Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ratos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ratos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. marraskuuta 2019

Runsaasti salkkutapahtumia ennen varttimiljoonaa

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2019

Kuun alkupuolella tein kaksi myyntiä parantaakseni salkkuni laatua, lisätäkseni osinkotuloja ja irtautuakseni epäonnistuneista sijoituksista pienentääkseni myyntivoitoista aiheutuneita veroseuraamuksia. Myin salkusta Ratoksen ja HScanin sijoittaakseni varat paremmin uudelleen. Myyntien ajoitus ei onnistunut. HKScan jatkoi nousuaan tulosjulkistuksen jälkeen, itse enteilin kurssireaktiota alaspäin, kun kurssi oli jo voimakkaasti noussut ennen julkistusta. Ratos oli myös irronnut pohjiltaan, jonka jälkeen myin osakkeet. Senkin kurssi jatkoi vielä nousuaan. En lukenut markkinaa oikein, mutta en myöskään kadu myyntejä. En halunnut jatkaa yhtiöiden omistajana, koska yhtiöt eivät tukeneet sijoittamisen tärkeintä tavoitettani eli osinkotulojen jatkuvaa kasvua.

Cramon tarina salkussani tuli päätökseen siitä tehdyn ostotarjouksen myötä. Myin kaikki Cramon osakkeet kahdessa erässä. Konevuokraaja tuotti minulle myyntivoittoina ja osinkoina 12 vuoden aikana noin 3000 euroa. Myin pienellä voitolla suuremman positioni saksalaisessa edistyksellisiä eristeitä valmistavassa V-a-q-tecissä. Kurssi laski ja palasin omistajaksi pienemmällä positiolla. Kurssi palautui jälleen ja otin pikavoiton kotiin. Tein kauppaa jälleen myös Konecranesin osakkeella, ostin ja myin osakkeet kertaalleen pikkiriikkisellä voitolla. Vaihtelevalla menestyksellä pyrin hyötymään kurssivaihtelusta.

Ostin lisää Wärstilän ja Banco Santanderin osakkeita. Mielestäni molempien osakekurssit olivat painuneet ylimitoitetusti alas. Osakekurssit jatkoivat hivenen laskuaan, mutta kuun lopussa Inderes lievensi huolia Wärtsilän suhteen ja myös Santander palautui ylöspäin. Ostoilla oli tarkoitus alentaa keskiostohintaani melko laadukkaissa yhtiöissä, jotka maksavat korkeahkoa osinkoa. Santander on lisäksi vahvasti mukana kehittyvillä Etelä-Amerikan markkinoilla.

Vuoden 2019 aikana olen vaihtanut runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi pyrkien hyötymään edullisesta kruunusta. Marraskuussa ostin kahden uuden ruotsalaisen yhtiön osakkeita, Nilörngruppenia ja CAG Groupia. Ensimmäinen suunnittelee, valmistaa ja jakelee lukuisille vaatemerkeille merkkejä, pakkauksia ja lisätarvikkeita, kuten vaikkapa nappeja. Nilörngruppenin asiakkaita on esimerkiksi Gant, LeeCooper ja Dressman.

CAG on puolestaan pieni IT-konsulttiyhtiö, jonka osakurssia markkina on rankaissut yhtiöstä riippumattomilta vaikuttavista syistä. Molempien yhtiöiden liiketoiminta, myynti ja tulos, on kehittynyt positiivisesti pitkällä aikavälillä, ne maksavat hyvän osingon ja ovat kohtuullisesti arvostettuja. Ensimmäiset ostoni olivat pieniä ja jään tarkkailemaan onko yhtiöistä pidemmäksi omistukseksi.

Marraskuun sijoituspäiväkirja voi vaikuttaa enemmän spekuloijan muistiinpanoilta kuin pitkäaikaisen sijoittajan merkinnöiltä. Ensisijaisesti salkkutapahtumani tähtäävät osinkotulojen kasvattamiseen ja toissijaisesti salkun arvon kasvattamiseen. Marraskuussa salkun arvo kiipesikin yli 250 000 euron merkkipaalun. Varttimiljoonan ylityksen jälkeen tarvitaan enää kolme lisää kohti miljoonaa! Vaikka olen toistaiseksi lopettanut lisätalletukset salkkuuni, etsin jatkuvasti uutta ostettavaa tai kasvattaakseni omistustani nykyisissä sijoituksissani. Salkussani on tällä hetkellä yli 10 000 euroa käteistä odottamassa uutta työpaikkaa. Talletusten keskeyttämisen myötä minulle on kertynyt myös yli 10 000 euroa käteistä pankkitilille. Sivutyöni sijoittajana ei päästä otteestaan.

***
Opi stepit kohti varttimiljoonaa, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Välikatsaus vuoden 2019 osinkoihin

Tavoitellessani taloudellista riippumattomuutta on yksi tärkeimmistä alatavoitteistani kasvavat osinkotulot. Vuoden 2019 loppuun mennessä tavoittelen 6700 euron osinkotuloja. Vuoden puolivälissä on hyvä katsoa, olenko tavoittelemassani vauhdissa. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin maksaneet osinkonsa, vaikka moni yritys on siirtynyt maksamaan osinkonsa kahdesti vuodessa.

Salkkuuni on kilahtanut euromääräisiä osinkoja 2950, dollareita on tullut 770 ja kruunuja 10 300. Vuoden alusta osinkokertymä on siis yhteensä noin 4600 euroa.  Amerikkalaisista osakkeista on odotettavissa vielä noin 1000 dollaria ja suomalaisisten ja ruotsalaisten yhtiöiden odotan maksavan vielä noin 1100 euron edestä osinkoja. Viimeisin luku perustuu Sharevillen osinkokalenteriin, jossa ei näy aivan kaikkien sijoitusten, esimerkiksi saksalaisten yhtiöiden, maksamat osingot. Näin ollen olisin hyvinkin 6700 euron osinkotahdissa.

Osinkopettymyksiä ovat olleet Ratos, Byggmax, F-Secure ja HKScan. Aivan liian monta osingonleikkaajaa osui salkkuuni. Kun yhtiöt lopettavat osingonmaksun kokonaan on se iso takapakki tavoitteeni kannalta, lisäksi yleensä myös sijoituksen arvo laskee merkittävästi. Myös Fiskars jakoi osinkoa vähemmän kuin viime vuonna, mutta jakoi osinkona ulos sen omistamat Wärtsilän osakkeet.

Onneksi huomattavasti useammat, erityisesti amerikkalaiset laatuyhtiöt, kasvattivat osinkoaan. Pidemmän aikavälin suunnaksi onkin varmasti asetettava omistuksien laadun parantaminen, vaikka laatuyhtiöihin sijoittaminen ei ole ollut ensisijainen strategiani. Vaikuttaa siltä, että osingonleikkaajaksi ajautuu vuosittain muutama omistamani yhtiö. Siihen toki vaikuttaa se, että salkkuni on ylihajautettu ja tietoisesti sijoitan ajoittain käännettä tekeviin yhtiöihin. Koska huteja tahtoo osua salkkuuni liikaa, osinkosijoituksissa minun lieneekin syytä siirtyä varmempaan suuntaan.

Joka tapauksessa olen tavoitteessani osinkotulojen osalta ja osinkotulojen rakentaminen jatkuu uusilla sijoituksilla, osinkojen sijoittamisella uudelleen sekä salkun laadun parantamisella.

***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta Twitterissä!

lauantai 5. tammikuuta 2019

Yhteenveto 2018 ja tavoitteet

Vuonna 2018 osakesalkkuni arvo kasvoi suhteessa edellisvuoteen, mutta paperivoitto laski rajusti, kymmenellä tuhannella eurolla. Osakesalkkuni paperivoitto, realisoimaton tuotto, kävi historiansa korkeimmalla tasolla kesäkuussa 2018, jonka jälkeen jokainen kuukausi oli alamäkeä elokuuta lukuunottamatta. Jos punertavaa vuotta katsoo positiivisesti, paperivoittoa jäi vuoden 2018 lopussa jäljelle 69 000 euroa. Sijoitusstrategiani kulmakivenä ovat kuitenkin osingot, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa.

Mitä tapahtui vuonna 2018?
  • Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana 800 000, kiitos lukijoille!
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi lähes 360 000 euroon, kun tavoitteeni vuodelle 2018 oli 370 000 euroa. 
  • Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa 176 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan. Velka vähentyi lähes 7000 eurolla.
  • Talletin osakesalkkuun 14 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset ylsivät 133 000 euroon.
  • Salkun arvo nousi 200 000 euroon, vain täpärästi yli vuoden takaisen arvon. Salkun arvo on silti 28 000 euroa yli laskennallisen tavoitteeni (12 000 euroa vuodessa uutta pääomaa + 6 % tuotto).
  • Valuuttakurssit (dollari ja Ruotsin kruunu) pysyivät melko muuttumattomina suhteessa viime vuoteen.
  • Kuten viime vuonna, kasvatin voimakkaasti sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin pyrkien hyödyntämään suhteellisen heikkoa kruunua.
  • Omistuksistani Technopolis lunastettiin ulos pörssistä. Pörssitulokkaista myin Admicomin osakkeet valitettavasti ja Altian sekä Kojamon osakkeet onnekseni ajoissa pois. 
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi tuhannella eurolla noin 6100 euroon. Myös suhteellinen osinkotuotto koheni pysytellen pitkälle yli neljän prosentin verojen jälkeen.
  • Viime vuonna asettamani tavoitteen mukaisesti kasvatin vaihtoehtoisten sijoitusten arvon 50 000 euroon. Lunastin puolet vaihtoehtoisesta sijoituksesta kulutusluototusta tekevän GF Money Consumer Finance Oy:n osakkeisiin. 
  • Vaihtoehtoisista sijoituksista lunastin myös S-Ryhmän osuuksia osuuskauppojen lopetettua osuuspääoman koron maksuja.
  • Vuoden aikana vaihdoin töitä ja sen myötä autoni tuli osaksi varallisuuslaskelmaani. Suuri osa autosta vapautuneista varoista meni hätärahastooni Norwegian Bankiin.
  • Vuodelle 2018 olin asettanut tavoitteeksi yhden asunnon hankinnan. Tätä en toteuttanut kolmesta syystä: ajatukseni asuntomarkkinoiden kehityssuunnasta eivät ole ruusuiset, tällä hetkellä en halua allokoida suoriin asuntosijoituksiin enempää varoja ja yksi omistamistani asunnoista vei runsaasti aikaa ja huomiota päättyneen vuoden aikana .
Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun
Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2018 mennessä olin tallettanut salkkuuni 132 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 200 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 69 000 euroa eli 51 %.

Vuonna 2018 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna -5 % (2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin pörssin osingot huomioiva indeksi laski vuoden 2018 aikana hieman alle viisi prosenttia, joten tulosta ei voi pitää aivan kehnona. Osakepoimintaan käyttämälleni ajalle en kuitenkaan saanut juuri rahallista vastinetta lisätuoton muodossa.

Vaikka osakesalkun tuotto oli heikko vuonna 2018, enkä onnistunut myymään osakkeita huippuhintoihin, annan pisteitä muutamille lähimenneisyydessä tekemilleni päätöksille. Kerrytin 7000 euroa taloyhtiölainan maksua varten, sen sijaan, että olisin puskenut rahat kuumille markkinoille. Muutaman viime vuoden aikana olen sijotitanut huomattavia summia, jopa "lainannut" rahaa osakesalkustani, vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Lähtökohtaisesti nämä säilyttävät nimellisarvonsa, jollei koko pääoma katoa luottotappioihin tai vastaaviin. Kolmanneksi, olen kasvattanut huomattavan lähes 24 000 euron hätärahaston. Näistä kolmesta lähteestä minulla on mahdollisuus sijoittaa yli 30 000 euroa osakkeisiin, jos markkinatilanne antaa siihen syyn.

Vuoden 2019 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 230 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 390 000 euroa.
  • Osinkotulot 6700 euroa nettona.
  • Taloudellisen riippumattomuuden julistus.
  • Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.
En aseta tänä vuonna tarkempia tavoitteita sijoitustoimintaani liittyen. Sitä tulee määrittelemään pitkälti yllä olevan listan neljäs kohta: taloudellisen riippumattomuuden julistus. Alkuvuoden aikana minun on tehtävä laskutoimituksia, suunnitelmia ja ajatustyötä: hyppäänkö pois palkkatyöstä. Kun asettaa tavoitteen, tulee tehtyä työtä sen suuntaan!

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2019 kolme kandidaattia ovat siivoussuunnitelmani mukaisesti:
  • Rapala tai HKScan.
  • H&M tai Ratos.
  • F-Secure tai Vaq-tec.
Tänä vuonna tahtotilanani on myydä vähintään kaksi kuudesta yllä mainitusta sijoituksesta. Myynneillä vapautan varoja ensisijaisen tavoitteeni, osinkotulojen, kasvattamiseksi ja päästäkseni eroon alisuoriutujista.

***
Rakenna itsellesi pullea osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 28. joulukuuta 2017

Soutua ja huopaamista joulukuussa

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2017

Joulukuun alussa jatkoin vilkasta osakekauppaa. Ostin Ramirentin osakkeet takaisin salkkuni 7,43 euron hintaan 150 kappaletta. Ramirent on ollut minulle spekulatiivinen sijoitus, jota olen myynyt ja ostanut pariin otteeseen osinkosalkussani. Ramirent maksaa ensimmäisen puolivuotisosinkonsa jo maaliskuussa. Luovun spekulaatiosta kuitenkin jo 7,7 euron tasoilla, jos osake tälle tasolle sitä ennen yltää. Jo ennen kuun loppua Ramirent kipusi 7,9 euroon ja myin osakkeet pois.

Hankin lisää YIT:n osakkeita pienen sadan kappaleen erän 6,11 euron hintaan. Mielestäni YIT oli kohtuullisen hintainen suhteessa riskeihin. Vaikka olemme todennäköisesti kiinteistörakentamisen suhdannesyklin huipun välittömässä läheisyydessä, uskon, että YIT pystyy tarjoamaan kohtuullista osinkoa lähivuosina. En usko rakentamisen äkkipysähdykseen. Lisäostolla laskin hivenen positioni keskihintaa ja lisäsin jälleen parikymppiä vuotuisiin osinkotuloihini.

Ostin myös suuresta kruunumääräisestä käteiskassastani lisää ruotsalaisen Ratosin osakkeita. Ratos on vastaavanlainen yritys kuin Panostaja ja sijoittaa keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin. Panostajan tapaan Ratos on ollut vaikeuksissa muutamien omistustensa kanssa. Ratos onkin hiljattain muuttanut strategiaansa ja myynyt huonosti suoriutuvia sijoituksiaan. Aiemmin Ratos on rahoittanut osinkonsa kehittämällä omistuksiaan ja myymällä ne voitolla. Uuden strategian myötä Ratos pyrkii rahoittamaan osinkonsa enemmän omistuksista saatavalla kassavirralla. Ostoajoitukseni Ratoksen osalta oli kuitenkin kehno. Heti seuraavana päivänä yhtiö ilmoitti erottavansa tuoreen toimitusjohtajan, mikä kielii ehkä jatkuvista vaikeuksista.

Palautin Fortumin takaisin salkkuuni 50 kappaleen erässä ja 16,5 euron hintaan. Myin kaikki 250 kappaletta lokakuussa hieman liian aikaisin. Aion lisätä Fortumia toisen erän, mikäli kurssi laskee alle 16 euroon ja saatan olla valmis palauttamaan erissä koko viimeisen position verran jos kurssi jatkaa yhä laskuaan. Uniper kauppa luo mielestäni yhä huomattavasti epävarmuutta Fortumin ylle, mutta kotiutettuani voittoja voin mahdollisesti pienemmällä positiolla hyväksyä riskit.

Kuun puolivälin seurannassa varallisuuteni ylsi 335 561 euroon ja osakesalkkuni arvo 197 765 euroon. Molemmat ylsivät yli asettamani tavoitteen, varallisuus täpärästi ja osakesalkku parilla tuhannella eurolla. Kokonaisvarallisuuden kehitystä käsittelin tarkemmin edellisessä kirjoituksessa ja tulen pian kirjoittamaan yhteenvedon vuodesta 2017. Sitä odotellessa pidätän henkeäni pysytteleekö salkkuni yli 200 000 euron aina tammikuun seurantaan saakka.

***
Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!

perjantai 1. joulukuuta 2017

200 kilon rajapyykki jäänee ensi vuodelle

Sijoituspäiväkirja


Marraskuu 2017

Parin hiljaisemman ostokuukauden jälkeen marraskuusta muodostui vilkas. Lisäsin Nordeaa salkkuuni sata kappaletta 9,8 euron hintaan. Osakekurssi oli laskenut, todennäköisesti osittain Ruotsin asuntomarkkinoihin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Nordean osinkotuotto ja maksukyky vaikuttivat ensi kevään osalta houkuttelevilta, enkä nähnyt yhtiön viimeaikaiselle kurssilaskulle suurta syytä. Ostan mielelläni laatua kohtuulliseen hintaan. Aivan kuun alussa lisäsin salkkuuni  myös eurooppalaisiin teleoperaattoreihin sijoittavaa ETF:ää. ETF:n arvo oli laskenut viiden vuoden alimmalle tasolleen.

Ostin myös sata kappaletta Kemiraa takaisin salkkuuni täsmälleen samaan 11,13 euron hintaan kuin olin sitä viimeksi ostanut heinäkuussa. Lisäsin positioon kaksi pientä erää elokuun aikana alle 11 euron. Marraskuun alussa myin position 12,34 euron hintaan. Kurssipudotus marraskuun lopussa oli melko jyrkkä, joka saattaisi helposti jatkua vielä yhdentoista alapuolelle. Olenkin valmis lisäämään Kemiraa yhden erän 10,7-10,8 euron tuntumasta.

Kuun puolivälissä myin leluvalmistaja Mattelin osakkeet. Mattel oli ollut myyntilistallani siivotakseni salkusta epäonnistuneita sijoituksia tai alisuoriutuvia yhtiöitä verovähennyksiksi. Vain hieman blogimerkintäni jälkeen yritysjärjestelyhuhut Mattelin ja Hasbron ympärillä kiihtyivät ja Mattelin kurssi nousi voimakkaasti. Koska spekulaatiot yritysjärjestelyn toteutumisen epätodennäköisyydestä olivat myös voimakkaita, koin hetken hyväksi tilaisuudeksi myydä osakkeet. Sijoitus Matteliin tuotti tappiota 750 dollaria ja euroissa noin 500. Omistusaikana osinkoja kertyi noin 170 dollaria. Tappiot tekevät aika ajoin isoja lovia salkkuuni.

Marraskuussa vaihdoin runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi. Kruunu oli heikentynyt, mahdollisesti jälleen asuntohintojen laskun myötä. Kruunuja oli kertynyt salkkuuni yhteensä parintuhannen euron edestä. Useat viimeaikaiset sijoitukseni ruotsalaisiin yhtiöihin eivät olleet kehittyneet kovinkaan hyvin. Rekrytointiyritys Wise Groupin, bussiyhtiö Nobinan ja rautakauppias Byggmaxin kurssit olivat tappiolla suhteessa keskiostohintaani. Myös muutaman vanhemman positioni, kuten Ratoksen ja Betssonin, kurssi oli alle keskiostohintani. Ehkäpä voisin löytää näistä yhtiöistä kohteen lisäsijoitusta varten. En vain tiedä vielä, missä yhtiössä olisin valmis kasvattamaan positiotani.

Salkkuni arvo laski 193 000 euron tuntumaan, joten kahdensadan kilon rajapyykin saavuttaminen loppuvuoden aikana vaikuttaa haastavalta. Kurssit lipsuvat hieman alaspäin ja osinkoja tilittynee noin 300-400 euron verran. Uutta pääomaa talletan tuhannen euron verran joulukuun aikana. Osakekurssien tulisi siis ottaa loppukiri, jotta nätti tasaluku rikkoutuisi. Kokonaisvarallisuuteni sinnitteli kuitenkin 330 000 euron paremmalla puolella. Jääpähän ensi vuodellekin rajapyykkejä rikottaviksi!

***
Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!

tiistai 14. maaliskuuta 2017

30 - Osingonlaskijat vievät askeleen taakse

Sijoitusvihjeet ja -virheet


Pyrin lähtökohtaisesti valitsemaan salkkuuni laadukkaita yhtiöitä, jotka kykenevät kasvattamaan osinkoaan. Osingonjaon kasvu on tärkeä osa strategiaani osinkotulojen kasvattamisessa. Useimmat yhtiöt ovat julkaisseet vuoden 2016 tuloksensa ja ilmoittaneet vuoden 2017 osingonjaostaan. Valitettavasti, vaikka osittain odotetusti, salkkuuni osuu useampi osingonlaskija.
  • Rapala jatkoi osingonlaskujen sarjaansa.
  • Telia leikkasi osinkoaan odotetusti.
  • Panostaja ja sen ruotsalainen serkku Ratos laskivat molemmat osinkoaan.
  • Technopoliksen osinko laski viime vuoteen nähden.
  • Nokian ja Keskon osingot palasivat tavanomaiselle tasolleen.
Millainen vaikutus osingonjaon laskulla on, päätavoitteeseeni, osinkotuloihin?

*Osake lkm = 2017 omistus ; Ratos osinko SEK
2016 & 2017: osakekohtainen osinko
Laskennallinen vaikutus osinkokertymääni on siis noin 250 € (bruttona). Kasvattaakseni osinkotuloja minun on peitottava heikennys uudella pääomalla ja muiden yhtiöiden osingonjaon kasvulla. Onnekseni useampi salkkuyhtiöni kasvattaa osingonjakoaan tai pitää sen ennallaan.

Taulukossa oleva laskelma on sikäli epäreilu, että Rapalaan, Teliaan ja Panostajaan tein vuoden 2016 aikana pienet lisäykset. Lisäyksen ansiosta Panostajasta saamani osingot kasvoivat absoluuttisesti. Telian ja Rapalan kohdalla lisäys ei riitä kattamaan osingonleikkausta. Todellisuudessa negatiivinen vaikutus ei siis ole absoluuttisesti 250 euron suuruinen, mutta tärkeää on tiedostaa se, että kyseessä oleviin yhtiöihin lisäämäni pääoma ei ole suinkaan mennyt osinkokertymän kasvattamiseen.

Huomionarvoista on, että taulukossa mainittuja neljää yhtiötä on vaikea kutsua laatuyhtiöiksi. Ostettuani yhtiöiden osakkeita lisää, tiedostin mitä olin ostamassa. Rapalan listasin mahdolliseksi ydinsalkkuni myyntikohteeksi vuoden 2017 alussa, vaikka minulla on edelleen ripaus uskoa yhtiön liiketoiminnan suhteen. Teliasta saan yhä kohtuullisen tuoton (4,7 %) sijoittamalleni pääomalle. Panostaja on minulle satelliittisijoitus ja myynnissä yli euron hinnalla. Ratokseen sijoittamalle pääomalle saan myös kohtuullisen osinkotuoton (4 %), mutta yhtiön kehitystä uuden johdon alla on seurattava tarkemmin.

Technopolis oli minulle uusi sijoitus vuonna 2016, joten uusi pääoma kasvattaa absoluuttista osinkokertymääni. Technopoliksen 0,12 € osakekohtaisella osingolla saan ostohinnalleni kohtuullisen 3,7 % osinkotuoton ennen veroja. Vuonna 2016 Technopolis maksoi osinkoa 0,17 € osakkeelta ja toteutti osakeannin, jolla yhtiö rahoitti kiinteistöhankintoja Ruotsissa. Uutena sijoituksena tarkkailen Technopolista tavanomaista tarkemmin.


Lisäksi osingonlaskijoiden joukossa ovat Kesko ja Nokia. Ne mukaanlukien negatiivinen vaikutus yltää noin 350 euroon (bruttona). Mikäli sijoitan tänä vuonna 12 000 euroa uutta pääomaa osakkeisiin, se riittää juuri ja juuri kattamaan osigonleikkausten negatiivisen vaikutuksen. Keskon ja Nokian leikkaukset ovat ehkä luonteeltaan ymmärrettävämpiä. Molemmat yhtiöt palauttivat pääomaa ylikapitalisoituneesta taseestaan, ja osinko palasi tavanomaiselle tasolle ja kasvutrendille suhteessa vuoden 2015 osinkoon. Lisäksi molemmat yhtiöt ovat tehneet merkittäviä yritysostoja, jotka toivottavasti luovat tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Tiivistetysti
  • Osingonleikkaukset ovat useimmiten suhteellisesti suurempia kuin osingonkorotukset. Vaikeuksia kohdatessaan yhtiöt pienentävät osinkoaan reilusti. Yhtiöt pyrkivät ylläpitämään osinkonsa viimeiseen saakka tai kasvattamaan sitä hillitysti vahvistaakseen sijoittajien uskoa yhtiöön.
  • Vältä epävakaita yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei tue kasvavaa osingonmaksua. Osingonleikkaajat tekevät tyhjäksi sijoitusponnistelut heikentämällä niille saamaasi tuottoa.
  • Mieti suunnitelma osingonlaskijoiden varalle. Saatko vielä kohtuullisen tuoton sijoittamallesi pääomalle vai kaipaisivatko rahasi uuden rengin?
  • Suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden kohdalla yhden vuoden osingonleikkaus ei välttämättä ole vielä myyntisignaali, vaan voi johtua esimerkiksi suuresta investoinnista. Verrattuna amerikkalaisiin yhtiöihin kotimaiset ovat perinteisesti epävakaampia osingonmaksajia. Pohdi, miksi yhtiö leikkaa osinkoaan.
Lue myös Osinkokevään opetus -kirjoitus välttääksesi osingonleikkaajat.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja luo omat lisäansiot - tai tee se helposti rakentamalla ETF-osinkosalkku.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Pieniä ostoja Brexitissä

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2016

Vuoden puolivälissä aikaani kului toisensijoitusasunnon hankintaan. Kaupankäynnin eri vaiheisiin, asuntonäyttöön, dokumenttien läpikäyntiin, lainan hakemiseen, tarjousprosessiin ja varsinaiseen kaupantekoon, saa kulumaan mojovasti aikaa. Tämä sai osakseen pidettyä minut pois osakemarkkinoilta aina Brexitiin saakka. 

Ennen juhannusta ostin takaisin 100 kappaletta Kemiran osakkeita 10,59 euron hintaan. Olin myynyt 200 kappaletta 11 euron hintaan toukokuun lopussa. Mikäli kurssilasku jatkuu, ostan vielä erän lisää. Mielenkiinnolla katson, milloin spekulaationi Kemiran osakkeella pettää yleisen kurssilaskun seurauksena. Turvana on kuitenkin Kemiran melko hyvin turvattu osinko.

17. kesäkuuta koettiin mielenkiintoinen hinnoitteluilmiö usean osakkeen kohdalla. Esimerkiksi Kemiran osake painui 10,6 eurosta alle 9,9 euroon suuren kaupankäyntivolyymin saattelemana. Maanantaina 20.6. osake kipusi takaisin lähes kahdeksan prosenttia. Vastaavasti myös Fiskarsin osake niiasi voimakkaasti, vaikkei palautunut maanantaina yhtä voimakkaasti. Tällaiset poukkoilut ovat yksi syy miksi sijoitan amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka on hinnoiteltu tehokkaammin (vaikkei tehokkaasti).

Brexit laukaisi markkinoilla voimakkaan hintaliikkeen alaspäin. Maanantaina heti juhannuksen jälkeen tein kaksi pientä ostoa. Ostin 100 kappaletta Nordean ja 200 kappaletta Ratoksen osaketta. Molemmat yhtiöt reagoivat Brexitiin voimakkaasti noin kahdeksan prosentin kurssilaskulla. Kummallakaan ei ollut merkittävää liiketoimintaa Britanniassa. Sen sijaan molemmat yhtiöt toimivat alalla, jolla luottamus oli hyvän liiketoiminnan edellytys. Nähtäväksi jää kuinka voimakas luottamuspula Brexitistä muodostuu. Halusin kuitenkin hyödyntää korjausliikettä ja ostaa osakkeita, jotka koin liiketoimintaan nähden kohtuullisesti arvostetuksi.

Kesäkuussa siirsin kertyneet S-Ryhmän osuusmaksun korot osakesalkkuuni. Lyhensin sisäistä velkaani, jonka olin ottanut siojittaakseni Lainasto Oy:n osakkeisiin. S-Ryhmän osuudet maksoivat sijoitetulle pääomalle noin 9 prosentin tuoton. Viime vuoteen verrattuna olin sijoittanut neljään uuteen osuuskaupan jäsenyyteen. Loin yhden taulukon lisää seuratakseni, että osuuskauppojen maksuilla on pysyvyyttä. Koska osuuskauppoen hallintoon vaikuttaa edustajisto, joka valitaan jäsenistön äänestyksellä, voi osuuskaupoissa ilmetä painetta välttää sijoittajille maksettavia tuottoja.

***
Seuraa tarinaa myös Facebookissa.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Salkkuhuoltoa lokakuussa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2015

Salkussani oli pitkään levännyt viisinumeroinen summa Ruotsin kruunuja, joita olin vaihtanut kruunun heikennyttyä. Päätin ostaa lisää Ratosta, joka vaikutti pärjänneen omistusten kehittämisessä ja yrityskaupoissa. Puolivuotiskatsauksen perusteella myös ensi vuonna olisi ehkäpä odotettavissa muhkea osinko. Ostin Ratosta viimeksi vuosisitten ja en lähtökohtaisesti halua lisätä salkkuuni uusia ruotsalaisia yhtiöitä. Sen kirjoitettuani on todettava, että Skanskan kurssi alkaa lähestymään houkuttelevaa tasoa YIT:n korvikkeeksi.

Huolehtiakseni salkun laadusta pyrin myymään yhden ydinsijoitukseni vuodessa. Tälle vuodelle mahdollisiksi myyntikohteiksi listasin Staplesin, Sanoman ja Intelin. Staplesin myin helmikuussa huikean onnenkantamoisen siivittämänä, lähes 16 prosentin annualisoidulla nettotuotolla. Sanomaa erehdyin hankkimaan lisää kuviteltuani tulosjulkistuksen jälkeistä kurssimuutosta ylireaktioksi. Saattaisin vihdoin myöntää virheeni Sanoman kanssa vielä tämän vuoden aikana vähentääkseni myyntitappiot voitoista.

Lokakuussa päädyin myymään myös Intelin. Syynä tähän oli etenkin heikentynyt usko Intelin kilpailukykyyn tai paremminkin oma puutteellinen kykyni arvioida sitä. Lisäksi yhtiön kurssi oli liikkunut voimakkaasti ja pääsin nyt irtaantumaan sijoituksesta lähes 18 prosentin vuosituotolla. Ydinsalkkuni amerikkalaisista positioista löytyisi varmasti hyviä mutta riskisiä sijoitusmahdollisuuksia Intelistä irtaantuville varoille.

Samassa yhteydessä jatkoin salkkuni pienimuotoista uudelleenjärjestelyä. Satelliittisijoituksista siirsin ydinsalkun teknologia divisioonaan IBM:n, vaikka se oli juuri ilmoittanut markkinoille pettymyksenä tulleesta tuloksesta. Näin sain karsittua satelliittisalkkuani pyrkimyksenäni eriyttää se omakseen ja samalla keskittää ydinsijoituksiani.

Intelistä vapautuneilla varoilla hankin lisää Wal-Martia. Yhtiön kurssi oli laskenut voimakkaasti hetkestä, jolloin olin kaavaillut lisäostoa. Ensimmäinen sijoitukseni yhtiöön oli tapahtunut vuonna 2011 lähes nykyisellä hintatasolla. Lisäykseni perustui elokuisiin ajatuksiini yhtiöstä sekä uskoon siitä, ettei yhtiön kivijalkaliiketoiminta ollut vielä tiensä päässä. Positioni koko jäi yhä alle kahdentuhannen euron, joten merkittävästä riskinotosta ei ollut kyse.


lauantai 6. joulukuuta 2014

Kaksi spekulatiivista ostosta

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2014

Hivenen myöhässä, osakekurssien käännyttyä jo nousuun, tein kaksi ostoa samana marraskuun kolmantena päivänä. Kotimainen hankintani oli Kemira, jota ostin 100 kappaletta. Yhtiön kurssi oli sahannut pitkään täpärästi 10 euron yläpuolella, selvästi aiemman 12 euron kurssitason alapuolella. Yhtiö on kärsinyt uudelleenjärjestelyistä sekä osakekurssi näistä seuranneista tulosvaroituksista. Hankintani perustui siihen näkemykseen, että yhtiö palaa kannattavan kasvun uralle valituilla liiketoiminta-alueilla, joilla sillä on jo nyt vahva asema. Tämän tulisi tapahtua tarkemman fokuksen mahdollistamana ja alemman kustannustason ansiosta. Toivon, että Kemira kykenee luomaan samankaltaisen tarinan kuin Huhtamäki. Muutamia yhteneviä tunnusmerkkejä on ilmassa.

Tällä hetkellä en kuitenkaan näe Kemiran kuuluvan ydinsalkkuuni. Mikäli osingonjako pysyy nykyisellä tasolla, olen valmis odottamaan muutaman vuoden parinkymmenen prosentin kurssinousua luopuakseni omistuksesta. Kemianalan ydinsijoitukseni on saksalainen BASF, jolta Kemira itse asiassa osti hiljattain paperiteollisuudelle kemikaaleja toimittavan liiketoiminnan. Kaupan tuomat synergiaedut tulisivat yhtiön näkemyksen mukaan toteutua vuoteen 2016 mennessä. Ostokseni henkistä oikeutusta vahvisti Inderesin Kemiralle antama ostosuositus. Kurssitason kohentumista odotellessa nautin viiden prosentin osinkotuotosta.

Ruotsalainen hankinta oli pääomasijoittaja Ratos. Suomalaisille yhtiö saattaa olla tuttu sen ostettua Sanomalta Finnkino-liiketoiminnan. Kun Sanoma myi elokuvateatterit strategiaan kuulumattomana, tuottavat ne Ratokselle voittoa joka kvartaali. Tutustuin yhtiöön vertaillessani aiemmin Panostajan ruotsalaisia serkuksia. Ratos ei kuitenkaan ollut mukana alkuperäisessä vertailussani, koska huomioni kiinnittyi siihen jälkikäteen.

Ratos omistaa useita (17 kpl) erilaisia yhtiöitä eikä yhdistävää tekijää niinkään niiden välillä ole. Yhtiö hankkii, kehittää ja myy yrityksiä. Omistusten arvonkehitys on pääasiallinen tuotonlähde. Ratoksen taustajoukoissa suomalaisina toimivat Bertel Paulig ja Peter Seligson. Yhtiön osakekurssi on kärsinyt heikentyneestä tuloksesta ja sen alla olevien yhtiöiden heikosta suorituskyvystä. Kemiran tapaan en toistaiseksi näe Ratosta ydinsijoituksena. Myös Ratoksen kohdalla olen valmis odottamaan kurssitason palautumista ja keräämään kruunumääräiset osingot. Mikäli yhtiö säilyttää osingonmaksunsa viimevuotisella tasolla, muodostuu osinkotuotoksi kuusi prosenttia. Kolmannen kvartaalin aikana yhtiö teki kaksi voitollista exitiä ja kassavarat olivat korkealla tasolla.