torstai 29. huhtikuuta 2021

Salkku kasvoi 65 tonnia neljässä kuukaudessa

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2021

Huhtikuussa tein kaksi pidempään pitoon tarkoitetun ostoa. Tein pienen 200 kappaleen lisäyksen ruotsalaiseen Resurs Bankiin. En ole vakuuttunut, että Resurs olisi kovinkaan hyvä pitkän aikavälin sijoitus. Laskin ostoksella keskihintaa ja tarrauduin yhtiön korkeaan osinkoon, joka noin 50 kruunun hinnalla oli yli 5 prosenttia. Resurs saattaa maksaa lisää osinkoa vielä loppuvuodesta, jos poliitikot sen sallivat. Tarkastan loppuvuodesta kuinka Resursin liiketoiminta kehittyy, yhtiö voi jonain päivänä yltää vuotuiselle myyntilistalle. Kirjoitin tämän kappaleen ennen Resursin osavuositulosta, joka osoittautui kehnoksi ja kurssi niiasi huomattavasti. Lisäys oli siis virhe ja olisi kannattanut jättää vallan tekemättä, kun ajatukseni yhtiön suhteen olivat suhteellisen selvät.

Ostin lisäksi pienen erän Pfizeria kuun alussa. Minulla oli yhtiön osakkeita kahdessa muussakin salkussa, kaikenkaikkiaan sata kappaletta. Pääteesinä oli se, että koronarokote sataisi yhtiön laariin. Sitä odotellessa yhtiö maksaa noin 4 prosentin osingon ja tekee muitakin lääkkeitä. Yhtiö on poistanut patenttiongelmat siirtämällä geneeriset lääkkeet Viatrikseen. Vihdoin kuun loppupuolella markkinat alkoivatkin tunnistaaa Pfizerin menestystä rokotteissa, kun muiden valmistajien rokotteet saivat kielteistä julkisuutta. Pfizerin osake alkoikin kivuta ylöspäin.

Ostin myös Kemiran takaisin osinkosalkkuuni sen koettua kovia tulosjulkistuksen jälkeen. Toisin kuin Inderes pidän todennäköisenä, ettei Kemira saa siirrettyä kasvaneita raaka-ainekustannuksia myyntihintoihin niin, ettei kustannusten nousulla olisi kielteistä tulosvaikutusta lyhyellä aikavälillä. On naiivia uskoa, että Kemiran asiakkaat “ymmärtävät”, että raaka-ainehinnat nousevat ja heidän on maksettava korkeampaa hintaa. Toivottavasti olen väärässä. Kemiran osake on kuitenkin kohtuullisen hintainen nykytilanteessa, vaikka myin osakkeet viimeksi 11-12,5 euron hintaan. Kun Tikkurila on todennäköisesti lähdössä salkusta, on siellä hyvä olla yksi Paasikivi-yhtiö.

Olen melko hyvin onnistunut pitämään itseäni varten tehdyn lupauksen, etten käy osinkosalkussa spekulatiivista kauppaa. Huhtikuussa itsekuri petti ja tein useita kauppoja. Myytyäni Hennes&Mauritzin maaliskuussa, käytin pienemmän erän salkussa, kun kurssi laski alle 200 kruunun ja nousi nopeasti 207 kruunun tienoille, jossa myin osakkeet. Lisäksi kävin kauppaa useasti ruotsalaisella Bimobjectilla, jonka kurssi liikkui oppikirjamaisesti ja vauhdikkaasti 9 ja 10 kruunun välissä. Ostin myös saksalaisen Servicewaren osakkeita, kun sen kurssi luiskahti lähelle 15 euroa ja myin osakkeet 16 eurolla kurssin pyrähdettyä ylöspäin. Huhtikuun veivaukset osinkosalkussa tuottivat 400 € pienellä pääomalla tehtynä. Hauska harrastus, mutta en suosittele. Bimobjectia ja Servicewarea minulla onkin suuremmat positiot spekulatiivisessa salkussa.

Jotta välttyisin kiusaukselta spekulointiin osinkosalkussa, toukokuun projektina onkin löytää sijoitusstrategiani mukaista ostettavaa. Kun Tikkurilasta irtoaa vielä kymppitonnin verran pääomaa, on tämä projekti vielä tärkeämpi. Korkea sijoitusaste on minulle vakuutus sen varalta, etten keinottele osakkeilla liiaksi. Spekulointia varten minulla on oma salkku. Järkevät uudet ostokset tai lisäykset vanhoihin ovat kiven alla. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkkuni arvo nousi 367 000 euroon ja varallisuuden arvo nousi 605 000 euroon. Lisäsin pääomaa salkkuun 3000 euroa, tonnin osinkosijoituksiin ja kaksi spekulatiivisiin sijoituksiin. Salkun arvo on noussut 65 tuhatta euroa joulukuun puolivälin seurannasta laskettuna, tästä kasvusta 47 000 euroa on osinkoja ja arvonnousua.

***
Katso uusi pakettitarjous kaikista julkaisuistani verkkokaupasta!

torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitä teet työksesi?

Kävin hiljattain lunastamassa viimeisetkin S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyydet. Pankkineiti kysyi minulta, mikä on ammattini. Vastasin, ettei minulle ole sellaista. Keskustelin erään varainhoitoyhtiön myyjän kanssa ja hän kysyi työtilanteestani. Lakisääteisessä lomakkeessa se näyttäytyi monivalintakymyksenä, johon myyjä laittoi täpän kohtaan työtön. Totesimme yhteistuumin, että näin se asia taitaa olla Suomessa. Omaan henkilökohtaiseen lukuun toimivaa sijoittajaa voi huonosti laskea palkansaajaksi tai yrittäjäksi.

"Oletko hakenut töitä", on useimmiten ensimmäisiä kysymyksiä, jonka kuulen tuttavalta joka tietää, etten ole päivätöissä, mutta ei tunne tilannettani. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ensimmäisiä kysymyksiä vieraalle on utelut tämän työstä tai ammatista. Suomalaiset ovat työkeskeistä kansaa, työ määrittelee usein meitä tai meitä arvotetaan työn perusteella. Jos vastaan kysyjälle, etten ole lähettänyt ainuttakaan työhakemusta, voi se herättää hieman kiusaantunutta kummastusta. Osingot juoksee, minä en, voisi olla enemmän hymyä herättävä vastaus. "Kai se on hyvä vähän aikaa levätä, ennen kuin hakee töitä." Olen kuitenkin tehnyt omia töitä enemmän kuin muutamana viimeisenä vuonna tapasin tehdä palkkatöissä.

Pääoman hoitaminen on työtä ainakin jos vertaan konkreettista tekemistä päättyneeseen palkkatyöhön: istun tietokoneella, luen, kirjoitan, liikutan hiirtä ja teen päätöksiä. Näin ainakin korona-aikana. Onneksi minun ei tarvitse istua enää Teams-palavereissa. Ennen korona-aikaa palkkatöissä istuin enemmän lentokoneessa, autossa ja tapaamisissa kuin nyt. Lentokonetta kaipaan lähinnä matkailun puutteesta. Autoa en koe tarvitsevani. Oli päivittäinen tekeminen mitä tahansa, pääoman hoitamisella saa päivän täytettyä oikein helposti. Pyrin kuitenkin täyttämään päiviäni aiempaa enemmän lukemisella, urheilulla ja opiskelulla.

Ihmisille on kuitenkin vaikea kertoa olevansa sijoittaja. Ihmiset tietävät paremmin mitä opettaja, lääkäri tai autonkorjaaja tekee, mutta harva osaa kuvitella mitä sijoittaja tekee. Vaikka blogit, valtamedia ja kaikkien aikojen nousumarkkina onkin tehnyt sijoitttamisesta aiempaa suositumpaa, on sijoittamisella vielä epäilyttävä kaiku monien korvissa. "Onnistuitko bitcoinilla tekemään rahat vai kuinka?" Valitettavasti en ymmärtänyt siihen sijoittaa, enkä ole onnistunut edes sijoittamisessa isosti, vaan luonut sijoitukseni hyvällä palkalla, tasaisen varmalla säästämisellä ja sijoittamisella. Moni kysyy, tuleeko sillä sijoittamisella toimeen?

Sijoittaminen poikkeaakin työstä luonnollisesti yhdellä keskeisellä tavalla. Osakemarkkinat eivät ole velvoitettu maksamaan sijoittajalle palkkaa. Korvaus tehdystä työstä tulee, jos sijoittaja tekee onnistuneita päätöksiä. Jos päätökset ovat kehnoja, sijoittaja menettää rahaa. Harva palkansaaja menettää palkkaa, jos tekee työssään virhepäätöksen, tappio jää yrittäjän kannettavaksi. Sijoittamisessa aikaa voi tuhrautua tuntikaupalla, eikä korvausta tipu. En ansaitse sijoittamisella vielä yhtä paljon kuin tienasin palkkatyöllä, mutta saan tehdä sitä mistä tykkään. Minulla ei ole esimiestä, alaisia tai asiakkaita, joille vastata omasta tekemisestä. Vastaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista itse. En tee työtä kuin yhteiskunta sen määrittelee, mutta työllistän itseni, pääoma työllistää muita ja veroprosenttikin lienee tuloluokan korkeinta tasoa.

***
Laajenna sijoitusreviiriäsi, rakenna oma kiinteistörahasto.
Sijoita kiinteistöjen sijasta pilveen, lue olisiko kannabis sinua varten.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Viisi helmeä blogistani

Olen kirjoittanut blogiini 470 kirjoitusta. Toinen toistaan parempia ja aika monta huonoakin. Blogi on ollut minulle tapa pureksia omia ajatuksia sijoittamisesta, kirjata matkani harrastelijasta täysipäiväiseksi sijoittajaksi ja toimia päiväkirjana lukuisille sijoituspäätöksille. Kevään helliessä suomalaisia lumisateella päätin hieman lueskella vanhoja kirjoituksiani. Koetin poimia blogistani viisi helmeä, jotkut vähemmälle huomiolle jääneitä, jotka voivat auttaa oman talouden hallinnassa ja sijoittamisessa.

Vaurastumisen resepti on yksinkertainen:

Näin vaurastut varmasti - 10 keinoa

Tässä kirjoituksessa vuodelta 2017 listaan ne keinot, jotka toteuttamalla vaurastuu varmasti. Kirjoitus on blogin kymmenen luetuimman kirjoituksen joukossa. Se ohjaa lukijan syvemmälle ajatuksiini siitä, kuinka omaa vaurastumista voi vauhdittaa. En ole aivan noudattanut omia ohjeitani. Olen varastoinut liikaa käteistä ja keskittynyt ajoittain liian moneen asiaan kerrallaan. 

Hyvässä sijoituksessa on vähän downsidea:

Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

KSB oli ja on yhä arvosijoittajan märkä päiväuni. Kirjoitushetkellä yhtiöllä oli kassassa rahaa lähes yhtiön markkina-arvon verran. Tämä on se syy miksi nostan KSB:n parhaaksi ideaksi. Riski pääoman menetykselle oli siis erittäin alhainen eli sijoituksella oli siis erittäin korkea risk/reward suhde. Siksi minulla oli KSB:hen sijoitettuna suurimmillaan hieman alle 6-8 prosenttia salkustani, mutta minäkään en malttanut vaurastua ja pitää kaikkia osakkeita tähän päivään saakka, kun osake on 50 % kirjoitushetkeä korkeammalla. 

Kylmä totuus sijoittamisesta:

Rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä

Jos haluat elättää itsensä sijoittamisella tai sijoituksilla, on pääomaa oltava työssä paremman sanan puuttuessa riittävästi. Jos pääomaa on vähän, ei suuri prosentuaalinen tuotto riitä kattamaan elinkustannuksia. Kun pääoman määrä kasvaa, on suurten prosentuaalisten tuottojen saavuttaminen vaikeutuu useasta syystä. Siksi rahan tekemiseksi rahalla on volyymibisnestä. 

Jokainen sijoittaa omalla tavallaan:

Miksi omistan niin paljon eri osakkeita?

Menestyvän osakesijoittamisen taustalla on omaan tilanteeseen, tavoitteisiin ja taitoihin soveltuva sijoitusstrategia. Jokainen sijoittaa omalla tavallaan. Tässä kirjoituksessa avaan hieman syitä siihen miksi oma osakesalkkuni on varmasti ylihajautettu. Osakesalkkuni on tuottanut aikalailla markkinoiden mukaisen tuoton. Tarjoten samalla minulle osinkotuloja, joilla voin kattaa päivittäisiä kulujani vähentämättä omistuksiani yhtiöissä, joita haluan omistaa. Etsi ja määritä sinulle sopiva tapa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaikka toki tulokset vaihtelevat.

Katso sijoittamista liiketoimintana tai sivutyönä:

40 € sivutuloja kuukaudessa

Tämä on kirjoitus vuodelta 2015, mutta aina yhtä ajankohtainen. Se avaa sijoitusstrategiaani mutta etenkin sitä, kuinka näin sijoittamisen sijoitusurani alkupuolella. Kun sijoitin kuukausittain 1000 euroa osinkoja maksaviin yhtiöihin, tarkoitti se noin 40 euron kuukausittaista tulonlisäystä. Kun työ, sijoituskohteen valinta ja ostotoimeksianto, on tehty, osingot kilahtavat arvo-osuustilille vuodesta toiseen tekemättä mitään. Sijoituspiireistä löytyy vahvasti osinkojen vastainen sijoittajakunta, heidän argumentaatiotaan kannattaa kuunnella, mutta osinkojen huonot puolet eivät poista osinkojen hyviä puolia.

***
Haetko suuntaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.