torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitä teet työksesi?

Kävin hiljattain lunastamassa viimeisetkin S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyydet. Pankkineiti kysyi minulta, mikä on ammattini. Vastasin, ettei minulle ole sellaista. Keskustelin erään varainhoitoyhtiön myyjän kanssa ja hän kysyi työtilanteestani. Lakisääteisessä lomakkeessa se näyttäytyi monivalintakymyksenä, johon myyjä laittoi täpän kohtaan työtön. Totesimme yhteistuumin, että näin se asia taitaa olla Suomessa. Omaan henkilökohtaiseen lukuun toimivaa sijoittajaa voi huonosti laskea palkansaajaksi tai yrittäjäksi.

"Oletko hakenut töitä", on useimmiten ensimmäisiä kysymyksiä, jonka kuulen tuttavalta joka tietää, etten ole päivätöissä, mutta ei tunne tilannettani. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ensimmäisiä kysymyksiä vieraalle on utelut tämän työstä tai ammatista. Suomalaiset ovat työkeskeistä kansaa, työ määrittelee usein meitä tai meitä arvotetaan työn perusteella. Jos vastaan kysyjälle, etten ole lähettänyt ainuttakaan työhakemusta, voi se herättää hieman kiusaantunutta kummastusta. Osingot juoksee, minä en, voisi olla enemmän hymyä herättävä vastaus. "Kai se on hyvä vähän aikaa levätä, ennen kuin hakee töitä." Olen kuitenkin tehnyt omia töitä enemmän kuin muutamana viimeisenä vuonna tapasin tehdä palkkatöissä.

Pääoman hoitaminen on työtä ainakin jos vertaan konkreettista tekemistä päättyneeseen palkkatyöhön: istun tietokoneella, luen, kirjoitan, liikutan hiirtä ja teen päätöksiä. Näin ainakin korona-aikana. Onneksi minun ei tarvitse istua enää Teams-palavereissa. Ennen korona-aikaa palkkatöissä istuin enemmän lentokoneessa, autossa ja tapaamisissa kuin nyt. Lentokonetta kaipaan lähinnä matkailun puutteesta. Autoa en koe tarvitsevani. Oli päivittäinen tekeminen mitä tahansa, pääoman hoitamisella saa päivän täytettyä oikein helposti. Pyrin kuitenkin täyttämään päiviäni aiempaa enemmän lukemisella, urheilulla ja opiskelulla.

Ihmisille on kuitenkin vaikea kertoa olevansa sijoittaja. Ihmiset tietävät paremmin mitä opettaja, lääkäri tai autonkorjaaja tekee, mutta harva osaa kuvitella mitä sijoittaja tekee. Vaikka blogit, valtamedia ja kaikkien aikojen nousumarkkina onkin tehnyt sijoitttamisesta aiempaa suositumpaa, on sijoittamisella vielä epäilyttävä kaiku monien korvissa. "Onnistuitko bitcoinilla tekemään rahat vai kuinka?" Valitettavasti en ymmärtänyt siihen sijoittaa, enkä ole onnistunut edes sijoittamisessa isosti, vaan luonut sijoitukseni hyvällä palkalla, tasaisen varmalla säästämisellä ja siojittamisella. Moni kysyy, tuleeko sillä sijoittamisella toimeen?

Sijoittaminen poikkeaakin työstä luonnollisesti yhdellä keskeisellä tavalla. Osakemarkkinat eivät ole velvoitettu maksamaan sijoittajalle palkkaa. Korvaus tehdystä työstä tulee, jos sijoittaja tekee onnistuneita päätöksiä. Jos päätökset ovat kehnoja, sijoittaja menettää rahaa. Harva palkansaaja menettää palkkaa, jos tekee työssään virhepäätöksen, tappio jää yrittäjän kannettavaksi. Sijoittamisessa aikaa voi tuhrautua tuntikaupalla, eikä korvausta tipu. En ansaitse sijoittamisella vielä yhtä paljon kuin tienasin palkkatyöllä, mutta saan tehdä sitä mistä tykkään. Minulla ei ole esimiestä, alaisia tai asiakkaita, joille vastata omasta tekemisestä. Vastaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista itse. En tee työtä kuin yhteiskunta sen määrittelee, mutta työllistän itseni, pääoma työllistää muita ja veroprosenttikin lienee tuloluokan korkeinta tasoa.

***
Laajenna sijoitusreviiriäsi, rakenna oma kiinteistörahasto.
Sijoita kiinteistöjen sijasta pilvee, lue olisiko kannabis sinua varten.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Viisi helmeä blogistani

Olen kirjoittanut blogiini 470 kirjoitusta. Toinen toistaan parempia ja aika monta huonoakin. Blogi on ollut minulle tapa pureksia omia ajatuksia sijoittamisesta, kirjata matkani harrastelijasta täysipäiväiseksi sijoittajaksi ja toimia päiväkirjana lukuisille sijoituspäätöksille. Kevään helliessä suomalaisia lumisateella päätin hieman lueskella vanhoja kirjoituksiani. Koetin poimia blogistani viisi helmeä, jotkut vähemmälle huomiolle jääneitä, jotka voivat auttaa oman talouden hallinnassa ja sijoittamisessa.

Vaurastumisen resepti on yksinkertainen:

Näin vaurastut varmasti - 10 keinoa

Tässä kirjoituksessa vuodelta 2017 listaan ne keinot, jotka toteuttamalla vaurastuu varmasti. Kirjoitus on blogin kymmenen luetuimman kirjoituksen joukossa. Se ohjaa lukijan syvemmälle ajatuksiini siitä, kuinka omaa vaurastumista voi vauhdittaa. En ole aivan noudattanut omia ohjeitani. Olen varastoinut liikaa käteistä ja keskittynyt ajoittain liian moneen asiaan kerrallaan. 

Hyvässä sijoituksessa on vähän downsidea:

Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

KSB oli ja on yhä arvosijoittajan märkä päiväuni. Kirjoitushetkellä yhtiöllä oli kassassa rahaa lähes yhtiön markkina-arvon verran. Tämä on se syy miksi nostan KSB:n parhaaksi ideaksi. Riski pääoman menetykselle oli siis erittäin alhainen eli sijoituksella oli siis erittäin korkea risk/reward suhde. Siksi minulla oli KSB:hen sijoitettuna suurimmillaan hieman alle 6-8 prosenttia salkustani, mutta minäkään en malttanut vaurastua ja pitää kaikkia osakkeita tähän päivään saakka, kun osake on 50 % kirjoitushetkeä korkeammalla. 

Kylmä totuus sijoittamisesta:

Rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä

Jos haluat elättää itsensä sijoittamisella tai sijoituksilla, on pääomaa oltava työssä paremman sanan puuttuessa riittävästi. Jos pääomaa on vähän, ei suuri prosentuaalinen tuotto riitä kattamaan elinkustannuksia. Kun pääoman määrä kasvaa, on suurten prosentuaalisten tuottojen saavuttaminen vaikeutuu useasta syystä. Siksi rahan tekemiseksi rahalla on volyymibisnestä. 

Jokainen sijoittaa omalla tavallaan:

Miksi omistan niin paljon eri osakkeita?

Menestyvän osakesijoittamisen taustalla on omaan tilanteeseen, tavoitteisiin ja taitoihin soveltuva sijoitusstrategia. Jokainen sijoittaa omalla tavallaan. Tässä kirjoituksessa avaan hieman syitä siihen miksi oma osakesalkkuni on varmasti ylihajautettu. Osakesalkkuni on tuottanut aikalailla markkinoiden mukaisen tuoton. Tarjoten samalla minulle osinkotuloja, joilla voin kattaa päivittäisiä kulujani vähentämättä omistuksiani yhtiöissä, joita haluan omistaa. Etsi ja määritä sinulle sopiva tapa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaikka toki tulokset vaihtelevat.

Katso sijoittamista liiketoimintana tai sivutyönä:

40 € sivutuloja kuukaudessa

Tämä on kirjoitus vuodelta 2015, mutta aina yhtä ajankohtainen. Se avaa sijoitusstrategiaani mutta etenkin sitä, kuinka näin sijoittamisen sijoitusurani alkupuolella. Kun sijoitin kuukausittain 1000 euroa osinkoja maksaviin yhtiöihin, tarkoitti se noin 40 euron kuukausittaista tulonlisäystä. Kun työ, sijoituskohteen valinta ja ostotoimeksianto, on tehty, osingot kilahtavat arvo-osuustilille vuodesta toiseen tekemättä mitään. Sijoituspiireistä löytyy vahvasti osinkojen vastainen sijoittajakunta, heidän argumentaatiotaan kannattaa kuunnella, mutta osinkojen huonot puolet eivät poista osinkojen hyviä puolia.

***
Haetko suuntaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Anteja, myyntejä ja ostoja - lisäsin Sitowisea

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2021

Salkustani meni myyntiin amerikkalainen Tapestry, jonka olin määrittänyt vuoden alussa osakkeeksi, jolla ei ollut enää paikkaa osinkosalkussani. Luksusasusteita valmistava Tapestry oli lakannut maksamasta osinkoa. Asetin osakkeelle trailing stop loss toimeksiannon, joka toteutti myynnin, kun kurssi laski 8 prosenttia huippuarvosta. Kurssi palautui myynnin jälkeen, mutta sain osakkeesta tällä tapaa kohtuullisen hinnan tai vähintäänkin paremman jos olisin myynyt osakkeet jo tammikuussa. Olin ostanut Tapestryä vuonna 2014 ja sain 1300 euron sijoitukselle 332 euron (netto) edestä osinkoa ja myyntivoittoa saman verran (brutto). 

Myin myös vaatekauppa Hennes&Mauritzin osakkeet 214 kruunun hintaan. Pääsin sijoituksessa täpärästi kuiville. Ostin osakkeita ensimmäisen kerran 2017 ja osinkoja sain ennakonpidätysten jälkeen n. 10 % edestä. Hyvin nopeasti ensioston jälkeen tajusin, että sijoitus oli jonkinasteinen virhe. En suostunut kuitenkaan myymään tappiolla, vaan ajattelin, että H&M on aliarvostettu. Jälkikäteen katsottuna H&M teki strategisen virheen investoimalla voimakkaasti fyysisiin myymälöihin jokapuolella maailmaa. Nyt Yhdysvalloissa Amazon on noussut suurimmaksi vaatekauppiaaksi ohi kivijalkakauppiaiden. Voi olla, että H&M tilapäisesti hyötyy myymäläverkostostaan talouksien avautuessa koronan väistyessä, mutta jo keskipitkällä aikavälillä ylimitoitettu myymäläverkosto voi olla rasite. Amerikkalaiset vaatemerkit ovatkin nousseet vauhdikkaasti koronapohjilta uusiin ennätyksiin. Minulla on salkussani vielä Kontoor Brandsia (KTB) ja VF Corporationia (VFC), josta Kontoor on irtautunut omaksi yhtiökseen. 

Tapestrystä vapautuneiden varojen puolikkaalla ostin amerikkalaisen The Chemours Companyn osakkeita. Chemours irtaantui kemianyhtiö DuPontista vuonna 2015. Kemianyhtiöt ovat syklisiä ja pääomaintensiivisiä. Chemoursissa kiinnosti sen erikoistuminen muutamiin erityisiin kemiantuotteisiin, erityisesti jäähdytyksessä käytettäviin kemikaaleihin Freon ja Opteon brändeillä. Jäähdytyksen määrä kasvaa ja tulee kasvamaan maapallollamme voimakkaasti. Chemours valmistaa myös muita tunnettuja brändejä kuten Teflon ja Viton. Ensimmäisen tuntevat monet paistinpannuista ja jälkimmäinen on tunnettu tiivistemateriaali eri sovelluksiin. Suuri liiketoiminta-alue on myös titaniumoksidi, jota ymmrtääkseni käytetään muun muassa maaleissa. Chemours ei välttämättä sykliseksi yhtiöksi ole kirjoitushetkellä edullinen, kuten niin montaa muutakin sitä olisi saanut pilkkahintaan koronapohjilta. 26 dollarin ostohinnalle yhtiö maksoi 3,8 % osingon.

Ostin osinkosalkkuuni ruotsalaista Coor Service Managementia, joka tekee kiinteistöhuoltoa kaikissa Pohjoismaissa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo useamman vuoden ja 64 kruunun hintaan yhtiö vaikutti kohtuullisen hintaiselta, hieman riippuen mitä lukuja katsoo. Placeran mukaan yhtiö tekee suuria alaskirjauksia Sen myynti laski vuonna 2020 koronan seurauksena, mutta sen oli siitä huolimatta määrä maksaa 4,4 kruunua osinkoa kahdessa erässä, joista toinen 2,4 kruunun erä oli vuonna 2020 maksamatta jääneitä voittovaroja. Coorin tulevaisuutta toki varjostaa etätyön lisääntyminen, mikä vähentää toimistojen siivoustarpeita. Yhtiön liikevaihdosta kolmasosa tulee siivouksesta. Tulosperusteisesti katsottuna yhtiö vaikuttaa kalliilta, mutta jos tulosta oikaisee poistoilla, vaikuttaa yhtiö kassavirtaperusteisesti edulliselta. Ilkka Herlinin sijoitusyhtiöt ovat yhtiön viidentoista suurimman sijoittajan joukossa.

Osallistuin myös Sitowisen ja Orthexin listautumisanteihin. Orthexin ämpärit myin toisena kaupankäyntipäivänä ja otin pikkiriikkisen voiton kotiin, kun annista ei herunut kuin 62 kappaletta osakkeita. Sitowisea puolestaan ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä lisää ja kasvatin omistukseni 300 kappaleeseen. Arvoin että teknisellä suunnittelutoimistolla kysyntänäkymät voivat olla sumuiset, kun markkinoita ylläpitäneet asuntorakentaminen hiipuu ja jokaiseen kaupunkiin on kohta rakennettu uusi sairaala. Suunnittelu on kuitenkin liiketoimintana suhteellisen perusvarmaa tekemistä, kuin Coorin siivous mutta suunnittelua ei pysty aivan kuka tahansa tekemään. Jos yhtiö onnistuu jatkamaan kasvuaan yritysostoilla ja tehostamaan liiketoimintaa digitalisaatiolla, voidaan ehkäpä puhua Talenom/Aallon tilitoimistotyyppisistä ajureista.

Maaliskuun seurannassa osakesalkkuni kasvoi merkittävästi, kun tein merkittävän lisätalletuksen, jolla rahoitin luotolla avaamani ETF-salkun. Kokonaisvarallisuus ei kasvanut helmikuuhun nähden, koska tein samalla alaskirjauksen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Osakesalkkuni arvo nousi 352 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 585 000 euroa. Vaikka arvo-osakkeisiin nojautuva salkku voi hyvin, osakemarkkinat ottavat mielestäni haparoivia askeleita. En ole muodostanut tarkkaa kuvaa salkkuni kevään osinkovirrasta, mutta ainakin se tulee hieman piristämään salkkua huhtikuussa. 

***
Opiskele jotakin uutta sijoittamisesta, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 19. maaliskuuta 2021

Pienen ETF-salkkuni sisältö

Avasin joitakin viikkoja sitten koko omaisuuteni lukuja ja portfolion rakennetta. Yksi silmäänpistävä asia oli käteisen suuri määrä. Toinen huomio oli se, että olin perustanut jälleen yhden salkun jo ylihajautetun osakesalkkuni rinnalle. Portfoliossani tulisi pikemminkin karsia versoja kuin istuttaa uusia puita. Suurin syy uuteen avaukseen oli se, että tiesin tänä keväänä saavani läjän käteistä jo pankkitilillä laiskottelevien lisäksi. Tästä syystä teinkin suuren talletuksen salkkuuni helmikuun lopussa.

Näillä varoilla olen ostanut seuraavia ETF:iä:

  • EHDL - Invesco FTSE Emerging Markets High and Low Volatility UCITS ETF Dist
  • WTEE - WisdomTree Europe Equity Income UCITS ETF
  • IQQ4 - iShares Asia Property Yield UCITS ETF USD
  • VGWD - Vanguard FTSE All-World High Dividend Yield UCITS ETF
  • IQQX - iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD

Tein ensimmäisen oston jo viime vuoden puolella hyödyntäen Nordetin luottoa. Ensimmäinen osto kehittyville markkinoille sijoittavaan ETF:ään oli varsin onnistunut ajoitukseltaan. Jatkoin ostoja tammi-, helmi-, ja maaliskuussa. Sijoitin kuhunkin ETF:ään noin 2000 euroa.  Jokainen ETF maksaa noin 3-4 prosentin tuotto-osuutta. Odotan saavani kymppitonnin salkulle noin 300-400 euron vuotuiset osinkotulot. Myyntisuunnitelmaa minulla ei ole - laajasti hajautettu osinkosijoittaminen on toiminut kohdallani kohtuullisesti viimeiset 12 vuotta.

"I also believe that assets in the mature developed reserve currency countries will underperform the Asian emerging countries' markets." -Ray Dalio

ETF:t ovat oiva väline hajauttaa maantieteellisille alueille, yritysjoukkoihin tai omaisuuslajeihin, joihin muuten olisi vaikea sijoittaa suoraan. Tässä salkussa halusin painottaa filosofiani mukaisesti osinkoja, mutta myös kehittyviä markkinoita. Olen aiemminkin parkeerannut käteistä ETF:iin. Sijoitusten on usein pitänyt olla tilapäisiä, mutta suuri osa on yhä salkussani niiltä ajoilta kun saimme vielä sijoittaa amerikkalaisiin ETF:iin. Kun amerikkalaiset ETF:t kiellettiin, meni pitkään ennen kuin kuin taas katselin ETF:iä sijoituskohteena, nyt valikoimasta löytyy näköjään minullekin sopivaa.

***
Etkä tiedä mihin sijoittaa seuraavaksi? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 12. maaliskuuta 2021

Aloita ajoissa jotakin omaa

Aikojen saatossa olen kirjannut muistiinpanoihini useita eri liiketoimintaideoita laidasta laitaan. Muistiinpanot ovat yleensä vain muutaman sanan mittaisia ranskalaisia viivoja ja sellaisenaan arvottomia. Ranskalaisesta viivasta on useimmiten todella pitkä matka laskutukseksi. Toki listassa on myös yksinkertaisesti toteutettavia ideoita, mutta sellainenkin vaatii asiakkaan löytämisen, lähestymisen ja kaupat. Monimutkaisempien liikeideoiden kehittämisessä runsaammaksi laskutukseksi voisi mennä vähintään kuukausia ellei vuosia.

Työelämä on täynnä muutoksia ja harva tekee enää pitkän työuran yhdessä ammatissa tai samalla työnantajalla. Tein hieman yli vuosikymmenen työuran yhdellä toimialalla ja lähestulkoon yhden työnantajan palveluksessa. Turvallinenkin asema ja työpaikka voi nopeasti muuttua luotaan työntäväksi. Onnekseni aloin jo varhain säästämään ja sijoittamaan - rakentamaan alustoja vaurastumiselle. Ne mahdollistavat huolettoman siirtymän harrastelijasta ammattilaiseksi osakesijoittamisessa. Minun ei enää tarvitse työskennellä jonkin muun vaurastumisen eteen.

"Minä olen antanut teille aikani. Se on kaikki mitä minulla on antaa - se on kaikki mitä ihmisellä ylipäätään voi olla. Ja vaivaisesta taalasta ja neljänneksestä tunnissa." -Henry Chinaski saatuaan potkut, Charles Bukowskin kirjasta Pystyssä kaiken aikaa.

Olen ajatellut, että päätoimisen sijoittamisen ohella olisi aikaa sivutoimiseen yrittäjyyteen. Tällä hetkellä olen pyhittänyt aikatauluni ja aivokapasiteetin sijoittamiselle. Siksi en ole vielä liiketoiminnalle juuri suonut ajatusta, mutta hiljalleen ajatukset yritystoiminnasta hivuttautuvat tajuntaan itsestään.  Toisen suuremman projektin ottaminen sen rinnalle vaikuttaa tässä vaiheessa todella vaikealta huomion ja ajan suuntaamisen kannalta. En usko, että useampaan asiaan voi panostaa järkevästi yhtäaikaisesti, ne voisi ehkä tehdä vaiheittain. Lista kivoista projekteista on usein pitkä ja niihin käytettävissä olevan vapaa-ajan yliarviointi on helppoa.   

Aloita siis ajoissa jotakin omaa. Rakenna sitä vähitellen palkkatyön ohessa. Tämä on klassinen ohje henkilökohtaisen talouden hallintaan ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun. Se pitää paikkansa. On tärkeää aloittaa yksi kerrallaan ja mahdollisimman varhain. Myöhemmin tiellä voi olla jotakin muuta tärkeämpää, akuutimpaa tai ohittamatonta. Minulle sijoittaminen on ollut sivutoimista yrittäjyyttä, kun useampi yritys oman bisneksen käynnistämiseksi ei ole edistynyt paljoa ideaa pidemmälle. Niin käy monelle idealle. Ideat vaativat fokusta. Tänä päivänä se, joka kykenee fokusoitumaan ja keskittämään huomionsa menestyy.

***
Tutustu luovuuteni tuloksiin, kehitä sijoitusosaamistasi. Lue Vaurastumisen välineet

torstai 4. maaliskuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 3. osa

Osa 3: Erilaisella painolla osakesijoittamiseen

Nyt kun minusta on tullut sijoittaja, en saa palkkaa jokaisen kuun viidestoista päivä. Palkkani on sijoitustuotot eli korot, vuokrat, osingot ja myyntivoitot. Yli vuosikymmenen ajan olen säästänyt ja sijoittanut osakkeisiin, ostanut muutaman asunnon ja  tehnyt kokeiluja erilaisilla vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Isän kanssa kannatti pikkupoikana lukea Kauppalehden pörssiosiota, koska osakkeista tuli minulle myöhemmin tärkeä harrastus ja nyt siitä on kehkeytymässä minulle ammatti. Työvälineenä minulla on lähes koko omaisuuteni, osakesijoittamisesta kiinnostuneena haluan hamuta tuottoja tästä ihmiskuntaa kutkuttavasta omaisuusluokasta.

Minulla on kaksi strategiaa osakemarkkinoilla: osinkosijoittaminen ja spekulatiivinen sijoittaminen. Osinkosijoittamisen tavoitteena on luoda kasvavat passiiviset osinkotulot, jotka kattavat elinkustannukset. Tässä blogissa olen pääasiassa käsitellyt osinkosijoittamista päiväkirjamerkinnöissäni. Spekulatiivinen sijoittamisen tavoitteena on luoda sijoitustuottoja hyötymällä osakkeiden hintamuutoksista, ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka valtaosa pääomastani (~55 % koko varallisuudesta) hakee tuottoa osinkosijoittamisen strategialla, tulevaisuudessa tavoitteeni on luoda spekulatiivisella sijoittamisella huomattavasti allokaatiota suurempi osuus sijoitustuotoista.

Spekulatiivisessa sijoittamisessa haen vielä omaa tyyliäni. Tähän astisen toiminnan perusteella sen voisi parhaiten laittaa swing trading laatikkoon. Hyödynnän sijoituspäätöksiä tehdessäni fundamenttianalyysiä, pyrin tuntemaan yhtiöt joilla käyn kauppaa ja yksinkertaista teknistä analyysiä. Strategiani pitää sisällään, vielä toistaiseksi, kolme erilaista taktiikkaa: range, return to mean ja trend. Sovellan niitä eri tilanteissa oleviin osakkeisiin: vaihteluvälissä [range] kulkeviin osakkeisiin, ylimyydyt osakkeet (return to mean) ja nousevassa trendissä kulkevat osakkeet (trend). Olen määritellyt näihin tilanteisiin erilaiset osto- ja myyntikriteerit, vaikka ne eivät absoluuttisia olekaan. 

Käyn kauppaa kahdessa eri salkussa. Ensimmäinen sijoittaa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja saksalaisiin yhtiöihin. Tammikuussa raportoin, millainen tämän salkun kehitys oli viime vuonna. Tämä salkku, kutsun sitä satelliittisalkuksi, on osa sijoituksiani Nordnetissa. Toisessa salkussa käyn kauppaa Yhdysvaltoihin listatuilla osakkeilla. Teen nämä sijoitukset huomattavasti alhaisempien kaupankäyntikustannusten vuoksi Degirossa. Eurooppalaisiin yhtiöihin sijoittavan satelliittisalkun toiminta oli kohtuullisessa vauhdissa siis jo viime vuoden ajan, joten se sai lentävän lähdön alkaneeseen vuoteen.

Spekulatiivinen sijoittaminen viimeisten kuukausien aikana  

Joulukuun aikana ajoin ylös spekulatiivisia sijoituksia myös amerikkalaisiin yhtiöihin. Salkku oli elänyt hiljaiseloa muutaman takaiskun ja ajanpuutteen vuoksi vuoden verran. Vanhojen virheiden vuoksi lähdin liikkeelle hieman takamatkalta, mutta helmikuun loppuun mennessä olin kirinyt salkun vihreälle. Otin joulukuussa käyttöön kehityksessä olevan strategian, taktiikat ja seurannan myös amerikkalaisten osakkeiden kanssa. Paljon mahdollisuuksia oli lipunut sormien välistä kesästä lähtien, mutta oli parempi lähteä mukaan myöhään kuin ei milloinkaan. Suotuisan momentumin ansiosta päätös on tähän saakka ollut onnistunut. Olen lyhyessä ajassa ottanut tuntumaa itselleni aiemmin vieraisiin yhtiöihin, joiden kurssikehitys on ollut vauhdikkainta.

Teen vielä toistaiseksi hyvin pieniä kertasijoituksia oston ollessa tuhannen euron molemmin puolin välittäjästä riippuen. Degirossa saatan tehdä lisäksi muutaman satasen lisäyksiä positioihin. Positiokoon pitäminen pienenä on ollut vanhojen tapojen orjuutta mutta eniten riskien hallintaa. Vähitellen olen kasvattanut sijoituksia isommaksi ja lisätä positioihin, jotka kehittyvät suotuisasti ja on ajateltu pidempiaikaisiksi spekulaatioksi. Käyn kauppaa pääasiassa osakkeilla, mutta joitakin kertoja salkussani on käynyt myös ETF:iä, esimerkiksi raaka-aineisiin (XAAG) ja MLP-yhtiöihin (SMLD) sijoittavat ETF:t. En ole lähtenyt vielä opettelemaan erikoisimpia fuutuurihimmeleitä, vaikka tarkoitus onkin. Spekuloidessani pyrin ostamaan osakkeita, joista joku on lähitulevaisuudessa valmis maksamaan enemmän tai joiden hintaa markkina heittelee järjen vastaisella tavalla.

Vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta olivat kaksijakoiset. Tammikuun alussa tuottoja tuli pääasiassa eurooppalaisten sijoitusten kautta. Tässä näkyi pidempi pohjatyö. Tammikuun puolivälin jälkeen pääsin vauhtiin amerikkalaisten osakkeiden kanssa Spekulointi amerikkalaisilla osakkeilla otti pian suuremman huomion ja samalla huomio Eurooppaan notkahti. Osaksi sen takia ja samanaikaisesti eurooppalaiset osakepoiminnat satelliittisalkussa eivät tahtoneet onnistua ja laiminlöin useissa positioissa perussääntöjä. Helmikuun aikana tuotot satelliittisalkussa olivatkin heikot. Kun myöhemmin katsoin toimintani tason pettäneen, myin useita positioita palatakseni takaisin lähtöruutuun. Tarkastelujakson eli helmikuun lopussa sainkin taas hieman perusteita kasaan: esimerkiksi terävyyttä osakevalintaan ja stop-lossit paikoilleen.

Tilastoja kahdelta eri tililtä, aikavälillä tammi-helmikuu

Amerikkalaiset sijoitukset (Degiro)
Eri amerikkalaispörsseihin listatut yhtiöt

  • Treidejä: 72kpl.
  • Voittoja: 53 kpl (74 %).
  • Tappioita: 19 kpl (26 %).
  • Voitot: 2999 € (57 € per treidi).
  • Tappiot: 914 € (48 € per treidi).
  • Nettotuotto: 2085 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 750 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 19 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 9 päivää.
"Mitä kauemmaksi olen mennyt mukavuusalueeltani, sitä parempia ovat olleet sijoitustuotot."

Kolme kommenttia:
  • En tuntenut amerikkalaisia kasvuyhtiöitä riittävästi, jotta olisin tohtinut ottaa riittävästi näkemystä ja pitää positiot riittävän pitkään, trend-taktiikkaa soveltaen. Tämä näkyi lyhyenä keskimääräisenä pitoaikana, kauppojen suurena määränä ja positioiden pienenä kokona.
  • Myönteisenä puolena oli se, että minulla oli stop-loss toimeksianto asetettuna lähes kaikille positioille. Monta kertaa se oli asetettu liian lähelle, mutta useasti toimeksianto säästi minut kivuliaalta reippaammalta laskulta.
  • Pääsin hyvin vauhtiin amerikkalaisten kasvuyhtiöiden kanssa, vaikka näytän ehtineeni mukaan vain yön viimeisille hitaille. Minun on tarkkaan suojeltava salkun pääomaa, jos korkojen nousun myötä rotaatio kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin vauhdittuu. Helmikuun lopussa noin kolmasosa positioista oli arvo-osakkeissa, jotka tunsin verrattain hyvin.
Kolme tähtiosaketta: Ozon, Genmark Diagnostics, Cronos.
 
Eurooppalaiset sijoitukset (Nordnet), a.k.a. Satelliittisalkku
Suomi, Ruotsi, Saksa
  • Treidejä: 39 kpl.
  • Voittoja: 23 kpl (59 %).
  • Tappioita: 16 kpl (41 %).
  • Voitot: 1990 € (87 € per treidi).
  • Tappiot: 933 € (51 € per treidi).
  • Nettotuotto: 1054 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 1650 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 21 000 euroa.
  • Salkun arvo hemikuun lopussa oli noin 24 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 17 päivää.
Kolme kommenttia:
  • Tammikuun puolivälin jälkeen tunnuin menettäväni tuntuman markkinan pulssilta. Yritin kuitenkin kovasti, ja se oli virhe, koska osakevalintani eivät olleet onnistuneita. Avasin usean position osakkeissa, jotka olivat selkeästi laskutrendissä. Onnistuin niilläkin tekemään muutamia pieniä voittoja, mutta lopulta laskeva trendi vei voiton ja jäin istumaan punaisen rivin päälle. Tässä salkussa en ollut yhtä kurinalainen stop-loss toimeksiantojen suhteen. Tein siis kaksi perustavanlaatuista virhettä ja niiden vahingot pidätetään täysimääräisenä palkasta.
  • Salkkuun on vääräoppisesti jäänyt muutama punainen rivi, jotka minun olisi pitänyt myydä ennen tappion suurenemista. Kipuilen varmasti sijoitustyylini kanssa. Uskon näiden yhtiöiden keskipitkän aikavälin menestykseen, mutta lyhyellä alle parin kuukauden tarkastelulla osakekurssi ei ole kehittynyt suotuisaan suuntaan, vaikka markkinakehitys on ollut hyvä. Tämän vuoksi olen tarkastelujaksolla jäänyt vertailuindeksistä jälkeen.
  • Viime vuoteen verrattuna onnistuin kasvattamaan keskimääräisen voiton kokoa. Samalla pidin keskimääräisen tappion koon saman suuruisena. Kurinalaisemmalla toiminnalla pystyn pienentämään varmasti keskimääräisen tappion kokoa. Minun on kuitenkin syytä seurata sitä myös prosenttina, koska haluan toiminnan kehittyessä kasvattaa positioiden kokoa.
Kolme tähtiosaketta: Serviceware, Sievi, SLM Solutions.

Yhteensä
  • Treidejä: 111 kpl.
  • Voittoja: 76 kpl (68 %).
  • Tappioita: 35 kpl (32%).
  • Nettotuotto: 3139 € ennen veroja.
  • Noin 1100 euroa kuukaudessa verojen jälkeen.* 
(*Sijoitustuloni sisältävät lisäksi osinkotulot ja mahdolliset myyntivoitot muista osakesalkuista sekä vuokra- ja korkotulot. Luonnollisesti verotus määräytyy kokonaisuutena näiden mukaan.) 

Muutamia kehityskohteita
  • Perusasiat: Minulla on edelleen parannettavaa toiminnan perusasioissa, joita käsittelin edellisessä katsauksessa: panostaminen suuremmin parhaisiin ideoihin, treidien parempi suunnitteleminen, hätiköinnin välttäminen ostaessa ja myydessä sekä prosessin kehittämisessä. (Päämäärä: Pienet tappiot ja suuremmat voitot.)
  • Vähemmän kurssien tuijottamista: Olen monta kertaa löytänyt itseni tuijottelemasta salkkuni yhtiöiden osakekursseja. Ehkä se on terapeuttista, mutta en näe sen tuovan suuresti lisäarvoa. Mielummin on tehtävä enemmän analyysiä trendeistä ja osakkeista. (Päämäärä: Korkea voittoprosentti.)
  • Tempon rauhoittaminen: Minun on annettava enemmän aikaa yhtiöille ja osakkeille realisoida treidille asetetut odotukset. Keskimäärin odotan tuloksia liian nopeasti. Tämä kehityskohde on sidoksissa seuraavaan. (Päämäärä: Suuremmat voitot.)
  • Oman strategian ja taktiikoiden tarkentaminen: Yksi strategian tärkeimpiä asioita on päättää, mitä ei halua tehdä. Jos koettaa tehdä kaikkea, todennäköisesti onnistuu keskinkertaisesti. Vaikka olen jo karsinut asioita oman tekemiseni ulkopuolelle, minun on tehtävä sitä vielä enemmän. 
Spekuloinnin haasteita

Sijoittajana toimiminen ei ole helppoa. En toki niin odottanutkaan. Paljon lukemista, numeroiden käsittelyä ja päätöksiä. Vaikka päätösten tekemistä on pyrittävä automatisoimaan säännöillä ja prosesseilla, osta-, pidä- ja myy-päätökset ovat joka hetki käsillä. Tässä markkinatilanteessa on kannattanut pitkälti vain ostaa ja pitää, mutta niin ei tule olemaan ikuisesti. Yllä mainituilla kauppamäärillä olen vähintäänkin harjoitellut päätösten tekoa. Spekuloija tekee jatkuvasti virheitä, jotka konkretisoituvat tappioina tai menetettyinä voittoina. Voitotkin voivat näyttäytyä epäonnistumisena, jos osake jatkaa myynnin jälkeen nousuaan. Ei siis sanota turhaan, että oman mielen hallinta on spekuloijan tärkeimpiä taitoja.

Sijoitus- ja trading-aiheisia kirjoja ja nettisivuja on tuhat ja yksi erilaista. Sijoitustoimintaa voi opiskella loputtomasti. En ole vielä kuitenkaan vuosikymmenen aikana löytänyt kirjaa, joka kertoo kuinka asiat tehdään käytännössä. Vaikka olen harjoittanut sijoittamista pitkään, minulla on aivan erilaiset odotukset sijoittamisen harjoittamiselle ammattimaisella tavalla ja tasolla. En voi sanoa yltäneeni lähellekään sitä tasoa kahdessa kuukaudessa. Harjoittelu ja kehittäminen siis jatkuvat. Myös spekuloijan on helppo sortua vertaamaan itseään muihin, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Spekuloijan on kuitenkin keskityttävä omaan tekemiseen ja prosenttien sijasta absoluuttisiin euroihin.

Olen hankkinut uutta ammattiani varten hieman työkaluja. Ostin mukana kulkevan lisänäytön ja kunnon hiiren työtehon parantamiseksi. En ole vielä suuresti panostanut sähköisiin palveluihin, Seeking Alphan lisäksi  kysymykseen saattaisi tulla Trading View tai jokin sen kilpailijoista. Vielä en ole kokenut maksullisten palveluiden kykenevän merkittävästi parantamaan tuloksia tai nostamaan toimintani tehokkuutta. Sen sijaan tulen lisäämään spekulatiiviseen sijoittamiseen noin kolmanneksen lisää pääomaa, korottaen oman pääoman 40 000 eurosta noin 55 000 euroon. Teen sen asteittain kevään aikana. Nordnetissa olevassa satelliittisalkussa olen hyödyntänyt ajoittain myös luotto-ominaisuutta.

Mitä tavoittelen spekulatiivisella sijoittamisella? Asetan tässä tätä kirjoittaessani itselleni kunnianhimoisen tavoitteen. Minun on tähdättävä riittävän korkealle. Vuoden 2021 aikana tavoitteenani on tehdä ennen veroja absoluuttista tuottoa noin 18 000 euroa spekulatiivisella sijoittamisella. Tämä tarkoittaisi noin 33 prosentin bruttotuottoa, kun otan huomioon pääoman, jonka aion lähikuukausien aikana lisätä spekulatiiviseen sijoittamiseen. Tuottotavoite on kova. En aseta sitä siksi, että minun tarvitsisi siihen yltää. Sijoitustoimintaani on pitkään vaivannut se, etten ole ajatellut isommin. Nyt tavoitteeni on määrä ohjata minua ajattelemaan isommin, ottaa näkemystä ja asettaa toimenpiteitä niin, että sijoitustoimintani kasvaa, skaalautuu ja tuottaa parempia tuloksia. Haaste on eniten älyllinen. Se on yksi syy, miksi en tule kovinkaan usein raportoimaan spekuloinnin tuloksista. Raportit tapaavat ohjata toimintaa jopa väärään suuntaan.

Tärkeä osa spekulatiivista sijoittamista on todennäköisyyksien arviointi ja varautuminen erilaisiin tulevaisuudenkuviin. Jos ajan nykyisellä osakelastilla osakeromahdukseen, on varallisuuteni kokonaiskehityksen kannalta yhdentekevää, onnistunko spekulatiivisessa sijoittamisessa. Yli kolmensadantuhannen osinkosalkku pitää siitä huolen yksinään. Yksi spekuloijan tärkeistä taidoista on myönteinen asenne. Tappioputki voi kääntää suupielet herkästi alaspäin ja voittoputki viedä virheille alttiiseen hurmioon. Mitä syvemmälle sijoittamisessa menee, sitä monipuolisemmiksi käyvät sen mahdollisuudet. Spekuloijalla riittää aina työtä, ja tämä on mukavaa.

***
Laajenna sijoitusuniversumiasi. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. helmikuuta 2021

Ostin lisää turvallisuutta salkkuuni

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2021

Helmikuun blogimerkinnöissä julistin itseni päätoimiseksi sijoittajaksi. Vaikka minulla on sijoittamisesta kokemusta tusinan verran vuosia, on täysipäiväinen sijoittaminen vasta alussa. Tällä hetkellä olen keskittynyt sukeltamaan syvälle sijoittamiseen ja toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat sijoittamisen ammattina. Näistä kerron tarkemmin ensi viikon kirjoituksessa. Sitä ennen on aika raportoida osinkosalkun helmikuun tapahtumat, jotka pyrin tarkoituksella pitämään lukumäärältään mahdollisimman pienenä.

Ostin osinkosalkkuuni erän lisää Securitaksen osakkeita. Olin ostanut yhtiön osakkeita viimeksi vuonna 2012 50 kruunun hintaan. Nyt maksoin osakkeesta 130 kruunua kappaleelta. Vaikka yhtiön tulos laski viime vuonna 10 prosenttia koronan kurittamana, yhtiö lupasi maksaa 4,8 kruunun osingon toukokuussa. Securitas siirtyy tarjoomassaan jatkuvasti kohti ‘elektoronista turvallisuutta’, joka kasvoi parikymmentä prosenttia viime vuonna.

Ostin myös lisää tickerillä EXV2 kulkevaa ETF:ää, joka seurasi eurooppalaisia telekommunikaatioyhtiöitä. Teesini tässä oli se, keskihinnan alentamisen lisäksi, että rotaatio arvo-osakkeisiin voisi siivittää puhelinoperaattoreiden osakekursseja. Samalla siirtymä 5G:hen voi tuoda puhelinoperaattoreille uusia liiketoimintamahdollisuuksia markkinaan, joka ei juuri kasva. Teleoperaattoreiden arvostustasot eivät päätä huimaa. Sillä välin kun odottelen, että nämä yhtiöt tulevat taas hylkiöistä hyväksytyiksi, tilittää ETF kohtuullisen tuotto-osuuden.

Helmikuun puolivälin seurannassa osakesalkku nousi jälleen uuteen ennätykseen lähes 328 000 euroon. Eiköhän tehdä tästä perinne! Kokonaisvarallisuus nousi 585 000 euroon usean eri tekijän siivittämänä, suurin komponentti oli uuden pääoman lisäys ja arvonnousu muutamissa alaluoksissa kuten spekulatiivisissa sijoituksissa. Mielestäni markkinoilla on havaittavissa jonkin verran hermoilua. Vaikka viime kuussa kerroin lisänneeni käteispainoa, meni ne rahat nopeasti takaisin osakkeisiin. Nyt sitä voisi hieman taas lisätä. Saammeko elää viime vuoden alamäen uudelleen?

***