asennossa, että niistä voisi halutessaan alkaa vihdoin luomaan itselleen ammatin. Taidan kuitenkin olla melko hidas suunnanmuutoksissa.

***
Etkö tiedä mistä lähteä liikkeelle sijoittamisessa? Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Kaksi sijoitusta pienyhtiöihin elokuussa

Sijoituspäiväkirja 

Elokuu 2020

Ostin hyvin pienen 100 kappaleen erän lisää Fondiaa, joka laski elokuun aikana lähelle seitsemää euroa. Fondiaan liittyy useita kysymysmerkkejä aina johdon kyvykkyydestä sisäisiin haasteisiin. Kuten yleensä, maantieteellinen laajentuminen Baltiaan ja Ruotsiin voi osoittautua yhtiölle kalliimmaksi ja aikaavievemmäksi kuin yrityksen johto ja sijoittajat odottavat. Kuun loppupuolella vähävaihtoinen osake osake pomppasi päiväselti yli 8,5 euroon, mutta päätyi lopulta 8 euron alapuolelle. Vaikka Fondian liikevaihto hivenen laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, sijoittajat palkitsivat  yhtiötä parantuneesta kannattavuudesta. 

Ostin elokuussa myös ruotsalaista Christian Berneriä, joka on Pohjoismaissa toimiva teknisten tuotteiden jakelija. Valtaosa sen liikevaihdosta tulee Ruotsista. Tunsin yhtiön jo työni puolesta, mutta tutustuin yhtiöön sijoituskohteena tarkemmin vasta etsittyäni sijoituskriteerit täyttävää kohdetta Ruotsista. Vuosien ajan tasaisena pysynyt liikevaihtokehitys on kääntynyt parin viimeisen vuoden aikana kasvuun. Se on lisäksi tehnyt muutaman yritysoston vauhdittaakseen positiivista kehitystä.

Yhtiön liiketoimintamalli jakelijana on kevyt ja Christian Bernerin ROE onkin ollu yli 20 prosenttia jokaisena vuonna viimeisen viiden vuoden ajan, korkeimmillaan 43 % vuonna 2018. Jakelijaksi myös liiketulosprosentti on ollut kohtuullinen, viimeisen viiden vuoden ajan keskimäärin 6,5 prosenttia. Näin ollen Christian Berner on ollut myös hyvä osingonmaksaja. Kirjoitushetken osakekurssilla (22 SEK) laskettuna, yhtiö maksaa noin 2,7 prosentin osinkotuoton. Koronaepidemiaan vedoten yhtiö maksaa aiempaa pienemmän osingon viime vuoden hyvästä tuloksesta. Useiden teknisen alan tuotteiden valmistamiseen tai jakeluun keskittyviin yrityksiin sijoittavien ruotsalaisten yhtiöiden osakekurssit ovat ottaneet yli 100 % pompun koronapohjista, Christian Berner ei ole ainakaan vielä.

Elokuussa menin myymään heinäkuussa hankkimani Terveystalon osakkeet. Tein sen hieman liian aikaisin 9,5 euron tuntumassa. Osake kävi kyllä hakemassa vauhtia hieman alempaa, mutta jatkoi matkaansa pitkälle yli 10 euron. Taas jäi hieman tuottoja pöydälle, mutta tällä hetkellä pidän mieluusti käteistä tilillä ja kotiutan joidenkin yhtiöiden kohdalla kurssivoittoja hintaheiluntaa hyödyntäen. Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo kohosi 254 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo 463 000 euroon. Molemmat ovat kehittyneet myönteisesti viimeisen viiden kuukauden ajan aina maaliskuun seurannan romahduksesta lähtien.  

***
Terävöitä osakesijoittamistasi, lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 24. elokuuta 2020

En aio hyväksyä ostotarjousta Nelesistä

Sain tänään kirjeen AlfaLavalilta koskien sen tekemää ostotarjousta Nelesistä. Neles on ollut mielenkiintoisella tavalla julkisuudessa listauduttuaan juuri pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Ennen listautumista valtion omistusyhtiö Solidium myi suuren osuuden Valmetille, mutta vain muutamassa viikossa Nelesin hallitus ilmoitti hyväksyneensä ruotsalaisen teollisuusyhtiön AlfaLavalin tekemän ostotarjouksen. Käsittelin sitä heinäkuussa otsikolla Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt.

Sittemmin suomalainen Valmet on pistänyt ruotsalaisille kampoihin kasvattamalla omistusosuuttaan viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen. Hankin itse Metson osakkeita vuoden alussa saadakseni enemmän Nelesin osakkeita ja ostin lisää Nelestä heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olen myös AlfaLavalin osakkeenomistaja ja kasvatin omistustani ennen uutista mahdollisesta yrityskaupasta. Vaikka olen sekä Nelesin että AlfaLavalin osakkeenomistaja, en aio hyväksyä Nelesistä tehtyä ostotarjousta.

AlfaLavalin maksama preemio on alle 33 prosenttia Nelesin heinäkuun alun osakekurssille laskettuna. Kuten useat julkisuudessa asiaa kommentoineet uskon itsekin, että Nelesissä on enemmän potentiaalia. Vaikka se toimii syklisellä toimialalla, Neles on melko selkeästi lupaava laatuyhtiö. Omistaisin mielelläni yhtiötä suoraan omana yhtiönä. Sillä, että en hyväksy Nelesistä tehtyä ostotarjousta, on tietenkin vain symbolinen merkitys. Valmetin lisätessä omistustaan ja monien suomalaisten osoittaessa mieltään, voi käydä niin, ettei AlfaLaval saa ostotarjouksen mukaista, kahden kolmasosan omistusosuutta.

Jos olet hyväksynyt ostotarjouksen, voit peruuttaa ostotarjouksen hyväksymisen 22.10 saakka.

***
Älä anna ruotsalaisten viedä yhtiöitämme, vahvista suomalaista omistuspohjaa ja vaurastu. Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 16. elokuuta 2020

150 000 euroa talletettu arvo-osuustilille

Neljä vuotta sitten kirjoitin säästäneeni satatuhatta euroa osakkeisiin. Nyt kirjanpitoni osoittaa, että olen tallettanut arvo-osuustililleni 150 000 euroa. Olen jo pidempään pyrkinyt tallettamaan kuukausittain tuhat euroa arvo-osuustililleni, jonka sijoitusstrategiassa painotan osinkoja. Vain muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta rahaa on salkkuun karttunut noin 12 000 euroa vuodessa. 

2007: 1000 €
2008: 9000 €
2009: 5400 €
2010: 11 800 €
2011: 11 850 €
2012: 14 700 €
2013: 11 850 €
2014: 14 000 €
2015: 13 000 €
2016: 13 400 €
2017: 13 000 €
2018: 14 000 €
2019: 10 000 €
2020: 8000 € (8/2020)

Pidin noin puolen vuoden tauon talletuksista eli pääoman lisäyksestä salkkuuni elokuusta 2019 tämän vuoden alkupuolelle saakka kun katsoin, että osakemarkkinoilta oli vaikea löytää järkevää ostettavaa ja salkussani oli jo paljon joutilasta käteistä. Jälkiviisaana voi todeta, että tämä päätös oli kohtuullinen koronan runnellessa markkinaa. Päätöksen voisi luokitella hyväksi, jos olisin ehtinyt hyödyntämään alempia hintoja käteiskassallani. Näin en kuitenkaan osannut toimia. Nyt jatkankin sijoittamista strategiani mukaisesti kuukausittain, käteiset odottavat toistaiseksi talletustilillä vailla päämäärää.

Neljä vuotta sitten keskimääräinen kuukausittainen säästösummani oli 970 euroa. Nyt keskimääräinen säästösumma on 980 euroa kuukaudessa. Sijoitustaipaleen ensimmäisten vuosien paino alkaa pienentyä, vuoteen 2010 saakka olin vielä opiskelija. Vuosikymmenen työuran aikana palkkani on lähes kolminkertaistunut ja olen pitänyt kulutukseni aisoissa, nämä mahdollistavatkin korkean säästämisasteen. Kirjoitushetkellä laitan tonnin kuussa osakesalkkuuni, toinen tonni menee talletustilille ja joitain satasia muihin kohteisiin. 

Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo ylsi lähes 255 000 euroon. Sijoitusteni arvo on siis kasvanut 105 000 euroa. Osa tästä summasta on toki paperivoittoa eli verottaja ottaisi realisoimattomasta arvonnoususta kolmanneksen. Merkittävä osa arvon kasvusta on tullut osingoista, joita olen tähän päivään mennessä saanut lähes 40 000 euroa ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut kaikki osingot uudelleen. Näin salkkuni on jälleen ylittänyt neljännesmiljoonan rajapyykin. Se on satatuhatta enemmän kuin neljä vuotta sitten.

***
Lähde hitaasti tai nopeasti osakesijoittamaan. Lue Vaurastumisen välineet ja hanki vuosikymmenen etumatka.

maanantai 3. elokuuta 2020

Totuus säästämisasteestani

En ole koskaan pitänyt tarkkaa kirjaa kuluistani tai laatinut budjettia. Olen käyttänyt rahaa säästeliäästi, mutta en ole koskaan jättänyt olutta tilaamatta tai matkaa tekemättä rahan vuoksi. Teinkin vihdoin, sadepäivän ratoksi, katsauksen kuluihini yli kolmen vuoden ajalta. Olen maksanut jo pitkään kaikki päivittäiset menot Norwegianin luottokortilla, joten kirjasin ylös luottokorttilaskujen loppusummat. Vaikka en ole maksanut aivan kaikkea luottokortillani, noin 40 kuukauden mittainen aikasarja antaa melko tarkan käsityksen kulutasostani. Siihen sisältyy monta yllättävää kuluerää, matkaa ja sitäkin useampia kauppakäyntejä. Tarkastelun ulkopuolelle rajasin ulos esimerkiksi yhden yksiön remonttikulut

Tarkastelujakson keskimääräiset kuluni ovat olleet 890 euroa kuukaudessa. Koska vakuutukset olen maksanut laskulla, pyöristettäköön luku 900 euroon. Tähän päälle tulee luonnollisesti laskea asumiskulut, jotka ovat olleet, kilpailuetettuani asuntolainani ja maksettuani taloyhtiölainan, noin 500 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi olen ostanut palkanmaksun yhteydessä lounasseteleitä 10 tai 20 kappaletta kuukaudessa. Koska joka päivä on syötävä lounas, arvioitakoon se täysimääräisenä eli 150 eurona kuukaudessa.

Elinkustannukset     900 €
Asumiskulut            500 €
Lounas                    150 €
--------------------------------
Yhteensä                 1550 €

Mitä kuluja yllä olevista luvuista puuttuu? Minulla on työni puolesta puhelinetu. Jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin kustantamaan puhelimen ja puhelinliittymän itse. Yllä olevaan laskelma ei myöskään pidä sisällään kuntosalia, jossa käyn säännöllisesti. Olen käynyt työpaikan kuntosalilla tai kustantanut sen liikuntaseteleillä, joten jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin maksamaan kuntosalin omasta pussistani. Nämä kulut huomioiden kuukausittaiseksi kuluikseni muodostuisi noin 1600 euroa. Tämä olisi kustannustaso Suomessa nykyisellä elämäntyylillä, poisluettuna auto ja sillä liikkuminen, jota en koe välttämättä tarvitsevani. Aiemmin arvioin, että kustannukseni olisivat noin 1400-1500 euroa, jos muuttaisin pois Suomesta. Historiallinen kustannustaso ja arvio tulevasta ovat siis hyvin linjassa toistensa kanssa.

Millaiset kuluni ovat suhteessa tuloihini? Olen muutamaan kertaan paljastanut päässeeni iltapäivälehtien verotietoihin. Tuloni ovat olleet sillä tasolla vasta muutaman vuoden. Täysipäiväisen työnteon Suomessa aloitin noin 3300 euron kuukausipalkalla ja vuosikymmenessä tulot ovat vähitellen lähes kolminkertaistuneet. Rahapalkkani on noin 8000 euroa, jonka päälle verottaja laskee eri edut. Verojen jälkeen jäljelle jää noin 4000 euroa eli säästämisasteeni on ollut viimeisen parin vuoden ajan noin 60 %. Tämä laskelma ei ota huomioon loma- tai päivärahoja, joten todellisuudessa säästämisaste on hieman korkeampi. 

Pystynkin tällä hetkellä laittamaan sijoituksiin noin 2500 euroa kuukaudessa. Se on tilanne, josta olen hyvin kiitollinen. On kuitenkin kamala ongelma keksiä rahoille järkeviä sijoituskohteita. Lisäksi työnantajallani käydään jälleen läpi organisaation uudelleenjärjestelyjä, joten tilannetta ei koskaan voi pitää pysyvänä. Säästäminen ja sijoittaminen on erinomainen vakuutus: mielenrauha säilyy ja sijoittamisesta voi ehkäpä tehdä itselleen ammatin. Kuten twittersfäärissä ja blogosfäärissä on usein todettu, kuluja voi leikata vain tiettyyn rajaan asti ja vain tuloja tai sijoitustuottoja kasvattamalla vaurastuminen lopulta vauhdittuu.

***
Aloita matka kohti taloudellista riippumattomuutta, lue Vaurastumisen välineet.