Omistan Stockmannia, käyn Tokmannilla

Kesälomaillessani Suomessa huomasin käyväni useasti Tokmannilla hankkimassa kulutustavaroita kesälomailuun, käyttötavaroita kotiin ja jopa elintarvikkeita päivittäiseen käyttöön. Sijoittajaa opastetaan usein sijoittamaan sellaisiin yhtiöihin, joiden tuotteita tai palveluita itse käyttää. Tämä voi johdattaa hyvien sijoitusten jäljelle, mutta sääntöä kannattaa tuskin kovin kirjaimellisesti noudattaa.

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevan on hyvä olla kulutustottumuksissaan ja -käyttäytymisessään valistuneempi. Säästämisen yhtälön, pidättäytymisen, tyytymisen ja vertailun, toteuttaminen on tärkeä osa vauhdiikkaampaa vaurastumista. Siksipä käyn Stockmannin sijasta Tokmannilla ja Keskon kauppojen sijasta Lidlissä.

Miksi olen sijoittanut Keskoon ja Stockmanniin? Suuri osa kansalaisista ei ole aivan yhtä huolellisia kulutustottumuksissaan kuin vauhdikasta vaurastumista tavoitteleva. Osa osakesijoittamisen luonnetta on olla yhtiöiden omistaja, joka hyötyy taloudellisen arvon siirtämisestä yhtiön asiakkailta osakkeenomistajille. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on maksimoitava markkinoilta saatavissa oleva hinnan ja volyymin yhdistelmä.

Vaurastumista tavoittelevan on kuluja minimoidessaan ja säästämistä maksimoidessaan valittava, missä omat ostoksensa tekee. Useampi Stockmannin asiakas varmasti ostaa mielihyvää ja statusta asioidessaan näkyvillä paikkoilla sijaitsevissa tavarataloissa. Minulle mielihyvää tuottavat edulliset hankinnat ja statusta rakennan taloudellisen riippumattomuuden ympärille: eräänä päivänä joku saattaa kummastella kuinka nukun hivenen pidempään ja ehdin rauhassa lukea aamun uutiset. Siten voin sijoittaa Stockmanniin mutta asioida Tokmannilla.

Tokmanni kohtaa helposti haasteita oman imagonsa kanssa. Tokmannilla asioinnilla harva ylpeilee sijoittajapiireissäkään. Tokmannilta löytyy kuitenkin paljon brändituotteita ja jos ei edullisempaa ole saatavilla voi sijoittaja ostaa Procter&Gamblen, Pepsin tai vaikkapa J&J:n tuotteita.

***

Sijoittaminen puhtaasti hintajohtajuusstrategiaa toteuttavaan yhtiöön on haastavaa. Erityisesti vähittäiskaupassa yhtiöillä usein on tendenssi siirtyä laatumielikuvassa ja hintakategoriassa ylöspäin. Tämä mahdollistaa korkeamman marginaalin, markkinaosuuden ja laajemman asiakaspohjan. Tähän suuntaan voi nähdä myös Lidlin ja Nordnetin kulkevan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pyrin "Kauppa" divisioonassani siirtymään murroksessa olevasta vähittäiskaupasta enemmän kohti b2b kauppaa (esim. Bufab).

Tukholman pörssistä olen seurannut Byggmaxia, jonka voi nähdä olevan rautakaupan Aldi/Lidl. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti ja maksanut samalla kohtuullista osinkoa. Strategiallaan Byggmax varmasti kykenee ottamaan mukavan osuuden rakennustarvikekaupasta. Maantieteellisellä kasvulla Pohjoismaissa on rajansa: toivottavasti he kuitenkin noudattavat toimintatapaansa kurinalaisesti ja pitkäjänteisesti. Epäonnekseni Byggmaxin osakekurssi ponnahti alkuvuoden 50 kruunun tasolta nopeasti 75 kruunuun.