Osakekauppaa tankkien siirtyessä asemiin

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2022

Ennen Venäjän hyökkäystä

Kuun alkupuolella ostin takaisin erät Wärtsilää ja Vincitiä. Ensimmäistä olin myynyt pari erää ja jälkimmäistä erän viime vuoden puolella merkittävästi korkeampaan hintaan. Wärtsilä ei vaikuta kovinkaan edulliselta ja uskon, että kannattamatonta energiavarastointiliiketoimintaa on vaikea saada kannattavaksi keskipitkällä aikavälillä. Vincit on ainakin verrokkeihin nähden suhteellisen edullinen ja mielestäni yhtiö sai ostettua Bilotin oikealla hetkellä sen ollessa vaikeuksissa. Sekä Wärtsilän että Vincitin osakkeet vaikuttivat ylimyydyiltä tulokseen nähden. Katsotaan josko saataisiin pieni pomppu niin todennäköisesti saatan myydä osakkeet pois.

Myin puolet amerikkalaisesta Flowers Foodsista, joka oli ruokaosakkeiden vanavedessä saavuttanut mielestäni liian korkeat kertoimet taloudelliseen kehitykseen nähden. Vuodesta 2016 lähtien omistetusta Flowersista kotiutui lähes 90 prosentin myyntivoitto. Kuun puolivälissä myin Virtu Financialin osakkeet huippukurssiin. Yhtiö oli tyypillisesti erinomainen suoriutuja volatiileissa markkinatilanteissa, mutta minulla jäi osakkeita onneksi toiseen salkkuun. Kotiutin voitot 24.2. myös Pfizerista, joka oli lasketellut jo pitkään huipputasoltaan. Myin myöhässä, mutta maailman huomio suuntautui koronasta Ukrainan sotaan. 

Myin Fortumin osakkeista kolmasosan. Korruptioepäilyt, Ukrainan kriisin kärjistyminen ja poliittiset riskit voivat asettaa lisää myyntipainetta osakkeelle. Lisäksi lienee edelleen epäselvää, mikä on Uniperin rooli Fortumin tulevaisuudessa ja mikä on kaasuputken avaamisen jatkuvan viivästymisen taloudellinen vaikutus Uniperiin. Tilanteesta riippuen saatan ostaa osakkeet takaisin alemmalta tasolta. Fortumin lisäksi leikkasin myös Kesko positiosta siivun pois. Se tapahtui myöhässä, kun kaavailin myyntiä jo elokuussa.

Myin vuoden 2022 siivousohjelmaan kuuluneen Panostajan osakkeet reilulla tappiolla. Otsikkotasolla en pidä yhtiön uudesta strategiasta, jonka on määrä keskittyä arvonluontiin palvelu- ja ohjelmistoyhtiöillä. Vaikka Panostajalla on jo ohjelmistoyhtiöomistuksia, esimerkiksi Oscar Software, kuulostaa strategia olevan uudistumassa ainakin vuosikymmenen myöhässä. Ostin ensimmäiset Panostajat, onneksi vain pienen erän, vuonna 2011 liian tyyriiseen hintaan. Lohdutuksena voidaan pitää vain sitä, että osingot huomioiden sijoitus jäi vain kahdeksan prosenttia tappiolle. Rahat olisi toki kannattanut olla sijoitettuna toisaalle.

Salkun keventämisen vastapainoksi ostin hieman liian varhain Nelestä ja Sitowisea. Neleksen kautta arvioin saavani Valmetin osakkeita minulle sopivalla diilillä ja ero Valmetin ja Neleksen välillä oli 30-40 % suurempi kuin esimerkiksi lokakuussa. Jälkikäteen katsottuna maksoin osakkeista liikaa. Sitowiseen tein pienen lisäyksen 6,85 euron hintaan. Olin arvellut, ettei Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen

Olin asettanut panokseni pitkälti niin, että oletin ettei kriisi kärjistyisi sodaksi saakka. Kuten edeltävästä voi todeta, tein paljon myyntejä, mutta koetin myös ostaa houkuttelevasti hinnoiteltuja osakkeita. Hyökkäyksen alkamisen jälkeen ostin takaisin Fortumia, mutta myin osakkeet pienellä voitolla päivänsisäisesti pois. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Ostin myös ruotsalaista Ferronordicia, joka myy raskasta kalustoa Venäjällä. Sekin olisi kannattanut myydä 17 prosentin tuotolla päivänsisäisesti, mutta en sitä valitettavasti tehnyt. Ferronordicin tilanne on pahentunut entisestään ja osakkeista luultavasti kannattaisi luopua ja odottaa tilanteen selventymistä. En myöskään reagoinut Nokian Renkaiden kohdalla riittävän ajoissa ja se on osoittautumassa isoksi virheeksi. Optimisteilla on ollut haastavat viikot.

Tätä kirjoittaessa olen tehnyt muutamia ostoja maaliskuun ensimmäisinä päivinä, mutta jätetään niiden käsittely seuraavaan katsaukseen. Helmikuun puolivälin kirjanpidossa ei vielä näkynyt sodan vaikutuksia, mutta toki vuoden alusta jatkunut alamäki. Osakesalkun arvo laski 397 000 euroon, tasolle jolla se oli ollut viimeksi kesäkuussa 2021. Kokonaisvarallisuus kirjautui lukemaan 660 000 euroa, jolla se oli ollut viimeksi elokuussa 2021.

***
Osakekurssien lasku avaa mahdollisuuksia. Ota haltuun sijoittamisen perusteet.

Murskaako nettikauppa useat sijoitukseni?

Olen sijoittanut useaan vähittäiskaupan tai tukkukaupan yhtiöön. Lisäksi useat eri omistamani yhtiöt ovat voimakkaasti riippuvaisia vähittäiskaupasta. Erityisesti tällä hetkellä kaupan alaa pidetään vaikeana sijoituskohteena. Lukuisat amerikkalaiset vähittäiskaupan ketjut sulkevat kilpaa kauppojaan: Sears, Macy's, Kohl's, Walmart, Staples ja lista jatkuu. Esimerkiksi vuonna 1921 perustettu kodinelektroniikan auppias Radio Schack sulkee vuonna 2017 552 myymälää.

Miten omat kaupan alan sijoitukseni tulevat pärjäämään tässä muutoksessa? Seuraavaksi pohdintoja yrityksittäin.

Hennes&Mauritz ja Coach

H&M ja Coach jakelevat tuotteitaan oman jälleenmyyntiverkoston kautta, H&M täysin ja Coachin myynnistä reilusti yli puolet tulee omien myymälöiden kautta. Verrattuna puhtaaseen vähittäiskauppaan, molemmat yritykset valmistavat tai valmistuttavat myymänsä tuotteet. Siksi en välttämättä edes kutsuisi H&M:ää ja Coachia vähittäiskaupan yhtiöiksi. Pikemminkin ne myyvät tuotteensa omaa jakelukanavaa pitkin.

Uskon, että vaate- ja muotikaupassa niin sanottu omni-kanavamalli tulee menestymään tulevaisuudessa. Netti- ja kivijalkakauppa tulevat tarjoamaan yhdistelmän, jolla muotikauppiaat voivat menestyä Amazonin kaltaisia yrityksiä vastaan. On kuitenkin todennäköistä, että kivijalkaliikkeiden määrä tulee vähenemään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa.

Byggmax ja Fielmann

Sekä Byggmaxilla että Fielmannilla on valtavirrasta eroava liiketoimintamalli. Byggmax operoi rautakauppoja kuten Lidl ruokakauppoja. Byggmax on ostanut muutaman rautakauppaan keskittyneen nettikaupan oman verkkokauppansa rinnalle. Myös rautakauppa tulee varmasti kasvamaan verkossa, mutta tyypillisesti tuotteiden hankinta vaatii katselua, kokeilua ja neuvontaa, esimerkkinä vaikkapa maalit.

Fielmannin liiketoimintamalli on hyvin samantapainen kuin Hennes&Mauritzin. Se suunnittelee, valmistaa ja jakelee silmälaseja omien myymälöidensä kautta, keskittyen edullisempaan hintasegmenttiin yhdistettynä optikkopalveluihin. Kuten H&M, Fielmann kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti avaamalla myymälöitä uusiin tointamaihin. Tämä voi olla riski, jos yhtäkkiä ihmiset voivat saada optikkopalvelut netistä ja sovittaa laseja siellä. Kun mahdollisesti pohditte Silmäaseman antiin osallistumista, kannattaa vertailun vuoksi tutustua Fielmanniin.

Kesko ja Walmart

Kauppiasmallinsa vuoksi Kesko on haavoittuvaisempi nettikaupalle kuin muut kaupan alan suuret toimijat. On vaikea saada satoja kauppiaita sellaisen mallin taakse, joka voi olla haitallinen yksittäisen kauppiaan liiketoiminnalle. Kesko on mielestäni muuntautumassa sijoittajan ja nettikauppaan liittyvän riskiprofiilin kannalta turvallisempaan suuntaan. Onnisen oston myötä Keskon liiketoiminta nojaa entistä enemmän ammattilaiskauppaan. Ruoka-, auto- ja rautakauppa tulevat suurimmaksi osaksi käymään vielä kivijalasta.

Amazonin ja Walmartin taistoa kuvataan usein erityisesti amerikkalaisissa talousuutisissa. Amazon on jatkuvasti siirtynyt yhä enemmän tuotealueille, jotka ovat olleet Walmartille tärkeitä. Jäljellä taitaa enää olla elintarvikkeet, joihin Amazon on jo alkanut ottaa ensiaskeleita. Taistelussa Amazonia vastaan Walmartilla on käytettävissään valtavat taloudelliset voimavarat, volyymit ja jakeluverkosto. Itseasiassa vuoden 2016 lopussa Walmartin verkkokauppa kasvoi nopeammin kuin Amazonin. Vuonna 2016 Walmart osti Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan nettikaupan Jet.comin.

Bufab

Ruotsalainen Bufab palvelee täysin yritysasiakkaita. Se myy erityisesti teollisille yrityksille niiden tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, kuten esimerkiksi ruuveja, pultteja ja muita kiinnitystarvikkeita. Myös Bufab valmistaa itse viidesosan myymistään tuotteista. Bufabin myymät tuotteet ovat välttämättömiä sen asiakkaille, muttei tuloksen kannalta niin merkityksellisiä, että asiakkaat näkivisivät suuresti vaivaa tuotteiden hankintaan. Mikäli Bufab kykenee palvelemaan asiakasta niin, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ei nettikauppa varsinaisesti ole suurehko uhka yhtiölle.

Yhteenveto

Koen, että sijoitukseni, jotka luokittelen kaupan alan yhtiöiksi, ovat kohtuullisen hyvissä asemissa. Kesko ja Walmart tulevat varmasti olemaan kovilla nettikauppaa vastaan. Molemmat tekevät kuitenkin voimakkaita panostuksia verkkokaupan kasvattamiseen. Uskon, että yhtiö joka omistaa asiakkaan mielen hallitsee tavarakauppaa, tapahtui se sitten kivijalkakaupassa tai Internetissä. Jos mietin kirjan ostamista menen todennäköisesti verkossa Amazoniin tai Adlibrikseen.

Kirjat ja elektroniikka siirtyivät ensimmäisenä verkkokauppaan, koska niiden hankinta netissä oli helpointa. Nykyistä suurempi osa muiden tuoteryhmien myynnistä tulee varmasti siirtymään nettiin. Vielä tänään useiden tuotteiden hankinta on kuitenkin hankalaa verkossa.  Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset voivat muuttaa tämän. Itse tarkkailen tilannetta ja pyrin profiloimaan kaupan alan sijotiuksiani entistä enemmän kohti b2b kauppaa.

Miten varautua verkkokaupan kasvuun?

1. Sijoita suoraan verkkokauppaan, jos tunnistat voittajan ja hyväksyt matalan kannattavuuden.
2. Siirrä sijoituksia enemmän b2b kauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
3. Keskity yhtiöihin, jotka pärjäävät muilla kilpailutekijöillä kuin hinnalla tai myyvät tuotteita, jotka on vaikea ostaa netistä.

***

Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.

Omistan Stockmannia, käyn Tokmannilla

Kesälomaillessani Suomessa huomasin käyväni useasti Tokmannilla hankkimassa kulutustavaroita kesälomailuun, käyttötavaroita kotiin ja jopa elintarvikkeita päivittäiseen käyttöön. Sijoittajaa opastetaan usein sijoittamaan sellaisiin yhtiöihin, joiden tuotteita tai palveluita itse käyttää. Tämä voi johdattaa hyvien sijoitusten jäljelle, mutta sääntöä kannattaa tuskin kovin kirjaimellisesti noudattaa.

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevan on hyvä olla kulutustottumuksissaan ja -käyttäytymisessään valistuneempi. Säästämisen yhtälön, pidättäytymisen, tyytymisen ja vertailun, toteuttaminen on tärkeä osa vauhdiikkaampaa vaurastumista. Siksipä käyn Stockmannin sijasta Tokmannilla ja Keskon kauppojen sijasta Lidlissä.

Miksi olen sijoittanut Keskoon ja Stockmanniin? Suuri osa kansalaisista ei ole aivan yhtä huolellisia kulutustottumuksissaan kuin vauhdikasta vaurastumista tavoitteleva. Osa osakesijoittamisen luonnetta on olla yhtiöiden omistaja, joka hyötyy taloudellisen arvon siirtämisestä yhtiön asiakkailta osakkeenomistajille. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on maksimoitava markkinoilta saatavissa oleva hinnan ja volyymin yhdistelmä.

Vaurastumista tavoittelevan on kuluja minimoidessaan ja säästämistä maksimoidessaan valittava, missä omat ostoksensa tekee. Useampi Stockmannin asiakas varmasti ostaa mielihyvää ja statusta asioidessaan näkyvillä paikkoilla sijaitsevissa tavarataloissa. Minulle mielihyvää tuottavat edulliset hankinnat ja statusta rakennan taloudellisen riippumattomuuden ympärille: eräänä päivänä joku saattaa kummastella kuinka nukun hivenen pidempään ja ehdin rauhassa lukea aamun uutiset. Siten voin sijoittaa Stockmanniin mutta asioida Tokmannilla.

Tokmanni kohtaa helposti haasteita oman imagonsa kanssa. Tokmannilla asioinnilla harva ylpeilee sijoittajapiireissäkään. Tokmannilta löytyy kuitenkin paljon brändituotteita ja jos ei edullisempaa ole saatavilla voi sijoittaja ostaa Procter&Gamblen, Pepsin tai vaikkapa J&J:n tuotteita.

***

Sijoittaminen puhtaasti hintajohtajuusstrategiaa toteuttavaan yhtiöön on haastavaa. Erityisesti vähittäiskaupassa yhtiöillä usein on tendenssi siirtyä laatumielikuvassa ja hintakategoriassa ylöspäin. Tämä mahdollistaa korkeamman marginaalin, markkinaosuuden ja laajemman asiakaspohjan. Tähän suuntaan voi nähdä myös Lidlin ja Nordnetin kulkevan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pyrin "Kauppa" divisioonassani siirtymään murroksessa olevasta vähittäiskaupasta enemmän kohti b2b kauppaa (esim. Bufab).

Tukholman pörssistä olen seurannut Byggmaxia, jonka voi nähdä olevan rautakaupan Aldi/Lidl. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti ja maksanut samalla kohtuullista osinkoa. Strategiallaan Byggmax varmasti kykenee ottamaan mukavan osuuden rakennustarvikekaupasta. Maantieteellisellä kasvulla Pohjoismaissa on rajansa: toivottavasti he kuitenkin noudattavat toimintatapaansa kurinalaisesti ja pitkäjänteisesti. Epäonnekseni Byggmaxin osakekurssi ponnahti alkuvuoden 50 kruunun tasolta nopeasti 75 kruunuun.

17 - Osinkokevään opetus

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni on vähitellen suuntautunut vahvasti kohti amerikkalaisia sijoituksia. Dollarimääräisten sijoitusten osuus salkusta on kasvanut lähes 40 prosenttiin. Ruotsalaiset sijoitukset näyttelevät seitsemällä prosentilla vielä vähemmistöä. Edessä oleva kaksijakoinen osinkokevät ja markkinoiden suuri volatiliteetti eli heilunta ovat molemmat hyvä osoitus, kuinka suuri merkitys on hajauttaa eri markkinoille, eikä jättäytyä kotimarkkinoiden varaan. Kurssien ja tulosten laskiessa useat suomalaiset osakkeet jättävät omistajan leikatuilla tai lakkautetuilla osingoilla vaille tuottoa. Amerikkalaiset osinkoaristokraatit sen sijaan jatkavat tasaista palkitsemistaan.

Salkkuyhtiöistäni Oriola-KD ja Panostaja ovat ilmoittaneet jättävänsä omistajan vaille vuosittaista palkanmaksua. Sanoma ja YIT ovat ilmoittaneet rajusta leikkauksesta osingomaksussaan. Stockmannin, Nokian ja HKScanin osingot ovat vähintäänkin epävarmoja. Onneksi salkustani löytyy myös osingonkasvattajia, kuten NesteOil ja Kesko. Useat yhtiöt pitävät osingon ennallaan, kuten UPM-Kymmene.

Ennen tulosjulkistusta Oriola-KD:n kurssi oli noussut keskiostohintani tasolle. Se olisi ollut erinomainen tilaisuus luopua kehnosti suoriutuvasta yhtiöstä. Osinkosijoittajalle osingonleikkaus on usein erittäin hyvä peruste myydä osakkeet. Vuonna 2014 uusi ennätysmäärä salkkuyhtiöitäni jättää osingonmaksun väliin, vaikka kokonaisuudessaan Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat osingonmaksuaan viime vuodesta.

Kotimaiset osakkeet tarjoavat korkeampaa, mutta epätasaisempaa osinkokyytiä. Osinkosijoittajalle hajautuksen merkitys on siten suuri. Mikäli yksi sijoituskohde leikkaa osinkoaan ja olet sijoittanut suureen määrään eri osakkeita (yli 10), sen vaikutus koko salkun osinkotuottoon on vähäisempi. Amerikkalaisilla laatuyhtiöillä osinkotuotto on sijoitushetkellä matalampi, mutta se kasvaa osinkonmaksun kasvaessa ja omien osakkeiden takaisinoston seurauksena, jolloin osinkokohtaisella tuloksella on paremmat kasvuedellytykset.

Siten tasaisen ja kasvavan osinkovirran tavoittelussa on tärkeää:

1. Omistaa lukumääräisesti riittävän suuri määrä eri osakkeita. Mikäli olet sijoittanut tasaisesti kymmeneen yhtä suurta osinkoa maksavaan osakkeeseen, yhden yhtiön osingon jäädyttäminen leikkaa 10 prosenttia osinkotulostasi. Jos olet sijoittanut kahteenkymmeneen osakkeeseen, tarkoittaa se vain 5 prosentin leikkausta osinkotulostasi.
2. Kiinnitä sijoituskohteita valitessasi huomiota yhtiön osinkohistoriaan sekä osingonjakopolitiikkaan. Tietolähteinä: amerikkalaiset osakkeet ja suomalaisten osakkeiden osalta Kauppalehden sivut, esim. Konecranes. Kaikki yhtiöt eivät pidä yhtälaista huolta omistajistaan.
3. Etsi laatuyhtiöitä ulkomaisista pörsseistä, joilla on maine pitkäaikaisina osingonkasvattajina. Näin vähennät osinkojen volatiliteettia sekä pidät huolta siitä, että osinkovirtasi kasvaa vähintäänkin inflaation tahdissa. 
4. Sijoita osingot uudelleen yhtiöihin, jotka palkitsevat omistajiaan kasvavalla voitonmaksulla eikä yhtiöihin, jotka tuottavat pettymyksiä. Suunnittelin lisäsijoitusta Panostajaan ollakseni sijoituksillani mukana paremmin pienyhtiökentässä, mutta osingonmaksun jäädyttäminen sai minut toisiin ajatuksiin. Sijoitan mielummin menestyjiin.

12 - Arvioi yhtiön strategiamuutos

Sijoitusvihjeet ja virheet

Yhtiön strategian tarkastelu on yksi tärkeimmistä vaiheista tehdessäni sijoituspäätöstä. Pyrin ostamaan laadukkaita yhtiöitä, joiden liiketoiminnan kannattavuus mahdollistaa jatkuvan ja kasvavan osingonmaksun. Toimiva strategia on yhtiön taloudellisen hyvinvoinnin perusedellytys. Strategia määrittää yrityksen kehityssuunnan, investoinnit ja liiketoiminnan painopisteet.

Yhtiön strategiassa tarkastelen seuraavia seikkoja:

• Missä kehitysvaiheessa yrityksen liiketoiminta on? Edellyttääkö yrityksen strategian toteuttaminen mittavia investointeja tai toteuttaako yritys rakennemuutosta? Vai pyrkiikö yritys maksimoimaan sijoittajien tuoton hakemalla tehokkuuta nykyisestä liiketoiminnastaan investoiden vain maltillisesti uuteen?
• Tuovatko yrityksen kehityssuunnat kasvupotentiaalia? Tarjoavatko megatrendit myötätuulta yrityksen liiketoimintaan?
• Miten yrityksen strategia vastaa kilpailullisiin haasteisiin ja luo kilpailuetua?

Yhtiön muuttaessa strategiaa tulee sijoittajan arvioida täyttääkö uusi strategia sijoituskriteerit ja vastaako se alkuperäisiin sijoitusperusteisiin. Etsiessäni vakaita osingonmaksajia pyrin esimerkiksi välttämään yrityksiä, jotka ovat voimakkaassa investointivaiheessa. Tästä hyvä esimerkki on vertailu Keskon ja Stockmannin välillä.

Sijoitin Stockmanniin ensimmäisen kerran lokakuussa 2011. Yhtiön raskas investointivaihe Venäjälle oli juuri päättynyt (invesetoinnit puolittuivat vuosien 2008-2010 150-180 m€ tasosta noin 60 miljooan euroon). Investointivaiheen myötä yrityksen tuloksentekokyky oli alamaissa. Uusien liikkeiden saattaminen kannattavaksi kestää keskimäärin muutaman vuoden.

Kesko puolestaan ilmoitti käynnistävänsä investoinnit Venäjän ruokakauppaan ja avasi ensimmäisen ruokakaupan Pietariin joulukuussa 2012. (Stockmann avasi ensimmäisen elintarvikekauppansa Pietariin 1993.) Keskon ivestoinnit ovat olleet vuoden 2013 alkupuoliskolla noin puolet vuoden 2012 investoinneista. Kesko onkin linjannut sopeuttavansa investoinnit 200-300 miljoonaan euroon, kun investoinnit vuonna 2012 olivat 318 m€ ja 2011 425 m€.

Keskoa uhkaa jossain määrin myös kasvava nettikauppa, johon kauppiasmallilla on vaikea vastata. Hyvä osoitus tästä on Keskon päätös purkaa Musta Pörssin kauppiasmalli ja siirtyä vahvemmin verkkokauppaan sekä omiin myymälöihin. Yhtiön osingonjakopolitiikka ottaa huomioon yrityksen toimintastrategian edellytykset. Mikäli strategian toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja tulee yhtiö tinkimään osingonmaksustaan. Keskeinen kysymys onkin 200 miljoonan investointien riittävyys menestyksellisen liiketoiminnan luomiseksi kilpailuilla Venäjän markkinoilla?

Lainaus Keskon sijoittajasivuilta:

• Kesko jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen
• Vuonna 2012 osinkoa maksettiin 80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaeriä, 1,20 € /osake ja efektiivinen osinkotuotto 4,8 %

Harkitsenkin suurehkon Kesko-position myyntiä. Kauppasektorilta minulla on salkussani lisäksi Wal-Mart, Staples ja Oriola-KD, jonka Venäjä riski on myös huomattava.

Toinen esimerkki strategiamuutokseen liittyvistä riskeistä on Jukka Oksaharjun viime aikoina voimakkaasti kritisoima Sanoma. (Lue sanomaa koskevat kirjoitukset tästä.) Huolestuttavia ovat yrityksen liiketoimintajohtajien lausunnot kehnojen päätösten perusteluista: "Toteutamme Sanoman uutta strategiaa". Mikäli yrityksen strategia on väärä, ovat myös yrityksen liiketoimintapäätökset vääriä ja vahingollisia osakkeenomistajille.

Jälkiviisaana voin kirjoittaa, että olin huolissani Sanoman uudesta strategiasta myydä ydinliiketoimintaan kuulumattomia toimintoja ( Suomalainen kirjakauppa, Finnkino ja R-Kioski). Muutoksella, joka alkoi vuonna 2010, Sanona muutti vakaat liiketoiminnat riskipitoisiksi yritysostoiksi esimerkiksi taantuvaan televisioliiketoimintaan. Strategiamuutoksen noteerasin sijoituspäiväkirjassani kuitenkin vasta joulukuussa 2011.

Amerikkalaisissa yrityksissä olen keskittynyt sijoittamaan yrityksiin, joilla keskimäärin on useampi tukijalka, laaja asiakaskunta ja toimivat vakailla toimialoilla. Tyypillisesti näiden yritysten liiketoimintastrategiat ovat myös vakaita. Tämä vähentää sijoittajan työmäärää, kun sijoitusta ei tarvitse tarkastella usein uudelleen.

Vuosi sitten heinäkuussa

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2012

Lomakuukausi hiljensi myös omaa aktiviteettia osakemarkkinoilla. Etraden sijoitukset siirtyivät Nordnetiin. Betsson maksoi jälleen ruhtinaallisen osingon sekä ilmoitti jakavansa lisäksi osinkona Angler Gamingin osakkeita. Kirjauspäivä osakeosingolle oli 4.7. ja Betsson jakoi yhtiön osakkeita 1:1 periaatteella (Betsson omistus oli 50 kpl). Elokuussa yhtiö tulisi tarjoamaan yrityksen osakkeita kaikille, joilla omistus olisi alle 200 kappaletta.

Loma-ajan pohdintojen keskeisiä tuloksia oli, että nopea varallisuuden kasvu ei voinut enää perustua ainoastaan osakesijoittamiseen. Vaikka osingot tuottivatkin jo vuodessa kohtuullisen kuukausipalkan verran, oli ajatuksenani se, että osakesijoitusten tulisi toimia passiivisesti niin, että sijoitustoiminnalta vapautuisi aikaa muiden hankkeiden viemiseksi eteenpäin. Tulevia huomioonotettavia asioita olivat lisäksi:

1)      Sijoituskohteiden lukumäärän kasvu à Sijoitusperiaatteiden tarkentaminen, kts. alas.

2)      Venäjä-riski à Stockmann/Kesko vs. Wal-Mart/Staples puntarointi, Oriola-KD sekä Fortum ja YIT?

3)      Tappiollisten osakkeiden lukumäärä salkussa.

Ensimmäinen keskeinen tulos oli, että vuoden 2012 aikana tarkennetaan sijoitustoiminnan neljäs (4.) vaihe, minkä keskeinen elementti on passiivisuus. Tämä edellyttää tarkennettua sijoitusprosessia. Ydinsalkun osalta tämä tarkoittaa kolmen mahdollisen myyntikohteen määrittämistä Q4/Q1:n aikana ja näistä kolmesta yhden realisointia Q2-Q4 aikana. Satelliittisalkussa vuoden aikana toteutetaan vähintään yksi ja enintään kolme myyntiä. Näillä periaatteilla vähennetään painetta seurata sijoituskohteita, mutta varmistetaan salkun laatu ja tehokas verosuunnittelu sekä myyntivoittojen kotiuttaminen.

Neljännen vaiheen rakenne tulee seuraamaan pääosin kolmannen vaiheen linjaa. Ventures divisioonan tuottavuus vaikuttaa kokonaisuudessa melko vaatimattomalta ja sen korvaaminen muilla osinkoa maksavilla sijoituksilla näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Yksi yllä kirjaamani riskeistä toteutui osittain Keskon ilmoittaessa H1 tuloksestaan ja näkymistään. Keskon voimakas halu investoida riskipitoiselle Venäjän markkinalle heikentää yhtiön tulosta. Investointien takaisinmaksusta ei ole suinkaan täyttä varmuutta ja Kesko ilmoittikin, että Venäjän toimintojen investointiohjelmaa hidastetaan. Kesko oli heinäkuussa salkun suurin sijoitus markkina- ja hankinta-arvoltaan. Keskon tilanne oli hyvin verrattavissa Stockmannin tilanteeseen muutamia vuosia sitten, jolloin suuret investoinnit heikensivät yhtiön tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä.

Kuun lähestyessä loppuaan lukumääräisesti sijoituskohteita oli 19 kappaletta tappiolla ja 27 kappaletta voitolla. Salkun ollessa (rahastot ja osingot lukuun ottamatta) hieman yli 300 euroa voitolla. Helsingin pörssin yleisindeksi liikkui alle 5000 pisteen. Tässä markkinatilanteessa – edelleen – näin järkevimmäksi jatkaa sijoitusstrategian toteutusta tekemättä hätiköityjä päätöksiä. Viimeistään kurssien jonain päivänä noustessa tulisi salkussa kuitenkin tehdä siivous, jossa heikosti suoriutuvat yhtiöt myytäisiin. 

Heinäkuussa ostin salkkuun Rapalaa sekä lisäsin omistusta Staplesissa, joka oli laskenut entistäkin houkuttelevammalle hintatasolle. Rapala-sijoituksen syinä olivat melko hyvä osinkotuotto, brändi, kattava jakelu ja kysyntä, kohtuullinen arvostustaso (P/E: 15,5) ja tyydyttävät tunnusluvut (omavaraisuusaste 43 %, opo 13 %, matala osinko/tulos suhde).

Tartunta putoavaan puukkoon - 2007&2008

Sijoituspäiväkirja

Vuodet 2007 ja 2008

Sijoittamisen aloittaminen vuoden 2007 lopussa tapahtui hieman liian aikaisin. 50 prosentin lasku ei tarkoittanut vielä sitä, että osakkeet olisivat olleet vielä halvimmillaan. Finanssikriisi ei ollut vielä äitynyt luottolamaksi ja pankkien lamaantumiseksi.

Toinen virhe oli vaiheittaisten osakeostojen osoittaminen samoihin, pariin kolmeen, osakkeeseen (pääasiassa Cramo ja Huhtamäki, mutta myös Kesko ja Metso). Mikäli peräkkäiset ostot olisi hajautettu paremmin olisivat näiden suurimpien sijoitusten keskihinnat muodostuneet alhaisemmiksi, ja siten myöhemmin (4/2009à) arvonnousu olisi ollut suurempi. Sinänsä osakevalinnat olivat onnistuneita, vain ostojen paremmalla ajoittamisella ja hajauttamisella (kohdistamalla ostoja muihin salkkuun myöhemmin ostettuihin osakkeisiin) olisi saatu aikaan vielä parempia tuloksia.

Kolmas keskeinen virhe oli varovaisuuden voittokulku. Pörssin liukuessa alamäkeä myös oma varovaisuus kasvoi. Pienensin kertaostojen suuruutta 500 eurosta 400 euroon. Myös osakeostot harvenenivat. Tästä enemmän seuraavassa kirjoituksessa. Tärkeä opetus on kuitenkin se, että ostojen tulisi kasvaa kun kurssit menevät alaspäin. Se, milloin tämä tehdään on vaikein kysymys. 

Neljäs virhe oli rahastosijoitusten jatkaminen. Luopuminen näistä, jopa pienellä tappiolla, olisi tuonut paremman tuoton suorien osakesijoitusten kautta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tappiolla luopuminen on aina vaikeaa. Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2010 hyviä osinkotuottoja tuovia sijoituksia on vaikea enää tehdä.