Wärtsilä uutena yhtiönä salkkuun?

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2019

Kuun alkupuolella ostin Wärtsilän osakkeita. Wärtsilän kohdemarkkinat, laivateollisuus ja energiantuotanto, ovat luonteeltaan syklisiä, mutta sen huoltoliiketoiminta edustaa merkittävää osaa liikevaihdosta. Wärtsilä on mielestäni yksi Helsingin pörssin laatuyhtiöistä ja sitä sai nyt historiallisen edulliseen hintaa hieman alle 13 euron. Ostin osaketta 100 kappaletta, ja olisin päätynyt yhtiön omistajaksi lopulta Fiskarsin jakaessa Wärtsilän osakkeita omistajilleen. Todennäköisesti tarkastelen Wärtsilä omistuksen pitkän aikavälin kohtaloa syksyn osingonmaksun jälkeen. Tulisiko Wärtsilän löytää paikkansa salkussani pidemmäksi aikaa?

Ramirent meni yritysostossa ranskalaiselle kilpailijalle Loxamille. Ostin Ramirentia onnekkaasti satelliittisalkkuuni vain 10 päivää ennen ostotarjousta. Kuten usein tällaisissa tapauksissa, jälkikäteen ajateltuna, uskalsin ostaa ja minulla oli käteistä vain 150 kappaleen hankkimiseksi. Laitoin osakkeet heti uutisen jälkeen myyntiin ja sijoitin satelliittisalkussa vapautuneet rahat alas vajonneeseen Stora Ensoon. Ostin Storan osakkeita vahingossa myös ydinsalkussani, ja myin ne pois heti seuraavana päivänä pienellä voitolla. Kuun loppupuolella myin Storat pois myös satelliittisalkustani.

Toinen kotimainen konevuokraajamme, Cramo, päätti jakautua kahdeksi yhtiöksi ja listata siirrettäviä tiloja vuokraavan osan Adapteo nimellä Tukholman pörssiin. Koska suomalaiset eivät voi omistaa ulkomaiselle markkinapaikalle listattuja yhtiöitä, tulee Adapteon omistaminen ja myyminen olemaan erittäin kallista. Kesäkuussa laitoinkin myös Cramon osakkeet myyntiin. Cramon osakkeet olivat salkussani sataprosenttia plussalla, eli myynnistä realisoitui huomattava myyntivoittovero. Kallista sekin. Ostan Cramon osittain tai kokonaisuudessaan takaisin, jos kurssi niiaa tämänhetkiseltä vuoden huipputasoiltaan alemmaksi.

Lomaillessani ostin pienen erän lisää ruotsalaisen bussiyhtiö Nobinan osakkeita. Kuun puolivälin seurannassa kokonaisvarallisuuteni arvo puhkaisi vihdoin 400 000 euron rajan. Se ei hetkauttanut lomaani tai elämääni. Lomalla ajatukset jatkoivat kuitenkin kulkuaan taloudellisen riippumattomuuden julistuksen ympärillä. Se oli huomattavasti konkreettisempi tavoite kuin pankkitilin saldo. Hyppäisinkö pois oravanpyörästä sijoitusomaisuuteni varaan?

***

Aloita oma vaurastuminen ja lue Vaurastumisen välineet.

Soutua ja huopaamista joulukuussa

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2017

Joulukuun alussa jatkoin vilkasta osakekauppaa. Ostin Ramirentin osakkeet takaisin salkkuni 7,43 euron hintaan 150 kappaletta. Ramirent on ollut minulle spekulatiivinen sijoitus, jota olen myynyt ja ostanut pariin otteeseen osinkosalkussani. Ramirent maksaa ensimmäisen puolivuotisosinkonsa jo maaliskuussa. Luovun spekulaatiosta kuitenkin jo 7,7 euron tasoilla, jos osake tälle tasolle sitä ennen yltää. Jo ennen kuun loppua Ramirent kipusi 7,9 euroon ja myin osakkeet pois.

Hankin lisää YIT:n osakkeita pienen sadan kappaleen erän 6,11 euron hintaan. Mielestäni YIT oli kohtuullisen hintainen suhteessa riskeihin. Vaikka olemme todennäköisesti kiinteistörakentamisen suhdannesyklin huipun välittömässä läheisyydessä, uskon, että YIT pystyy tarjoamaan kohtuullista osinkoa lähivuosina. En usko rakentamisen äkkipysähdykseen. Lisäostolla laskin hivenen positioni keskihintaa ja lisäsin jälleen parikymppiä vuotuisiin osinkotuloihini.

Ostin myös suuresta kruunumääräisestä käteiskassastani lisää ruotsalaisen Ratosin osakkeita. Ratos on vastaavanlainen yritys kuin Panostaja ja sijoittaa keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin. Panostajan tapaan Ratos on ollut vaikeuksissa muutamien omistustensa kanssa. Ratos onkin hiljattain muuttanut strategiaansa ja myynyt huonosti suoriutuvia sijoituksiaan. Aiemmin Ratos on rahoittanut osinkonsa kehittämällä omistuksiaan ja myymällä ne voitolla. Uuden strategian myötä Ratos pyrkii rahoittamaan osinkonsa enemmän omistuksista saatavalla kassavirralla. Ostoajoitukseni Ratoksen osalta oli kuitenkin kehno. Heti seuraavana päivänä yhtiö ilmoitti erottavansa tuoreen toimitusjohtajan, mikä kielii ehkä jatkuvista vaikeuksista.

Palautin Fortumin takaisin salkkuuni 50 kappaleen erässä ja 16,5 euron hintaan. Myin kaikki 250 kappaletta lokakuussa hieman liian aikaisin. Aion lisätä Fortumia toisen erän, mikäli kurssi laskee alle 16 euroon ja saatan olla valmis palauttamaan erissä koko viimeisen position verran jos kurssi jatkaa yhä laskuaan. Uniper kauppa luo mielestäni yhä huomattavasti epävarmuutta Fortumin ylle, mutta kotiutettuani voittoja voin mahdollisesti pienemmällä positiolla hyväksyä riskit.

Kuun puolivälin seurannassa varallisuuteni ylsi 335 561 euroon ja osakesalkkuni arvo 197 765 euroon. Molemmat ylsivät yli asettamani tavoitteen, varallisuus täpärästi ja osakesalkku parilla tuhannella eurolla. Kokonaisvarallisuuden kehitystä käsittelin tarkemmin edellisessä kirjoituksessa ja tulen pian kirjoittamaan yhteenvedon vuodesta 2017. Sitä odotellessa pidätän henkeäni pysytteleekö salkkuni yli 200 000 euron aina tammikuun seurantaan saakka.

***

Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!

Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.

Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

Varallisuus ylitti 300 000 € rajan

Sijoituspäiväkirja 

Maaliskuu 2017

Kuun alkupuolella ostin Ramirentin osakkeet takaisin salkkuuni kurssin laskettua 7,75 euroon. Kun otetaan huomioon kaupankäyntikulut ja verot, tein siis laskennallisesti lopulta vain pienen voiton myytyäniosakkeet helmikuussa 8,15 euron hintaan. Ramirentistä irtosi ensimmäinen 20 sentin osinko 17.3. Seuraava osinko irtoaa syyskuun puolivälissä.

Ostin lisäksi ruotsalaisen Dometicin osakkeita. Kirjoitin yhtiöstä tarkemmin aiemmassa kirjoituksessa. Dometicin hankinta oli minulle osakepoimintaa haastavassa markkinatilanteessa. Yhtiön osakekurssilla en näe suurehkoa lyhyen tai keskipitkän aikavälin nousupotentiaalia. Laskupotentiaalia ehkäpä on, jos markkinatilanne heikkenee. Sen sijaan uskon, että yhtiössä on pitkän aikavälin potentiaalia niin liiketoiminnan kasvun kuin osingonkasvun suhteen.

Merkitsin myös Fondian osakkeita 150 kappaletta. Niukka anti ylimerkittiin moninkertaisesti ja osakkeita sain lopulta 31 kappaletta lähes 240 euron arvosta. Kaupankäynti yhtiön osakkeella alkaa huhtikuun alussa. Silloin on harmikseni pohdittava, kannattaako näin pientä omistusta jättää salkkuun. Jälkimarkkinoilla position kasvattaminen on todennäköisesti huomattavasti listautumisantia kalliimpaa. Myös Next Gamesin osakeantiin olisi kannattanut osallistua pienen pikavoiton toivossa. Yhtiön osakekurssi ponnahti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänään rajusti. En kuitenkaan halunnut merkitä Next Gamesia, koska en kokenut yhtiötä hyväksi sijoituskohteeksi.

Kuun puolivälin seurannassani ylittyi kaksi merkkipaalua. Osakesalkkuni ylitti 180 000 euron rajan ja kokonaisvarallisuuteni 300 000 euron tasalukeman. Sadat tonnit ovat tulleet täyteen melko tarkalleen kahden vuoden välein:

100 000 € - 02/2013

200 000 € - 03/2015

300 000 € - 03/2017

Vauhti ei ole siis silminnähden kiihtynyt. Vuosien 2014 ja 2015 loppupuoliskot olivat hiljaista kasvua. Sittemmin varallisuuteni on kasvanut osakemarkkinoiden siivittäminä. Kasvua ovat tukeneet tasainen tuotto vaihtoehtoisista sijoituksista sekä asunto- ja sijoitusasuntolainojen lyhentyminen. Osaa sijoitusasuntojen tuotosta en ole kirjannut varallisuuteeni vaan ne ovat kasvamassa pientä korkoa tulevia remontteja tai yllättäviä kuluja varten. Mikäli pörssikurssit eivät romahda, vuodesta 2016 alkanut rivakampi kehitys tulee varmastikin jatkumaan osinkojen, vuokrien sekä uuden pääoman yhdistelmänä.

***

Osta Tie ensimmäiseen 100 000 € esitys Vaurastumisen välineet verkkokaupasta.

Ostokohteet kiven alla

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2017

Helmikuussa ostin salkkuuni lähes 1400 eurolla ETF:ää, iShares STOXX Europe 600 Telecommunications UCITS ETF, joka sijoittaa pariin kymmeneen eurooppalaiseen teleoperaattoriin. En tahtonut löytää nykyisistä sijoituksistani houkuttelevaa kohdetta lisäsijoitukselle, enkä puolestaan löytänyt uuttakaan houkuttelevaa sijoituskohdetta. Teleoperaattorit harjoittavat suhteellisen vakaata liiketoimintaa ja maksavat sen johdosta kohtuullisen hyvää osinkotuottoa. Hajautus kahteenkymmeneen operaattoriin tuo turvaa yhtiökohtaisista tekijöistä. Toimialana teleoperaattorit vaikuttavat, historiallisesti katsottuna, houkuttelevasti arvostetuilta. Avattuani uuden parkkipaikan käteiselle teleoperaattoreissa tuskin tulen pian myymään omistuksiani TeliaSonerassa ja DNA:ssa, jonka osakekurssi lähti vihdoin pieneen nousuun.

Helmikuussa totesin epäonnistuneeni viime vuotisessa ydinsalkun osakemyynnissä. Valintani Enson ja Textainerin välillä oli kehno. Ajattelin Enscon näkymien olevan paremmat orastavan öljyn hinnan nousun tukemana, mutta sen sijaan Textainerin osakekurssi lähti heti vuodenvaihteen jälkeen hurjaan nousuun. Myytyäni osakkeet yhdeksän dollarin hintaan ne noteerattiin helmikuun puolivälissä lähes 18 dollariin. Enscon kurssi oli puolestaan kulkenut lähestulkoon vaakalentoa. Textainerin jyrkkään nousuun ei ollut selkeää syytä, mutta pientä hinnan ja kysynnän nousua konttivuokrauksessa oli havaittavissa. Tätä lähes 700 dollarin virhettä olisi ehkä järkevä analysoida tarkemmin, mutta tässä kohtaa tyydyn toteamaan, että jään odottamaan parempia aikoja Enscolle.

Myin vasta tammikuussa ostamani Ramirentin osakkeet ja kotiutin reilun 10 prosentin nettotuoton kuukauden sijoitusajalla. Sain osakkeista 8,15 euron hinnan. Kurssi jatkoi vielä hivenen nousuaan, mutta laski sen jälkeen reilusti alle kahdeksan euron. Mielestäni osakekurssi oli yliampunut tuloksenjulkistuksen jälkeen, huomioon ottaen lähes 200 prosentin osingonmaksusuhteen ja tunnusluvuiltaan korkean arvostuksen. Koska Ramirent siirtyi kahdesti vuodessa maksettavaan osinkoon, saatan palata jälleen omistajaksi 7 euron tuntumassa.

Seurannassani osakesalkun arvo lähenteli 180 000 euron merkkipaalua ja kokonaisvarallisuus puolestaan 300 000 euron rajaa. Osakkeiden arvonkehitys kulki viime kuuhun nähden paikoillaan. Lisäsin uutta pääomaa niin osakkeisiin kuin vaihtoehtoisiin sijoituksiin sekä lainat lyhenivät, joten kokonaisvarallisuus jatkoi kasvuaan. Ehkäpä ensi kuussa hyppään yli 300 000 euron rajan? Edellinen sadantuhannen merkkipaalu ylittyi maaliskuussa 2015.

***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta Facebookissa.

Rättifirmaa salkkuun

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2017

Kuun alussa ostin salkkuuni ruotsalaisen Hennes&Mauritzin osakkeita. Sijoittajat olivat huolissaan yhtiön voimakkaista kasvupanostuksista ja kysyntätilanteen heikkenemisestä. Investoinnit kasvuun olivat painaneet kannattavuutta historialliselta tasoltaan. Yhtiön osakekurssi oli painunut vuoden 2016 aikana yli 300 kruunun tasolta 250 kruunuun. Tammikuun loppua kohti kurssi jatkoi laskuaan aina 235 kruunuun, jolloin ostin vielä toisen erän osakkeita myytyäni viimeisen erän Nordnetissa olleita rahastoja.

Millaisia olivat H&M:n investoinnit vuonna 2016? Verkkokauppa laajeni 11 uuteen maahan, fyysisiä kauppoja avattiin 425 kappaletta, eli reilusti yli yksi päivässä, ja H&M laajeni kolmeen vallan uuteen maahan. Oma sijoitusideani perustui siihen, että H&M:n voimakkaat kasvuinvestoinnit tulisivat pienenemään lähivuosien aikana, ja sen myötä yrityksen myynti ja kannattavuus tulisi kohenemaan. Sillä välin lähes 4 prosentin osinkotuotto takaisi kohtuullisen pohjatuoton.

Salkkuni on kieltämättä rönsyillyt voimakkaasti. Muoti- ja vaatealalta omistan jo kolmea eri yhtiötä: Coachia, VFC:tä sekä nyt Hennes&Mauritzia. Samassa järjestyksessä kulkee myös yhtiöiden markkinapositointi. Coach keskittyy luksus- ja designtuotteisiin, VFC lukuisiin ulkoilu- ja muotibrändeihin ja H&M puolestaan edullisen hintaluokan pukimiin. Sijoitukseni Coachiin oli vuonna 2014 ja on yhä luonteeltaan enemmän spekulatiivinen. Yhtiön liiketoiminta on osoittanut selviä piristymisen merkkejä, joten irtautuminen Coachista on keino selkiyttää salkkuani ja ehkäpä keskittää sijoituksia VFC:hen.

Ramirentin osakekurssi valahti jälleen alle seitsemän euron. Spekulatiivisessa satelliittisalkussani olin tehnyt osakkeella kauppaa viimeksi vuoden 2016 lopussa ostettuani osaketta 6,89 euron hintaan lokakuussa ja myytyäni osakkeet 7,34 eurolla. Ostin tällä kertaa Ramirentiä takaisin osinkosalkkuuni. Mikäli kurssi matkaa jälleen reilusti seitsemän euron paremmalle puolelle, olen valmis myymään osakkeet.  Jos osake laskee lähemmäksi kuutta euroa, olen valmis ostamaan lisää kerätäkseni keväällä erän osinkoja. Suomen rakennusmarkkina ja Euroopan kohentuva tilanne kannattelenee Ramirentin liiketoimintaa vielä tovin ja mikäli uusi toimitusjohtaja saa yhtiöstä tehoja irti, voi Ramirent kelvata salkkuun hieman pidemmäksikin aikaa.

Tammikuu kääntyi kohti loppuaan Donald Trumpin virkaanastujaisista. S&P 500 indeksi liikkui yhä lähellä historiallista 20 000 pisteen rajaa. Korkotaso Euroopassa oli yhä ennätyksellisen alhainen, kun Yhdysvalloissa FED oli jo aloittanut korotukset. Yhdysvaltain työttömyys oli erittäin matalalla tasolla. Osakesalkkuni arvo lähenteli 180 000 euron merkkipaalua ja kokonaisvarallisuus ylitti 290 000 euron tason. Houkuttelevasti arvostettuja laatuyhtiöitä oli vaikea löytää, mutta tähän suuntaan olen päiväkirjassani kommentoinut aina vuodesta 2008 lähtien.

Heinäkuun myynnit pursottavat käteisen määrää

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2016

Lomakuukausi oli hiljainen osakeostojen osalta. Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet, ensimmäisen kanssa olisi voinut hieman malttaa ja jälkimmäisen myynnin ajoitus osui nappiin. Vaikka en aiokaan myydä kaikkia osakesijoituksia saamastani kehotuksesta huolimatta, myin lisäksi myös Kemiran osakkeet. Olin ostanut osakkeet kesäkuun puolivälissä takaisin salkkuuni myytyäni ne edellisen kerran toukokuun lopussa. Kemiran myynnin nettotuotoksi sain 6 prosenttia ja annualisoiduksi tuotoksi lähes 50 prosenttia. Sijoituspäiväkirjani alkaa muistuttaa spekulatiivisen sijoittajan merkintöjä, mutta siihen suuntaan en ole kuitenkaan kulkemassa.

Myyntien vastapainoksi ostin pienen erän Technopoliksen osakkeita. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään ja sen kurssikehitys oli jäänyt verrokeistaan jälkeen. Yhtiön kurssikehitystä varmasti varjosti mahdollinen osakeanti syksyllä. Osakeannilla yhtiö aikoo rahoittaa Ruotsin kiinteistöhankintaa, jota yleisesti pidettiin kalliina. Karvaana mielessäni liikkuu vielä Sanoman kallis Euroopan seikkailu, vaikka yhtiö alkaakin hiljalleen raportoida kohentuvia numeroita.

Technopoliksen ostohintani 3,79 ei varmastikaan ollut paras mahdollinen, mutta näin yhtiön laadukkaimpana kiinteistöyhtiönä Helsingin pörssissä. Uskon, että yhtiö kykenee tuottamaan sijoittajalle hyvän tuoton yli markkinasyklien ja näen, että pitkällä aikavälillä Technopoliksen strategia pienentää kotimaan painoa liiketoiminnassa on oikea. Aion seurata yhtiötä vielä tiiviimmin ja päättää mahdollisesta lisäyksestä myöhemmin, mahdollisesti osakeannin yhteydessä.

Heinäkuussa sain vuokrattua toisen sijoitusasuntoni veljeni suurella avustuksella – lomaillessani itse aivan toisella mantereella. Tein yhden pienen vaihtoehtoisen sijoituksen pienentääkseni käteisvaroja. Vihdosta viimein vaihdoin myös kokonaiset 100 dollaria euroiksi. Vaihdettuani 30 000 euroa vuodesta 2010 lähtien dollareiksi, keskimäärin 1,34 vaihtokurssiin, on nyt, euro-dollari kurssin liikkuessa 1,1 tasolla, hyvä hetki alkaa koiuttaa tuottoa myös valuuttakurssin avulla.

Kuten viime kuussa, seuraan yhä mielenkiinnolla rahoitusalan osakkeita, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Mahtaisiko nyt olla piensijoittajalle hyvä tilaisuus ostaa, kun suursijoittajat vierastavat?

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet

Lomaillessani en ole juurikaan seurannut osakekurssien kehitystä. Yhtenä iltana avatessani Nordnetin mobiilisovelluksen huomasin salkun arvon kehittyneen railakkaasti ylöspäin. Brexitin aiheuttama pelko oli jo ainakin osakekursseissa päässyt unohtumaan.

Mielestäni koko maailmantaloudessa on kuitenkin vielä paljon huolenaiheita Britannian EU-eron lisäksi: ennätyskorkeat arvostukset suhteessa tuloksiin, Kiinan ontuva talouskasvu, Euroopan pankkien jatkuva kehno tila, osakkeiden arvostusta nostava alhainen korkotaso, joka noustessaan aiheuttaa pääomien siirtymistä muihin omaisuuslajeihin. Nämä vain muutamia mainitakseni.

Markkinat kuitenkin porskuttavat

Oma salkkuni nousi kuun puolenvälin seurannassa uuteen ennätyslukemaan, pitkälle yli 150 000 euron. Sen myötä kokonaisvarallisuuskin ponnahti kokonaiset 10 000 euroa yhdessä kuukaudessa! Oikein mielenkiintoista. Osakesalkussani lepäsi jälleen yli 8000 euroa käteistä odottamassa ostopaikkoja. Sen sijaan myyntipaikkoja oli selkeästi aukeamassa, koska oma näkemykseni mukaan pessimismi tulisi palaamaan edellä mainittujen syiden johdosta.

Siksi päädyin tekemään kaksi myyntiä. Satelliittisalkustani myin vihdoin voitolle kohonneet Outotecin osakkeet. Kaksista tulosta en tällä sijoituksella tehnyt: nettona 3,5 % tuotto ja annualisoituna 4,7 %. Olin ostanut Outotecia kahdesti, ensimmäisen kerran elokuussa 2015 ja toisen kerran joulukuussa 2015. Satelliittisalkkuuni jäi vielä HKScanin osakkeet 3,16 euron hankintahintaan. Outotecin myynnin jälkeen erilinen satelliittisalkkuni nousi yli 300 euroa voitolle 2500 euron pääomalla.

Ydinsalkustani myin Ramirentin, jonka olin ostanut osinko-ostoksena maaliskuussa 6,19 euron hintaan. Sain keväällä osinkoa 45 euroa ja nyt myin osakkeet 7,38 euron hintaan. Osinko mukaanluettuna tuottoa tuli 17,2 % ja annualisoituna 52 %. Ydinsalkussani oli vielä useiden vanhojen satelliittisijoitusten lisäksi esimerkiksi Kemira, jota en myynyt hyötyäkseni kurssikehityksen mahdollisesti jatkaessa nousu-uralla.

Mitä seuraavaksi?

Pohdin myös amerikkalaisen Coachin myyntiä. Yhtiö oli ainoa amerikkalainen satellittisijoitukseni nykyisessä "osinkosalkussani", jota hiljalleen pyrin puhdistamaan luonteeltaan enemmän spekulatiivisista sijoituksista tai vähemmän laadukkaista yhtiöistä. Coachin myynti antaisi mahdollisuuden reagoida mahdolliseen kurssilaskuun Yhdysvaltain markkinoilla. Nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla en ole halukas lisäämään dollareita salkkuuni. Sen sijaan vaihdan tällä hetkellä jatkuvasti euroja kruunuiksi hyötyäkseni heikentyneestä kruunusta.

Loma-ajatuksissa olen myös pohtinut suunnitelmaa seuraavalle 12 kuukaudelle. Haluan saada kaiken pääoman, omistusasuntoa lukuunottamatta, tuottamaan kassavirtaa. Siksipä aion jatkaa esimerkiksi muinaismuistona olevien Danske Bankin rahastojen myyntiä. Niiden arvo on tällä hetkellä 3000 euroa. Aion jälleen nostaa, sisäisenä velkana, osakesalkkuuni kertyneen käteisen sekä hieman superluottoa tehdäkseni yhden suuremman hankinnan uuteen omaisuuslajiin.

***
Seuraa blogia myös Facebookissa.

Miten menee satelliittisalkullani?

Avasin erillisen tilin satelliittisijoituksilleni vuonna 2015. Tavoitteenani oli selkeästi eriyttää osinkotuloihin tähtäävä ydinsalkku ja lyhyempikestoisiksi sijoituksiksi tarkoitetut satelliittisijoitukset. Siirsin uudelle tilille 2000 euroa alkupääomaksi. Vuoden lopussa lisäsin salkkuun 500 euroa lisää pääomaa myytyäni Sanoman osakkeet verovähennyksiksi viime vuoden lopussa.

Ensimmäiset sijoitukseni satelliittisalkussa olivat Stockmann ja Ramirent. Ensialkuun sijoitukset näyttivät menevän mönkään, mutta kurssit kääntyivät onnekseni nousuun. Irtaannuin sijoituksista sopivassa kohtaa kohtuullisella tuotolla:

Stockmann (entry 7,47; exit 8,14)
Sijoitusaika: 4 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 54 €
Annualisoitu tuotto: 14,9 %

Ramirent (entry 6,74; exit 7,77)
Sijoitusaika: 2 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 140 €
Annualisoitu tuotto: 58,4 %

Näiden sijoitusten jälkeen tein kaksi dramaattista virhettä. Ostin Outotecin ja YIT:n osakkeita. Siinä kohtaa meni pahasti pieleen. Outotecia ostin yli 5 euron kurssiin. Oston perusteeksi ajattelin suurta lyhyeksimyytyjen osakkeiden määrää, mikä olisi voinut toimia katalyyttinä kurssinousulle, jos yritys olisi pystynyt yllättämään markkinat. YIT:n kanssa laskin Venäjän tilanteen helpottamisen varaan.

Trendiä vastaan ei kuitenkaan kannata koskaan taistella.

Spekulatiivisella sijoittajalla on oltava kurinalainen ja automatisoitu tapa irtaantua ajoissa sijoituksesta, joka kääntyy tappiolle.

Huhtikuun puolivälissä satelliittisalkun saldo näyttää noin 2400 euron saldoa, oman pääoman ollessa 2500 euroa. Onnekseni YIT:n kurssi kohosi huhtikuun alussa ja jatkoi tietään ylöspäin. Olinkin pääsemässä YIT:stä osinkojen kera voitolla eroon.

Vaikka satelliittisijoitukset tuntuvat enemmänkin veikkaukselta kuin sijoittamiselta, aion edelleen jatkaa kokeilua. Olen itseasiassa aloittanut hieman opiskelemaan lyhyen kaupankäynnin perusteita arvioidakseni voisinko poimia jotain hyödyllistä osinkosijoitusstrategiani rinnalle. Vaikka uskon vahvasti osinkosijoitusstrategian olevan minulle sopivin, tuottoisin ja pitkällä aikavälillä toimiva, katson, että voisin hyödyntää spekulatiivisessa sijoittamisessa osakkeiden seuraamiseen käyttämääni aikaa ja vaivaa.

Kuten kaikessa sijoittamisessa, siihenkin on ensin löydettävä oikea tapa ja strategia.

Pomppu alkuvuoden kuopasta

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2016

Maaliskuun alussa pörssikurssit osoittivat pieniä piristymisen merkkejä. Ostin pitkään sijoituskohdetta odottaneilla dollareilla lisää WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osingonmaksajiin sijoittavaa ETFää, joka oli noussut muutaman dollarin alkuvuoden alimmalta tasoltaan. Ennen lisäystä 32 dollarin hintaan keskiostohintani oli 53 dollaria. ETFän hajautus yli 300 osakkeeseen ja lähes 6 prosentin osinkotuotto houkuttelivat ottamaan tiedostetun riskin kehittyvien markkinoiden epävarmuuden suhteen.

Kuun puolivälissä ostin keväisenä ”osinko-ostoksena” Ramirentia. Osto oli luonteeltaan spekulatiivinen. Sain oikeuden osinkoon, mutta kurssi suuntasi pian osingon irtoamisen jälkeen laskuun, vaikka varsinaisena osingon irtoamispäivänä kurssi laski vain puolet osingosta. Mikäli markkinoiden trendi olisi edes hieman nousujohteinen, yhtiön kohentuva liiketoiminta tulisi mielestäni mahdollistamaan myös irtaantumisen pienellä myyntivoitolla.

Vaikka olin aiemmin vannonut, etten enää ostaisi Nokian osakkeita lisää, ostin pienen 150 kappaleen erän ennen pääsiäistä. Kaupan perusteena oli patenttikorvausuutisten jälkeen painunut osakekurssi, kohtuullisen hyvä osinko ja tahtoni päästä sijoituksesta pienellä voitolla vihdoin eroon. Olisin valmis odottamaan vielä tovin – olinhan seuraillut sijoittajana Nokian vaiheita jo vuodesta 2009.

Lunastin ulkomaiset eläkesäästöni ja kärsin 60 % veron nahoissani. Tärkein syy tähän oli ottaa varat oman sijoitusstrategian piiriin ja luoda niillä kassavirtaa. Lisäksi en halunnut jättää varoja odottamaan tuntematonta eläkeikää – olisiko varoja hallinnoiva yhtiö edes olemassa 40 vuoden päästä, kun olisin oikeutettu niistä nauttimaan? 4000 euron summasta laitoin 1000 € sisäisen velkani lyhentämiseen, tein 1000 € talletuksen osakesalkkuuni ja puolet talletustilille odottamaan seuraavaa sijoituskohdetta.

Kokonaisuudessaan markkinat ja salkkuni ottivat maaliskuussa melkoisen loikan alkuvuoden laskun jälkeen. Osakesalkkuni arvo nousi ensimmäistä kertaa yli 140 000 euron ja kokonaisvarallisuuteni kohosi tämän ansiosta täpärästi yli 240 000 euron. Vasta marraskuussa varallisuuteni oli läpäissyt 220 000 euron rajan. Yksi kymmentuhannen raja jäi seurannassa vallan välistä. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti vaikuttaa hiljalleen kiihtyvän.

Vuoden alun salkun ja varallisuuden kehitys.