perjantai 26. elokuuta 2016

Passiiviset tulot vuonna 2016

Kesäloma sai ajatukset irtaantumaan paikoitellen todellisuudesta. Loman aikana tein paljon päässälaskua siitä mihin passiiviset tuloni mahtaisivat riittää. Omissa haaveissa helposti jää asioita huomiotta tai lukuja tulee kaunisteltua. Ehkäisyksi sopii siis parhaiten kirjoittaa asiasta blogimerkintä!

Miltä passiiviset tuloni näyttävät tänä vuonna? Jaettuna keskimääräisiksi kuukausittaisiksi tuloiksi, saan eri varallisuuslajeista passiivia tuloja seuraavasti:

Osingot*: 360 €/kk
Vertaislainaus: 110 €/kk
S-osuudet: 10 €/kk
Muut: 30 €/kk
Asunnot: 180 €/kk (ensimmäinen ja toinen asunto)

Yht. 690 €/kk
(*ennuste)

Laskelma kertoo, että vaurastumisen lumipallo alkaa olla hyvässä vauhdissa. Vaurastun joka kuukausi keskimäärin lähes 700 eurolla tekemättä juuri mitään. Tämän lisäksi sijoitusasuntojen lainat lyhenevät 275 eurolla kuukausittain. Jos lainalyhennykset otetaan huomioon, vaurastun siis lähes 1000 eurolla kuukausittain nykyisten sijoitusten avulla. Palkkatuloilla rahoitan omistusasuntoni lainalyhennykset, jotka ovat lisäksi noin 450 euroa kuukaudessa.

Kun katson laskelmaa, on hienoa nähdä säästämisen ja sijoittamisen tuovan kasvavia tuloksia. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti alkaa todella kiihtymään silmissä.

Yllä oleva laskelma kuitenkin kertoo myös, että on vielä aivan liian aikaista haaveilla työelämästä pois hyppäämisestä. Omistusasuntoni lainalyhennys ja yhtiövastike pelkästään söisivät passiiviset tuloni kokonaisuudessaan. Toisaalta voisin myydä omistusasuntoni ja vapauttaa sijoituksiin noin 30 000 euroa, jotka lisäisivät passiivisia tuloja. Tällöin ei jäisi juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa jonnekin edullisemman kustannustason maahan - jossakin kun on aina asuttava.

Omistusasuntoni kivijalkaan kertyvä varallisuus antaa joustoa erilaisia vaihtoehtoja varten. Tarvittaessa voin myydä asunnon ja sijoittaa varat, voin vuokrata asunnon ja/tai neuvotella lainan uudelleen pienentääkseni kuukausittaista lainalyhennystä.

Loma-ajatukseni kuitenkin kirkastivat sijoitusstrategiaani entisestään. Lähikuukausina pyrin muokkaamaan sijoituksiani niin, että varallisuuteni, omistusasuntoani lukuunottamatta, tuottaa kassavirtaa, passiivisia tuloja. Haasteen asettaa kuitenkin osakemarkkinoiden arvostustaso. Kurinalainen sijoittaja jatkaa kuitenkin strategian mukaisesti. Tässä markkinatilanteessa lähivuosien menestyksen tai epäonnistumisen sijoittajana määrittelee pitkälti yritysanalyysin onnistuminen ja tinkimättömyys sijoituskriteereistä.

Jatkan kaikissa tilanteissa sijoittamista osakkeisiin, mutta varaudun mahdolliseen kurssilaskuun keräämällä käteistä ja kiinnittämällä erityistä huomiota yhtiövalintaan. Vain näin voin varmistaa kassavirran ja sen kasvun kohtuulliseen hintaan. Syklin huippua lähestyttäessä pidän lisäksi katseeni koko ajan osakemarkkinoiden ulkopuolisissa sijoitusmahdollisuuksissa.

Pitkään tavoitteenani on ollut 1000 euron kuukausittaiset osinkotulot. Tästä tavoitteesta olen saavuttanut 36 prosenttia. Passiivisia tuloja olen onnistunut luomaan toisen mokoman muilla sijoituksilla. Olen kiitollinen, että olen mielestäni asettanut tavoitteeni oikein: 1) osinkotulojen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen. Näin voin valita toimeni markkinatilanteesta riippuen parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaurastuminen alkaa tavoitteiden asettamisesta.

perjantai 19. elokuuta 2016

Toisen sijoitusasunnon kassavirta

Ostin toisen sijoitusasuntoni kesäkuussa. Kesälomani ja ostoajankohdan vuoksi asunto oli tyhjänä heinäkuun. Olin ottanut sen kuitenkin huomioon tarjouksessani ja kauppahinnassa. Nyt asunnossa on vuokralainen, takuuvuokra ja ensimmäisen kuun vuokra ovat pankkitililläni.

Osakesijoittamisen tapaan, pyrin myös asuntosijoittamisessa luomaan kassavirtaa: vuokratuoton tulee ylittää reilusti asunnosta aiheutuvat kulut. Kassavirran mahdollistan sijoituskohteen valinnalla (riittävän korkea tuotto), pitkällä laina-ajalla sekä melko korkealla omarahoitusosuudella. Kassavirran näen tärkeäksi, koska sillä voin halutessani lyhentää lainaa nopeammin tai tehdä uusia sijoituksia. Lisäksi kassavirran avulla voi rahoittaa tulevia remontteja ja varautua korkotason nousuun.

Hiljattain kilpailutin ensimäisen sijoitusasuntoni lainan pienentääkseni kulujani sekä kasvattaakseni sijoituksen kassavirtaa. Toisessa sijoitusasunnossa kassavirta muodostuu hivenen korkeammaksi, koska lainan korkomarginaali on pienempi (1,5 % vs. 1,3 %) ja omarahoitusosuuteni oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi (20 % vs. 30 %), Ensimmäiseen sijoitusasuntooni verrattuna vuokra on paremman sijainnin vuoksi korkeampi, mutta hoitovastike on myös hivenen korkeampi.

Toisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelma näyttää seuraavalta:

Nyt, kaksi sijoitusasuntoa tuovat lähes 190 euroa kuukaudessa käteistä. Kassavirran lisäksi lainat lyhenevät vuokralaisten maksamina noin 275 euroa kuukaudessa. Varallisuusseurassani kirjaan omaisuudeksi ainoastaan lainanlyhennyksen. Hyvinvointivaltiota ylläpidän asuntojen avulla 200 eurolla kuukaudessa.

Sijoitusasunnot olisivatkin mainio tapa vauhdittaa vaurastumista, mutta vieroksun niihin liittyviä riskejä, työmäärää ja suuria transaktiokustannuksia edetäkseni asuntosijoittamisessa nopeammin. Siksi en tällä hetkellä aktiivisesti harkitse uuden sijoitusasunnon hankintaa. Seuraan yleisen taloustilanteen, korkotason ja asuntomarkkinoiden kehitystä ainakin ensi vuoteen saakka.

Lue tarkemmin kassavirrasta Harri Hurun blogista, joka käsittelee asuntosijoittamista.

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

perjantai 12. elokuuta 2016

27 - Kun pörssiyhtiö tekee pahaa

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Laadukkaat yhtiöt harjoittavat liiketoimintaa lakien sekä korkean moraalin ja etiikan puitteissa. Silloin tällöin kuitenkin laadukkaatkin yhtiöt joutuvat kielteisen julkisuuden kohteeksi. Yrityksen yksittäinen yksikkö, toimintamaa tai vain yksittäinen henkilö voi syyllistyä väärinkäytöksiin tai laittomuuksiin.

Luonnollisesti väärinkäytökset eivät ole hyväksyttäviä. Kaikissa suuremmissa yhtiöissä on käytössä toimintaohjeet ja sisäiset kontrollimekanismit. Sijoittajan on kuitenkin muistettava, että mikään järjestelmä ei estä määrätietoista pyrkimystä kiertää tai laiminlyödä yrityksen sisäisiä ohjeita tai lakia. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella normaalit liiketoimintatavat eivät usein sovi länsimaiseen moraalikäsitykseen.

Yksi tunnetuimpia viime aikaisia väärinkäytöksiä on Societe Generale pankin ja sen työntekijän Jerome Kervielin pankille aiheuttamat lähes viiden miljardin euron tappiot vuonna 2008. Pankilla oli 2000 työntekijää riskienhallintatoiminnoissaan ja silti asialleen vihkiytynyt yksilö kykeni kiertämään pankin riskinhallinnalle asettamat varotoimenpiteet.

Paikallisiin liiketoimintatapoihin mukautuminen on yksi syy myydä etenkin investointihyödykkeitä diilereiden ja jälleenmyyjien välityksellä. Itsenäisillä ja paikallisilla jälleenmyyjillä ei välttämättä ole suuren yhtiön eettisiä rajoitteita. Useiden yhtiöiden liiketoiminta voi olla hyvin riippuvaista lainsäädännön kehityksestä, esimerkiksi tupakka- ja alkoholivalmistajien, energia- ja lääkeyhtiöiden tai vaikkapa pankkien. Vaikuttaminen politiikkaan ja sitä kautta lainsäädäntöön on siten yhtiöiden liiketoiminnalle kriittistä.

Esimerkkejä suomalaisista yhtiöistä

Useat salkkuyhtiöni ovat saaneet kielteistä julkisuutta. Nordea joutui niin sanottujen Panama-papereiden myötä julkiseen ryöpytykseen ja niitä ovat seuranneet useat mitä erilaisimmat syytökset julkisuudessa. Telia on puolestaan ollut korruptiosyytösten kohteena Euraasian liiketoimintojen osalta. TeliaSonera joutunee maksamaan huomattavat sakot, mikä luonnollisesti rasittaa yhtiön taloutta.

Yksi suurimmista yksittäisistä omistuksistani, Nokian Renkaat, jäi kiinni rengastestitulosten vääristelystä helmikuun lopussa vuonna 2016. Yhtiön osakekurssi liikkui 33 euron tuntumassa ja romahti nopeasti 28 euron tuntumaan. Sittemmin kurssi on palautunut elokuussa 2016 takaisin lähes 35 euron tuntumaan.

Millainen vaikutus uutisella oli yhtiön liiketoimintaan? Yhtiön vahva brändi ja vääristelyistä huolimatta laadukkaat tuotteet ovat vahva perusta rakentaa luottamusta uudelleen. Lisäksi yhtiöllä on oma jakelukanava, Vianor ketju, joka myy yhtiön tuotteita tapahtuipa mitä tahansa. Uutisointi testitulosten vääristelystä lisää myös kilpailijoiden painetta puhtaampaan toimintaan. Henkilökohtaisesti uskon, että Nokian Renkaiden uudehko toimitusjohtaja Ari Lehtoranta ehkäpä halusi muuttaa yhtiön sisäistä toimintakulttuuria terveempään suuntaan. Siten testirenkaiden parantelulla on varmasti hyvin pieni vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Miten sijoittajan tulisi toimia?

Väärinkäytökset ja niiden seuraama kielteinen julkisuus voi luoda pitkäjänteiselle sijoittajalle oivan sijoitusmahdollisuuden laadukkaaseen yhtiöön. Sijoittajan on kuitenkin tarkkaan arvioitava, kuinka suuri vaikutus tapahtuneella on yhtiön liiketoimintaan. Liiketoiminnaltaan vankan (vahva markkina-asema, brändit, hinnoitteluvoima, asiakkaiden riippuvaisuus...) yrityksen liiketoimintaan väärinkäytöksillä voi olla pitkällä aikavälillä vain pieni vaikutus.

Mikäli uutiset ovat sensaatiohakuisia, voi hätiköity kurssireaktio olla hyvä ostotilaisuus. Jos maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön väärinkäytökset ovat maantieteellisesti rajatut, on niillä todennäköisesti vain pieni vaikutus yrityksen talouteen. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa amerikkalaista rahansiirtoyhtiötä, Western Unionia, koskettava uutinen vuonna 2013, jolloin yhtiön 7000 agenttia Meksikossa eivät täyttäneet yhtiön toimintaohjeita ja Western Union katkaisi yhteistyön. Osakekurssi reagoi voimakkaasti alaspäin ja tarjosi hyvän ostopaikan.

Lyhyesti:
  • Arvioi, mikä on vahingon suuruus koko yhtiön liiketoimintaan ja maineeseen.  Onko ongelma paikallinen, helposti korjattava sekä nopeasti unohtuva?
  • Arvioi, miten yhtiön asiakkaat reagoivat. Mitkä ovat asiakkaan mahdollisuudet äänestää jaloillaan?
  • Muista, että markkinat hinnoittelevat enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä. Sijoittajat maksavat tulevista tuotoista ja media metsästää jatkuvasti uusia sensaatioita.

perjantai 5. elokuuta 2016

Laiska pääoma kassavirtatyöhön

Alkuvuodesta asetin itselleni tavoitteeksi tehdä joukon taktisia toimenpiteitä varallisuuden kasvun kiihdyttämiseksi. Olen oikeastaan toimeenpannut jokaisen neljästä kohdasta. Esimerkiksi kilpailuttamalla sijoitusasuntolainani sain taas pykälän verran irti nykyisestä omaisuudestani. Laskeskelin (jälleen) kuinka paljon minulla on pääomaa tehottomassa käytössä: käteistä sekä strategiaani kuulumattomia rahastosijoituksia. Haluan jatkaa edellen kassavirran merkityksen painottamista sijoitustoiminnassani. Vain kassavirralla pystyn ostamaan lisää osakkeita, asuntoja tai maksamaan laskuja.

Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:

Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €

Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.

Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.

Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.

Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.

Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.

Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Heinäkuun myynnit pursottavat käteisen määrää

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2016

Lomakuukausi oli hiljainen osakeostojen osalta. Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet, ensimmäisen kanssa olisi voinut hieman malttaa ja jälkimmäisen myynnin ajoitus osui nappiin. Vaikka en aiokaan myydä kaikkia osakesijoituksia saamastani kehotuksesta huolimatta, myin lisäksi myös Kemiran osakkeet. Olin ostanut osakkeet kesäkuun puolivälissä takaisin salkkuuni myytyäni ne edellisen kerran toukokuun lopussa. Kemiran myynnin nettotuotoksi sain 6 prosenttia ja annualisoiduksi tuotoksi lähes 50 prosenttia. Sijoituspäiväkirjani alkaa muistuttaa spekulatiivisen sijoittajan merkintöjä, mutta siihen suuntaan en ole kuitenkaan kulkemassa.

Myyntien vastapainoksi ostin pienen erän Technopoliksen osakkeita. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään ja sen kurssikehitys oli jäänyt verrokeistaan jälkeen. Yhtiön kurssikehitystä varmasti varjosti mahdollinen osakeanti syksyllä. Osakeannilla yhtiö aikoo rahoittaa Ruotsin kiinteistöhankintaa, jota yleisesti pidettiin kalliina. Karvaana mielessäni liikkuu vielä Sanoman kallis Euroopan seikkailu, vaikka yhtiö alkaakin hiljalleen raportoida kohentuvia numeroita.

Technopoliksen ostohintani 3,79 ei varmastikaan ollut paras mahdollinen, mutta näin yhtiön laadukkaimpana kiinteistöyhtiönä Helsingin pörssissä. Uskon, että yhtiö kykenee tuottamaan sijoittajalle hyvän tuoton yli markkinasyklien ja näen, että pitkällä aikavälillä Technopoliksen strategia pienentää kotimaan painoa liiketoiminnassa on oikea. Aion seurata yhtiötä vielä tiiviimmin ja päättää mahdollisesta lisäyksestä myöhemmin, mahdollisesti osakeannin yhteydessä.

Heinäkuussa sain vuokrattua toisen sijoitusasuntoni veljeni suurella avustuksella – lomaillessani itse aivan toisella mantereella. Tein yhden pienen vaihtoehtoisen sijoituksen pienentääkseni käteisvaroja. Vihdosta viimein vaihdoin myös kokonaiset 100 dollaria euroiksi. Vaihdettuani 30 000 euroa vuodesta 2010 lähtien dollareiksi, keskimäärin 1,34 vaihtokurssiin, on nyt, euro-dollari kurssin liikkuessa 1,1 tasolla, hyvä hetki alkaa koiuttaa tuottoa myös valuuttakurssin avulla.

Kuten viime kuussa, seuraan yhä mielenkiinnolla rahoitusalan osakkeita, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Mahtaisiko nyt olla piensijoittajalle hyvä tilaisuus ostaa, kun suursijoittajat vierastavat?

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Sijoittajia ja sukellusvenemiehiä Amazonilla

Sijoittaja Amazonin viidakossa

Viidakkoretkellä Amazonilla tapasin muuan australialaisen, joka oli matkustellut viimeiset neljä vuotta ympäri maapalloamme. Pitkänhuiskea kaveri oli täyttämässä 50 vuotta, mutta näytti ja vaikutti pikemminkin nelikymppiseltä. Keskustelu ruokapöydässä ennen piranja kalastusta kääntyi pian työhön. Kerroin omastani ja kysyi australialaiselta tekikö tämä matkoillaan töitä rahoittaakseen maailmankiertueensa. Vastaus kuului: "Not actually, I'm an investor.". Mahtavaa.

Anglo-saksiseen tapaan australialainen antoi minulle esitelmän maailmantalouden nykytilasta. Useaan otteeseen yritin väliin kertoa tuntevani monen monta hänen mainitsemaansa asiaa ohjatakseni keskustelun taloudelliseen riippumattomuuteen. Millaista oli elää vapaasti? Sain vastauksen vasta muutamaa päivää myöhemmin olutlasin äärellä Manauksessa, jossa törmäsin sattumalta australialaiseen uudelleen.

Olin jo aiemmin rohkaistunut kertomaan, että myös itse tavoittelen taloudellista riippumattomuutta. Avoimeen tyyliinsä australialainen paljasti paljonko ansaitsee passiivista tuloa. Se oli 120 000 Amerikan dollaria vuodessa - ja vähän vuokratuloja päälle. Sillä jo pärjää, totesin mielessäni. Pääoman australialainen kertoi tehneensä hyväpalkkaisella työllä ja sijoittamalla suuresti juuri finanssikriisin aikaan voimakkaalla velkavivulla. Australialainen piti tällä hetkellä suurta osaa varallisuudestaan käteisenä varautuakseen pörssikurssien romahdukseen. Samaa hän suositteli vahvasti minullekin sanomalla "You should sell all your stocks."

Olin lähes täysin eri mieltä. Koska olen pääoman keräysvaiheessa ja teen päivätöitä, voin hyödyntää palkkatuloista tulevaa uutta pääomaa ostaakseni (mahdollisesti) pörssiromahduksen halventamia osakkeita. Hänen tilanne ja minun tilanteeni oli täysin eri. Saavuttaakseni taloudellisen riippumattomuuden en halua jättää osinkojen tarjoamaa tuottoa väliin spekuloidakseni osakkeiden hintakehityksellä. Hänen perustelunsa jätti minut kuitenkin miettimään asiaa. Mikäli myisin osakkeeni ja ostaisin ne takaisin, sanotaanko 20-30 prosenttia edullisemmin, voisin hyvinkin saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden paljon tavoittelemaani nopeammin.

Koska eräät sukellusvenemiehet keskeyttivät keskustelumme, minä jäin ajatuksissani muodostamaan omaa käsitystäni siitä, millaista olisi olla vapaa ja elää tien päällä. Muutaman päivän päästä australialainen oli suuntaamassa Ranskan Guineaan, Surinameen ja Guineaan.

Sukellusvenemiehet puupaatissa

Samalla viidakkoretkellä oli myös kaksi nuorta kreikkalaista. Vietimme kymmeniä tunteja ajellen vuotavalla puuveneellä loputtomiin jatkuvia vesistöjä kierrellen. Rennosti englantia murtavat kreikkalaiset osoittautuivat hauskaksi seuraksi. Pian tuli esille, että kreikkalaiset olivat sukellusvenemiehiä Kreikan laivastossa. Miten kreikkalaiset sukellusvenemiehet liittyvätkään sijoittamiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen?

Heidän lyhyt tarinansa kertoo myös vaihtoehtoisen tavan leppoistaa elämää ennen perinteistä eläkeikää. Ensinnäkin, työskentelystä vedenalaisessa teräspurkissa sukellusvenemiehille maksettiin hieman korkeampaa palkkaa kuin palvelusta veden päällä. Ennenkaikkea, jokaisesta vuodesta sukellusvenemiehenä sai vuoden eläkkeen - eli jokaisesta palvelusvuodesta eläke tuli vuoden lähemmäksi. Jossain kohtaa kolmen päivän matkalla australialainen ihmetteli, miksei jokainen sijoittaisi välttääkseen tekemästä työtä. Totesinkin hänelle, että kreikkalaisethan juuri tekevät niin - sijoittavat aikaansa työskentelyyn meren alla ja saavat vastineeksi varhaisemman eläkkeen.

Ei ole siis vain yhtä ainoaa tapaa saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Koulutus ja ammattivalinta määrittelee kuitenkin paljon vaihtoehtoisia reittejä. Tekemällä erilaisia asioita voi toki löytää keinoja vauhdittaa matkaansa tavoitteeseen. Tai sitten voi tehdä niin kuin eräs matkaamme osallistunut kiinalainen nörtti, kuten perusteollisuudessa tavataan IT-ihmisiä kutsua. Hän oli ottanut lopputilin työstään ja lähtenyt viideksi kuukaudeksi Etelä-Amerikkaan. Kiinalainen oli kyllästynyt vain kahden viikon mittaisiin vuosilomiin. Jälleen, ammatinvalinta saattanee hänen tapauksessaan tuoda turvaa tulevaisuuteen. Nörttejä tarvitaan tänä päivänä paljon enemmän kuin niitä on saatavilla.

Suomella ei ole sukellusveneitä. Olisikohan minusta vaikkapa nörtiksi?

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet

Lomaillessani en ole juurikaan seurannut osakekurssien kehitystä. Yhtenä iltana avatessani Nordnetin mobiilisovelluksen huomasin salkun arvon kehittyneen railakkaasti ylöspäin. Brexitin aiheuttama pelko oli jo ainakin osakekursseissa päässyt unohtumaan.

Mielestäni koko maailmantaloudessa on kuitenkin vielä paljon huolenaiheita Britannian EU-eron lisäksi: ennätyskorkeat arvostukset suhteessa tuloksiin, Kiinan ontuva talouskasvu, Euroopan pankkien jatkuva kehno tila, osakkeiden arvostusta nostava alhainen korkotaso, joka noustessaan aiheuttaa pääomien siirtymistä muihin omaisuuslajeihin. Nämä vain muutamia mainitakseni.

Markkinat kuitenkin porskuttavat

Oma salkkuni nousi kuun puolenvälin seurannassa uuteen ennätyslukemaan, pitkälle yli 150 000 euron. Sen myötä kokonaisvarallisuuskin ponnahti kokonaiset 10 000 euroa yhdessä kuukaudessa! Oikein mielenkiintoista. Osakesalkussani lepäsi jälleen yli 8000 euroa käteistä odottamassa ostopaikkoja. Sen sijaan myyntipaikkoja oli selkeästi aukeamassa, koska oma näkemykseni mukaan pessimismi tulisi palaamaan edellä mainittujen syiden johdosta.

Siksi päädyin tekemään kaksi myyntiä. Satelliittisalkustani myin vihdoin voitolle kohonneet Outotecin osakkeet. Kaksista tulosta en tällä sijoituksella tehnyt: nettona 3,5 % tuotto ja annualisoituna 4,7 %. Olin ostanut Outotecia kahdesti, ensimmäisen kerran elokuussa 2015 ja toisen kerran joulukuussa 2015. Satelliittisalkkuuni jäi vielä HKScanin osakkeet 3,16 euron hankintahintaan. Outotecin myynnin jälkeen erilinen satelliittisalkkuni nousi yli 300 euroa voitolle 2500 euron pääomalla.

Ydinsalkustani myin Ramirentin, jonka olin ostanut osinko-ostoksena maaliskuussa 6,19 euron hintaan. Sain keväällä osinkoa 45 euroa ja nyt myin osakkeet 7,38 euron hintaan. Osinko mukaanluettuna tuottoa tuli 17,2 % ja annualisoituna 52 %. Ydinsalkussani oli vielä useiden vanhojen satelliittisijoitusten lisäksi esimerkiksi Kemira, jota en myynyt hyötyäkseni kurssikehityksen mahdollisesti jatkaessa nousu-uralla.

Mitä seuraavaksi?

Pohdin myös amerikkalaisen Coachin myyntiä. Yhtiö oli ainoa amerikkalainen satellittisijoitukseni nykyisessä "osinkosalkussani", jota hiljalleen pyrin puhdistamaan luonteeltaan enemmän spekulatiivisista sijoituksista tai vähemmän laadukkaista yhtiöistä. Coachin myynti antaisi mahdollisuuden reagoida mahdolliseen kurssilaskuun Yhdysvaltain markkinoilla. Nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla en ole halukas lisäämään dollareita salkkuuni. Sen sijaan vaihdan tällä hetkellä jatkuvasti euroja kruunuiksi hyötyäkseni heikentyneestä kruunusta.

Loma-ajatuksissa olen myös pohtinut suunnitelmaa seuraavalle 12 kuukaudelle. Haluan saada kaiken pääoman, omistusasuntoa lukuunottamatta, tuottamaan kassavirtaa. Siksipä aion jatkaa esimerkiksi muinaismuistona olevien Danske Bankin rahastojen myyntiä. Niiden arvo on tällä hetkellä 3000 euroa. Aion jälleen nostaa, sisäisenä velkana, osakesalkkuuni kertyneen käteisen sekä hieman superluottoa tehdäkseni yhden suuremman hankinnan uuteen omaisuuslajiin.

***
Seuraa blogia myös Facebookissa.