torstai 27. helmikuuta 2020

Virus painaa salkut punaiselle

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2020

Kirjoittaessani sijoituspäiväkirjaa helmikuun viimeisellä viikolla koronavirus on vielä voimakkaasti uutisotsikoissa. Osakekurssit ovat laskeneet voimakkaasti useita päiviä perätysten. Vuoden alun kurssinousun jälkeen osakemarkkinoilla on palattu takaisin lähtöpisteeseen. Samoin on tapahtui salkussani, joka oli vielä kuun puolivälissä parikymmentätuhatta euroa arvokkaampi kuin vuoden alussa, mutta salkun arvosta haihtui tämä arvonnousu muutamissa viruksen tähdittämissä päivissä.

Koronaviruksella ei ole vaikutusta sijoitusstrategiaani. Pyrin edelleen ostaman hyviä ja osinkoa maksavia yhtiöitä kohtuulliseen hintaan. Parantaakseni jo korkeaa ostovalmiuttani myin 21.2. F-Securen ja 25.2. Rapalan osakkeet. Molemmat alisuoriutujia, jotka eivät maksa osinkoa vuodelta 2019. Kun kurssit laskevat laajalla rintamalla, hyvienkin yhtiöiden kurssit seuraavat. Haluan saada tuottoa osingon muodossa, jotta voin ostaa lisää osakkeita aleneviin kursseihin. F-Securella ja Rapalalla oli molemmilla jo korkea aika poistua salkustani. Ensimmäisellä tein reilusti voittoa ja jälkimmäisellä reilusti tappiota. Koronavirus sai siis minut heräämään ja toteuttamaan strategiani mukaista sijoittamista.

Myytyäni alisuoritujia ja talletettuani salkkuun jälleen tonnin verran uutta pääomaa, minulla on reilusti rahaa ostaa salkkuun lisää tavaraa. Koetan kuitenkin malttaa ja tehdä ostoja rauhalliseen tahtiin. Ennen koronaviruspudotusta olin reilusti ostokannalla: ostin lisää Vincitin ja Tallinkin osakkeita sekä ostin takaisin puolet kuun alussa myymistäni Konecranesin osakkeista. Juuri ennen voimakasta laskua avasin position Cargotecissa. Kun laskusta otettiin ensimmäistä kertaa happea 26. päivä helmikuuta, ostin toisen puolikkaan jo tyypilliseksi tuleesta Konecranes positiosta takaisin salkkuuni.

Helmikuussa sain aikaiseksi suuren uudistuksen kirjanpitoon, jossa seuraan ostoja, myyntejä, osinkoja ja salkun kehitystä. Siirsin yli 10 vuotta vanhan kirjanpidonmuistitikulta Excel pohjaisesta taulukkohässäkästä pilveen Google Sheets taulukkolaskentaohjelmaan. Vuosikymmenen kuluessa hiljalleen rakennettu taulukkorakennelma alkoi käydä sijoitustoiminnan laajuuteen nähden hieman kankeaksi. Nyt minulla on pääsy seurantaani miltä laitteelta tahansa ja pystyn hyödyntämään Googlen varsin käteviä Google Finance toimintoja omassa seurantataulukossani. Uudistettu kirjanpito vapauttaa aikaa kirjausten tekemisestä tärkeämpään eli sijoituskohteiden analysointiin, tutkimukseen ja kirjoittamiseen.

Helmikuun puolivälin seurannassa salkkuni saavutti uuden ennätyksen 275 000 euroa. Salkkuni oli noussut uudelle kymmentuhannelle neljänä kuukautena perätysten. Vuoden 2015 alussa salkkuni oli noussut kolmena kuukautena perätysten uudelle kymmentuhannelle. Myös silloin salkkuni arvo laski pitkän noususarjan jälkeen. Ensi kuun kirjaukseen tuleekin suurella todennäköisyyydellä pitkä miinus, koronaviruksen aiheuttama shokki tulee vaikuttamaan niin yritysten tuloksiin kuin osakekursseihinkin. Markkinat tulevat luonnollisesti toipumaan, mutta se tapahtuu pikemminkin myöhemmin kuin aiemmin.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Kolme syytä miksi en avaa osakesäästötiliä

Kuultuani uutisen osakesäästötilin mahdollistaneesta laista olin ensin innostunut. Kerrankin kansankapitalismia kehitettäisiin Suomessa ja kotimainen osakesäästäjä tulisi verotuksellisesti hieman lähemmäksi suursijoittajia, rahastoja ja verovapaudesta nauttivia ammattiyhdistyksiä. Halusin kuitenkin antaa pölyn laskeutua ja uutisten virrata, koska edellinen yritelmä, perussäästötili, kuoli paljon nopeammin kuin syntyi.

Osakesäästötiliä onkin käsitelty niin tiedotusvälineissä kuin blogosfäärissä hyvin kattavasti. Näin ollen en aio kirjoittaa kollaasia osakesäästötilin eduista ja haitoista, vaan listaan kolme syytä miksi en itse aio avata osakesäästötiliä, ainakaan nyt heti. Ensimmäinen syy liittyy poliittiseen epävarmuuteen verotuksen osalta, toinen omaan tilanteeseeni ja kolmas markkinatilanteeseen sekä sijoitusstrategiaani. Minulla olisi mahdollisuus avata osakesäästötili ja tallettaa tilille asetettu 50 000 euron enimmäissumma, seuraavista syistä en sitä heti kuitenkaan aio tehdä:
  1. Mielestäni osakesäästötilin yksi suurimmista riskeistä ja haitoista on poliittinen riski. Osakesäästötilin suurin etu, korkoa korolle ilmiöja verojen lykkääntymisen yhdistelmä, perustuu aikakomponenttiin: mitä pidempään annat sijoitusten tuottaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, sitä suurempi on osakesäästötilin hyöty verrattuna arvo-osuustiliin. Näin ollen, useimmilla tilin avanneilla ajatuksena on sijoittaa osakesäästötilin kautta 10-20 vuotta ja alkaa sen jälkeen nostaa sijoitusten tuottoja tililtä. Sijoittaja ei voi kuitenkaan tietää, mikä on pääomatulojen veroprosentti vuosikymmenen tai kahden kuluttua. Esimerkiksi väestön ikääntymisen ja vasemmistolaisen ilmapiirin tuloksena voi olla huomattavasti nykyistä korkeampi verotus, jolla osakesäästötilin tuottoja tullaan tulevaisuudessa konfiskoimaan valtiolle.
  2. Ajatuksenani on siirtyä pääoman kerryttämisestä pääomatulojen käyttämiseen. Olen pyrkinyt rakentamaan osakessalkkuni niin, että osinkotuloilla voin kattaa merkittävän osan elinkustannuksistani. Koska osinkoja verotetaan Suomessa vielä vähemmän irvokkaasti kuin muita pääomatuloja, minulle ei tällä hetkellä ole järkevää siirtää pääomaa ja sen tuottoja korkeamman verotuksen piiriin. Arvo-osuustilillä osingot tulevat kohtuullisemmin verotetuksi kuin tilanteessa, jossa nostaisin osinkoja osinkosäästötililtä välittömästi ne saatuani.
  3. Osakesäästötiliissä on valuvika, jonka vuoksi sen kautta ei kannata sijoittaa ulkomaisiin osinkoyhtiöihin. Nykymallissa osakesäästötilillä ulkomaiset osingot tulevat verotetuksi ankarasti ensin lähdeverolla ja myöhemmin pääomaa nostaessa pääomatuloveron seurauksena. Tämä on merkittävä haitta minulle, koska en halua kasvattaa sijoituksiani kotimaisissa yhtiöissä merkittävästi enempää. Samalla en halua ostaa ulkomaisia yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoja. Ylipäätään en ole innokas kasvattamaan osakesijoituksiani 50 000 euron hyppäyksellä tai edes kiihdyttämään osakesijoituksien määrää. Ulkomaisten osinkojen verotus, jo olemassa olevat kotimaiset sijoitukset ja yleinen markkinatilanne eivät siis houkuttele minua avaamaan osakesäästötiliä.
Vaikken aio lähiaikoina avata osakesäästötiliä, pidän mielessäni kolme ajatusta tilin osalta. Jos kehityn spekulatiivisessa sijoittamisessa riittävän korkealle tasolle, saatan ottaa osakesäästötilin käyttöön tehdäkseni tuottoa osakkeiden arvonvaihtelulla ja arvonnousulla ilman välittömiä veroseuraamuksia. Toiseksi, jos osakekurssit laskevat ja/tai Nordnet sekä muut pankit tarjoavat vielä edullista lainaa, voi minulle tulla kyseeseen pyrkiä hyötymään sekä markkinatilanteesta että velkavivusta osakesäästötilillä, jossa tuottojen tukena on verotuksen lykkääminen ja sijoituslainan koron vähennysoikeus muista pääomatuloista.

Viimeiseksi, yksi osakesäästötilin vähemmän keskustelluista eduista liittyy progressiivisen pääomatuloveroon. Nykyisellään kaikkia yli 30 000 euron ylittäviä pääomatuloja verotetaan korkeammalla 34 prosentin verokannalla. Osakesäästötili antaa mahdollisuuden lieventää hieman tätä progressiivisuutta: kynnyksen ylittäviä pääomatuloja on vähemmän, koska ne jäävät tilin sisälle. Pääomatuloverotuksen progressiivisyyden kiristyminen onkin yksi enne yllä ensimmäisessä kohdassa maalailemalleni tulevaisuudelle.

***
Aloita tuottoisa osakesijoittaminen - arvo-osuustilillä tai osakesäästötilillä - lue Vaurastumisen välineet

lauantai 8. helmikuuta 2020

Salkkuni on tuottanut asuntoni verran

Ostin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan omistusasuntoni vuonna 2011 Vantaalta 121 000 eurolla. Olin vuotta aloittanut ensimmäisen vakituisen työn Suomessa, enkä laittanut asuntoni ostoon lainkaan omaa rahaa. Antolainauksessa elettiin silloin lähes yhtä hulluja aikoja kuin tänä päivänä, rahaa sai helposti ja alhaisemmalla korolla. Tänä päivänä rahaa ei ehkä saa yhtä helposti, mutta alhaisemmalla korolla.

Aloitin osakesijoittamisen vuoden 2007 lopussa. Osakekurssit olivat vielä silloin matkalla kohti pohjamutia. Laskua oli jo pitkän matkaa takana. Useiden yhtiöiden osakekurssit olivat jo puolittuneet, mutta hinnat puolittuivat vielä kertaalleen. Alettiin elää osakesijoittajan kulta-aikaa, jolloin osakkeeisiin olisi kannattanut laittaa kaikki liikenevä ja vähän lainattuakin. Minä sijoitin keskimääräisestä palkastani mahdollisimman paljon, mutta tuoreena osakesijoittajana arkailin, tein virheitä ja laitoin rahaa markkinoille hiljaa kerran kuukaudessa pienissä erissä.

Nyt tusinan verran vuosia myöhemmin osakesijoitukseni ovat tuottaneet realisoimattomana arvonnousuna ja osinkoina asuntoni verran. Salkkuni arvo on siis yli 121 000 euroa suurempi kuin salkkuuni tallettaman pääoman arvo. Salkkuni arvo on noin 270 000 euroa ja olen tallettanut arvo-osuustilille 143 000 euroa eli salkkuni on kasvanut realisoimattoman arvonnousun, myyntivoittojen ja osinkojen seurauksena noin 127 000 eurolla.

Mikä tekee "salkkuni on tuottanut asuntoni verran" väitteestä kelvottoman? Luonnollisesti veroseuraamukset. Jos myisin omistamani osakkeet tänään, realisoituisi myyntivoittoveroja maksettavaksi noin 23 000 euroa. Verojen jälkeen sijoitusteni tuotto ei olisi enää asuntoni arvon suuruinen. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole olla absoluuttisesti oikein, vaan sen tarkoituksena on osoittaa mitä yli kymmenen vuoden säästämisellä ja sijoittamisella voi saada aikaiseksi.

Olen maksanut asuntolainastani noin 40 prosenttia ja maksanut pois huoneistoon kohdistuvan yhtiölainan. Minun ei tarvitsisi myydä kuin 30 % osakesijoituksistani maksaakseni asuntolainani pois. Samanaikaisesti nykyisillä osinkotuloillani voisin helposti kattaa nykyiset asumiskuluni. Tavallaan katson vapautuneeni asuntovelkaorjuudesta, vaikka vielä käytän palkkatuloani näihin kuluihin. Tämä kirjoitus on ajatusleikki. En ole myymässä osakkeitani, vaan jatkan omistajana osinkotuloista nauttien.

***
Vapaudu asuntolainaorjuudesta, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 1. helmikuuta 2020

Itämeren osinkoja kalastamaan

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2020

Heti tammikuun alussa tein pienen lisäyksen Metsoon. En pitänyt osaketta kovinkaan edullisena, mutta halusin kasvattaa omistustani saadakseni enemmän siitä irtautuvan Neleksen osakkeita. Metson venttiililiiketoiminta on sen kruununjalokivi. Riippuen Nelekselle asetettavasta hinnasta, tulen todennäköisesti ostamaan sitä, kun sen kaupankäynti omana yhtiönä alkaa. Metson lisäksi, lisäsin omistusta myös ruotsalaisessa Resurs pankissa. Resursin liiketoiminta vaikuttaa kehittyvän hyvin, mutta osakekurssi ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Jään nauttimaan Resursin muhkeista osingoista tai myyn osakkeet kokonaan, jos rahoitusalan osakkeet lähtevät markkinanousuun mukaan.

Kun laivayhtiönä tunnettu Tallink rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin, vannoin, etten koskaan tule sitä ostamaan. Tehdessäni yleissilmäilyä yhtiöiden tunnuslukuihin Talouselämässä, kiinnittyi huomioini Tallinkiin. Perinteisillä tunnususluvuilla yhtiö oli kohtuullisesti arvostettu. Se lupasi “takuusosingoksi” 5 % tuoton. Liikevaihto ja tulos olivat kasvussa. Sen markkinaosuus oli 48 prosenttia lähes oligopolistisella markkinalla. Suolana kokonaisuuteen Tallink oli saanut Burger Kingin franchise oikeudet Baltiaan ja useat sen sisäpiirin jäsenet ovat ostaneet osaketta, yksi hallituksen jäsenistä yli miljoonalla eurolla. Näillä perusteilla ostin pienen erän Tallinkin osakkeita.

Tein jälleen aktiivisempaa kauppaa Konecranesin osakkeilla. Olin ostanut sitä kahteen otteeseen joulukuussa. Myin osakkeet 21. päivä ja ostin puolet takaisin 23. päivä euron edullisemmin ja 27. päivä toisen puolikkaan takaisin pari euroa halvemmalla. Olen jo vuoden verran pyrkinyt ostamaan Konecranesia aina alle 28 eurolla ja myymään yli 29 eurolla. Viimeisen 12 kuukauden aikana olen tehnyt noin 300 euroa kaupankäyntikulujen jälkeen ja ennen veroja. Absoluuttisesti suurempi tuotto olisi ollut mahdollista saavuttaa hieman suuremmalla positiokoolla ja juoksuttamalla voittoja hivenen pidempään.

Kun joulukuussa sain hyvin sijoitettua salkkuuni kertyneen käteisen,  tammikuussa sitä oli taas salkussa reilusti. Myin Neste sijoituksestani 40 prosenttia ja lisäsin pitkästä aikaa 1000 euroa uutta pääomaa salkkuuni. Kuun puolivälin seurannassa sekä salkun arvo että kokonaisvarallisuuteni kipusivat jälleen molemmat uuteen ennätykseen, ensimmäinen 264 000 euroon ja jälkimmäinen 456 000 euroon.

***
Aloita osakesäästäminen. Lue Vaurastumisen välineet.