torstai 28. huhtikuuta 2016

Osinkojuhlat ja työläisten juhlapäivä

Keväisin suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa. Ilmiötä on mediassa kutsuttu yleisesti osinkojuhlaksi. Osingoista on kirjoitettu melko kielteiseen sävyyn. Mielestäni julkisessa keskustelussa on jälleen unohtunut yksityissijoittajat ja kansankapitalismi, jota Henri Elo on kirjoituksissaan nostanut usein esiin.

Vaikka yksityissijoittajat omistavat vain pienen osan kotimaisista pörssiyhtiöistä, on kansankapitalismilla merkittävä vaikutus verokertymään. Suomessa osakkeita omistaa 800 000 kotitaloutta, kun taas Ruotsissa vastaava luku on yli kolminkertainen - väkiluvun ollessa kaksinkertainen. Valtio kerää osinkoveroja 370 miljoonaa euroa veroja kotitalouksien osinkotuloista. Julkisessa keskustelussa tätä kuvataan sanoin "vain" ja "jos kaikki maksaisivat valtio keräisi moninkertaisen määrän".

Maksettuani ensin palkkatuloistani lähes puolet veroa, olen säästänyt osakkeisiin. Tämän jälkeen maksoin vuonna 2015 osingoista veroa Suomen valtiolle lähes 850 euroa . Tänä vuonna summa yltänee 1000 euron tietämille. Summalla maksaa opiskelijalle kahden kuukauden opintotuen. Valtio ja tulonsiirtojen kautta vähempiosaiset kansalaiset hyötyvät säästäväisyydestäni ja yritysten menestyksestä. Olen työläinen, omistaja ja veronmaksaja - yksi henkilö.

En halua ottaa tässä kirjoituksessa kantaa mahdolliseen veronkiertoon, hallintarekisteriin tai suuromistajien verovapauteen. En kuitenkaan malta olla kommentoimatta AY-liikkeiden pörssiomistuksia ja niiden verovapautta yleishyödyllisinä järjestöinä. Järjestöillä on mittavat pörssiomistukset suomalaisissa yhtiöissä ja nostavat osinkoja yleishyödylliseen käyttöön. Samanaikaisesti järjestöt kritisoivat yrityksiä osingonmaksusta. Osingoista tehdään tehokkaasti pirua, joka irvailee suomalaiselle työläiselle. Ongelma on mielestäni pikemminkin se, että kaksi kolmannesta Helsingin pörssin yhtiöistä on ulkomaalaisomistuksessa.

Kansankapitalismi voisi olla yksi osa ratkaisua Suomen talousvaikeuksiin. Vaikka kulutus pitää talouden rattaita pyörimässä, työllistää ja tuo verotuloja arvonlisäverotuksen kautta, hyötyisivät niin valtio kuin kuluttajat säästäväisyydestä ja sen mahdollistamista osinkotuloista.  Ilman osinkoja puuttuisi merkittävä määrä veroeuroja, moni stipendi jäisi rahoittamatta ja paljon kulttuuria tukematta. Ilman osinkoja monen piensijoittajan säästöjä nakertaisi inflaatio ja varautuminen eläkepäiviin voisi olla vajavaista.

Kansankapitalismissa työläiset voisivat olla vappumarssilla yritysten työntekijä-omistajia - tuotantotekijöitä kahdella tapaa. Työläisilläkin voisi olla yli 12 palkkapäivää vuodessa.

Mukavaa vappua!

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Miten menee satelliittisalkullani?

Avasin erillisen tilin satelliittisijoituksilleni vuonna 2015. Tavoitteenani oli selkeästi eriyttää osinkotuloihin tähtäävä ydinsalkku ja lyhyempikestoisiksi sijoituksiksi tarkoitetut satelliittisijoitukset. Siirsin uudelle tilille 2000 euroa alkupääomaksi. Vuoden lopussa lisäsin salkkuun 500 euroa lisää pääomaa myytyäni Sanoman osakkeet verovähennyksiksi viime vuoden lopussa.

Ensimmäiset sijoitukseni satelliittisalkussa olivat Stockmann ja Ramirent. Ensialkuun sijoitukset näyttivät menevän mönkään, mutta kurssit kääntyivät onnekseni nousuun. Irtaannuin sijoituksista sopivassa kohtaa kohtuullisella tuotolla:

Stockmann (entry 7,47; exit 8,14)
Sijoitusaika: 4 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 54 €
Annualisoitu tuotto: 14,9 %

Ramirent (entry 6,74; exit 7,77)
Sijoitusaika: 2 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 140 €
Annualisoitu tuotto: 58,4 %

Näiden sijoitusten jälkeen tein kaksi dramaattista virhettä. Ostin Outotecin ja YIT:n osakkeita. Siinä kohtaa meni pahasti pieleen. Outotecia ostin yli 5 euron kurssiin. Oston perusteeksi ajattelin suurta lyhyeksimyytyjen osakkeiden määrää, mikä olisi voinut toimia katalyyttinä kurssinousulle, jos yritys olisi pystynyt yllättämään markkinat. YIT:n kanssa laskin Venäjän tilanteen helpottamisen varaan.

Trendiä vastaan ei kuitenkaan kannata koskaan taistella.

Spekulatiivisella sijoittajalla on oltava kurinalainen ja automatisoitu tapa irtaantua ajoissa sijoituksesta, joka kääntyy tappiolle.

Huhtikuun puolivälissä satelliittisalkun saldo näyttää noin 2400 euron saldoa, oman pääoman ollessa 2500 euroa. Onnekseni YIT:n kurssi kohosi huhtikuun alussa ja jatkoi tietään ylöspäin. Olinkin pääsemässä YIT:stä osinkojen kera voitolla eroon.

Vaikka satelliittisijoitukset tuntuvat enemmänkin veikkaukselta kuin sijoittamiselta, aion edelleen jatkaa kokeilua. Olen itseasiassa aloittanut hieman opiskelemaan lyhyen kaupankäynnin perusteita arvioidakseni voisinko poimia jotain hyödyllistä osinkosijoitusstrategiani rinnalle. Vaikka uskon vahvasti osinkosijoitusstrategian olevan minulle sopivin, tuottoisin ja pitkällä aikavälillä toimiva, katson, että voisin hyödyntää spekulatiivisessa sijoittamisessa osakkeiden seuraamiseen käyttämääni aikaa ja vaivaa.

Kuten kaikessa sijoittamisessa, siihenkin on ensin löydettävä oikea tapa ja strategia.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Pilssipumpuista meijerilaitteisiin

Salkussani lepää Ruotsin kruunuja ja huomioni kiinnittyi uudelleen ruotsalaiseen Alfa Lavaliin. Ensimmäisen kerran olin tutustunut yhtiöön tavarantoimittajan ominaisuudessa ja sittemmin sijoittajana. Osake on ollut tyypillisesti korkealle arvostettu, mutta osakekurssi on laskenut johtuen yhtiön osittaisesta riippuvuudestaan öljy- ja meriteollisuudesta, joka edustaa suuren yritysoston (2014) myötä 40 prosenttia liikevaihdosta.

Liiketoiminta

Alfa Laval valmistaa esimerkiksi laadukkaita lämmönsiirtimiä, erottimia ja laitteita nesteensiirtoon lukuisille teollisuudenaloille. Esimerkiksi lämmönsiirtimissä sekä separaattoreissa yhtiö katsoo olevansa markkinaykkönen 30 % markkinaosuudella. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 2011. Tulos on ollut laskevassa trendissä, mutta yritysoston myötä se otti hyppäyksen vuonna 2015. Yritysosto toi yrityksen taseeseen huomattavan määrän velkaa (omavaraisuusaste 35,5 %), mutta hyvän vapaan kassavirran ansiosta yhtiö on kuolettanut velkaa nopeasti.

Yritys on kasvanut lukuisin yritysostoin ja pyrkii tällä hetkellä kehittämään huoltoliiketoimintaansa entisestään, tuoden vuonna 2015 hieman alle 30 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan 8 % vuodessa. Yhtiön kolme suurinta maantieteellistä markkinaa ovat Yhdysvallat, Kiina ja Etelä-Korea. Myös Intia yltää kymmenen suurimman joukkoon. Alfa Lavalin suurimpia kilpailijoita ovat esimerkiksi saksalainen GEA ja amerikkalainen SPX. Meriteollisuuden tarjoamassa esimerkiksi Wärtsilä on yksi merkittävä kilpailija.

Seuratessani yritystä tavarantoimittajana ja asioidessani joskus suoraan yhtiön asiakaskunnan kanssa, panin merkille kuinka sidottuja asiakkaat ovat yhtiön tuotteisiin ja palveluihin. Ne ovat keskeisiä tuotannon toiminnan takaamiseksi. Tuotteet ovat kuitenkin hinnaltaan suhteellisen merkityksettömiä siihen nähden, kuinka suuret vaihtokustannukset syntyisivät, jos asiakas siirtyisi kilpailijan tuotteeseen. AlfaLavalin tuotteet vaativat usein jatkuvaa huoltoa ja ajoittan laitteet on vaihdettava uusiin, jolloin yritykselle syntyy jatkuva korvausmarkkina.

Sijoituskohde

Yhtiö on korottanut osinkoaan säännöllisesti vuodesta 2011 ja maksaa 3,3 % efektiivisen osinkotuoton. Vuoden 2015 tulokseen nähden yhtiön osingonjakosuhde on alle 40 prosenttia. Yhtiön keskimääräinen osinkotuotto on liikkunut 2,5 prosentin tuntumassa. Osinkoon pääsee vielä käsiksi sijoittamalla yhtiöön ennen 26.4.

Alfa Lavalin suurin osakkeenomistaja 26 % omistusosuudella on TetraLaval, jonka yksi osa on maitotölkeistä tuttu TetraPak. Se toimittaa tuotantolaitteistoja esimerkiksi meijeri- ja juomateollisuuteen ja on AlfaLavalin jakelija tässä segmentissä. Yritys on samalla AlfaLavalin suurin asiakas tuoden 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön menestys on siis kytköksissä sen suurimpaan asiakasomistajaan. Vaikka muiden yksittäisten asiakkaiden osuus on alle prosentin, tälläiset kytkökset eivät ole aina edullisia pienomistajia ajatellen.

Yhtiön arvostustaso on tällä hetkellä melko houkutteleva. P/E on noin 14 ja P/B 3 (130 SEK/osake). Jälkimmäistä selittää korkeahko velkaantuneisuus ja korkea ROE (21 %). Tuleeko P/E:n E säilymään nykyisellä tasollaan? Erityisesti meriteollisuuden näkymät ovat sumuiset, mutta AlfaLavalin mukaan sen tarjooma on sopinut hyvin laivatyyppeihin, joiden rakentaminen on vielä ollut vilkasta. Pitkällä aikavälillä kansainvälisen kaupan, ympäristöystävällisyyden, ruoan tuotannon kasvun ja lisääntyvän energiankulutuksen megatrendit tukevat yhtiön liiketoimintaa.

Salkussani on useita yhtiöitä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia öljy- ja meriteollisuudesta: ExxonMobil, Neste, Ensco ja Textainer suoraan ja Emerson Electric, GE ja Metso epäsuoraan. Myös Ratoksella on muutama sijoitus öljyteollisuutta palveleviin yrityksiin. En ole varma haluanko tehdä enää uuden sijoituksen näistä sektoreista riippuvaiseen yhtiöön. Jollain tapaa, ehkäpä työhistoriani vuoksi, olen usein kiinnostunut AlfaLavalin tyyppisistä yrityksistä sijoituskohteena. 

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Tarkkana luovutusvoittojen kanssa

Useissa blogimerkinnöissä on julkaistu hyviä verovinkkejä. Tarkistin myös oman veroilmoitukseni muutama päivä sitten. Ensimmäinen huomioni kiinnittyi luovutusvoittoihin, jotka näyttivät reilua viittätonnia. Epäilykseni heräsivät - eikä syyttä.

Virheitä esitäytetyllä veroilmoituksella oli erityisesti seuraavissa tapauksissa:

  • Listautumisannista hankittujen osakkeiden hankintahinta.
  • Välittäjältä toiselle siirrettyjen osakkeiden hankintahinta.
  • Jakaantuneiden yhtiöiden osakkeiden hankintahinta.

Olin esimerkiksiksi hakkinut Kotipizzan osakkeita listautumisannista. Osakkeen hankintahinta ei ollut välittynyt osakevälittäjältä verottajalle. Luovutusvoitto pieneni huomattavasti syötettyäni oikean antihinnan verottajan järjestelmään.

HKScania olin ostanut vuonna 2010 toisen osakevälittäjän kautta ja myöhemmin siirsin osakkeet Nordnetiin. Oikeat kaupankäyntitiedot eivät olleet välittyneet tätä ketjua pitkin verottajalle saakka. Tarkistin oikeat tiedot omasta kirjanpidostani ja jälleen todellinen luovutusvoitto pieneni merkittävästi.

Verotettavat luovutusvoittoni pienenivät huomattavasti veroilmoituksen tarkistamisen jälkeen.

Jälleen kerran olin erittäin tyytyväinen siitä, että olen jo sijoitusurani alussa pitänyt yksityiskohtaista seurantaa osakeostoista ja -myynneistä. Niiden ja tarkkaavaisuuden ansiosta osakemyynneistä syntyneet luovutusvoittojen veroseuraamukset pienenivät 1260 eurosta 570 euroon.

Vaikka olisit jo lähettänyt veroilmoituksen, voit palata siihen aina verottajan ilmoittamaan määräpäivään saakka.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Blogi täyttää kolme vuotta

Tarina vaurastumisesta blogi täytti maaliskuussa kolme vuotta. Blogi sai alkunsa, kun ryhdyin julkaisemaan itseäni varten kirjoittamiani päiväkirjamerkintöjäni. Alkuun julkaisin niitä takautuvasti ja myöhemmin pääsin niin sanotusti reaaliaikaan. Päiväkirjamerkintöjen lisäksi aiheet ovat monipuolistuneet, kun olen vuosi vuodelta laajentanut tekemistäni ja sijoittamistani osakemarkkinoiden ulkopuolelle.

Kirjoitukset ja aiheet

Blogissa on julkaistu yli 220 kirjoitusta, joista ainoastaan muutama on ollut erittäin lyhyt kommentti ajankohtaisesta tapahtumasta. Kuukausittain olen julkaissut perinteisen sijoituspäiväkirjamerkinnän, jossa olen käsitellyt erityisesti osakesijoittamistani.

Suosituimpia kirjoituksia ovat olleet ensimmäisen sijoitusasuntoni hankintaa käisttelevä teksti, osakevälittäjä Lynxiä vaihtoehtona pohtiva kirjoitus sekä vertaislainapalvelu Fixuraa ruotiva kirjoitus. Kärkikymmenikköön yltää hieman yllättäen myös puolihumoristinen kirjoitus Lidlistä ostospaikkana.

Haluaisitko kuulla jostakin aiheesta enemmän kuin olen tähän saakka kirjoittanut?

Kävijämäärät

Sivuston kuukausittainen katselujen lukumäärä nousi yli kymmenentuhannen marraskuussa 2014. Tämän jälkeen katselujen lukumäärä vaikuttaa saavuttaneen lakipisteensä liikkuen 11-12 000 välimäästossa. (Lähde: Blogger tilasto)

Blogialustan tarjoamat tilastoja ei pidetä kaikkein luotettavimpina. Olen seurannut kävijämääriä vasta vähän aikaa Google Analyticsin avula.  Muutamia lukuja poimiakseni sivustolla on tavanomaisena päivänä noin 100 yksilöityä kävijää ja uuden kirjoituksen julkaisupäivänä määrä kohoaa 200-250 kävijään. Blogger tilaston mukaan blogin sivukatselujen määrä liikkuu tyypillisesti 250-500 välimaastossa.

Olisiko sinulle lukijana hyötyä siitä, että Tarina vaurastumisesta blogi olisi sosiaalisessa mediassa? Missä niistä?

Kävijämäärän kehityksen mahdollistajana näen toki näkyvyyden hakukoneissa, mikä on enemmän sattuman kauppaa kuin jotain, johon voi tai kannattaa suuresti koettaa vaikutta. Kävijämäärät vaikuttavat myös mainostuloihin. Olen aikaisemmin kirjoittanut blogiansioista. Vaikka kävijämäärät ovatkin hiljalleen nousseet tilanne ei siitä ole merkittävästi muuttunut.  Niin affiliate mainoksista kuin Googlen Adsense mainoksista tulee molemmista keskimäärin 100-150 euroa vuodessa.

Tulevaisuus

Ikävän moni vauhdikkaasti aloittanut blogi kuolee alkuinnostuksen jälkeen. Oma motivaationi blogin kirjoittamiseen on säilynyt yllättävän korkealla. Saan joskus inspiraation ja saatan kirjoittaa parikin kirjoitusta perätysten. Pyrin pitämään muutaman valmiiksi kirjoitetun jutun ikään kuin varastossa, koska korkeakin motivaationi kohtaa ylä- ja alamäkiä eikä kirjoittamiseen ole aina viikoittain aikaakaan.

Blogin ulkoasu on pääpiirteissään pysynyt samana aina alusta lähtien. Välillä olen pohtinut, pitäisikö minun ryhtyä  puuhaamaan siihen päivitystä ja ehostusta. Joka kerta olen todennut, että on parempi keskittyä sisältöön kuin käyttää paljon aikaa ulkonäön entraamiseen. Mitä mieltä sinä olet?

Onko blogin luettavuus ja käytettävyys riittävän hyvällä tasolla?

Uskon vahvasti, että blogi tulee jatkamaan matkaansa, vaikka enteilen tarinassa uusia juonenkäänteitä. Joka tapauksessa blogi tulee varmasti pitäytymään ääneen lausumattomassa ajatuksessaan: jakaa käytännön kokemuksia osakesijoittamisesta, säästämisestä ja vaurastumisesta.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Pomppu alkuvuoden kuopasta

Sijoituspäiväkirja


Maaliskuu 2016

Maaliskuun alussa pörssikurssit osoittivat pieniä piristymisen merkkejä. Ostin pitkään sijoituskohdetta odottaneilla dollareilla lisää WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osingonmaksajiin sijoittavaa ETFää, joka oli noussut muutaman dollarin alkuvuoden alimmalta tasoltaan. Ennen lisäystä 32 dollarin hintaan keskiostohintani oli 53 dollaria. ETFän hajautus yli 300 osakkeeseen ja lähes 6 prosentin osinkotuotto houkuttelivat ottamaan tiedostetun riskin kehittyvien markkinoiden epävarmuuden suhteen.

Kuun puolivälissä ostin keväisenä ”osinko-ostoksena” Ramirentia. Osto oli luonteeltaan spekulatiivinen. Sain oikeuden osinkoon, mutta kurssi suuntasi pian osingon irtoamisen jälkeen laskuun, vaikka varsinaisena osingon irtoamispäivänä kurssi laski vain puolet osingosta. Mikäli markkinoiden trendi olisi edes hieman nousujohteinen, yhtiön kohentuva liiketoiminta tulisi mielestäni mahdollistamaan myös irtaantumisen pienellä myyntivoitolla.

Vaikka olin aiemmin vannonut, etten enää ostaisi Nokian osakkeita lisää, ostin pienen 150 kappaleen erän ennen pääsiäistä. Kaupan perusteena oli patenttikorvausuutisten jälkeen painunut osakekurssi, kohtuullisen hyvä osinko ja tahtoni päästä sijoituksesta pienellä voitolla vihdoin eroon. Olisin valmis odottamaan vielä tovin – olinhan seuraillut sijoittajana Nokian vaiheita jo vuodesta 2009.

Lunastin ulkomaiset eläkesäästöni ja kärsin 60 % veron nahoissani. Tärkein syy tähän oli ottaa varat oman sijoitusstrategian piiriin ja luoda niillä kassavirtaa. Lisäksi en halunnut jättää varoja odottamaan tuntematonta eläkeikää – olisiko varoja hallinnoiva yhtiö edes olemassa 40 vuoden päästä, kun olisin oikeutettu niistä nauttimaan? 4000 euron summasta laitoin 1000 € sisäisen velkani lyhentämiseen, tein 1000 € talletuksen osakesalkkuuni ja puolet talletustilille odottamaan seuraavaa sijoituskohdetta.

Kokonaisuudessaan markkinat ja salkkuni ottivat maaliskuussa melkoisen loikan alkuvuoden laskun jälkeen. Osakesalkkuni arvo nousi ensimmäistä kertaa yli 140 000 euron ja kokonaisvarallisuuteni kohosi tämän ansiosta täpärästi yli 240 000 euron. Vasta marraskuussa varallisuuteni oli läpäissyt 220 000 euron rajan. Yksi kymmentuhannen raja jäi seurannassa vallan välistä. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti vaikuttaa hiljalleen kiihtyvän.

Vuoden alun salkun ja varallisuuden kehitys.