sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kuinka suhtaudun kurssilaskuun?

Viime viikon laskurytinöissä osinkosalkkuni arvosta pyyhkiytyi noin 8000 euroa. Valitettavasti olin ehtinyt tekemään muutamat osakeostot juuri ennen korjausliikettä ja minulla on Nordnetissä käteistä tällä hetkellä vähänlaisesti. Kuukausittainen säästösummani on kuitenkin tulossa jälleen salkkuun ja toisen mokoman säästän sivuun. Lisäksi minulla on hätärahastossa yli 20 000 euroa, vaihtoehtoisista sijoituksista on vapautumassa lisää pääomaa ja luottolimiittiäkin on käytössä 50 000 euroa. Ostovoimaa siis tarvittaessa piisaa, kuinka aion toimia?

Viimeksi osakesalkkuni arvo laski suhteellsiesti saman verran helmikuussa. Kyllä, vuonna 2018. Osakekurssien laskussa ei siis harmita kuin se, että en tullut myyneeksi muutamia satelliittisijoituksia, joita en laske kuuluvan salkkuuni pitkällä aikajänteellä. Uskon, että kurssilasku ei tule merkittävästi muuttamaan ensi vuoden osinkonäkymiä. Sijoitukseni tulevat tuottamaan edelleen kasvavan määrän osinkoja. Laskeva arvostustaso tarjoaa taas mahdollisuuden tehdä parempia ostoksia osinkovirran kasvattamiseksi.

Spekulatiivisessa salkussa Degirossa ostin jo takaisin osakkeita, joita olin tullut myyneeksi ennen kurssilaskua. Sain samat osakkeet samoihin hintoihin takaisin, kun olin ne alunperin hankkinut. Osinkosalkussani en tule tekemään nopeita liikkeitä. Todennäköisesti teen lokakuussa vielä yhden osakeoston ja kaksi marraskuussa. Harkitsen edelleen vakavasti myös osakemyyntejä. Esimerkiksi Nesteen kurssitasoa pidän yhä aivan liian korkeana, koska pitkällä aikavälillä on mielestäni epätodennäköistä, että yhtiö kykenee ylläpitämään nykyisen kannattavuustasonsa.

Koska sijoitusstrategiani ei nojaa markkinakehitykseen, ennustan blogissani harvoin markkinoiden suuntaa. Oletan kutienkin, että nykyinen korjausliike on laskumarkkinan alkua. Koska korjausliike oli jyrkkä, uskon, että kurssit nousevat kuukauden aikajänteellä. Mikäli satelliittisijoitusteni kurssitasot palautuvat, myyn muutaman sijoituksen kassan kasvattamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä uskon kurssien laskevan voimakkaammin.

Suhtaudun ja valmistaudun kurssilaskuun siis usealla tapaa:

  • Varmistan, että minulla on ostovoimaa eli käteistä tai luottolimiittiä.
  • Toteutan sijoitusstrategiani päälinjoja tinkimättömästi: ostan kuukausittain hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa kriteerieni mukaan.
  • Saatan myydä yliarvostettuja osakkeita kasvattaakseni käteisen määrää ja hyötyäkseni toteutuneesta kurssinoususta.
  • Pyrin hyötymään kasvaneesta volatiliteetista, kurssivaihtelusta, spekuloimalla osakkeiden hintakehityksellä lyhyellä aikavälillä.

lauantai 6. lokakuuta 2018

Talletin rahaa Instabankiin

Kun Norwegian Bank ilmoitti laskevansa talletustilin korkoa, aloin etsimään vaihtoehtoja hätärahastoni ja muiden varojeni talletuspaikaksi. Suomeen rantautunut, niin ikään norjalainen, Instabank on ollut näkyvillä niin televisiomainoksissa kuin blogikirjoituksissa. Ensi alkuun Instabank lupasi talletustililleen prosentin koron, mutta on sittemmin nopeasti laskenut sen 0,8 prosenttiin.

Instabankin liikeidea vaikuttaisi hyvin samanlaiselta kuin Norwegian Bankin. Sillä ei kuitenkaan ole tarjonnassaan luottokorttia eikä kytköksiä lentoyhtiöihin. Instabank siis ansaitsee muiden pankkien tapaan otto- ja antolainauksen korkoerolla. Säästäjät voivat tallettaa rahojaan talletustilille, jolle pankki maksaa matalaa korkoa, ja lainaa rahat luottoa tarvitseville korkealla korolla.

Päätin aloittaa pankin kanssa varovasti. Talletustilin avaus sujui ällistyttävän nopeasti. Päätin siirtää tilille 5000 euroa ja katsoa vuoden lopussa, uskaltaudunko tallettamaan pankkiin enempää varojani. Talletustiliä avatessani pankki lupasi vielä prosentin koron ja kirjauduttuani tilille uudelleen näyttäisi korko olevan yhä prosentin.

Instabank sai varmasti nopeasti uutta pääomaa suomalaisilta tallettajilta, kun suuren suosion saavuttanut Norwegian loi uudelle tulokkaalle mahdollisuuden. Se reagoi nopeasti laskemalla korkoaan, liikaa rahaa ei kannata ottaa sisään, jos antolainaus ei vedä samalla tahdilla. Enempää varoja tuskin tulen Instabankiin siirtämään, kun korkoero Norwegianin välillä supistui hyvin pieneksi. Norjassa Instabank maksaa lähes kaksi prosenttia korkoa taleltustilille!

***
Aloita säästäminen ja sijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

tiistai 2. lokakuuta 2018

Lisää kiinteistöjä Technopoliksen tilalle


Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2018

Kun elokuun katsauksessa kirjoitin ostaneeni Baltic Horizon rahastoa Technopoliksen tilalle, kuukausi myöhemmin ostin 1000 kappaletta Cityconia. Vuoden alussa tapahtuneen kurssiniiauksen jälkeen yhtiön arvostus vaikuttaa kohtuulliselta taseperusteisesti. Cityconin osinkotuotto on houkutteleva, yli seitsemän prosenttia. Se on maksanut pääomanpalautusta neljästi vuodessa, seuraava tilitys on joulukuussa. Cityconilla on järkevän kuuloinen strategia keskittää omistuksiaan vetovoimaisiin suuriin kauppakeskuksiin ja samalla luopua pienemmistä keskuksista. 

Cityconin Strategia on sekä uhka että mahdollisuus. Strategian lähtökohtana on selviytyä voittajana kaupan alan murroksesta, mutta kiinteistösijoituksista luopuminen samalla tarkoittaa ylärivin kutistumista, aikaistetusti voisi sanoa, ja mahdollisesti taseperusteisen arvostuksen korjautumista kuranttia kiinteistömassaa kuvaavalle tasolle.

Ostin spekulatiivisessa mielessä Tukholman pörssistä Nordic Waterproofingia (NWG). Yritys valmistaa ja asentaa vedeneristystuotteita. Tunnetuin tuotemerkki lienee Kerabit, mutta se toimii eri maissa useilla eri yhtiöillä ja brändeillä pyrkien olemaan paikallisesti mukautuva. Yhtiön luvut ovat kehittyneet alkuvuodesta kaikilla rintamilla hyvin, liikevaihto, tulos ja kassavirta ovat kasvaneet voimakkaasti. Tosin kasvu on tullut pääosin yritysostoin, jotka ovat merkittävä osa NWG:n strategiaa. Samalla yrityksen arvostus vaikuttaa kohtuulliselta usein eri tunnusluvuin. Osinkosijoittajaa ei kannusta pitkäaikaiseen omistamiseen Tanskan lähdeverotus, jonka piiriin yhtiö kuuluu.

Syyskuussa osinkoja tilittivät useat amerikkalaiset yhtiöt sekä Fiskars ja Uponor. Osinkotuloni kipusi yli viime vuoden 5300 euroon. Osinkosalkun arvo laski 212 000 euron tuntumaan, minkä ympärillä salkun arvo on liikkunut jo viisi kuukautta. Kokonaisvarallisuus peruutti 3000 euroa kaikkien aikojen korkeimmasta lukemastaan 365 000 euroon.

torstai 20. syyskuuta 2018

Maksoin pääomatuloveroa yli 6000 €

Verottaja on lähettänyt minulle verotuspäätöksen vuodelta 2017 jo kahteen otteeseen. En ole ottanut selvää niiden eroista, mutta muutama luku verotuspäätökseltä pistää silmääni. Yksi niistä on pääomatulojen tulovero, joka ylsi reiluun kuuteen tuhanteen euroon (6000). Ansiotulojen tuloveron ja kunnallisveron lisäksi taukoamatta työtä tekevä pääomani maksaa siis mojovan summan valtion kirstuun riskeeratessaan itsensä yritysten, vuokralaisten ja muiden rahaa tarvitsevien käsissä.

Kun yleishyödylliset ammattiyhdistysliikkeet nauttivat verottomista osingoista, maksamani pääomatulojen tulovero pitää huolta yhdestä työttömästä noin puolen vuoden ajan. Twitterissä hashtag #yleishyödytönsijoittaja kuvastaa yksityissijoittajien tunnelmia. Kun palkasta on kulujen ja usein niitäkin suurempien verojen jälkeen jäänyt rahaa sijoittamiseen, verotetaan yksityissijoittajan pääomatuloja lähes kolmanneksella. Samaan aikaan suursijoittajan pahamaineiseen statukseen yltävät ammattiliitot välttyvät verokarhun kouralta.

Tätä kirjoittaessani kuuntelin iltauutisia, jossa vasemmistopuolueiden edustajat eduskunnan täysistunnossa syyttivät hallitusta rikkaiden suosimiseta köyhien kustannuksella. Rikkaan määritelmä on luonnollisesti epäselvä ja ikuisen keskustelun aihe. Monella mittarilla katsottuna voin hyvin lukeutua Suomessa näihin vasemmiston peräänkuuluttamiin rikkaisiin. Jos vasemmiston mielestä rikkaita suositaan, herää kaksi kysymystä.

Sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelän sanoja hieman täydentäen: "Eikö sen [ammattiyhdistysliikkeen], jolla on enemmän, tule kantaa isompi vastuu?". Vastuunkanto ei vaikuta koskettavan vasemmistoa, jonka piiriin ammattiyhdistysliikkeet lukeutuvat. Toiseksi, ihmettelen suuresti sitä, ettei vasemmisto ymmärrä, että pääomaköyhään Suomeen ei synny pääomatulojen tuloveroilla valtion kirstua kartuttavaa yksityissijoittajakuntaa, kun heidät verotetaan tulo- ja pääomaveroilla puhtaaksi. Pääoma hyödyttäisi vasemmistoakin.

Maksaessani 6000 euroa päätulojen tuloveroa vuodessa, ja melkoisen summan muita veroja, en tällä hetkellä näe tarpeelliseksi tehdä hyväntekeväisyyttä. Saatan olla itsekeskeinen. Teen omasta mielestäni palveluksen niin itselle kuin Suomelle sijoittamalla palkkatuloista säästämäni varat ja kasvattamalla maksamaani pääomatulojen tuloveroa. Kun minulla on enemmän, hyötyy valtio eli kansalaiset kolmanneksella. Samalla viemme yhdessä - robinhoodmaisesti - isoilta pahoilta yrityksiltä. Jaamme sijoitustuotoistani kolmanneksen valtion työntekijöille ja muiden kulujen jälkeen loput rahat tulonsiirtoina niitä tarvitseville.

***
Lähde täyttämään valtion pohjatonta kassaa ja aloita sijoittaminen. Lue ensin Vaurastumisen välineet maksimoidaksesi pääomatulojen tuloverot!

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Omista maata, teitä ja energiantuotantoa

Suomalaisilla varainhoitotaloilla, kuten esimerkiksi Taalerilla, on omia erikoisrahastoja tuulivoimaan, tonttimaahan tai muihin vaihtoehtoisiin kohteisiin. Näihin pääsee mukaan vain tietyssä aikaikkunassa ja kertasijoituksilla, jotka ovat tyypillisesti vain suursijoittajien ulottuvissa. Pörssissä tämänkin tyyppinen varallisuus on jokaisen sijoittajan ulottuvilla.

Suomalaisia on myös närkästyttänyt esimerkiksi sähkäverkkojen myynti ulkomaisille pääomasijoittajille. Tähänkin närkästykseen löytyy Rennie. Suuntaamalla katse Yhdysvaltain pörssiin ja ostamalla sellaisten yritysten osakkeita, jotka hyötyvät valtioiden halusta yksityistää infrastruktuuria, voi sijoittaja närkästymisen sijasta vaurastua.

Lisäksi edellä mainitun tyyppiset varallisuuserät voivat tarjota vakaampaa tuottoa, kun maailmantaloudessa tapahtuu notkahdus. Seuraavassa kolme tarkemman tutkimuksen arvoista poimintaa:

Gladstone Land (LAND)

Gladstone Land on ulkoisesti johdettu REIT-yhtiö, joka omistaa maatalousmaata. Se on erikoistunut omistamaan viljelysmaata, jolla kasvatetaan tuoretuotteita, esimerkiksi marjoja, pähkinöitä tai vihanneksia. Tuoretuotteet ovat vähemmän herkkiä maailmanmarkkinahintojen heilahteluille, maasta saa korkeamman vuokran ja maa-alueet ovat tyypillisesti lähempänä kaupunkikeskuksia. Gladstone hankki ja omistaa maata, jonka se vuokraa viljelijöille. Yhtiö omistaa 75 maatilaa arvoltaan yli 500 miljoonaa dollaria, yhtiö on siis verrattain pieni. Sijoittajalle Gladstone maksaa osinkoa kerran kuukaudessa osinkotuoton ollessa kirjoitushetkellä hieman yli neljä prosenttia.

Pattern Energy Group (PEGI)

Pattern on niin sanottu YieldCo yhtiö, joka omistaa ja operoi tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia. Sillä on toimintaa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja muutamissa Etelä-Amerikan maissa 2,7 gigawatin edestä. Pattern Energy Group on sidoksissa Pattern Development yhtiöön, joka kehittää ja myy voimalaitoksia PEGI:lle operoitavaksi. Sijoittajalle Pattern tarjoaa yli kahdeksan prosentin osinkotuoton. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan 35 % vuonna 2013 tapahtuneen pörssilistautumisensa jälkeen.

Brookfield Infrastructure Partners (BIP)

BIP omistaa kriittistä infrastruktuuritoimintaa ympäri maailman. Omistuksiin lukeutuu niin satamia, tulliteitä, kaasuputkia, sähköverkkoja, kaukolämpöä ja -jäähdytystä, dataliikennettä kuin maatalousmetsää. BIP on osa valtavaa Brookfield yhtiötä, joka hallinnoi yli 280 miljardin dollarin varoja erikoistuen kiinteän omaisuuden hoitamiseen. Sijoittajalle BIP tarjoaa 4,7 prosentin osinkotuottoa.

***
Aloita vaurastuminen hankkimalla Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Tuotot alkavat pienentyä


Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2018

Elokuun suurin salkkutapahtuma oli Technopoliksen päätyminen ostotarjouksen kohteeksi. Ulkomainen kiinteistösijoittaja nappasi Technopoliksen hyvään suuntaan kehittyneen kiinteistöportfolion ja liiketoiminnan kohtuullisen edulliselta vaikuttavaan hintaan. Tulin nopeasti siihen johtopäätökseen, että ostotarjous tulee menemään suhteellisen varmasti lävitse ja myin osakkeet pörssissä 4,65 euron hintaan. Koska salkkuuni on tulossa myöhemmin syksyllä suurehko määrä käteistä vaihtoehtoisissa sijoituksissa ollutta pääomaa takaisin, päätin alkaa etsiä rahoille heti uutta työpaikkaa. Technopoliksessa tuotoksi muodostui kahdessa vuodessa nettona 570 euron arvonnousu ja 150 euroa osinkoa. Kokonaistuotto osinkoineen oli nettona 38,5 prosenttia.

Toinen merkittävä tapahtuma oli Norwegian Bankin ilmoitus laskea talletustilin korko 1,75 prosentista 0,75 prosenttiin. Taas pääoman kohdentamisen paineet ja haasteet kasvavat. Norwegian oli erinomainen paikka makuuttaa käteistä odottamassa otollisempaa markkinatilannetta ja säilyttää hätärahaston varoja. Nyt on keksittävä ainakin osalle pääomasta paremmin palkattu työpaikka. Korko laskee alemmalle tasolle jo lokakuun alussa. Tuskin teen nopeita liikkeitä, mutta muutamille tuhansille pyrin etsimään uuden kohteen syyskuun aikana pienentääkseni sijoitustuottojen notkahdusta.

Aivan syyskuun alussa ostin Technopoliksen tilalle pienen erän lisää Baltic Horizon rahastoa, joka sijoittaa kiinteistöihin Baltian maissa. Muutoin koko elokuu oli erittäin hiljainen sijoituskuukausi osakeostojen osalta. Osinkoja tippui arvo-osuustilille niin amerikkalaisista osakkeista kuin espanjalaisesta Banco Santanderista, jonka osakekurssi oli laskenut, todennäköisesti Turkkiin liittyvien riskien johdosta. Osakeostoista mielenkiintoani ovat herättänyt olutjätti ABInBev (BUD) ja KraftHeinz (KHC) on palannuttakaisin houkuttelevalle kurssitasolle

Kun vastikään lunastin S-ryhmän osuuskaupan jäsenyyksiä, viimeaikaisten tapahtumien valossa aiempi suunnitelmani maksaa taloyhtiölainaosuus pois muuttuu yhä ajankohtaisemmaksi ja järkevämmäksi. Tämä toimenpide ei tule olemaan suotuisa mittareilleni (osinkotulot, salkun ja varallisuuden arvo). Elokuussa osinkotulot ylsivät 5000 euron tuntumaan vuoden alusta laskettuna, salkun arvo kipusi 214 000 euroon ja kokonaisvarallisuus kohosi 368 000 euroon.


***
Älä viivyttele sijoittamisen kanssa! Lue Vaurastumisen välineet ja aloita fiksusti.

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Lunastin S-ryhmän jäsenyyksiä

S-ryhmän jäsenyydet ovat toimineet minulla kolmen vuoden ajan hyvänä sijoituksena yhteen suurimmista suomalaisista kartelleista. Tällä viikolla kuitenkin lunastin neljän eri S-ryhmän osuuskaupan jäsenyyden, jotka ovat eivät ole maksaneet osuuspääoman korkoa tai ovat ilmoittaneet maksamisen lopettamisesta. Lunastamani osuudet olivat Varuboden osla, Pirkanmaan osuuskauppa, Kymen seutu ja OK Hämeenmaa.

Tänä vuonna sain osuusmaksun korkoja lähes 90 euroa, kun aiempina vuosina tuotto on yltänyt noin 120 euroon. Minulle jäi vielä kymmenen eri osuuskauppojen jäsenyyttä. Yksi niistä HOK Elannon jäsenyys, josta ei myöskään maksettu tänä vuonna osuusmaksun korkoa. Toivottavasti muut osuuskaupat eivät liity leikkaajien tai lopettajien joukkoon.

Alati kasvanut tietoisuus jäsenyyksistä sijoituskohteena on varmasti saanut osuuskaupat harkitsemaan muita tapoja jakaa voittovaroja osuuskaupan omistajille. Siksi en pyrkinyt lainkaan ostamaan uusia jäsenyyksiä.

Lunastuksesta vapautuneet 400 euroa odottelevat nyt tililläni sopivaa sijoituskohdetta. Todennäköisesti ne päätyvät johonkin toiseen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Rahan manageeraus on jatkuvaa. Samalla minulta puuttuu sijoitusidea elokuulle. En ole tehnyt yhtään osakeostosta kasvattaakseni osinkotulojani.