lauantai 27. toukokuuta 2017

Miksi omistan niin montaa eri osaketta?

Hajautuksen sanotaan olevan sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Hajautushyödyn katsotaan kuitenkin vähenevän merkittävästi noin kymmenen eri sijoituskohteen jälkeen. Tätä kirjoittaessani (05/2017) osinkosalkussani on 67 eri yhtiötä tai ETF:ää. Välillä kauhistelen lukumäärä itsekin ja pohdin tulisiko minun keskittää sijoituksiani paremmin. Osinkosalkullani tähtään päätavoitteeseeni, osinkotulojen kasvattamiseen, ja pienellä satelliittisalkullani voin hakea arvonnousua.

Miksi olen sijoittanut lähes seitsemäänkymmeneen arvopaperiin?
  1. Pidän osakesijoittamisesta ja päädyn usein tutkimaan yhtiöitä mahdollisena sijoituskohteena. Vaikka useimmiten hylkäänkin ajatuksen sijoittamisesta yhtiöön, moni päätyy salkkuuni ennemmin tai myöhemmin.
  2. Tärkeimpänä tavoitteenani on kasvattaa osinkotuloja absoluuttisesti. Jos omistaisin kymmentä eri yhtiötä tasaosuuksin ja yksi leikkaisi osinkoaan, laskisivat osinkotuloni 10 prosenttia. Kun omistan paljon eri osakkeita, yksittäisen yhtiön osingon leikkaus, ei vaikuta suuresti osinkokertymääni.
  3. Olen tarkoituksella pyrkinyt laajaan hajautukseen hankkimalla yhtiöitä eri toimialoilta, kokoluokista ja eri pörsseistä. Sijoittamalla amerikkalaisiin ja ruotsalaisiin yhtiöihin haen myös valuuttahajautusta.
  4. Moni yhtiö on salkussani myös historiallisista syistä. Kun aloitin osakesijoittamisen, sijoitusstrategiani haki vielä muotoaan. Ostin silloin salkkuuni yhtiöitä, joita en välttämättä tänä päivänä hankkisi, ainakaan korkealla arvostustasolla. Kun yhtiöt ovat nyt salkussani, saan erinomaisen osinkotuoton ostohinnalle. Siksi en näe järkeväksi luopua näistä sijoituksista.
  5. Yksittäiset yhtiöt joutuvat ajoittain tilapäisiin vaikeuksiin tai kurssi putoaa ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Kun kurssi niiaa, ostan lisää. Osalla yhtiöistä on salkussani erilainen rooli: jotkut ovat tasaisia osingonkorottajia, joita olen valmis ostamaan lisää sopivaan hintaan, toiset ovat salkussani korkeahkon osingon vuoksi, enkä välttämättä ole niitä valmis hankkimaan lisää.
  6. Suureen joukkoon osakkeita osuu paikoitellen yksittäisiä kurssiraketteja ja yritysostokohteita. Tällöin saan osingon lisäksi tuottoa kurssivoitoilla. Joskus yksi ostoperuste muiden joukossa on potentiaali yritysostokohteena, en kykene tunnistamaan näitä etukäteen. Suureen joukkoon yhtiöitä näitä tilanteita osuu kuitenkin herkemmin.
  7. Minulle on ollut henkisesti helpompaa ostaa salkkuun uutta yhtiötä kuin lisätä omistusta olemassa olevassa positiossa, jonka markkinahinta on huomattavasti keskiostohintaani korkeampi. Heikkouksetkin on hyvä tunnistaa ja myöntää.
  8. Mielestäni osakkeiden lukumäärä ei ole ratkaisevaa. Lukumäärä on suhteutettava sijoittajan tavoitteisiin, mikäli sijoittaja tavoittelee nopeaa salkun arvonnousua ei ole syytä sijoittaa kymmeniin osinkoyhtiöihin. Sijoittaja myös pystyy hallitsemaan suurta salkkua paremmin, jos valitsee salkkuunsa taattuja laatuyhtiöitä, jotka tekevät kelpo tulosta vuodesta toiseen.
Menestyksekäs osakesijoittaminen vaatii sijoituskohteiden ajoittaista seurantaa. En väitä seuraavani tai pystyväni seuraamaan 67 eri sijoitusta riittävän syvällisesti. Suomalaisia sijoituksiani seuraan suomalaisen talousmedian välityksellä. Amerikkalaisia seuraan Seeking Alpha sovelluksella, josta luen omistuksiini liittyviä artikkeleita eri kulkuvälineissä. Ruotsalaisten yhtiöiden varalle minulla ei vielä ole systemaattista seurantaa, mutta Shareville syötteeseeni näyttää tulevan aika hyvin yhtiöitä käsitteleviä uutisia. Ruotsalaisissa sijoituksissani on kuitenkin monta pienyhtiötä, joista ei aktiivisesti uutisoida.

Suuri osakkeiden lukumäärä ja kohteiden ei-niin-tiivis seuraaminen luo yhden merkittävän riskin, jota olen pohtinut viime aikoina. Kutsuisin sitä seuraavasti: tuottojen valuminen sormien välistä. Jos osakkeen arvostus nousee perusteettoman korkeaksi tai yhtiö on loistonsa huipulla ennen liiketoiminnan käännettä heikompaan, olisi aktiivisen sijoittajan osattava luopua sijoituksesta kotiuttamalla arvonnousu paperivoitosta euroiksi pankkitilille. Valitettavan usein huomaan menettäneeni nämä tilaisuudet. Otettakoon lyhyeksi esimerkiksi vaikkapa IBM. Ostin osaketta vuosien 2015 ja 2016 tammikuussa. Sittemmin listasin yhtiön myyntikohteeksi vuonna 2016. Maaliskuussa 2017 olisi ollut ihanteellinen myyntiajankohta 180 dollarin tuntumassa. Nyt osakekurssi on vain vähän yli keskihintani. Tähän problematiikkaan on syytä palata erillisen kirjoituksen voimalla.

***
Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkkuLue lisää tarkemmin.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Murskaako nettikauppa useat sijoitukseni?

Olen sijoittanut useaan vähittäiskaupan tai tukkukaupan yhtiöön. Lisäksi useat eri omistamani yhtiöt ovat voimakkaasti riippuvaisia vähittäiskaupasta. Erityisesti tällä hetkellä kaupan alaa pidetään vaikeana sijoituskohteena. Lukuisat amerikkalaiset vähittäiskaupan ketjut sulkevat kilpaa kauppojaan: Sears, Macy's, Kohl's, Walmart, Staples ja lista jatkuu. Esimerkiksi vuonna 1921 perustettu kodinelektroniikan auppias Radio Schack sulkee vuonna 2017 552 myymälää.

Miten omat kaupan alan sijoitukseni tulevat pärjäämään tässä muutoksessa? Seuraavaksi pohdintoja yrityksittäin.

Hennes&Mauritz ja Coach

H&M ja Coach jakelevat tuotteitaan oman jälleenmyyntiverkoston kautta, H&M täysin ja Coachin myynnistä reilusti yli puolet tulee omien myymälöiden kautta. Verrattuna puhtaaseen vähittäiskauppaan, molemmat yritykset valmistavat tai valmistuttavat myymänsä tuotteet. Siksi en välttämättä edes kutsuisi H&M:ää ja Coachia vähittäiskaupan yhtiöiksi. Pikemminkin ne myyvät tuotteensa omaa jakelukanavaa pitkin.

Uskon, että vaate- ja muotikaupassa niin sanottu omni-kanavamalli tulee menestymään tulevaisuudessa. Netti- ja kivijalkakauppa tulevat tarjoamaan yhdistelmän, jolla muotikauppiaat voivat menestyä Amazonin kaltaisia yrityksiä vastaan. On kuitenkin todennäköistä, että kivijalkaliikkeiden määrä tulee vähenemään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa.

Byggmax ja Fielmann

Sekä Byggmaxilla että Fielmannilla on valtavirrasta eroava liiketoimintamalli. Byggmax operoi rautakauppoja kuten Lidl ruokakauppoja. Byggmax on ostanut muutaman rautakauppaan keskittyneen nettikaupan oman verkkokauppansa rinnalle. Myös rautakauppa tulee varmasti kasvamaan verkossa, mutta tyypillisesti tuotteiden hankinta vaatii katselua, kokeilua ja neuvontaa, esimerkkinä vaikkapa maalit.

Fielmannin liiketoimintamalli on hyvin samantapainen kuin Hennes&Mauritzin. Se suunnittelee, valmistaa ja jakelee silmälaseja omien myymälöidensä kautta, keskittyen edullisempaan hintasegmenttiin yhdistettynä optikkopalveluihin. Kuten H&M, Fielmann kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti avaamalla myymälöitä uusiin tointamaihin. Tämä voi olla riski, jos yhtäkkiä ihmiset voivat saada optikkopalvelut netistä ja sovittaa laseja siellä. Kun mahdollisesti pohditte Silmäaseman antiin osallistumista, kannattaa vertailun vuoksi tutustua Fielmanniin.

Kesko ja Walmart

Kauppiasmallinsa vuoksi Kesko on haavoittuvaisempi nettikaupalle kuin muut kaupan alan suuret toimijat. On vaikea saada satoja kauppiaita sellaisen mallin taakse, joka voi olla haitallinen yksittäisen kauppiaan liiketoiminnalle. Kesko on mielestäni muuntautumassa sijoittajan ja nettikauppaan liittyvän riskiprofiilin kannalta turvallisempaan suuntaan. Onnisen oston myötä Keskon liiketoiminta nojaa entistä enemmän ammattilaiskauppaan. Ruoka-, auto- ja rautakauppa tulevat suurimmaksi osaksi käymään vielä kivijalasta.

Amazonin ja Walmartin taistoa kuvataan usein erityisesti amerikkalaisissa talousuutisissa. Amazon on jatkuvasti siirtynyt yhä enemmän tuotealueille, jotka ovat olleet Walmartille tärkeitä. Jäljellä taitaa enää olla elintarvikkeet, joihin Amazon on jo alkanut ottaa ensiaskeleita. Taistelussa Amazonia vastaan Walmartilla on käytettävissään valtavat taloudelliset voimavarat, volyymit ja jakeluverkosto. Itseasiassa vuoden 2016 lopussa Walmartin verkkokauppa kasvoi nopeammin kuin Amazonin. Vuonna 2016 Walmart osti Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan nettikaupan Jet.comin.

Bufab

Ruotsalainen Bufab palvelee täysin yritysasiakkaita. Se myy erityisesti teollisille yrityksille niiden tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, kuten esimerkiksi ruuveja, pultteja ja muita kiinnitystarvikkeita. Myös Bufab valmistaa itse viidesosan myymistään tuotteista. Bufabin myymät tuotteet ovat välttämättömiä sen asiakkaille, muttei tuloksen kannalta niin merkityksellisiä, että asiakkaat näkivisivät suuresti vaivaa tuotteiden hankintaan. Mikäli Bufab kykenee palvelemaan asiakasta niin, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ei nettikauppa varsinaisesti ole suurehko uhka yhtiölle.

Yhteenveto

Koen, että sijoitukseni, jotka luokittelen kaupan alan yhtiöiksi, ovat kohtuullisen hyvissä asemissa. Kesko ja Walmart tulevat varmasti olemaan kovilla nettikauppaa vastaan. Molemmat tekevät kuitenkin voimakkaita panostuksia verkkokaupan kasvattamiseen. Uskon, että yhtiö joka omistaa asiakkaan mielen hallitsee tavarakauppaa, tapahtui se sitten kivijalkakaupassa tai Internetissä. Jos mietin kirjan ostamista menen todennäköisesti verkossa Amazoniin tai Adlibrikseen.

Kirjat ja elektroniikka siirtyivät ensimmäisenä verkkokauppaan, koska niiden hankinta netissä oli helpointa. Nykyistä suurempi osa muiden tuoteryhmien myynnistä tulee varmasti siirtymään nettiin. Vielä tänään useiden tuotteiden hankinta on kuitenkin hankalaa verkossa.  Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset voivat muuttaa tämän. Itse tarkkailen tilannetta ja pyrin profiloimaan kaupan alan sijotiuksiani entistä enemmän kohti b2b kauppaa.

Miten varautua verkkokaupan kasvuun?
  1. Sijoita suoraan verkkokauppaan, jos tunnistat voittajan ja hyväksyt matalan kannattavuuden.
  2. Siirrä sijoituksia enemmän b2b kauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
  3. Keskity yhtiöihin, jotka pärjäävät muilla kilpailutekijöillä kuin hinnalla tai myyvät tuotteita, jotka on vaikea ostaa netistä.
***
Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Minäkin olen myynyt ylimääräistä tavaraa

En olisi uskonut itsestäni. Olen viimeisten kuukausien aikana laittanut vanhoja tavaroita myyntiin. Monissa blogeissa ja säästämistä käsittelevissä neuvoissa kehoitetaan "tienaamaan myymällä tarpeetonta tavaraa". Suorastaan inhoan tätä kehoitusta! Itse en ole saanut yhtäkään tavaraa myytyä korkeammalla hinnalla kuin olen siitä maksanut. Mistä lähtien tappiolla myyminen on ollut tienaamista?

Olen myynyt esimerkiksi taulun, polkupyörätelineen ja ylioppilaslakin (huomasin markkinaraon juuri ennen vappua). Monta tavaraa on vielä myymättä. Ehkäpä koetan pyytää liian korkeaa hintaa. Monesta tavarasta on vielä ilmoitus laatimatta ja lataamatta. Se on melko vaivalloista. Yksi henkilö neljästä tarjoaa puolet pyydetystä hinnasta, yksi kyselee jotakin ihmeellistä, kolmas kyselee onko tavara vielä myynnissä ja neljäs saattaa tuotteen ostaa, jollei peruuta viime hetkellä. Selvästikään tavaran myynnillä ei kovinkaan kaksista tuntipalkkaa saa aikaiseksi.

Säästämisessä tehokkainta on olla ostamatta ollenkaan tarpeetonta tavaraa. Pidättäytyminen on tehokkain tapa "tienata". Siksi minulla ei ole juurikaan järkevää tavaraa myytäväksi. Säästetyn rahan sijoittaminen on tienaamista. Kerran sijoitettuna raha itseasiassa tienaa puolestasi vuosi vuodelta. Sen sijasta, että myy käytettyä tavaraa se kannattaa jättää kokonaan ostamatta. Käyttämättömän tavaran myynti on kuin epäonnistuneen sijoituksen myynti. Siinä vapautetaan tuottamatonta pääomaa tuottavaksi.

On luonnollisesti hyvä laittaa tarpeeton tavara kiertämään ja muuttaa tavara rahaksi. Tienaamiseksi sitä ei kuitenkaan voi kutsua. On myös tärkeä pohtia, kuinka paljon siihen käyttää aikaa ja voisiko sen sijasta tehdä jotakin muuta. Minulla on jäänyt tunteja pois uusien sijoituskohteiden etsinnästä ja tutkimisesta. Pääomaa olisi sijoitettavaksi. Ylimääräisen tavaran myynnistä saamani rahat olenkin tallettanut hätärahastooni, jota olen pyrkinyt kasvattamaan.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Entistä edullisempi osakevälittäjä – osa 3

Kilpailu osakevälityksessä on pitkään kiristynyt. Nordnetia ovat haastamassa kaksi hollantilaista osakevälittäjää Degiro ja Lynx, mutta myös kivijalkapankit ovat hiljalleen lähteneet hintakilpailuun mukaan. Kun olen kilpailuttanut lainojani, kivijalkapankit ovat luonnollisesti kosiskelleet minua siirtämään osakesalkkuni heidän holviinsa. En kuitenkaan uskalla heittäytyä yhden yrityksen varaan raha-asioissani. Osakevälittäjä Lynx laski hiljattain eurooppalaisten osakkeiden, suurempia kauppoja koskettavia, kaupankäyntipalkkioitaan kymmenen prosenttia. Deflaatiota!

Avasin oman Lynx tilini jo tovin aikaa sitten. Tilini oli pitkään käyttämättömänä, kunnes löysin sille sopivaa käyttöä. Muistan kuitenkin, että tilin avaus sujui jouhevasti: lomakkeet, kopiot todistuksista ja puhelinsoitto. Ensi alkuun Lynxiin on talletettava 3000 euroa, joka hieman närästi minua.  Olin omaa tiliäni avatessa yhteydessä Lynxiin, koska en ollut vielä varma omasta käytöstäni. Vastaus tuolloin oli, että summa on toki siirrettävissä pois tililtä, mutta alle 1000 euron saldolla astuu voimaan dollarin kuukausimaksu. En siis kokenut minitalletusta suureksi kynnykseksi tilin avaamiselle.

Toinen vaihtoehto Alankomaista

Lynxillä on kaksi eri kaupankäyntijärjestelmää erilaisiin tarpeisiin. Aktiivisia kaupankävijöitä varten Lynxillä on IB:n ohjelmistoon nojautuva ja tietokoneelle asennettava järjestelmä. Se pitää sisällään suuren määrän eri ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Koska säästäväisenä henkilönä käytän työtietokonetta myös yksityiskäytössä, en ole tähän ohjelmistoon päässyt perehtymään. Toistaiseksi pitkäjänteisessä sijoittamisessa minulle on riittänyt Lynxin toinen vaihtoehto kaupankäyntiin.

Lynx Basic, jota itse käytän, on selkeä selainpohjainen järjestelmä.  Verrattuna muihin selainpohjaisiin kaupankäyntijärjestelmiin, Lynxin palvelusta löytyy kattava valikoima teknisen analyysin välineitä. Olen opetellut ja perehtynyt näihin entistä enemmän onnistuakseni ostojen ajoituksessa lyhyellä aikavälillä paremmin. Lynx onkin julkaissut kattavan artikkelisarjan aiheesta.

Lynxin kautta ulottuvilla on 24 maata, joissa kaikissa ei voi vielä tehdä osakesijoituksia. Näistä maista yksi on Helsingin pörssi. Tällä hetkellä Lynx sopii siis erinomaisesti sijoituksiin ruotsalaisiin, eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin yhtiöihin. Suomen ulkopuolisille markkinoille kannattaa ryhtyä tähyilemään mahdollisimman varhain. Piensijoittaja pääseekin tänä päivänä näille markkinoille ilman, että kertaostoksen tarvitsee olla kohtuuttoman suuri.

Lynxillä piensijoittaja maksaa useimmiten minimihinnat: 5 dollaria amerikkalaisten osakkeiden, 6 euroa eurooppalaisten osakkeiden ja 40 kruunua ruotsalaisten osakkeiden kaupasta. Amerikkalaisten osakkeiden tapauksessa tämä on noin neljännes Nordnetin hinnoista, ja valtameren tällä puolen noin puolet. Kun sijoittajan kauppakohtaiset volyymit kasvavat, hinnoittelu perustuu osakkeiden lukumäärään: kahteentuhanteen kappaleeseen saakka hinta on 0,01 dollaria ja sen ylittävät määrät 0,005 dollaria osakkeelta. 4000 kappaleen erä maksaa siis 40 dollaria. Minimihinta kuitenkin voittaa kappalekohtaisen hinnoittelun, jos jälkimmäinen jää minimihintaa pienemmäksi.

Hyvää

  • Huomattavasti edullisemmat kaupankäyntikulut amerikkalaisten osakkeiden kaupankäynnissä verrattuna suomalaisten suosimaan Nordnetiin.
  • Lynxin raportointijärjestelmä muodostaa automaattisesti veroilmoitusta varten raportin. Myös muut raportointiominaisuudet ovat hyvin monipuoliset esimerkiksi salkun suorituskykyyn ja hajautukseen liittyen.
  • Lynxin sivustolta löytyy paljon informatiivisia artikkeleita esimerkiksi spekulatiiviseen sijoittamisesta.
  • Mikäli olet huolissasi tietoturvasta, Lynx tarjoaa avainlukukortin tilikirjautumiseen. Itse olen kytkenyt tämän ominaisuuden pois kaupankäyntialustaan kirjautumisesta. Tilihallintaan ja esimerkiksi nostoihin vaaditaan aina kirjautuminen avainlukukorttia käyttäen. Vaihtoehtoisesti voi ottaa käyttöön mobiilisovelluksen, josta saa avainluvut kätevästi.
  • Kysymyksiini olen saanut sujuvasti ja nopeasti vastauksen pääasiassa suomeksi. Joskus vastaus on tullut välittömästi samana iltana englanniksi. Lynx onkin voittanut useita palkintoja asiakaspalvelustaan.
  • Ei kiinteitä kuluja tai palvelumaksuja. Esimerkiksi Degiro perii pienen vuotuisen palvelumaksun kustakin pörssistä, johon on sijoittanut.
  • Lynxin mobiilisovellus on selkeä. Se esimerkiksi hakee ja näyttää automaattisesti omistuksiasi koskettavat SeekingAlpha uutiset!

Huonoa

  • Suomalaisilla osakkeilla ei vielä ole mahdollista tehdä kauppaa.
  • Varojen tallettamisesta tulee tehdä erillinen ilmoitus tilihallinnassa, jotta varat kirjautuvat kaupankäyntitilille.
  • Valuutanvaihto on erittäin edullista, mutta se on tehtävä manuaalisesti. Dollareiden vaihtaminen euroiksi maksaa 4 dollaria. Suurilla summilla tämä on toki hyvä puoli! 

Lynx on toiminut vuodesta 2006. Suomalaisia asiakkaita Lynx on palvellut vuodesta 2014, ja se tuli markkinoille julkisuuden saattelemana. Tänä päivänä Lynx toimii seitsemässä eri Euroopan maassa, sillä on 40 000 asiakasta ja yli 100 työntekijää. Vertailun vuoksi Nordnetilla on yli puoli miljoonaa asiakasta ja 400 työntekijää.

Mitä itse teen Lynxillä?

Käytän Lynxiä tällä hetkellä ETF-sijoittamiseen. Osana ETF-osinkosalkkuani olen sijoittanut REIT-yhtiöihin keskittyviin ETF:iin. Kiinteistöissä olen päätynyt ultra-laajaan hajautukseen. Olen sijoittanut kymmeneen eri REIT-ETF:ään, jotka sijoittavat kansainvälisesti, erityyppisiin kiinteistöihin sekä erikokoisiin REIT-yhtiöihin. Mielenkiintoisimpana poimintana olen sijoittanut ROOF tickerillä kulkevaan ETF:ään, joka sijoittaa pieniin REIT-yhtiöihin. Tämän ETF:n suurimpana omistuksena on Empire State Realty Trust, joka omistaa muun muassa Empire State Buildingin Manhattanilla.

REIT-yhtiöissä hyvänä puolena on vakaa ja korkeahko osinkotuotto. Täyttäessäni vuoden 2016 veroilmoitusta, totesin helpotuksekseni, että Lynx oli tehnyt ennakkopidätykset vastaanottamistani osingoista oikein. Useissa REIT-yhtiöissä on vahva paino vähittäiskaupan kiinteistöissä, mikä on selkeä riski nettikaupan runnellessa kivijalkaa. En olekaan lähtenyt perehtymään yksittäisiin REIT-yhtiöihin pintaa syvemmältä, ja siksi päädyin valitsemaan laajan valikoiman ETF:iä, joihin voin tehdä lisäsijoituksia markkinatilanteen mukaan.

Minulla lepää Lynxissä muutama tonni käteistä. Saatankin lähitulevaisuudessa laajentaa kaupankäyntiä Lynxissä spekulatiivisempaan sijoittamiseen, mikäli ehdin seurata riittävästi markkinoita sopivan tilaisuuden löytämiseksi.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Sijoitusasunto näkemättä, vuokrattuna ja ilman pankkia

Vaurastumisen vauhtipyörät


Maaliskuussa sain sähköpostiini Sijoitusasunnot.comin uutiskirjeen, josta löysin houkuttelevan kohteen: myynnissä oli, huomattavasti alle markkinahinnan, yksiöitä ja kaksioita kokonaisesta kerrostalosta Helsingin ympäristökaupungista. Olin seurannut uutiskirjettä jo pidempään sekä sen taustalla olevaa JHS-Kiinteistöt nimistä yritystä, jonka liikeideana on ostaa kokonaisia taloyhtiöitä, kehittää niitä ja myydä asuntoja piensijoittajille.

Nopea vilkaisu kohteeseen herätti mielenkiintoni. Soitin veljelleni, jonka kanssa olimme keskustelleet aiemmin sijoitussasunnon hankkimisesta yhteisomistukseen. Hän oli kiinnostunut ja noin vartin kuluttua soitin toisen puhelun JHS-Kiinteistöt yhtiölle. Tein alustavan varauksen yksiöstä ja illalla maksoin varausmaksun itseni ja veljeni puolesta.

Maaliskuun hankinta toi minulle uutta kokemusta monelta osa-alueelta: ostin asunnon yhdessä toisen sijoittajan kanssa, emme käyttäneet hankintaan (kivijalka)pankkia emmekä nähneet vuokrattua huoneistoa ennen hankintaa. Mitä kaikkea tästä opin?

Sijoitusasunnon ostaminen puoliksi

Hankimme kohteen veljeni kanssa. Koska hän ei ole hankkinut ensimmäistä omistusasuntoa, teimme kaupat 51/49 jaolla minun edukseni. Näin varmistimme, että veljeni säilyttäisi ensiasunnon ostajan veroedun varainsiirtoveron osalta. Olemme jo heti alkuvaiheessa jakaneet kaupantekoon, vuokraukseen ja hallintoon liittyviä askareita. Riskipitoisessa hankinnassa omistuksen jakautuminen kahteen osaan on riskinhallinnan tai vähintäänkin mielenrauhan kannalta mukavaa.

Ostamalla asunnon puoliksi mahdollistimme myös sijoituksen joustavamman rahoituksen. Käteisvaroilla ja luottolimiitein pystyimme sivuuttamaan kivijalkapankin ja tekemään nopeat kaupat ilman lainalupausta pankista.

Sijoitusasunnon ostaminen ilman pankkia

Rahoitimme asunnon kaupan käteisellä ja Nordnetin Superluotolla. Asunnon osakekirjat saimme siis säilyttää itsellämme, eivätkä ne matkanneet heti pankkiholviin. Myöhemmin voimmekin käyttää osakekirjaa uuden lainan vakuutena. Henkilökohtaisesti nostanen uutta lainaa pankista, lainojeni uudelleenjärjestelyn yhteydessä, ja nollaan lainasaldon Nordnetissa.

Kun sijoitusasunnon ostaa pankin rahoituksella ja kiinteistönvälittäjän välityksellä varainsiirtovero tulee maksetuksi kaupantekotilaisuudessa. Kiinteistönvälittäjällä on itseasiassa vastuu siitä, että varainsiirtovero tulee maksetuksi. Kun pankkia ja kiinteistönvälittäjää ei ollut kaupanteossa mukana, teimme varainsiirtoveroilmoituksen verottajan portaalissa ja maksoimme varainsiirtoveron pankkisiirrolla.

Sijoitusasunnon ostaminen näkemättä

JHS-Kiinteistöt toimitti kattavan materiaalin taloyhtiöstä ja asunnoista. Materiaali ei kuitenkaan pitänyt sisällään kuvia huoneistoista. Asunto oli siis ostettava näkemättä - edes kuvia näkemättä. Harkitsimme asiaa vartin ja totesimme riskin ottamisen arvoiseksi. Huoneistot oli hinnoiteltu niin, että ne tarjosivat hyvän vuokratuoton ja reilusti alle markkinahinnan. Näin sijoittajalle jäi turvamarginaalia mahdollisten yllätysten varalle. En ollut aiemmin hankkinut sijoitusasuntoa tutustumatta kohteeseen paikan päällä, joten hankinta kieltämättä jännitti.

Sijoitusasunnon ostaminen vuokrattuna

Myynnissä olleet asunnot olivat vuokrattuja. Vuokralaisista ei ollut ostotilanteessa tarkempaa tietoa. Myönteinen yllätys tuli kuitenkin vastaan, kun olemassa olevaan vuokrasopimukseen oli kirjattu automaattinen vuokrankorotus. Se nosti vuokratuoton hyvästä erinomaiseksi. Onneksemme vuokralainen osoittautui miellyttäväksi keski-ikäiseksi sosiaalitoimen asiakkaaksi. Vuokranmaksu on siis suhteellisen varmaa. Vuokravakuuden tilitti edellinen omistaja JHS-Kiinteistöt.

Yhteenveto

Uusi sijoitusasunto toi tärkeän lisäyksen vaurastumiseni vauhdittamiseksi. Se täytti yhden tälle vuodelle asettamistani tavoitteista. Kasvava varallisuus, kohtuullinen velkavipu ja sijoitustuotot luovat selkänojaa uusille hankkeille ja riskinotolle. Vuosi vuodelta oma katsantokanta sijoitusmarkkinoihin laajenee ja uusia tilaisuuksia tulee nopeammalla tahdilla vastaan.

Koska hankimme sijoitusasunnon näkemättä ja vuokrattuna, kaupassa oli mukana myös ripaus onnea. Riskipitoisen kaupan onnistumisessa olennaisinta onkin riskinottokyky, turvamarginaali ja luotettava vastapuoli. Kaikki kolme asettuivat tässä sijoituksessa sopivasti kohdalleen.

***
Hanki vaurastumisen välineet - entistäkin laajempi Tarina vaurastumisesta esityspaketti.