Kemira ulos ja Terveystalo sisään

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2020

Ostin lisää Neleksen osakkeita heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olin myös ostanut lisää Metson osakkeita jo tammikuussa saadakseni irtautumisessa enemmän Neleksen osakkeita. Molempia päätöksiä voi pitää jälkikäteen onnistuneina, kun AlfaLaval ilmoitti tehneensä Neleksestä ostotarjouksen. Harmi vain, että ostin Nelestä ainoastaan 150 kappaletta. Sinänsä olen kaupassa myös ostavana osapuolena, koska olen ollut AlfaLavalin omistaja vuodesta 2016 ja kasvatin omistusta toukokuussa. Olisin mielelläni omistanut Nelestä pitkään ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka yrityskauppa kehittyy Valmetin pyristellessä vastaan.

Palasin myös takaisin Terveystalon omistajaksi 8,7 euron tasolla. En päässyt osalliseksi osakkeen kurssinoususta huippulukemiin 12 euron kieppeille ostaessa ja myydessä osaketta vuoden alkupuolella kolmeen kertaan 7,5 ja 8,5 euron välimaastossa. Nyt kurssi liikkui jälleen reilusti alle yhdeksässä eurossa. Vaikka Terveystalonkin liiketoiminta on kärsinyt hieman odottamattomasti koronasta, uskon, että yhtiön liiketoiminta on perusvarmaa ja suhdannekestävää. Liiketoimintaa tukevat muutamat vahvat trendit kuten väestön ikääntyminen ja julkisen terveydenhuollon heikko taso korkeasta verokannasta huolimatta. Olen valmis lisäämään omistustani, jos kurssi jostain syystä laskee lähemmäksi kahdeksaa euroa.

Kuun lopussa myin Kemiran osakkeet 11,8 euron hintaan. Kemira on yleensä kärsinyt heikkenevästä dollarista ja osakemarkkinoilla yleisesti aletaan odottaa korjausliikettä. Olen jälleen valmis ostamaan Kemiran takaisin noin euroa alempana. Vaikka Kemira julkaisi ihan hyvän osavuosituloksen, pyrin aina välillä hyötymään osakkeiden hintaliikkeistä. En näe Kemiraa välttämättä pysyvänä osana salkkuani, koska kemianteollisuudesta minulla on salkussa BASF ja myös ExxonMobililla on merkkittävää kemian liiketoimintaa. 

Heinäkuussa yksikään kotimainen yhtiö ei tilittänyt osinkoa. Vuodesta 2020 onkin vaarassa tulla laiha osinkovuosi. Useat amerikkalaiset yhtiöt puolestaan tilittivät kvartaaliosingon. Esimerkiksi amerikkalainen Carrier maksoi ensimmäisen osinkonsa itsenäisenä yhtiönä. Sen osakekurssi on kehittynyt erittäin hyvin ostettuani Carrieria pian sen jälkeen, kun yhtiö irtaantui United Tecnologiesista. Salkun arvo jatkoi heinäkuussa nopeasti ylöspäin. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo ylsi 245 000 euroon ja kokonaisvarallisuus yli 450 000 euroon.

***

Kohta markkina voi tarjota taas ostopaikkoja. Lue Vaurastumisen välineet ja valmistaudu.

Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***

Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

Onko vihdoin aika suunnata katse Afrikkaan?

Kun markkinat seuraavat Teslan, Googlen, Microsoftin ja Amazonin uusia kurssiennätyksiä, minä uskon edelleen järkähtämättömästi arvo- ja osinkosijoittamiseen. Monet markkinakommentaattorit enteilevät rotaatiota takaisin kasvuyhtiöistä arvo-osakkeisiin. Mitä korkeammalle tekno-osakkeet kiipeävät sitä alhaisemmiksi niiden tuotto-odotukset käyvät. Amerikkalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten yhtiöiden lisäksi olen kääntänyt katseeni Afrikkaan. Mantereeseen, jonka väestönkasvu on nopeaa, toimintaolosuhteet haastavat ja luonnonvarat suunnattomat.

Afrikasta on povattu sijoittajille pitkään uutta Aasiaa, mutta lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Koronakriisin seurauksena sijoittajat ovat vetäneet markkinoilta pääomia ja osakekurssit ovat laskeneet entisestään, eivätkä ne ole palautuneet kehittyneiden markkinoiden tapaan. Sijoitusteesini perustuu siis mantereen osakemarkkinoiden historiallisen alhaiseen arvostustasoon, nopeaan väestönkasvuun ja kehitykseen sekä siihen odotukseen, että ulkomainen pääoma jonain päivänä palaa mantereen osakemarkkinoille.

Koska Afrikkaan on vaikea sijoittaa suoraan, olen lähtenyt sijoittamaan Afrikkaan helpoimmalla tapaa hyödyntäen kahta Nordnetin valikoimasta löytyvää rahastoa. Molempiin rahastoihin voi sijoittaa ilman välityspalkkiota ja kertasijoituksen suuruus voi olla viidestätoista eurosta ylöspäin. Koska tykkään painella nappeja, olen lähtenyt liikkeelle varovaisesti sijoittaen alkuun vain hyvin pienen summan suhteessa koko osakesalkkuuni. Tein kahteen rahastoon molempiin parinsadan euron alkusijoituksen ja aion lisätä molempiin parikymppiä viikossa. Näin en myöskään makuuta pääomaa liiaksi omaisuuserässä, jonka valoisa tulevaisuus on todennäköisesti vielä vuosien päässä.

Millaisilla rahastoilla voi sijoittaa Afrikkaan?

DWS Africa

Luxemburgilaisen DWS:n Afrikka rahasto sijoittaa koko Afrikan mantereelle, mutta rahaston fokus on maissa kuten Etelä-Afrikka, Ghana, Egypti ja Nigeria. Rahaston sijoituksista noin 35 prosenttia on Egyptissä. Rahaston hallinnointipalkkio on kahdesta rahastosta alhaisin, 1,75 prosenttia, ja sen hallinnoitavat varat ovat hieman yli 30 miljoonaa euroa.

Rahaston sijoituksista kolmannes on rahoitusalan yhtiöissä ja noin neljännes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurin sijoitus on egyptiläinen kiinteistöyhtiö Orascom Development. Suurimpiin sijoituksiin lukeutuvat myös esimerkiksi kenialainen teleyhtiö Safaricom ja marokkolainen vähittäiskauppayhtiö Label Vie.

DWS African 10 vuoden kehitys.

Tundra Frontier Africa Fund

Ruotsalaisen Tundra rahastoyhtiön Afrikka rahastolla ei ole kymmenen vuoden tuottohistoriaa, mutta sen arvo on noin puolet alempana kuin viisi vuotta sitten. Rahasto on perustettu vuonna 2013 ja sen hallinnoitavat varat on ainoastaan 3 miljoonaa euroa. Rahaston 2,5 prosentin hallinnointipalkkio on korkea. Sitä luonnollisesti selittää haasteellinen kohdemarkkina. Se on rajannut kohdemarkkinoidensa ulkopuolelle Etelä-Afrikan ja arabiankieliset maat paitsi Egyptin. Rahaston sijoituksista yli 40 prosenttia on Egyptissä ja 20 prosenttia Nigeriassa.

Rahaston sijoituksista puolet on rahoitusalan yhtiöissä ja lähes viidennes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurimpiin sijoituksiin lukeutuu esimerkiksi nigerialainen Zenith Bank, Ghanan Unilever ja egyptiläinen maitotuotteiden valmistaja Obour Land.

Tundra Frontier African 5 vuoden kehitys.

Vaikka molempien rahastojen sijoituksista huomattava osa on Egyptissä, kahden rahaston suurimmissa omistuksissa ei ole juurikaan päällekkäisyyksiä. DWS:n rahasto painottaa enemmän Afrikan pohjoisosaa kun taas Tundran rahasto keskittyy Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Eri mantereista Afrikkaan kohdistuu ehkäpä eniten erilaisia riskejä: valuuttariskit, poliittiset ja taloudelliset riskit ovat kaikki korkeat. Aion kuitenkin nyt nähdä Afrikassa enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia. Tavoitteenani on rakentaa molempiin rahastoihin parintonnin suuruinen positio noin vuoden aikajänteellä.  Vaikka minulla ei ole vielä exit-strategiaa, sijoituksella Afrikkaan haen voimakasta arvonnousua.

***

Ota sijoittamisen perusteet haltuun ennen Afrikkaa, lue Vaurastumisen välineet.

Salkku palautuu hitaasti

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2020

Tein kesäkuun osakeostot kuun alussa. Tein pienet lisäykset sekä Tikkurilaan että Oriolaan. Perusteet olivat yksinkertaiset mutta osittain spekulatiiviset. Molemmissa yhtiöissä on vihdoin näköpiirissä liiketoiminnan käänne parempaan. Pidän Oriolan liiketoimintaa hyvin riippumattomana suhdanteista, vaikka sen liiketoimintaympäristö erityisesti Ruotsin apteekkimarkkinoilla oli haastava. Tikkurila voisi puolestaan hyötyä lyhyellä aikavälillä liikkumisrajoituksista: ihmiset viettävät aikaa kotona ja mökeillä ja kunnostavat niitä. 

Tukholman pörssistä tein lisäyksen IT-konsulttiyhtiö Knowitiin, vaikka se ilmoitti keskeyttävänsä osingonmaksunsa vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Olin ostanut Knowitia ensimmäisen kerran vuonna 2015 55 kruunulla. Nyt tein oston hieman yli 150 kruunun hintaan. Teesini Knowitin kohdalla on se, että koronavaikutukset yhtiöön ovat rajalliset, digitalisaation yleinen kasvu tukee liiketoiminnan myönteistä kehitystä ja yhtiön vahva taloudellinen kehitys kielii jonkinasteisesta kilpailuedusta. Uskon, että hyvän taloudellisen asemansa ansiosta Knowit palaa maksamaan osinkoa jo tämän vuoden aikana.

Aivan uutena ostoksena hankin salkkuuni ruotsalaisen Dustinin, joka myy IT-tarvikkeita pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Dustin on ostanut useita yrityksiä rakentaakseen laitemyynnin ympärille myös palvelutarjontaa. Yritys on kuitenkin pääasiassa logistinen linkki satojen laitevalmistajien ja tuhansien yritysten välillä. Koronalla on selkeä vaikutus yhtiön liiketoimintaan, mutta se on selkeästi huomioitu myös Dustinin osakekurssissa. Swedbankin mukaan myynnin lasku oli odotettua pienempi heinäkuun alussa julkaistun osavuosituloksen perusteella.

Kuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo nousi noin 20 000 eurolla verrattuna toukokuuhun. Salkun arvo on yhä noin 40 000 euroa alempana kuin helmikuun huippulukema. Suurimmat syyt tähän lienee suuri paino suomalaisissa osakkeissa ja valmistavan teollisuuden yhtiöissä sekä osittain väärät ja liian nopeat panostukset keskellä maalis-huhtikuun koronalaskua. Omaisuuteni arvo palasi kurssinousun myötä hieman yli 430 000 euroon. Vuokrattuani omistusasuntoni omaisuuteni kasvaa jatkossa piirun aiempaa nopeammin.

***

Osta helppoa ja hyödyllistä kesälukemista. Hanki Vaurastumisen välineet.