Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***

Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.