Osakekauppaa tankkien siirtyessä asemiin

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2022

Ennen Venäjän hyökkäystä

Kuun alkupuolella ostin takaisin erät Wärtsilää ja Vincitiä. Ensimmäistä olin myynyt pari erää ja jälkimmäistä erän viime vuoden puolella merkittävästi korkeampaan hintaan. Wärtsilä ei vaikuta kovinkaan edulliselta ja uskon, että kannattamatonta energiavarastointiliiketoimintaa on vaikea saada kannattavaksi keskipitkällä aikavälillä. Vincit on ainakin verrokkeihin nähden suhteellisen edullinen ja mielestäni yhtiö sai ostettua Bilotin oikealla hetkellä sen ollessa vaikeuksissa. Sekä Wärtsilän että Vincitin osakkeet vaikuttivat ylimyydyiltä tulokseen nähden. Katsotaan josko saataisiin pieni pomppu niin todennäköisesti saatan myydä osakkeet pois.

Myin puolet amerikkalaisesta Flowers Foodsista, joka oli ruokaosakkeiden vanavedessä saavuttanut mielestäni liian korkeat kertoimet taloudelliseen kehitykseen nähden. Vuodesta 2016 lähtien omistetusta Flowersista kotiutui lähes 90 prosentin myyntivoitto. Kuun puolivälissä myin Virtu Financialin osakkeet huippukurssiin. Yhtiö oli tyypillisesti erinomainen suoriutuja volatiileissa markkinatilanteissa, mutta minulla jäi osakkeita onneksi toiseen salkkuun. Kotiutin voitot 24.2. myös Pfizerista, joka oli lasketellut jo pitkään huipputasoltaan. Myin myöhässä, mutta maailman huomio suuntautui koronasta Ukrainan sotaan. 

Myin Fortumin osakkeista kolmasosan. Korruptioepäilyt, Ukrainan kriisin kärjistyminen ja poliittiset riskit voivat asettaa lisää myyntipainetta osakkeelle. Lisäksi lienee edelleen epäselvää, mikä on Uniperin rooli Fortumin tulevaisuudessa ja mikä on kaasuputken avaamisen jatkuvan viivästymisen taloudellinen vaikutus Uniperiin. Tilanteesta riippuen saatan ostaa osakkeet takaisin alemmalta tasolta. Fortumin lisäksi leikkasin myös Kesko positiosta siivun pois. Se tapahtui myöhässä, kun kaavailin myyntiä jo elokuussa.

Myin vuoden 2022 siivousohjelmaan kuuluneen Panostajan osakkeet reilulla tappiolla. Otsikkotasolla en pidä yhtiön uudesta strategiasta, jonka on määrä keskittyä arvonluontiin palvelu- ja ohjelmistoyhtiöillä. Vaikka Panostajalla on jo ohjelmistoyhtiöomistuksia, esimerkiksi Oscar Software, kuulostaa strategia olevan uudistumassa ainakin vuosikymmenen myöhässä. Ostin ensimmäiset Panostajat, onneksi vain pienen erän, vuonna 2011 liian tyyriiseen hintaan. Lohdutuksena voidaan pitää vain sitä, että osingot huomioiden sijoitus jäi vain kahdeksan prosenttia tappiolle. Rahat olisi toki kannattanut olla sijoitettuna toisaalle.

Salkun keventämisen vastapainoksi ostin hieman liian varhain Nelestä ja Sitowisea. Neleksen kautta arvioin saavani Valmetin osakkeita minulle sopivalla diilillä ja ero Valmetin ja Neleksen välillä oli 30-40 % suurempi kuin esimerkiksi lokakuussa. Jälkikäteen katsottuna maksoin osakkeista liikaa. Sitowiseen tein pienen lisäyksen 6,85 euron hintaan. Olin arvellut, ettei Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen

Olin asettanut panokseni pitkälti niin, että oletin ettei kriisi kärjistyisi sodaksi saakka. Kuten edeltävästä voi todeta, tein paljon myyntejä, mutta koetin myös ostaa houkuttelevasti hinnoiteltuja osakkeita. Hyökkäyksen alkamisen jälkeen ostin takaisin Fortumia, mutta myin osakkeet pienellä voitolla päivänsisäisesti pois. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Ostin myös ruotsalaista Ferronordicia, joka myy raskasta kalustoa Venäjällä. Sekin olisi kannattanut myydä 17 prosentin tuotolla päivänsisäisesti, mutta en sitä valitettavasti tehnyt. Ferronordicin tilanne on pahentunut entisestään ja osakkeista luultavasti kannattaisi luopua ja odottaa tilanteen selventymistä. En myöskään reagoinut Nokian Renkaiden kohdalla riittävän ajoissa ja se on osoittautumassa isoksi virheeksi. Optimisteilla on ollut haastavat viikot.

Tätä kirjoittaessa olen tehnyt muutamia ostoja maaliskuun ensimmäisinä päivinä, mutta jätetään niiden käsittely seuraavaan katsaukseen. Helmikuun puolivälin kirjanpidossa ei vielä näkynyt sodan vaikutuksia, mutta toki vuoden alusta jatkunut alamäki. Osakesalkun arvo laski 397 000 euroon, tasolle jolla se oli ollut viimeksi kesäkuussa 2021. Kokonaisvarallisuus kirjautui lukemaan 660 000 euroa, jolla se oli ollut viimeksi elokuussa 2021.

***
Osakekurssien lasku avaa mahdollisuuksia. Ota haltuun sijoittamisen perusteet.

Yhteenveto 2021 ja tavoitteet

Kun vuosi 2020 jäi historiaan todellisena vuoristoratana, vuosi 2021 noudatti samaa kaavaa, mutta toisella tapaa. Alkuvuodesta kasvuyhtiöt olivat vielä kovassa vedossa, mutta kokivat rajun korjausliikkeen vuoden jälkipuoliskolla. Arvo-osakkeet sen sijaan pitivät melko hyvin pintansa. Onnekseni suurin osa sijoituksistani oli tuttuun tapaan arvo-osakkeissa ja ehdin myydä yli puolet kasvuosakkeista korjausliikkeen alussa. Rajumpi korjausliike sattuu kipeästi puolikkaaseenkin! Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyivät kuitenkin suotuisasti vuoden 2021 aikana.

Mitä tapahtui vuonna 2021?

• Varallisuuteni kasvoi vuoden aikana 154 tuhannella eurolla.
• Kokonaisvarallisuuteni arvo saavutti arvon 673 000 euroa. Tavoite oli 580 000 euroa.
• Osakesalkkujen arvo nousi 413 000 euroon. Asettamani tavoite oli 340 000 euroa.
• Velkaa minulla oli 155 000 euroa. Edellisvuonna velkaa oli noin 162 000 euroa.
• Talletin osakesalkkuihin noin 28 000 euroa lisää pääomaa. Talletukset nousivat 189 000 euroon.
• Vuoden absoluuttinen osinkotuotto nousi 7900 euroon 5700 eurosta.
• Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 3,7 % (3,1 %) ja omalle pääomalle 4,15 % (3,5 %).
• Loppuvuoden aikana realisoin useita tappiollisia ja voitollisia positioita. Tulos koko vuodelta oli ennen veroja 9750 euroa. 
• Tikkurilan, josta tehtiin toteutunut ostotarjous, osuus tästä oli noin 5000 euroa. 
• Myyntien seurauksena käteisen osuus salkusta kasvoi noin kymmeneen prosenttiin.
• Vuoden aikana tässä raportoimastani osakesalkusta 27 000 euroa oli erillisessä satelliittisalkussa, jossa tein spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin ja ruotsalaisiin osakkeisiin. Tämä allokaatio laskee osinkoihin liittyviä tunnuslukuja, mutta tulisi vastaavasti kasvattaa tuottoja arvonnousun muodossa. Vuonna 2021 satelliitin realisoitu myyntivoitto oli 3500 euroa.
• Vuoden suurimpana sijoitusonnistumisena pidän tavanomaista suurempaa sijoitusta Universal Insuranceen, jonka tunnistin hyvissä ajoin markkinoiden kaltoin kohtelemaksi.
• Vuoden suurimpana epäonnistumisena pidän spekulointiani tai sekoiluani saksalaisen Corestaten osakkeella. Jälkikäteen katsottuna, vaikka osake tarjosi nopeilla liikkeillään hyviä tuottopaikkoja, en todella ymmärtänyt yhtiötä ja sen tilannetta, ja näin sen laskeva osakekurssi aiheutti minulle turhia. sijoitusperiaatteiden tiukemmalla noudattamisella vältettäviä, tappioita.
• Vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana vailla päivätyötä.
• Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja pyöräilin läpi Euroopan.

Osakesalkun tuotto

Vuodesta 2013 lähtien tapanani on ollut raportoida salkun suhteellinen tuotto vain kerran vuodessa. Vuodenvaihteessa Twitterissä on nähnyt prosenttilukujen tykitystä, minä arvostan enemmän euroja. Niillä ostamme vielä ruokaa kaupasta. Tässä blogissa käsittelemäni osakesalkkujen (yllämainitut osinkosalkku- ja satellittisalkku) tuottolukema päättyneeltä vuodelta: 

Vuonna 2021 osakesalkun tuotto oli Nordnetin laskennan perusteella 27,7 %. Helsingin pörssin tuotto osingot huomioon ottaen oli 25 %. Voitin siis Helsingin pörssin täpärästi, vaikkei se aivan oikea vertailukohta olekaan.  Noudattamalla aiempien vuosien laskukaavaa: 

(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Tällä kaavalla saan salkkuni vuosituotoksi 25 %.  Tuotot aiempina vuosina ovat olleet: 2020: 11,3 %, 2019: 21 %, 2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %. 

Oma aktiivinen toiminta ja runsas ajankäyttö sijoittamiseen ei siis tuottanut juuri lisäarvoa, jos vuoden tulosta verrataan vaihtoehtoon, jossa sijoittaisin ja sitoisin varani indeksiin. Tähän on monta syytä. Yksi niistä on se, että tuskin olen (enkä väitä olevani) keskimääräistä parempi sijoittaja, eikä varsinainen tavoitteeni ole voittaa indeksiä vaan saada aikaiseksi riittävä absoluuttinen tuotto. Toinen syy on se, että laajan hajautuksen takia salkun kehitys on taipuvainen seuraamaan indeksin kehitystä. Lisäksi teen vielä yli vuosikymmenen harjoittelunkin jälkeen onnistumisten vastapainoksi virheitä ja strategiallani harvoin osun kurssikehityksellään ylisuoriutuviin yhtiöihin. Toki, koetan olla ammattilaistuva sijoittaja, ja siksi haluan voittaa indeksin. 

Vuoden 2022 tavoitteet

Tänäkin vuonna tavoitteiden asettaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin aikaisempina vuosina. Näen todennäköisenä, että näemme merkittävän korjausliikkeen markkinoilla, kun toimitusketjuongelmat, koronapoissaolot, inflaatio ja korkojen nousu alkavat nakertamaan yhtiöiden tuloksia. Tämän näkemyksen vuoksi, asetan kohtuulliset kasvutavoitteet, jotka asettavat askelmerkkejä toiminnallisille tavoitteille, joita olen tätä kirjoittaessa laatimassa alkaneelle vuodelle.

• Osakesalkun arvo 460 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 700 000 euroa.
• Osinkotulot verojen jälkeen 8300 euroa.
• Sijoitusprosessin kehittäminen systemaattisemmaksi.

Vuoden 2022 tärkeänä erona edellisiin on se, etten enää lisää uutta pääomaa palkasta osakesijoituksiin. Uutta pääomaa ei tule paikkaamaan virheiden tai markkinalaskun aiheuttamia pääomanmenetyksiä. Tämän vaikutuksia sijoitusstrategiaani olen käsitellyt aiemmassa kirjoituksessa.

Vuoden 2022 osakemyynnit

Kirjasin vuoden 2021 myyntikohteiksi Tapestryn, Tallinkin ja Oriolan. Tapestryn myin kokonaan, Tallinkista puolet ja Oriolan kohdalla päätin katsoa tapahtuisiko yhtiön liiketoiminnassa vihdoin käänne. Merkkejä siitä on nähtävissä. Pyrin joka vuosi listaamaan kolme myyntikandidaattia ja myymään vähintään yhden. Tämä harjoitus pakottaa kitkemään salkusta yhtiöitä, jotka eivät paikkaa ansaitse. Tällä kertaa listaan neljä kandidaattia pakottaakseni itseni olemaan aiempaa kriittisempi omistuksieni suhteen.

• Osinkopolitiikkaa muuttanut Banco Santander.
• Aina vain rämpivä Panostaja.
• Perusbisneksen disruptoituessa Western Union.
• Arvioi uudelleen Betsson.

***
Hanki uusia ajatuksia sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Ammuksia kuolleen kissan pomppuun

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2019

Tammikuussa tein kaksi ostoa. Hankin pienen erän Oriolaa, 350 kappaletta. En ole varma onnistuuko Oriola kampeamaan toistuvat vaikeutensa vihdoin jonkinlaiseen käänteeseen. Ostolla lyön kuitenkin vetoa sen puolesta, pieniä valonmerkkejä on näkyvissä. Oriolan lisäksi ostin myös amerikkalaisen UPS:n osakkeita. Osakekurssi ei ollut vielä ehtinyt toeta joulukuun kurssilaskusta. Mielestäni UPS oli houkuttelevasti arvostettu ja sen liiketoiminta kehittyi positiivisesti niin liikevaihdon, tuloksen kuin osingon suhteen.

Tammikuu näyttäytyi hyvältä hetkeltä luopua jostakin sijoituksesta, mikäli tammikuun kurssinousu osoittautuisi kuolleen kissan pompuksi. Pohdin myyntiä erityisesti Panostajan ja Nokian kohdalla, en katsonut haluavani omistaa yhtiöitä ja olisin päässyt niistä eroon pienellä voitolla. En päätynyt vielä myymään kumpaakaan. Panostajan kohdalla päätin jäädä odottamaan osinkoa ja Nokian myynnistä minulta olisi irronnut noin 5000 euroa, joille minulla ei ollut mielessä uutta järkevää sijoituspaikkaa. Katsotaan jaksaako tammikuuilmiö vielä helmikuussa nostaa kursseja vai tuleeko lunta tupaan kuten ulkona.

Tein osakesalkkuuni ylimääräisen 1000 euron talletuksen tavanomaisen tonnin lisäksi. Valitettavasti osakekurssit korjasivat varsin nopeasti joulukuun kurssilaskun jälkeen ja sen myötä en kiirehtinyt uusilla sijoituksilla markkinoille. Käteistä minulla oli tammikuun lopussa salkussa 5200 euroa, mikäli kurssit kääntyisivät uudelleen laskuun. Kuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo asettui 205 000 euroon ja omaisuuteni 365 000 euroon.

30 - Osingonlaskijat vievät askeleen taakse

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Pyrin lähtökohtaisesti valitsemaan salkkuuni laadukkaita yhtiöitä, jotka kykenevät kasvattamaan osinkoaan. Osingonjaon kasvu on tärkeä osa strategiaani osinkotulojen kasvattamisessa. Useimmat yhtiöt ovat julkaisseet vuoden 2016 tuloksensa ja ilmoittaneet vuoden 2017 osingonjaostaan. Valitettavasti, vaikka osittain odotetusti, salkkuuni osuu useampi osingonlaskija.

• Rapala jatkoi osingonlaskujen sarjaansa.
• Telia leikkasi osinkoaan odotetusti.
• Panostaja ja sen ruotsalainen serkku Ratos laskivat molemmat osinkoaan.
• Technopoliksen osinko laski viime vuoteen nähden.
• Nokian ja Keskon osingot palasivat tavanomaiselle tasolleen.

Millainen vaikutus osingonjaon laskulla on, päätavoitteeseeni, osinkotuloihin?

*Osake lkm = 2017 omistus ; Ratos osinko SEK
2016 & 2017: osakekohtainen osinko

Laskennallinen vaikutus osinkokertymääni on siis noin 250 € (bruttona). Kasvattaakseni osinkotuloja minun on peitottava heikennys uudella pääomalla ja muiden yhtiöiden osingonjaon kasvulla. Onnekseni useampi salkkuyhtiöni kasvattaa osingonjakoaan tai pitää sen ennallaan.

Taulukossa oleva laskelma on sikäli epäreilu, että Rapalaan, Teliaan ja Panostajaan tein vuoden 2016 aikana pienet lisäykset. Lisäyksen ansiosta Panostajasta saamani osingot kasvoivat absoluuttisesti. Telian ja Rapalan kohdalla lisäys ei riitä kattamaan osingonleikkausta. Todellisuudessa negatiivinen vaikutus ei siis ole absoluuttisesti 250 euron suuruinen, mutta tärkeää on tiedostaa se, että kyseessä oleviin yhtiöihin lisäämäni pääoma ei ole suinkaan mennyt osinkokertymän kasvattamiseen.

Huomionarvoista on, että taulukossa mainittuja neljää yhtiötä on vaikea kutsua laatuyhtiöiksi. Ostettuani yhtiöiden osakkeita lisää, tiedostin mitä olin ostamassa. Rapalan listasin mahdolliseksi ydinsalkkuni myyntikohteeksi vuoden 2017 alussa, vaikka minulla on edelleen ripaus uskoa yhtiön liiketoiminnan suhteen. Teliasta saan yhä kohtuullisen tuoton (4,7 %) sijoittamalleni pääomalle. Panostaja on minulle satelliittisijoitus ja myynnissä yli euron hinnalla. Ratokseen sijoittamalle pääomalle saan myös kohtuullisen osinkotuoton (4 %), mutta yhtiön kehitystä uuden johdon alla on seurattava tarkemmin.

Technopolis oli minulle uusi sijoitus vuonna 2016, joten uusi pääoma kasvattaa absoluuttista osinkokertymääni. Technopoliksen 0,12 € osakekohtaisella osingolla saan ostohinnalleni kohtuullisen 3,7 % osinkotuoton ennen veroja. Vuonna 2016 Technopolis maksoi osinkoa 0,17 € osakkeelta ja toteutti osakeannin, jolla yhtiö rahoitti kiinteistöhankintoja Ruotsissa. Uutena sijoituksena tarkkailen Technopolista tavanomaista tarkemmin.

Lisäksi osingonlaskijoiden joukossa ovat Kesko ja Nokia. Ne mukaanlukien negatiivinen vaikutus yltää noin 350 euroon (bruttona). Mikäli sijoitan tänä vuonna 12 000 euroa uutta pääomaa osakkeisiin, se riittää juuri ja juuri kattamaan osigonleikkausten negatiivisen vaikutuksen. Keskon ja Nokian leikkaukset ovat ehkä luonteeltaan ymmärrettävämpiä. Molemmat yhtiöt palauttivat pääomaa ylikapitalisoituneesta taseestaan, ja osinko palasi tavanomaiselle tasolle ja kasvutrendille suhteessa vuoden 2015 osinkoon. Lisäksi molemmat yhtiöt ovat tehneet merkittäviä yritysostoja, jotka toivottavasti luovat tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Tiivistetysti

• Osingonleikkaukset ovat useimmiten suhteellisesti suurempia kuin osingonkorotukset. Vaikeuksia kohdatessaan yhtiöt pienentävät osinkoaan reilusti. Yhtiöt pyrkivät ylläpitämään osinkonsa viimeiseen saakka tai kasvattamaan sitä hillitysti vahvistaakseen sijoittajien uskoa yhtiöön.
• Vältä epävakaita yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei tue kasvavaa osingonmaksua. Osingonleikkaajat tekevät tyhjäksi sijoitusponnistelut heikentämällä niille saamaasi tuottoa.
• Mieti suunnitelma osingonlaskijoiden varalle. Saatko vielä kohtuullisen tuoton sijoittamallesi pääomalle vai kaipaisivatko rahasi uuden rengin?
• Suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden kohdalla yhden vuoden osingonleikkaus ei välttämättä ole vielä myyntisignaali, vaan voi johtua esimerkiksi suuresta investoinnista. Verrattuna amerikkalaisiin yhtiöihin kotimaiset ovat perinteisesti epävakaampia osingonmaksajia. Pohdi, miksi yhtiö leikkaa osinkoaan.

Lue myös Osinkokevään opetus -kirjoitus välttääksesi osingonleikkaajat.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja luo omat lisäansiot - tai tee se helposti rakentamalla ETF-osinkosalkku.

Joulukuun pörssikaupat

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2016

Satelliittisijoitukseni Panostajan osakekurssi niiasi voimakkaasti tilinpäätöksen jälkeen ja päätin ostaa osakkeita 1000 kappaletta lisää. Suurimpina syinä kurssilaskulle lienee osinkoehdotus ja Takoman, Panostajan sijoituskohteen, erittäin heikko tilanne. Helmikuussa maksettava osinko laskee 0,05 eurosta 0,04 euroon. Takoman liikevaihto (-23 %) ja liikevoitto (-73 %) jatkoivat rajua laskuaan.

Jos Suomen talouden käänne on käsillä monien uutisten lupaamalla tavalla, on Panostaja yksi Helsingin pörssin suurimmista hyötyjistä. Talotekniikkaa remontoiva Kotisun on Panostajan valopilkku ja erinomainen sijoitus. Hammaslääkäriasema Megaklinikka tekee vielä tappiota avattuaan uuden aseman Tukholmaan. Rakennejärjestelyt digitaalisessa painotoiminnassa, Granossa, on päättymässä ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat vähenemään. Näiden tekijöiden vuoksi uskon, että lisäys Panostajaan oli suhteellisen turvallinen neljän prosentin efektiivisellä osinkotuotolla.

Myin Kemiran osakkeet kurssin noustua 11,7 euron tasolle. Tein osakkeella jälleen pienen viidenkympin myyntivoiton reilussa kuukaudessa. Myynti oli sarjassaan kolmas tänä vuonna. Kemira on ollut minulle spekulatiivinen pelipaperi sen ailahtelevan kurssikehityksen vuoksi, turvana jälleen hyvä osinkotuotto. Mikäli Kemiran kurssi laskee uudelleen alle 11 euron, ostan todennäköisesti osakkeita jälleen takaisin salkkuuni. Koetan kuitenkin pidättäytyä liiasta spekuloinnista ja keskittyä päätavoitteeseeni osinkotulojen kasvattamiseen.

Myinkin Nordnetin salkustani Itä-Eurooppaan sijoittavan rahaston kohdistaakseni lisää pääomaa kassavirtaa tuottaviin sijoituksiin. Loppukuusta ostin lisää Rapalaa parisataa kappaletta. Yhtiön liiketoiminnan laadussa ja kehityksessä ei ole hurraamista. Erityisesti liikevoitto on laskenut monta vuotta perätysten. Rapalalla on ollut mitä erilaisimpia vaikeuksia selityksenään heikolle suoritukselle. Itse pelkään, että pahimillaan yhtiön liiketoimintamallissa voi olla jotain vikaa ja kilpailijat voittavat markkinaosuuksia. Yrityksen uusi johto onkin ilmoittanut tarkastelevansa liiketoimintoja kriittisellä silmällä. Rapala on siten mahdollinen käänneyhtiö ja -sijoitus, josta uusi johto voi onnistuessaan saada irti paljon arvoa tunnettujen brändien ja jakelukanavan avulla.

Vaikeuksissa olevien yhtiöiden osakepoiminta on toiminut kohtuullisesti. Flowers Foods ilmoitti selvinneensä lakihuolistaan huomattavasti pelättyä pienemmin korvauksin ja yhtiön kurssi nousi voimakkaasti. Myös traktorivalmistaja Deeren osakekurssi kohosi merkittäväsi sen ilmoitettua odotuksia paremmasta tuloksesta. Markkinauutisten mukaan suursijoittajat olisivat siirtymässä kuluttajatuoteyhtiöistä kohti syklisempiä yrityksiä. Esimerkiksi ruotsalaisen AlfaLavalin kurssi on noussut voimakkaasti ostettuani sitä elokuussa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja kuluneesta vuodesta on tulossa monella tapaa ennätyksellinen. Palaan vuoden 2016 tuloksiin erillisissä kirjoituksissa tammikuun aikana. Tässä kuitenkin ensisilmäys vuoden 2016 lukuihin:

Osinkovuosi 2015

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Nokian Renkaat, jota hankin voimakkaasti vuoden 2014 aikana neljään kertaan. Heti toiseksi suurimpana osingonmaksajana oli jälleen PowerSharesin amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF. Osingonmaksu kuitenkin hiipunee, mikäli korkotaso jatkaa nousuaan.

Dollarin vahvistuminen auttaa

Kirjaan kruunu- ja dollarimääräisten osinkojen kertymän vuoden viimeisen päivän valuuttakurssinoteerauksen perusteella. Vaikka dollarimääräiset osingot pysyivät absoluuttisesti lähes samalla tasolla, dollarin vahvistuminen nosti noin 12 prosenttia euroiksi käännettyä osinkotuottoa.

Kokonaisuudessaan osinkotuloni kasvoi noin 600 euroa. Euromääräiset osingot kasvoivat voimakkaasti, lähes 400 euroa. Kruunumääräiset osingot kasvoivat suhteellisesti reilusti hankittuani salkkuuni kolme uutta ruotsalaista yhtiötä. Osinkotulot ylsivät lähes 310 euroon kuukaudessa. Osinkotulo alkaa hiljalleen muodostumaan kohtuulliseksi korvaukseksi harrastuksesta, vaikka tuntipalkka jäänee hyvin alhaiseksi.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Panostaja palasi osingonmaksajaksi, mutta aiempaa alhaisemmalla tasolla. Harkitsen yhtiön myyntiä ruotsalaisen Ratoksen otettua paikan pk-yrityksiin sijoittavana yhtiönä.
• HKScan piristi euromääräisiä osinkoja lisäosingollaan. Tämä oli hyvä tilaisuus luopua alisuoriutujasta ja myynnin ajoitus (5,81 €) osoittautui jälkikäteen katsottuna onnistuneeksi.
• Lisäksi luovuin jakaantuneen Baxterin molemmista jäännöksistä, jotka pyyhkivät osinkoaristokraatin maineensa leikkaamalla osinkonsa murto-osaan aiemmasta. Parin vuoden sijoitus oli kuollutta lastia salkulleni.
• Textainer ja Ensco leikkasivat osinkoaan rajusti. Tämä heikensi dollarimääräisten osinkojen kasvua merkittävästi. Yritys parantaa amerikkalaisten sijoitusten osinkotuottoa kääntyi päälaelleen.
• Keskiostohinnalleni kolme parasta osingonmaksajaa olivat Tieto (8,7 %), UPM (7,6 %) ja Fiskars (7 %). Kehnoimpia olivat Nokia, YIT ja Sanoma, jonka myin vuoden lopussa.
• Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle asettui vain vähän yli 4 prosenttiin.

Kuten vuonna 2014, myös vuoteen 2015 osui osinkopettymyksiä. Niiden vaikutusta onneksi pehmentää laaja hajautus, muutamat osingonkasvattajat ja uusi pääoma. Keskinkertaisiin osinkoaan leikkaaviin yhtiöihin sijoittaminen tulee kuitenkin kalliiksi: osinkotulot laskevat, sijoituksen arvo laskee ja sijoituksesta luopuminen aiheuttaa kaupankäyntikuluja. 

Kaikenkaikkiaan voin olla melko tyytyväinen osinkovuoteen 2015. Päätavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton, näkökulmasta strategiani toimii. Osinkotulot kasvoivat 200 euroa enemmän kuin pelkkä uuden pääoman lisäys tuo osinkoja. Alkaneena vuonna tähtäänkin reilusti yli 4000 euron!

HKScan - alisuorituja ulos

Myin toukokuun puolivälissä HKScanin osakkeeni. Keskihintani oli aivan liian korkea tyytyäkseni HKScanin viimeisen neljän vuoden osinkotasoon. Tämän kevään ruhtinaallinen osinko ja sitä seurannut kurssinousu tarjosi paikan irtautumiselle ja saada kipurahoja viiden vuoden korpivaelluksesta.

Olin ostanut HKScanin salkkuuni lokakuussa 2010 seuraavin kommentein:
"HKScan hankittiin satelliittisalkkuun. Yhtiön arvostustaso vaikutti houkuttelevalta ja osinkotuotto kohtuulliselta. Yhtiön yritysostot luovat korkeamman riskikertoimen. Synergiahyötyjen löytyminen on aina epävarmaa, mutta mahdollistavat liiketoiminnan kasvun sekä vahvemman aseman markkinoilla. Jo ostohetkellä oli epävarmuutta ostoajoituksen onnistumisesta. HKScan suuntasikin hieman alaspäin"

Heinäkuussa 2011 kommentoin yhtiötä ja osaketta seuraavasti:
"Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittisijoitus."

Vuonna 2012 huhtikuussa kirjoitin yhtiöstä jälleen:

"Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki."

Monet sijoitushetkellä havaitsemani riskit toteutuivat HKScanin kohdalla. Ajoitukseni ei ollut todellakaan onnistunut. Kuten usein tapahtuu, yritys ei kyennyt kääntämään yritysostojaan edukseen. Yrityksen toimintaympäristö (tuottajien ja asiakkaiden neuvotteluvoima) oli erittäin haastava kilpailuedun ja sitä kautta terveellisten marginaalien luomiseksi. Vaikka kyseessä oli satelliittisijoitus, yhtiövalinta oli sijoitusfilosofiani kannalta väärä.

Selvisin sijoituksesta kuivin jaloin tällä kertaa. En toistanut Oriola-KD:n kanssa tekemääni epäonnekasta myyntiä. HKScan sijoituksen annualisoiduksi nettotuotoksi muodostui 5,3 prosenttia osinkoineen. Sijoittamalla myynnistä vapautuneet varat varmempiin osingonmaksajiin pystyn kohentamaan absoluuttista osinkokertymää tuntuvasti.

HKScan oli näin kolmas irtautuminen listaamastani viidestä vikatikistä. Aikaisemmin olin luopunut Stockmannista ja Oriola-KD:stä. Jäljelle jäivät vielä Panostaja ja Sanoma.

(Ja mikä minua estää ostamasta osaketta satelliittisalkkuun uudelleen, mikäli yhtiö osoittaa piristymisen merkkejä.)

Osinkovuosi 2014

Fiskars pelasti osinkovuoden 2014

Joulun alla on mukava tutkiskella antamista eli kuinka avokätisiä yhtiöt ovat olleet osingonmaksussaan. Suomalaiset yhtiöt makoivat jo keväällä osinkonsa omistajilleen, kun taas amerikkalaisilta yhtiöiltä on vielä odotettavissa muutama neljännesvuosittainen osingon maksu. Joulukuussa Fiskars ilahdutti omistajansa maksamalla lisäosingon. Vuodesta 2010 Fiskarsilta vastaanottamani osingot ovat lähes kattaneet yhtiöön sijoittamani summan. Tämänkertainen lisäosinko siivitti euromääräisen osinkokertymän täpärästi viime vuotisen lukeman ylitse.

Osingot ovat sijoitusstrategiani keskiössä.

Tavoitteenani on kasvattaa tasaisesti absoluuttista osinkokertymää kolmen komponentin avulla: 1) Salkkuun lisättävä uusi pääoma, 2) Salkkuyhtiöiden osingonjaon kasvu, 3) Osinkojen uudelleen sijoittaminen. Vuonna 2014 maksetut osingot olivat Kim Lindströmin mukaan kokonaisuudessaan suurimmat kuuteen vuoteen (Kauppalehti 28.10.2014).

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

Verrattuna vuoteen 2013 oman osinkosaldoni kehitys oli kehno. Pääasiassa mainitsemani toisen komponentin kehityksen johdosta. Tähän puolestaan vaikuttivat seuraavat tekijät:

• Verottaja kiristi otettaa pääomatulojen verottamisessa ja vei entistä suuremman osan säästöilleni saamasta tuotosta.
• Vaisala ja L&T maksoivat muhkeat lisäosingot vuonna 2013, eivätkä toistaneet sitä 2014.
• Panostaja ja Oriola-KD eivät maksaneet vuodelta 2013 osinkoa lainkaan.
• Sanoma leikkasi osingonmaksuaan rajusti.

Kolmen yhtiön osingonmaksun hiipumisen vaikutus absoluuttiseen osinkokertymään oli noin 200 euroa eli noin 7 prosenttia koko euromääräisestä osinkokertymästä. Juuri tämän takia on tärkeää pitää huolta salkkuyhtiöiden laadusta ja kitkeä alisuoriutujat sitkeästi pois! Koska sijoittamisessa lähes väistämättä tapahtuu virheitä, on hajauttamisella myös tärkeä rooli osingonleikkausten vaikutuksen pienentämisessä. Tämä on yksi syy sille, miksi osakesalkussani on lähes 50 positiota. Osakesijoittamisen luonteesta (ja omista taidoistani) johtuen koetan osua mielummin haulikolla kuin kiväärillä.

Yksi syy absoluuttisen osinkokertymän kasvun hiipumiseen on ollut myös sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka eivät pääsääntöisesti tarjoa yhtä korkeaa efektiivistä osinkotuottoa sijoitushetkellä. Efektiivinen osinkotuotto euromääräisille sijoituksille oli 4,1 (4,6 %), ruotsalaisille sijoituksille 4,52 % (5 %) ja dollarimääräisille sijoituksille 3,48 % (3,38 %). Kun suomalaisten osakkeiden osinkotuotot heittelehtivät vuosittain, omistamieni amerikkalaisten osakkeiden osingot suuntaavat pääsääntöisesti ylöspäin. Tämä elementti tukee tavoitteeni toteutumista pitkällä aikavälillä, vaikka sijoittamisen tulokset eivät näyttäydy välittömästi lyhyellä aikavälillä, Minulla on 11 vuotta aikaa.

12 000 euron vuotuisella pääoman lisäyksellä ja osingot uudelleen sijoittamalla realistinen kasvu on noin 400-500 euroa vuodessa. Vuonna 2013 osinkokertymäni kasvoi absoluuttisesti 740 euroa. Sitä edellisenä vuonna 400 euroa. Vuoden 2014 kasvu asettunee 450 euron tietämille. Ilman Fiskarsin lisäosinkoa ja voimakasta pääomien uudelleenkohdistamista osinkojen kasvu olisi jäänyt 250 euron tuntumaan.

Suurimmaksi euromäärisistä osingonmaksajista ylsi Banco Santander ja Fiskars toiseksi. Amerikkalaisista osakkeista suurin maksaja oli PowerShares Financial Preferred ETF, joka sijoittaa amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin.

Rauhallista ja mukavaa antamisen aikaa!

---
Lue miksi osingot ovat mielestäni tärkeä elementti osakesijoittamisessa.

Panostajan ruotsalaiset serkukset

Kirjoitushetkellä sijoitukseni ovat jakaantuneet kolmen eri valuutan kesken. Euromääräiset sijoitukset edustavat 55 %, dollarimääräiset 40 % ja kruunumääräiset 5 % sijoituksista. Ruotsalaisiin osakkeisiin olen sijoittanut pääasiassa siksi, että Tukholman pörssistä löytyy mielestäni laajempi valikoima laadukkaita yhtiöitä. Viimeksi tarkastelin ruotsalaisia rakennusyhtiöitä vaihtoehtona YIT:lle. Nordnetissa minulla on odottamassa yli 10 000 kruunua position avaamiseksi uudessa yhtiössä tai olemassa olevan position kasvattamiseksi.

Tänä vuonna Panostaja jätti osakkeenomistajansa ilman osinkoa. Vaikka yhtiön taloudellinen suorituskyky näyttää kohentuvan, on se edelleen leikkauslistallani. Keskihintani ollessa hivenen euron yläpuolella, tulisi yhtiön maksaa helmikuussa useana aiempana vuonna tutuksi tullut 0,04 euron osinko. Tämä on edellytys sille, että sijoituksen pitäminen salkussa olisi lainkaan perusteltavissa.

Yksi tärkeimpiä perusteita Panostaja omistukselleni on ollut sijoittaminen PK-yrityskenttään. Ruotsin pörssistä löytyy Panostajan tyyppisiä pienyrityksiin sijoittavia yhtiöitä. Ne kuitenkin poikkeavat Panostajasta siinä, että yhtiöiden omistuksilla on enemmän yhdistäviä tekijöitä. Kun Panostajan omistukset toimivat hajanaisesti eri toimialoilla, hankkivat ruotsalaiset yhtiöt omistuksia kohdennetulta toimialalta. Esimerkiksi Indutrade hankkii aktiivisesti veden siirtoon ja käsittelyyn keskittyviä yhtiöitä. Ruotsalaiset verrokit eivät myöskään ole juuri irtaantuneet omistuksistaan.

Millaisia vaihtoehtoja Tukholman pörssistä löytyy?

Lagercrantz Group

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille tuotteita esimerkiksi mekatroniikan, automaation, elektoriikkakomponenttien alueelta. Ominaispiirteenä yrityksille on keskittyä kapeisiin niche tuotealueisiin.
• 1000 työntekijää ja liikevaihto noin 250 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 30 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti kolme yritystä.
• Liikevaihdosta noin 66 prosenttia tulee Pohjoismaista.
• ROE 23 %, liikevoittoprosentti 10 %, omavaraisuusaste noin 45 %
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 30-50 prosenttia nettotuloksesta. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3,3 prosenttia. Yhtiön tilivuosi poikkeaa kalenterivuodesta, mutta viimeisen saatavilla olevan viiden vuoden periodilla osinko on yli kaksinkertaistunut.
• Osakekohtainen tulos lähes nelinkertaistunut vuodesta 2010.

Indutrade

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille tuotteita vedensiirron ja käsittelyn alueelta (pumppuja, venttiileitä, suodattimia, antureita, putkistoja), työkaluja, kiinnikkeitä automaatiotarvikkeita, lääketieteellisiä instrumentteja ja paljon muuta. Yhtiöön kuuluu lisäksi lukuisia niche tuotteiden valmistukseen ja kokoonpanoon keskittyviä yrityksiä.
• Työntekijöitä noin 4200 ja liikevaihto noin 880 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 160 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti kahdeksan yritystä.
• Liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee Ruotsista, Suomesta ja Benelux maista.
• ROE 25 %, liikevoittoprosentti 11 %, omavaraisuusaste noin 38 %.
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 30-60 prosenttia nettotuloksesta. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 2,8 prosenttia. Yhtiön osinko on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010.
• Osakekohtainen tulos kasvanut vuosittain 2009 lähtien.

Addtech

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille komponentteja, teollisuuden tuotteita ja tarvikkeita sekä esimerkiksi diagnostiikan ja lääketeollisuuden laitteita.
• Työntekijöitä noin 2000 ja liikevaihto noin 600 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 130 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti viisi yritystä.
• Liikevaihdosta 86 prosenttia tulee neljästä Pohjoismaasta.
• ROE 30 %, liikevoittoprosentti 8 %, omavaraisuusaste noin 39 %.
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 50 prosenttia keskimääräisestä tuloksesta suhdannesyklin yli. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3 prosenttia. Osingonjako on kaksinkertaistunut vuodesta 2010.
• Yhtiön tulos on kaksinkertaistunut uodesta 2010.

Sekä Lagercrantzin ja Addtechin omistajaluettelon paalupaikalta löytyy Anders Börjesson, kenestä Affärsvärlden on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin. Kaikkien kolmen yhtiöin liikeideana on ostaa, omistaa ja kehittää erikoistuneita pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Yritysten päivittäiseen toimintaan nämä yhtiöt puuttuvat hyvin vähän. Yllä olevia taloudellisia lukuja tarkastellessa vaikuttaa siltä, että ruotsalaiset ovat onnistuneet luomaan, toisin kuin Panostaja, erittäin kannattavan liiketoimintamallin. Nämä osakkeet ovat tarkkailulistallani ja sopivan tilaisuuden tullessa tulen panostamaan laatuun Panostajan sijasta.

Mihin näistä sijoittaisit?

Tuotonhakumatkalla elokuussa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2014

Helteisen heinäkuun jälkeen jatkoin elokuussa vuodelle 2014 asettamani tavoitteen toteuttamista -tuottamattomien sijoitusten uudelleenkohdentamista. Myin Nordnet salkustani Franklin India rahaston, johon olin sijoittanut pienissä erissä vuosien 2010 ja 2014 välillä. Intia-sijoitus oli myydessä 20 prosenttia voitolla. En nähnyt suurta potentiaalia kurssinousuun rahaston ollessa viiden vuoden huipussaan. Ennen kaikkea halusin kuitenkin nämäkin varat työskentelemään ensisijaisen tavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton kerryttämisen, eteen.

Elokuussa rikoin aikaisempia rajojani siirtämällä osakesalkustani 5000 euroa laiskaa käteistä takaisin pankkiin. Kahta vaihtoehtoa hetken punnittuani päädyin sijoittamaan rahat tuottoa.fi palveluun. Sijoitus tulee tarjoamaan tasaisen ja hyvän tuoton lisäksi kuukausittaista kassavirtaa. Vaikka rikoinkin henkisiä rajojani nostamalla ensimmäistä kertaa rahaa ulos sijoitussalkustani, madalsin kynnystä muodostamalla sisäisen lainan. Kirjanpidossani 5000 euroa säilyy osakesalkussani. Vähitellen teen osakesalkkuuni lainan maksuja, jotka kirjaan kirjanpidossani sijoitukseksi tuottoa.fi palveluun, kunnes sisäinen laina on täysin maksettu. Tällä toimenpiteellä tähtään jälleen pääoman tuoton parantamiseen sekä kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen.

Nokian Renkaat julkaisi osavuosikatsauksen, minkä jälkeen kurssi romahti yli kuusi prosenttia. Olen tehnyt Nokian Renkaisiin kolme erillistä ostoa, ensimmäisen ennen tämän vuoden osinkoa ja toisen kesäkuun puolivälissä. Kuten aiemmin totesin, toinen ostoni oli hätiköity. Kurssi voi jatkaa vielä laskuaan Venäjä pakotteiden kiristäessä yleistä taloustilannetta. Tätä varten olisi ollut hyvä olla kärsivällisempi toisen ostoerän kanssa. Koska yhtiö on jo suurella painolla salkussa, en ole välttämättä halukas kasvattamaan position kokoa enää lisää.

Nokian Renkaiden lisäksi ostin salkkuuni uuttaa osaketta, amerikkalaista maatalouskone- ja traktorivalmistaja Deereä. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään. Seurannan aloittamisen jälkeen osakekurssi kuitenkin nousi nopeasti 95 dollariin. Alkaneen korjausliikkeen myötä osakekurssi laski 85 dollarin tuntumaan, jolloin päätin käyttää viimeiset dollarini positioon yhtiössä. Deeren liiketoiminnan tukena oli äärimmäisen tunnettu ja vahva brändi, markkinajohtajuus Pohjois-Amerikassa sekä väestönkasvun edellyttämä maatalouden tuotannon kasvu.

Yleisesti ottaen osakemarkkinoiden kehitys elokuussa oli alavireistä. Kesän alennusmyynnit tulivat myöhässä osakesalkun arvon laskiessa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Elokuun loppupuolta lähestyttäessä osakekurssit jälleen kiipesivät ylöspäin laskeakseen jälleen syyskuun ensimmäisinä päivinä Ukrainan kriisin painaessa markkinoiden tunnelmaa.

Loppuvuotta lähestyttäessä pohdin erityisesti Oriola-KD:n tai Panostajan myyntiä. Yhtiöt olivat epäonnistuneet sekä osingonmaksun että kurssikehityksen osalta. Panostajan talouslukuja katsoessani tulin siihen lopputulokseen, että olisi todennäköisempää Panostajan palaavan osingonmaksajaksi. Koska Oriola-KD:n tunnelin päässä ei juuri valonpilkettä näkynyt, valitsin sen myyntikohteeksi. Mahdollisen myynnin tavoitteena oli ensinnäkin vapauttaa pääomaa tuottavampaan kohteeseen ja kohentaa salkun laatua. Toiseksi, runsaiden voitollisten myyntien takia tappiollisen position myynti toisi verovähennyksiä.

Salkkuni vikatikit - ja mitä tehdä niille?

Edellisessä kirjoituksessani korostin sijoitusten laadun varmistamisen tärkeyttä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen salkun tuottoa on varmistettava, että salkkuun ei pääse kertymään alisuoriutujia. Useat sijoittajat kutsuvatkin tätä salkun siivoukseksi. Minulla säännöllisen siivouksen jääminen liian vähälle huomiolle on johtamassa suursiivoukseen.

Tämän vuoden tavoitteistani on parantaa sijoitetun pääoman tuottoa. Nousumarkkinassa on usein hyvä ajankohta luopua alisuoriutujista, vaikka omat vikatikkini eivät ole onnistuneet kipuamaan plussalle. Minulla on sijoitettuna hieman yli 9300 euroa alla listaamiini alisuoriutujiin. Se tarkoittaa 9 % salkun arvosta ja 13 prosenttia salkun omasta pääomasta. Suuri osa näistä yhtiöistä on vastikään lopettanut osingonmaksun tai leikannut sitä rajusti. Näin sijoitushetkellä huomioitu turvakerroin on kadonnut.

Useita alla mainittuja yrityksiä yhdistää usea tekijä, joiden tulisi saada osinko- ja arvosijoitan huolestumaan. Yhtiöt ovat myyneet usein kannattavia liiketoimintojaan tai omistuseriään rahoittaakseen toimintaansa. Esimerkiksi Sanoma myi vastikään Sanomatalon ja HKScan Puolan liiketoimintansa. Yhtiöiden liiketoimintaa uhkaavat kansainväliset megatrendit. Stockmann kärsii vähittäiskaupan siirtymisestä sähköisiin kanaviin ja myös Sanoman kohdalla kuluttajien ajankäyttö suuntautuu enemmän sähköisiin medioihin. Esimerkiksi Panostaja ja HKScan ovat tehneet kannattamattomiksi osoittautuneita yritysostoja. Panostajan Takoma sijoitus, HKScanin yritysostot Ruotsissa sekä Oriola-KD:n Venäjän toiminnot rasittavat yhtiöiden tuloksentekokykyä.

Mitä tehdä näille sijoituksille? Jokaisessa yhtiössä on myös hyviä puolia, mutta sijoittajan on oltava tunteeton tuottoa hakiessaan. Useampi yhtiö saattaisi nykyisellä kurssitasollaan olla tuottoisa käänneyhtiö, mutta en ole enää valmis tekemään lisäsijoituksia. Esimerkiksi HKScan ja Oriola-KD olivat käännesijoituksiksi tekemiäni hankintoja - väärällä kurssitasolla. Yksi näiden yhtiöiden myyntiä jarruttanut (teko)syy on ollut korvaavien sijoituskohteiden vähäisyys ja salkkuun virtaava uusi pääoma, mitkä ovat tarjonneet selityksen yhtiöiden käänteen odotteluun.

Alla nostan oman ajattelun tukemiseksi esiin yhtiökohtaisia tekijöitä pyrkiessäni selkityttämään ajatuksiani:

Panostaja

• Panostaja on yksi Helsingin pörssin ainoista yhtiöistä, joka mahdollistaa sijoituksen pienyhtiöihin.
• Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tappiollisia liiketoimintasegmenttejä on vain yksi, Takoma. Vuodelta 2013 yhtiö ei kuitenkaan jaa osinkoja.
• Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä irtaantumisia omistuksistaan, mikä tarjoaisi mahdollisuuden myyntivoittoihin ja sitä kautta omistajien palkitsemiseen. 

Sanoma

• Sanoma on "noudattanut strategiaansa" ja irtaantunut useista eri liiketoiminnoistaan viime vuosien aikana. Usean eri tukijalan varaan nojanneesta yhtiöstä on tullut entistä enemmän puhtaaseen muutoksen alla olevaan medialiiketoimintaan keskityvä yhtiö.
• Onko Antti Herlin väärässä sijoittaessaan Sanomaan vai nokittaako tämä vain veljelleen Niklakselle, joka on merkittävä omistaja kilpailevassa leirissä?
• Yrityksen strateginen muutos on tuhonnut omistaja-arvoa ja yhtiö on ajautunut luopumaan useista omistuseristään rahoittaakseen epäonnistuneita valintoja.

Stockmann

• Yhtiön arvokkaat kiinteistöomistukset tarjoavat suojaa yhtiön markkina-arvolle.
• Seppälän valtaisat vaikeudet ovat huolestuttavia. Ensimmäisen kvartaalin n. 20 miljoonan liikevaihdolla ketju teki 10 miljoonan euron tappion.
• Onko nopea verkkokaupan kasvu riittävää korvatakseen alenevat myyntimäärät tavarataloissa?
• Ruplamääräinen myynti Venäjällä ja myynti Baltiassa kehittyy yhä positiivisesti (25 % liikevaihdosta).

HKScan

• Makkarayhtiössä korostuu yhtiön toimialan piirre, jossa asiakkailla on erittäin suuri neuvotteluvoima ja raaka-ainetuottajien ollessa omistajina voivat tietyt muutostoimet kohdata vastarintaa.
• Yhtiö syyttää voimakkaasti markkinaolosuhteita huonon kehityksen vuoksi: hintakilpailu, kaupan omat merkit ja voimakas lihan tuonti, raaka-aineen ylitarjonta, alhainen kysyntä. Näkymät eivät ole lohdulliset.

Oriola-KD

• Oriola-KD on laajentunut voimakkaasti tukkukaupasta apteekkeihin ja sitä kautta vähittäiskauppaan. Yhtiö haluaa olla muuttamassa erityisesti lääkekaupan markkinoita Ruotsissa, jossa sääntely on vapauttanut apteekkitoimintaa.
• Niklas Herlin on voimakkaasti lisännyt omistustaan yhtiössä ja ensimmäisellä kvartaalilla yhtiön kannattavuus on parantunut merkittävästi viime vuoteen nähden.
• Vaikeudet Venäjällä on suuri riski sijoittajalle ja investoinnit maassa jatkuvat edelleen rajoittaen yhtiön tuloksentekokykyä. Sekä myynti että tulos ovat laskivat rajusti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Mikä yhtiö kykenee vielä nousemaan jaloilleen ja mikä tuo tuottoa myös sijoittajalle lyhyellä aikavälillä? Tällä kirjoituksella pyrin luomaan pohjan valitakseni seuraavan pölypunkin huiskan kohteeksi. Tulevalla toimenpiteellä keskitän varojani ja vapautan varoja mahdolllista korjausliikettä varten.

Minkä yhtiön sinä siivoaisit?

17 - Osinkokevään opetus

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni on vähitellen suuntautunut vahvasti kohti amerikkalaisia sijoituksia. Dollarimääräisten sijoitusten osuus salkusta on kasvanut lähes 40 prosenttiin. Ruotsalaiset sijoitukset näyttelevät seitsemällä prosentilla vielä vähemmistöä. Edessä oleva kaksijakoinen osinkokevät ja markkinoiden suuri volatiliteetti eli heilunta ovat molemmat hyvä osoitus, kuinka suuri merkitys on hajauttaa eri markkinoille, eikä jättäytyä kotimarkkinoiden varaan. Kurssien ja tulosten laskiessa useat suomalaiset osakkeet jättävät omistajan leikatuilla tai lakkautetuilla osingoilla vaille tuottoa. Amerikkalaiset osinkoaristokraatit sen sijaan jatkavat tasaista palkitsemistaan.

Salkkuyhtiöistäni Oriola-KD ja Panostaja ovat ilmoittaneet jättävänsä omistajan vaille vuosittaista palkanmaksua. Sanoma ja YIT ovat ilmoittaneet rajusta leikkauksesta osingomaksussaan. Stockmannin, Nokian ja HKScanin osingot ovat vähintäänkin epävarmoja. Onneksi salkustani löytyy myös osingonkasvattajia, kuten NesteOil ja Kesko. Useat yhtiöt pitävät osingon ennallaan, kuten UPM-Kymmene.

Ennen tulosjulkistusta Oriola-KD:n kurssi oli noussut keskiostohintani tasolle. Se olisi ollut erinomainen tilaisuus luopua kehnosti suoriutuvasta yhtiöstä. Osinkosijoittajalle osingonleikkaus on usein erittäin hyvä peruste myydä osakkeet. Vuonna 2014 uusi ennätysmäärä salkkuyhtiöitäni jättää osingonmaksun väliin, vaikka kokonaisuudessaan Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat osingonmaksuaan viime vuodesta.

Kotimaiset osakkeet tarjoavat korkeampaa, mutta epätasaisempaa osinkokyytiä. Osinkosijoittajalle hajautuksen merkitys on siten suuri. Mikäli yksi sijoituskohde leikkaa osinkoaan ja olet sijoittanut suureen määrään eri osakkeita (yli 10), sen vaikutus koko salkun osinkotuottoon on vähäisempi. Amerikkalaisilla laatuyhtiöillä osinkotuotto on sijoitushetkellä matalampi, mutta se kasvaa osinkonmaksun kasvaessa ja omien osakkeiden takaisinoston seurauksena, jolloin osinkokohtaisella tuloksella on paremmat kasvuedellytykset.

Siten tasaisen ja kasvavan osinkovirran tavoittelussa on tärkeää:

1. Omistaa lukumääräisesti riittävän suuri määrä eri osakkeita. Mikäli olet sijoittanut tasaisesti kymmeneen yhtä suurta osinkoa maksavaan osakkeeseen, yhden yhtiön osingon jäädyttäminen leikkaa 10 prosenttia osinkotulostasi. Jos olet sijoittanut kahteenkymmeneen osakkeeseen, tarkoittaa se vain 5 prosentin leikkausta osinkotulostasi.
2. Kiinnitä sijoituskohteita valitessasi huomiota yhtiön osinkohistoriaan sekä osingonjakopolitiikkaan. Tietolähteinä: amerikkalaiset osakkeet ja suomalaisten osakkeiden osalta Kauppalehden sivut, esim. Konecranes. Kaikki yhtiöt eivät pidä yhtälaista huolta omistajistaan.
3. Etsi laatuyhtiöitä ulkomaisista pörsseistä, joilla on maine pitkäaikaisina osingonkasvattajina. Näin vähennät osinkojen volatiliteettia sekä pidät huolta siitä, että osinkovirtasi kasvaa vähintäänkin inflaation tahdissa. 
4. Sijoita osingot uudelleen yhtiöihin, jotka palkitsevat omistajiaan kasvavalla voitonmaksulla eikä yhtiöihin, jotka tuottavat pettymyksiä. Suunnittelin lisäsijoitusta Panostajaan ollakseni sijoituksillani mukana paremmin pienyhtiökentässä, mutta osingonmaksun jäädyttäminen sai minut toisiin ajatuksiin. Sijoitan mielummin menestyjiin.

Sijoitusstrategiaa vuodelle 2014

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2013

Vuoden lopussa on aina hyvä hetki terävöittää omaa sijoitusstrategiaa sekä pohtia seuraavan vuoden tavoitteita. Omassa sijoitusstrategiassani lähtökohtana on hankkia ydinsalkkuuni yhtiöitä, joiden osakkeita pyrin omistamaan ikuisesti-periaatteella ja keskityn vuotuisen osinkokertymän kehittämiseen markkinatilanteesta riippumatta. Satelliittisalkkuni lähtökohtana on puolestaan hyötyä markkinasykleistä, tilapäisistä yhtiökohtaisista hinnoitteluvirheistä ja osinkoa maksavien käänneyhtiöiden kurssikehityksestä.

Vaikka vuoden 2013 myynnit ovat useista syistä johtuen kohdentuneet ydinsalkun yhtiöihin, seuraavana vuonna 2014 tavoitteenani on realisoida muutamia satelliittisalkun omistuksia. Erityisesti NesteOilin ja Tiedon kurssitasot mahdollistavat mielekkään luopumisen sijoituksista. Ennen myyntiä pyrin kuitenkin pääsääntöisesti katsomaan yli kevään osinkojen. Kurssinousu voi hyvinkin edelleen jatkua, jopa muutaman vuoden, joten mahdolliset myynnit tulen jaksottamaan koko vuoden ajalle.

Salkkuhuoltoa ja voittoja kotiuttaessa oli kuitenkin tärkeä muistaa, etteivät myynnit kohdistuisi pelkästään kurssimenestyjiin, vaan myös heikosti suoriutuviin yhtiöihin (kuten tiedotusvälineet osuvasti sijoittajia vuoden lopussa muistuttivat). Tähän kategoriaan tulen laskemaan vähintäänkin opiskeluajoilta periytyvät DanskeBankin rahastot, joulukuussa arvoltaan 4400 €. Nousumarkkina on lisäksi hyvä tilaisuus luopua kassavirtaa tuottamattomista sijoituksista ja kehnoista yhtiöistä. Joulukuussa laitoin vihdoin sisään myyntitoimeksiannon oppirahasijoituksesta Vestasista ja myin osakkeet pois.

Joulua edeltävällä viikolla kävin Säästöpankissa kysymässä lainaa seuraavaa sijoitusasuntoa varten. Vastaanotto oli kylmä. Olin aavistellut sitä kysyessäni asiaa muutama kuukausi sitten sähköpostitse. Säästöpankki tarjosi Hypon lainaa, mutten vaivautunut kysymään sen yksityiskohtia. Danske Bank vaikutti erittäin kiinnostuneelta pitämään reilusti vähentyneet olemassa olevat asiakkaaat. Danske lupasi sijoitusasuntolainaa 100 % lainoitusasteella 1,65 marginaalilla. Säästöpankin marginaali oli puolestaan 2,5 %, joten näiden kahden välillä päätös oli yksinkertainen.

Loppuvuodesta pettymyksen toi Panostajan ilmoitus jättää osingot ensi vuonna maksamatta. Takoman saneerausuutiset olivat myrkkyä Panostajan taloudelle. Salkkuyhtöistäni lisäksi Sanoman ja Nokian osingonmaksu oli epävarmaa. Ottaen huomioon osinkoverotuksen kiristymisen absoluuttisen osinkokertymän kasvattaminen tulisi olemaan vuonna 2014 aikaisempaa vaikeampaa.

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto

1/2012	39250	43328	54784	113,1	4078
2/2012	41000	47109	59002	118,4	6109
3/2012	42300	49357	62102	120,8	7057
4/2012	43300	47793	62140	114,5	4493

Markkinoiden alavirettä

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2011

Syyskuussa salkkutapahtumat olivat vähäisiä. Seurasin markkinoita ja pohdiskelin sopivia sijoituskohteita. Lisäsin salkkuun siipeensä saaneita rahastoja ja koetin pilkkiä Panostajaa. Nordnet-salkkuun vaihdoin lisäksi kasan dollareita ostaakseni amerikkalaisia osakkeita tai ETFiä. Amerikkalaiset osakkeet olivat pitäneet hyvin pintansa markkinamyllerryksessä. Viimeisten hankintojen (BASF, Securitas, Panostaja, Oriola-KD jne.) lisäksi, NesteOil, L&T, Sanoma ja erityisesti Uponor olivat laskeneet keskihintaan nähden. Salkku kokonaisuudessaan sinnitteli osinkojen ansiosta täpärästi plussan puolella.

Syyskuun aikana selvitin myös mahdollisuutta nostaa asuntolainaan pyydetyt 2 000 euroa laittaakseni ne osakkeisiin, mutta 6 kuukauden aikaikkuna loppujen nostamiseksi oli jo sulkeutunut. Syyskuu loi myös hyvät lähtökohdat ostaa salkkuun viimeinen sijoitusportfolion osanen konepaja ja perusteollisuus ryhmään. Harkinnassa olivat edelleen ABB, Emerson ja Alfa Laval. Tosin viimeisen osinkotuotto ei täytä asetettuja kriteerejä osinkotuotolle ja Emersonin huonona puolena on Pohjois-Amerikan markkinoiden voimakas paino.

Aika            Talletukset    Salkku                      Indeksi       Voitto

08/2011	33850	34806		104,7	956
09/2011	35025	34600		100,6	-425

Yhtiön laatu vai oston ajoitus?

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2011

Kesä- heinäkuun vaihteessa lisäsin salkkuun Oriola-KD:tä, jonka kurssi oli laskenut huomattavasti ensimmäisestä ostosta. Lisäyksen tavoitteena oli laskea sijoituksen keskihintaa. Lisäksi osakkeen arvostustaso vaikutti houkuttelevalta, kun kurssia oli lyöty alaspäin heikosti edenneiden Venäjän toimintojen vuoksi. Menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule hetkessä vaan pitkäjänteisyydellä ja siksi osake onkin – toistaiseksi – hyvä pelipaperi satelliittisalkkuun, mutta Venäjän ja Ruotsin pelinavauksien onnistuessa mahdollinen yhtiö aina ydinsalkkuun saakka.

Kuun ensimmäisellä täydellä viikolla markkinoilla tapahtui hienoinen korjausliike ylöspäin. Oma osallistumiseni seurantaan jäi kuitenkin Itä-Eurooppaan suuntautuneen kesälomamatkan vuoksi vähälle. Käteisvarannot Nordnetin ja Etraden salkuissa olivat heinäkuun alussa melko vähissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen lisäsin salkkuun Procter&Gamblea. Lisäys oli hätiköity ja pohjustamaton. Tein lisäyksen, koska sijoitus näytti olevan miinuksella, mutta tämä johtui ainoastaan valuuttakurssimuutoksesta. Amatöörimäinen virhe. 

Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittiosake. Panostajan lasku tuli suurehkona yllätyksenä. Kesän kynnyksellä yhtiö raportoi parantuneesta tuloksesta, mikä antoi aihetta lisäostokselle. Rakennussektorin käänne parempaan siivittänee Panostajan kurssia viiveellä. Tiedon menestys pitkällä tähtäimellä on Nokian vuoksi myös suuri kysymysmerkki ja sen vuoksi osakekurssi otti melkoisen takapakkia ostohetkeen (8/2010) nähden. Lisäys Tietoon syksyllä on mahdollinen hyvän osinkotuoton toivossa. 

Omistusasunnolla piilovarallisuutta

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2011

Suurimpia tapahtumia tässä kuussa oli asunnon hankinta. 121 000 tuhannen kauppahinta (3100 €/m2) oli melko korkea, mutta riskittömämpi kun huomattavat remontit on tehty. Näkemyksenä on, että oman asunnon maksaminen lisää varallisuutta pitkällä aikavälillä. Kohoavat asumiskustannukset (lyhennys 630 + hoitovastike 126 + muut kustannukset) tulevat vähentämään sijoituksia arvopapereihin. Lisäksi veroprosentin nousu (17:sta 30:een prosenttiin) vähentää nettoansioita.

Osakerintamalla hankin salkkuun Oriola-KD:tä satelliittisijoitukseksi. Yhtiön alentunut kurssi ja kohtuullinen osinkotuotto olivat tärkeimmät hankintasyyt. Yhtiön kasvu Baltiassa ja Venäjällä tuovat yhtiölle paljon riskiä, mutta myös potentiaalia arvonnousulle. Yhtiöstä on mahdollisuus tulla ydinsalkkuun sijoitus Kauppa-divisioonaan, mikäli Oriola-KD näyttää kyntensä ja kykenee pärjäämään lähinnä Venäjän markkinoilla. Toinen hankinta oli Securitas, joka ostettiin ydinsalkkuun Palvelu-divisioonaan YUMin seuraksi. Turvallisuusala kasvavana ja keskittyvänä toimialana, Securitaksen kansainvälinen läsnäolo, hyvä osinkotuotto (4 %) olivat tärkeimmät syyt hankinnalle. Vaikka Ruotsin kruunu oli korkealla tasolla, oli sijoitus osa strategista laajentamista ruotsalaisissa osakkeissa.

Olemassaolevat sijoitukset kehittyivät tasaisesti. Nokia julkaisi Microsoft kumppanuusuutiset ja osakekurssi painui jälleen alle 7 euron. Panostajan kurssi laski nopeasti kymmenisen prosenttia varhaisen osingonmaksun jälkeen. Tuoreet hankinnat F-secure, Santander ja Pohjola Pankki nousivat suotuisasti pian hankintojen jälkeen Vanhemmista sijoituksista mm. Fiskars (erinomainen tulos, Wärtsilän myynnit), Vaisala ja ExxonMobil (kohonnut öljyn hinta) kehittyivät suotuisasti. Dollarin heikentyessä ja dollarimääräisten osinkomaksujen vuoksi harkitsin hieman laskeneen PepsiCon täydentämistä dollarisalkkuun.

Helmikuussa Etraden osuus talletuksissa kasvoi 25 prosenttiin. 

Vikapanostus Panostajaan

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2010

Vuoden viimeisenä kuukautena lisäsin salkkuun Abbott Laboratoriesia, joka oli valunut viimeisestä ostosta 12 prosenttia. Osto oli samalla keskihinnan laskua sekä varautumista Orionin myyntiin ensi vuoden osinkojen jälkeen. Joulukuussa ostin lisäksi Afrikkaan sijoittavaa rahastoa sekä Intiaan sijoittavaa rahastoa. Satelliittiosakkeeksi hankin vajonnutta F-Securea, jonka hinnan laskuun en löytänyt järkevää syytä. Toki osakkeen arvostustaso oli melko korkea, mutta sen osinkotuotto ja muut taloudelliset tunnusluvut vaikuttivat hyvältä. Lisäksi yhtiön liiketoiminnan luonne on vakaa, pääoman tuottoasteet huippuja, velkaantuneisuus matala ja kassavirta hyvä. Kuun lopussa hankin Ventures divisioonaan Visan osakkeita, jonka arvo oli laskenut FEDin uhattua rajoittaa luottokorttimaksujen ylärajaa.

Osakkeiden lukumäärä salkussa on lähtenyt selkeään kasvuun. Vaarana on ylihajautus sekä sijoitusten laadun heikkeneminen, kun sijoituskohteisiin perehtyminen jää vähälle. Vuodenvaihteessa tulisikin selkeyttää strategiaa ja siivota tarvittaessa salkkua. Vielä aivan vuodenvaihteessa hankin salkkuun siivun Panostajaa, 630 eurolla 450 kappaletta hintaan 1,40 osake. Panostajan pienyhtiöportfolio, riippuvaisuus rakentamisesta, hyvä osinkotuotto, varhainen osingonmaksu ja vahva omistajasuku olivat tärkeimmät syyt hankinnalle. Varjopuolina ovat yhtiön tappiollisuus ja korkea velkaantumisaste. Odotan kuitenkin, että yhtiö korottaa osinkoa rakentamisen lähtiessä kasvuun ja odotan yhtiön onnistuvan yritysjärjestelyissä. Pienyhtiöt ovat lisäksi taipuvaisia kulkemaan kurssikehityksessä hieman jälkijunassa. Panostajan kurssi onkin sahannut pikemminkin alaspäin.

Ajatuksena uusissa sijoituksissa on kuitenkin osinkotulojen hankkiminen sekä nousutrendissä myyntivoittojen saavuttaminen. Ostot onkin kohdistettu lähinnä osakkeisiin, joiden arvo ei ole kuluneena vuonna juuri noussut tai joiden arvo on laskenut. Lisäykset jo omistuksessa oleviin yhtiöihin on henkisesti vaikeaa, koska osakkeiden tuotot ovat korkeita.

Joulukuussa hankin myös muutamia kehittyville markkinoille sijoittavia rahastoja. Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Intiaan sijoittavat rahastot otetaan maantieteellisen hajautuksen vuoksi mukaan salkkuun. Tavoitteena on viiden rahaston salkku, johon voidaan sijoittaa tehokkaasti ajallisesti hajauttaen, toisin kuin ETFiin. Muita myöhemmin lisättäviä rahastoja ovat Venäjälle ja Aasiaan sijoittavat rahastot. 

Aika            Talletukset      Arvo                       Indeksi      Voitto

01/2010	15700	19460		107,8	3760
02/2010	16000	18688		101,9	2688
03/2010	17700	22420		113,0	4720
04/2010	17700	23056		116,2	5356
05/2010	17700	22120		111,5	4420
06/2010	17700	22806		114,9	5106
07/2010	20200	24611		111,4	4411
08/2010	20600	25635		114,2	5035
09/2010	21600	27488		118,0	5888
10/2010	23100	29923		122,1	6823
11/2010	24100	30983		122,3	6883
12/2010	26150	33978		126,0	7828