Pitkä liuta ostoja ja myyntejä

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2023 - jälkipuolisko

Ostot

• Weyco: Ostin osan kesäkuussa myydyistä osakkeista pari dollaria alempaa takaisin. Yhtiö julkistaa osavuosituloksen aivan näinä päivinä, ja pidän todennäköisempänä, että hyvä kehitys on vielä jatkunut. 
• Dentalcorp: Strategiastani poiketen ostin kanadalaista hammaslääkärivastaanottoja ostelevaa yhtiötä. Osake ei ollut varsinaisesti halpa, mutta historiallisesti alhaisella tasolla, lyhyen pompun jäljiltä, mikä oli aiheutunut potentiaalisesta ostotarjouksesta. Uskon Dentalcorpin jatkavan hyvää kehitystä, pienentävän velkataakkaansa ja kurssin palautuvan korkeammalle, kun “hylätyn” ostotarjouksen aiheuttama myyntipaine hellittää.
• Coor: Tein lisäyksen siivousfirma Cooriin, jonka kurssi oli laskenut ehkäpä eniten siksi, että se oli menettänyt yhden suuren asiakassopimuksen. Sopimuksen menetys ei kuitenkaan johtunut mielestäni Coorista tai sen ongelmista. Vaikka sopimuksen korvaaminen uusilla asiakkailla ottaa aikansa, näin heikkouden hyvänä hetkenä lisäykselle pidempiaikaisena sijoituksena.
• Reckitt: Ostin englantilaisen kuluttajatuotejätin osakkeita hieman ennen osavuositulosta. Tulos oli mielestäni hyvä, kurssi ei kuitenkaan juuri liikahtanut kumpaankaan suuntaan. Osake on liikkunut mielenkiintoisesti 5500 ja 6500 pennin vällillä ja olen toisessa salkussa käynyt kauppaa tällä välillä muutamaan kertaan. Reckitt sopii pidempään salkkuun osingon ja viime vuosina hyvin kehittyneen liiketoiminnan ansiosta.
• Ambea: Ostin erän ruotsalaista Ambeaa, joka vaikuttaa melko vihatulta osakkeelta ja on kärsinyt tilapäisiltä vaikuttavista ongelmista. Pääomasijoittaja pääomistajana pitänee rahoistaan huolta. Halusin myös laittaa suurehkoa kruunukassaa työhön.
• Cogeco: Ostin kanadalaista kaapeliyhtiötä ennen osingon irtoamista. Yhtiö on aliarvostettu historiallisesti ja suhteessa verrokkeihin ja maksaa tukevaa sekä kasvavaa osinkoa.
• IWG: Maailman suurin toimistohotellioperaattori, joka laajentaa nopeasti pääomakevyttä toimintamallia. Liiketoiminta on yhä palautumassa koronan aiheuttamasta romahduksesta. Yritysten halu ja pyrkimys pienentää toimitilojaan todennäköisesti hyödyttää IWG:tä, jonka perustaja on yhä sen suurin omistaja. Toisaalta laskusuhdanne voi alentaa toimistotarpeita enemmän kuin joustavien toimistoratkaisujen kysyntä kasvaa. IWG suunnittelee myyvänsä osittain sen digitaaliset palvelut ja osaketta on ilmeisesti “pakkomyynyt” rahasto IWG:stä riippumattomista syistä. Koska IWG ei tällä hetkellä maksa osinkoa, osake voi vain piipahtaa salkussa, jos edellä mainitut ja muutamat muut mahdolliset katalyytit nostattavat kurssia.
• PAH3: Tein lisäyksen Porschen perheen sijoitusyhtiöön, jonka kautta pääsee “alennuksella” Volkswageniin ja Porscheen. Positio on tappiolla ja todennäköisesti kierrätän kalliimpia osakkeita ulos, jos kurssi sattuu korjaamaan ylöspäin.

Veivaukset

• Nepa: Ostin ja myin ruotsalaisen analytiikkayhtiön osakkeita kurssin heilahdellessa päivän sisäisesti ja päivittäin melko voimakkaasti. Pieni 10 % myyntivoitto hyvityksenä aiemmin realisoidulle myyntitappiolle.

Myynnit

• Arjo: Myin ruotsalaisen Arjon osakkeet pienellä voitolla. Sijoitusteesini oli osunut melko oikeaan, mutta olin ostanut osakkeita hieman liian aikaisin. Saatan ottaa osakkeet takaisin
• Village Supermarkets: Myin jälleen lyhytaikaiseksi ajatellun position reilusti yli tavoitehinnan. Tuottoa 7 prosenttia, jota söi hieman dollarikurssi.
• Mondi: Myin englantilaisen pakkausvalmistajan osakkeet ennen osavuositulosta kohtuullisella voitolla omistusaikaan nähden. Vaikka Mondi oli edullinen ja laadukas suhteessa moneen kilpailijaan, en uskaltanut pitää osaketta yli arvaamattoman osavuosikatsauksen.
• Wärtsilä: Myin erän Wärtsilää hyvän tuloksen jäljiltä. Tuottoa erälle 73 prosenttia reilussa kolmessa vuodessa.
• Broadstone Net Lease: Myin REIT-yhtiön osakkeet rivakan nousun jälkeen dollarimääräisesti nollatuloksella, euromääräisesti realisoitui pieni tappio. Saatan ostaa osakkeet takaisin, kun osake näyttää jo korjaavan alaspäin.
• Dole: Myin kaikki Dolen osakkeet pois käytyäni niillä kauppaa kesä-heinäkuussa. Realisoin tuotot, koska näin tuottopotentiaalin rajalliseksi ja osingoista meni korkeampi vero, koska yhtiön verotusmaa on Irlanti. Tuottoa 13 prosenttia, jota madalsi pari viikkoa alempaa ostettu erä, joka toki kasvatti absoluuttista tuottoa.

***

Hanki halvalla runsaasti lukemista loppukesään - lue Vaurastumisen välineet.

Ja toukokuussa enimmäkseen tappioita kotiin

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2022

Kun huhtikuussa otin voittoja kotiin, toukokuussa oli virheiden myöntämisen vuoro. Myin loputkin Nokian Renkaiden ja Fortumin osakkeet tappiolla pois. Mielestäni yhtiöiden tulevaisuuteen liittyy niin suurta epävarmuutta, enkä osannut arvioida oliko tämä epävarmuus jo hinnoiteltuna sisään. Siksi päätin luopua jo pieneksi käyneistä positioista kokonaan ja kasvattaa käteisen määrää salkussa. Myin myös onnekkaasti puolet Corestaten osakkeista, joka romahti myyntiä seuraavana päivänä. Tämä on oman opettavaisen kirjoituksen arrvoinen.

Ostin reissunpäältä saksalaisen silmälasikauppias Fielmannin osakkeita. Olin omistanut yhtiötä edellisen kerran vuosina 2016-2019 ja onnekkaasti myynyt osakkeet ennen koronapudotusta. Toukokuussa Fielmann oli laskenut koronapohjien tasoille. Osakekurssi laski hyvästä kvartaalituloksesta huolimatta ja yksinkertaisesti ajattelin, että likinäköiset ihmiset tarvitsevat yhä silmälaseja. Maksoin osakkeista selkeästi vähemmän kuin vuonna 2016. Fielmann on tyypillinen saksalainen pörssilistattu perheyhtiö, joka maksaa melko kitsaasti osinkoja ja toimii konservatiivisen varovaisesti. Sen verrattain tuore laajentuminen saksankielisten markkinoiden ulkopuolelle on hyvässä vauhdissa.

Avasin uuden position Scotts Miracle-Growthissa (SMG), joka valmistaa esimerkiksi puutarhanhoitoon käytttäviä lannoitteita. Yhtiö on alan markkinajohtaja Yhdysvalloissa omilla ja private label brändeillään. SMG maksaa kohtuullista mutta kasvavaa osinkoa. Sen laajentumista kannabiksen viljelemisessä käytettyjen tuotteiden valmistukseen ja myyntiin on kritisoitu, ja lyhyellä aikavälillä katsottuna hanke ei ole hyvin edennytkään, mutta pidemmällä aikavälillä SMG:llä on varmasti osaaminen ja taloudellinen selkäranka tehdä aluevaltauksesta onnistuminen. Maksoin osakkeista 95 dollaria kappaleelta sen tarjotessa lähes 3 % osinkotuoton.

Ostin takaisin amerikkalaisen market makerin Virtu Financialin osakkeet, jotka olin myynyt helmikuussa miltei kurssihuippuihin. Joskus ajoittaminen onnistuu. Toukokuussa osakekurssi palasi takaisin lähtöruutuun, vaikka tulos ylsi odotuksiin ja liikevaihto laski odotetusti markkina-aktiviteetin hiipumisen myötä. Painoin ostonappia pari dollari edellistä ostoa alempana. Dollarin vahvistumisen vuoksi ostin osakkeita kappalemääräisesti hieman vähemmän. Koska Virtu on ristiriitainen yhtiö ja paikoin sen liiketoimintaa on haastava ymmärtää, pidän position pienenä. 

Jatkoin käteisposition kasvattamista myymällä Fiskarsin osakkeista hieman alle puolet. Myynnistä kotiutui läehs 70% myyntivoitto ennen veroja, kun myyntiin meni 7 eurolla ja 17 eurolla ostettuja osakkeita. Fiskars on onnistunut kääntämään liiketoiminnan uudelle vaihteelle, mutta epäilen, että raaka-ainehinnat rasittavat tulosta ja kuluttajien ostohalut ovat hiipuneet. Saatan palata takaisin alemmilta tasoilta. Myin myös yli puolet IUS8 kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeisiin sijoittavasta ETF:stä, jota olin ostanut maaliskuun kuopassa ja IHS Holdingin osakkeet, jotka olin ostanut kuun puolivälissä spekulatiivisesti. 

Aivan kuun lopussa kasvatin sijoitustani hedelmäyhtiö Dolessa. Osake laski voimakkaasti ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen jälkeen, kun inflaatiopaineet ja toiminnalliset haasteet rasittivat yhtiön kannattavuutta. Yhtiön omien sanojensa mukaan se on kuitenkin saanut vietyä kasvaneet kustannukset myyntihintoihin. Dole on tuore pörssitulokas, joka on arvostettu edullisesti suhteessa verrokkeihin ja sillä on hyvää luontaista kysyntää. Hinnoitteluvoima kaipaa vielä näyttöä, eikä sitä bulkissa useinkaan ole.

Kuun väliseurannassa kirjasin ylös seuraavat luvut: kokonaisvarallisuus 636 000 euroa ja osakesalkku 375 000 euroa. Vuoden alun huippulukemista ensimmäinen on laskenut lähes 47 000 euroa ja jälkimmäinen 43 000 euroa. Huhtikuussa molemmat päätyivät vihreälle, mutta toukokuussa mitattiin jälleen laskua helmi- ja maaliskuun tapaan.

***

Kiinteistöihin sijoittavien REIT-yhtiöiden uskotaan pärjäävän nousevista korooista huolimatta. Osta Rakenna oma kiinteistörahasto. 

Välikatsaus: tankkerit ja saksalaiset osakkeet

Lyhyt välikatsaus kahteen viimeisimpään panostukseeni osakemarkkinoilla:

Öljytankkerit

Julkaisin muistiinpanoni öljytankkereista helmikuun alussa.  Jälkikäteen katsottuna, kirjoitushetkellä olisi kannattanut laittaa salkku lähes täyteen tankkereita. Sijoituscasea pureskellessani en kokenut ymmärtäväni vielä asiaa riittävästi, joten olin mukana vain kokeilupanoksella. Onnistuin muutamaan otteeseen ottamaan pieniä myyntivoittoja kotiin ja ostamaan osakkeet halvemmalla takaisin. 

Katsoessani muistiinpanojani uudelleen, sijoituscase mielestäni edelleen pitää. Erityisesti Yhdysvallat on vapauttanut öljyvarastojaan markkinoille, mikä lisännee öljyn kuljetustarvetta lähitulevaisuudessa. Venäjän sulkemisella länsimarkkinoiden ulkopuolelle lienee myös samanlainen vaikutus?

Salkussani on tällä hetkellä hyvin pienet erät International Seawaysiä, DHT Holdingia ja norjalaista Okeanisia, jonka laivasto on ympäristöystävällisimmästä päästä. Kovan nousun jälkeen kurssit todennäköisesti hengähtävät ja korjaavat alaspäin. Koetan tehdä pieniä lisäyksiä positioihin ja roikkua mukana, enkä myydä liian aikaisin.

Saksalaiset osakkeet

Ostin maaliskuussa osinkosalkkuuni useampaa saksalaista osaketta: SAP, Vonovia, Serviceware ja Henkel. Spekulatiiviseen salkkuun ostin Adidasia. Huhtikuussa osakevalintani näyttäytyvät kehnoilta. Onnistuin valitsemaan osakkeita, jotka menivät pikemminkin alaspäin, kun DAX aikalailla polki paikoillaan.

En ole kuitenkaan vielä valtavan huolissani. Hyvin usein ostan liian aikaisin. Vaikka jokaisella yllämainitulla yhtiöllä on omat haasteensa, ne kelpaavat vähintään keskipitkään salkkuun. 

"Asuntoyhtiö" Vonovia alkaa hiljalleen lähestyä koronapohjia. Sitä on luultavasti painanut korkojen nopea nousu ja poliittiset uhkakuvat Berliinissä, missä pelkona on, että kaupunki pakko-ostaa suurten yksityisten vuokranantajien asuntoja. Jos Saksa ei siirry kommunismiin, näen tässä ostopaikan lisätä. Alla linkkaamani analyysi on täydennystä vahvistusharhaani.

Ohjelmistoyhtiöt SAP ja Serviceware kärsivät inflaatiosta rajatummin. Serviceware voi kärsiä Saksan talouden hidastumisesta, mutta SAP puolestaan on hyvin kansainvälinen. SAP:n lisäosingon hohdokkuutta vähentää Saksan osinkoverotus, joka vähentää halukkuuttani pitää salkussa saksalaisia kovin pitkään.

Henkelistä julkaisin muutaman twiitin, jossa kommentoin lyhyesti sijoitusperusteitani.

SeekingAlphassa nimimerkki Wolf Report julkaisi kaksi hyvää artikkelia, yhden Vonoviasta ja toisen useammasta saksalaisesta yhtiöstä. Mikäli emme ole matkalla pitkäaikaiseen pohjaan, Saksasta löytyy monia mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia.

Analyysi Vonoviasta.

Saksaa puhuville tai Googlen käyttäjille analyysi Vonoviasta.

Analyysiä: Adidas, BASF, MunichRe, Allianz, Siemens

***
Osta pääsiäiseksi sijoituslukemista halvalla! Alennuskoodilla PAASIAINEN Tarina vaurastumisesta julkaisut ja valmennus -30 % alennuksella.

Saksalaista kankeutta salkkuun

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2022

Maaliskuussa tuli tehtyä paljon osakeostoksia. Valitettavasti vain yksi oli nappisuoritus. Pihlajalinnaa onnistuin ostamaan lähes maaliskuun pohjahintaan reiluun 10 euroon. Järkeilin, ettei terveyspalvelut juuri tule sodan takia pienenemään. Tunsin yhtiön jossakin määrin, koska olin käynyt sillä silloin tällöin spekulatiivista kauppaa. Tämä riitti ostonapin painallukseen. Osake on jo oikeastaan noussut yli tavoitehintani. Pahaa pelkään, että osingon odottelu tulee syömään paperivoittoa.

Ostin myös useampaa saksalaista yhtiötä. Kahdeksas päivä ostin takaisin Drägerit, jotka olin myynyt kuun ensimmäisenä Ehdin myymään ne heti kuun puolivälissä toiseen kertaan ostaakseni osakkeet taas loppukuusta takaisin. Hieman pidempään pitoon ajattelin SAP:ia, jonka ERP-ohjelmistot jatkavat länsimaisten yritysten toimintojen pyörittämistä eikä inflaation hammas siihen juurikaan pure. 

Loppukuusta ostin myös kulutustavarajätti Henkelin osakkeita, kun kurssi lähenteli toista kertaa koronapohjia. Haaveilemaani pomppua ei tullut. Yhtiön osakeurssia painaa oletettavasti pelko raaka-aineiden hintojen noususta ja yhtiön vaikeudet. Se on näkemykseni mukaan ollut häviäjä kuluttajatuotekategoriassaan, josta muodostuu noin puolet yhtiön liikevaihdosta. Henkel kuitenkin pyrkii näitä ongelmia ratkomaan. Vaikka tiedän, ettei liiketoiminta käännä nopeasti suuntaansa, pettymyksekseni Henkelin osakekurssi ei saanut tuulta alleen kuten niin monet muut. Sijoitus on täpärästi tappiolla tätä kirjoittaessani.

Tein myös kaksi muuta perusvarmaa ostosta. Ostin loppukuusta saksalaista Vonoviaa, joka omistaa ja vuokraa satojatuhansia asuntoja lähinnä Saksassa mutta myös Ruotsissa. Koin, että kurssireaktio yhtiön Q4 tulokseen oli hyvä ostopaikka, myyntipaine kesti kolme päivää. Vonovia maksaa kohtuullisen osingon ja se on kohtuullisen suojassa inflaatiolta. Suurin riski piilee omaisuusarvoissa, jotka voivat suunnata alaspäin jos keskuspankki jatkaa koronnostojaan. Kiinteistöyhtiöllä on toki myös aimo annos velkaa. 

Kuun puolivälissä ostin amerikkalaista IHS Holdingia sen kurssin laskettua alle kymmenen dollarin. Myin osakkeet osinkosalkustani kuun lopussa hieman yli 11 dollariin. Jäin omistajaksi suurehkolla painolla toisessa salkussa.  Toinen spekulatiivinen ostos oli saksalainen ohjelmistoyhtiö Serviceware, joka on ajoittain piipahdellut myös osinkosalkun puolella. Sodan alettua osakekurssi tippui 14 euron tuntumasta 11 euroon ja näin sopivan ostopaikan. Liipaisinsormeni herkkyydestä johtuen painoin ostonpappia 12 euron yläpuolella.   

Myin Nokian Renkaita kahteen otteeseen. Ensin ounastelemaani pohjakurssiin hieman alle 14 euron ja kurssin pompattua 18,5 euroon. Valitettavasti en ymmärtänyt myydä Nokian Renkaita hyvän sään aikana. Samaa voi sanoa myös Ferronordicin kohdalla. Tämä ruotsalainen on tai oli raskaan kaluston jälleenmyyjä Venäjällä ja Saksassa. Vielä alkuvuodesta osakkeesta olisi saanut huippuhinnan Ferronordicin tehtyä huipputuloksen. Minä otin komean myyntivoiton sijasta karvaan myyntitappion kotiin. Nämä kaksi tapausta kirvoitti minut käsittelemään blogissani myymisen vaikeutta.

Kun ostot painottuivat saksalaisiin, myin myös pienen erän saksalaista KSB:tä kotiuttaakseni voittoja. Tästäkin huolimatta käteispainoni hieman pieneni maaliskuun ostojen myötä. Todennäköisesti koetan taas löytää salkusta jotakin sopivaa myytävää. Näkemykseni nojaatulostaantuman suuntaan, jota tuskin on vielä otettu arvostuksissa täysin huomioon. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo oli 373 000 euroa, pudotusta noin 6 prosenttia helmikuun puolivälistä, ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 629 000 euroa, pudotusta viitisen prosenttia. 

***
Kaipaatko sijoitusideoita? Lue Vaurastumisen välineet.

Salkun arvo ylitti 400 000 euron

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2021

Blogiini tuli heinäkuun helteiden myötä kaikkien aikojen pisin tauko. Olen koettanut nauttia helteistä, mutta aikaa on mennyt sekä puolikkaan viikkotyötuntimäärän verran urheiluprojektin parissa että muiden pohdintojen äärellä. Auringossa ja polkupyörän selässä on ollut vaikea keskittyä sijoittamiseen, eikä lyhyt rentoutuminen ole tehnyt hallaa. Katkaisenkin siis kirjoitustauon helpolla kuukausikatsauksella.

Heinäkuun aikana osakesijoitusteni arvo kiipesi yli 400 000 euron. Edellinen satatuhatta ylittyi vasta viime joulukuussa. 90 % sijoituksistani, osinkosijoitukset, kehittyiväti keskimäärin hyvin. Spekulatiiviset sijoitukset ovat kokonaisuutena hieman kangerrelleet, vaikka olenkin tehnyt kohtuullisesti tuottoa. Hyvän tuloksen rajoitteena ovat olleet muutamat virhesijoitukset, joiden tappiota en ole katkaissut riittävän ajoissa. Se on yksinkertainen ja tavanomainen virhe, joka on teoriassa helppo korjata, mutta psykologisesti usein vaikeaa.

Osinkosalkussa ei ollut heinäkuun aikana montaakaan tapahtumaa. Kesäkuussa myin erän Puuilon osakkeita ja ostin ne takaisin hieman edullisemmin heinäkuussa. Saatan jatkossakin käydä kauppaa Puuilon position ympärillä. Ostin heinäkuussa lisää myös Servicewaren osakkeita, mikä on spekulatiivinen sijoitus kohtuullisesti arvostettuun saksalaiseen ohjelmistoyhtiöön. Vähäisen likviditeetin vuoksi osakekurssi on elänyt melko voimakkaasti 15-18 euron välimaastossa. Yhtiö julkisti vastikään varsin hyvän kvartaalituloksen.

Kuukausikatsauksissani osakesalkun arvo on laskenut viimeksi 16 kuukautta sitten. Se ei nähdäkseni lupaa hyvää lähikuukausien kehityksen suhteen. Koetankin hieman karsia salkusta rönsyjä vapauttaakseni käteistä. Katsotaan ehdinkö tätä tekemään ennen kuin korjausliike on käsillä. Kokonaisvarallisuuteni kellotti heinäkuun puolivälissä 656 000 euron lukemat.

***
Hanki helppoa kesälukemista aurinkoon: Vaurastumisen välineet verkkokaupasta.

Miten täysipäiväinen sijoittaminen vaikuttaa strategiaani?

Elantoni jäi sijoitustuottojen varaan, kun aloin onnekkaan töytäisyn seurauksena täysipäiväiseksi sijoittajaksi. Vaikka markkinat ovat olleet alkutaipaleella suosiollisia, muutos täysipäiväiseksi sijoittajaksi on sijoitusstrategian ja ajankäytön kannalta haastava. Sijoitusstrategiani on ollut vuosikymmenen ajan suhteellisen yksinkertainen. Sijoittaminen tulisi nähdä yrityksenä, liiketoimintana. Liiketoiminnassa pärjää parhaiten, kun keskittyy yhteen, tai korkeintaan muutaman asiaan, ja tekee sen hyvin. Kun olen tekemässä sijoittamisesta itselleni ammattia, sillä on vaikutus sijoitustoimintaani ja -strategiaan. Millaisia muutoksia näen tällä hetkellä?

Uutta pääomaa ei enää tule salkkuun

Yksi keskeisimmistä muutoksista uudessa tilanteesssani on se, etten tulevaisuudessa enää lisää sijoituksiini uutta pääoma samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Vielä tämän vuoden ajan lisään pääomaa vaiheittain windfall-tuloistani, tämän jälkeen minun on aikalailla pärjättävä sillä, mitä minulla on. Tähän saakka vaurastumiseni onkin ollut pääosin hyvän palkan, korkean säästämisasteen ja kohtuullisen sijoittamisen vauhdittamaa. 

Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on ollut luoda osinkotulot, joilla voin kattaa elinkustannukset. Toissijaisena tavoitteena on ollut kasvattaa kokonaisvarallisuutta. Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, sijoittamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu pääoman varjeleminen, riittävien sijoitustuottojen saavuttaminen ja niiden kasvattaminen vähintään inflaation tahdissa. Tämä on hyvin helppo kirjoittaa, paljon vaikeampi toteuttaa.

Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, minun on oltava aiempaa valikoivampi uusien sijoitusmahdollisuuksien suhteen. Tähän saakka olen uuden sijoitusidean saatuani voinut avata uuden position uuden pääoman voimin. Kun uutta pääomaa ei tule, on uusi sijoitus rahoitettava joko nostamalla sijoitusastetta eli vähentämällä käteisen määrää salkussa tai myymällä jokin olemassa olevista sijoituksista. 

Käteispositioni on kokonaisuudessaan tällä hetkellä suuri. Se on liian suuri, kun inflaatio on jo kovassa vauhdissa. Samalla omaisuusarvot ovat historiallisen korkealla. Tilanne on ristiriitainen. Markkinoilta on vaikea olla pois, koska rahalle on huonosti vaihtoehtoisia kohteita ja jos pääomaa ei sijoita, inflaatio syö sitä aiempaa nopeammin. En anna tämän suuresti vaikuttaa sijoitusstrategiaani, vaan jatkan sijoittamista yhtiöihin, jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät maksamaan osinkoa korkean inflaation olosuhteissa ja vaikka osakekurssit laskisivat.

Osinkotuotoilla on elettävä

Osinkosalkkuuni on vuosien saatossa tilittynyt yli 45 000 euroa osinkoja ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut osingot aina uudelleen nostamatta salkusta euroakaan. Vaikka arvosijoittaminen on jäänyt pahasti kasvusijoittamisen jalkoihin viimeisen vuosikymmenen aikana, olen tyytyväinen, että olen luonut osinkotulot, jotka kattavat elämisen peruskustannukset. Kirjoitushetkellä näkisin haastavaksi alkaa luoda osinkosalkkua tyhjästä. Jatkan kuitenkin osinkosalkun kasvattamaista tämän vuoden ajan tuhannen euron kuukausitahtia.  Osinkotulojen turvin voinkin rakentaa ja kehittää sijoitusstrategiani uutta osiota - spekulatiivista sijoittamista.

Koska osingot tuovat perustulon, minun on oltava aiempaa kärsimättömämpi alisuoriutuvien yhtiöiden suhteen. Jos yhtiö ei maksa osinkoa ja näkymät ovat huonot, on varat kiireesti sijoitettava uudelleen. Tällaisia yhtiöitä salkussani on tällä hetkellä jokunen koronan lyömä tapaus: Tallink ja Scandic. Vastikään myin salkustani Hennes&Mauritzin ja Tapestryn, jotka osuivat tähän ruutuun.

Arvonnousulla voita leivän päälle

Osingot, vuokrat, korot ja tuotto-osuudet tuovat minulle perustoimeentulon. Jos haluan kohentaa elintasoani, minun on luotava tuottoa arvopapereiden arvonnousun kautta. Tähän tarkoitukseen minulla on pyhitetty kaksi salkkua, toinen amerikkalaisia sekä toinen ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia spekulatiivisia sijoituksia varten. Pärjään hyvin jos nämä salkut tuottavat 10 prosenttia vuodessa verojen jälkeen ja jos kykenen muissa salkuissani luomaan ja kotiuttamaan arvonnousua muutaman prosentin salkkujen arvosta laskettuna. Tavoitteeni arvonnousuun tähtääville spekulatiivisille sijoituksille on toki korkeammalla.

Aiempaan nähden tärkeämpi osa sijoitusstrategiaani on siis sijoitustuottojen luominen arvonnousulla. Arvonnousulla tarkoitan realisoituja myyntivoittoja. Olen siis asettanut jokaiselle salkulle suhteellisen ja absoluuttisen arvonnousutavoitteen. En ole aiemmin asettanut tällaista tavoitetta, koska se ei ole ollut osa strategiaani. Tavoite on paremman sanan puutteessa ohjeellinen. Toisena vuonna voittoja tulee enemmän, toisena vähemmän ja joskus numero on negatiivinen. Esimerkki havainnollistanee asiaa parhaiten. Jos Tikkurilan ostotarjous menee lävitse, riittää sen tuoma voitto täyttämään tavoitteeni osinkosalkussa useaksi vuodeksi. (Osakkeet olisi kannattanut myydä markkinalla!) Kuten kuusi vuotta sitten, en tänäkään päivänä usko olevan kovinkaan hyvä myyntien ja ostojen ajoittamisessa. Haluan kuitenkin yrittää, kehittyä ja tavoitteen on määrä ohjata toimintaa haluttuun suuntaan.

Tämänhetkiset painopisteet

Kamppailen vielä hieman spekulatiivisen sijoittamisen suhteen. Paperilla olen määritellyt, kuinka haluan toteuttaa spekulatiiviset sijoitukset, mutta käytännön toteutus hakee vielä muotoaan. Ajoittain lipsun liian suureen määrään sijoituksia, ostan aleneviin kursseihin ja katson sijoituskohteita liikaa fundamenttien kautta, kun lyhyellä aikavälillä tärkeämpää voisi olla markkinan ja osakkeen sentimentti sekä tekniset seikat. On psykologisesti haastavaa operoida kahta eri strategiaa ja tämä voi tulla kompastuskiveni. Aion kuitenkin yrittää. Toisin kuin osinkosijoituksissani, spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskitetympään salkkuun, osakkeisiin joilla on momentumia ja selkeästi määritetyt stop-loss ja tavoitehinnat. Nämä kolme seikkaa poikkeavat suuresti osinkosijoittamisesta, joka on nojannut laajaan hajautukseen, hyvien yhtiöiden ostamiseen halvemmalla ja pitkään omistusaikaan. 

Spekulatiivisissa sijoituksissa, amerikkalaisissa yhtiöissä tarkalleen ottaen, olen päättänyt keskittyä kolmeen toimialaan, kannabikseen, 3D-tulostukseen ja verkkokauppaan. Vain keskittymällä pystyn sekä tuntemaan yhtiöt että niiden kurssiliikkeet. Näillä toimialoilla uskon olevan huomattavat tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä takaa yhtiöille hyvän myötätuulen. Näiden yhtiöiden osakkeiden kurssiliikkeet ovat myös usein vauhdikkaita, mikä tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssiliikkeistä. Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, kasvuosakkeet menevät myös alaspäin. Siksi en jätä spekulatiivista sijoittamista ainoastaan kasvuosakkeiden varaan, vaan koetan samanaikaisesti käydä kauppaa myös hyvin tuntemillani arvoyhtiöillä. 

Yhteenveto

• Päästrategiani on muuttumaton: Valtaosan sijoituksistani pyrin tekemään aliarvostettuihin osinkoyhtiöihin ja pitämään ne mahdollisimman pitkään.
• Osinkosijoitusten aktiivisempi hoitaminen: Aktiivisesti mutta rauhallisesti pääoman kierrättäminen heikoista yhtiöistä vahvoihin ja parhaimpiin ideoihin rakentaen kasvavia osinkotuloja.
• Kahden eri sijoitustyylin tasapainottaminen: Vaikka kahden sijoitustyylin yhteensovittaminen voi olla haastavaa, ne voivat myös tukea toisiaan. Kehittymällä paremmaksi esimerkiksi teknisessä analyysissä, kasvuyhtiöiden ymmärtämisessä ja opiskelemalla uusia toimialoja, voin olla parempi sijoittaja kokonaisuudessaan.
• Arvonnousulla sijoitustuottoa: Tämä on vahvuudessaan uusi elementti sijoitustoimintaani, jolla haen päiviini mielenkiintoista sisältöä ja haasteita sekä luonnollisesti ajankäytölle korvausta rahan muodossa. Olen usein peräänkuuluttanut sijoitustoimintaani enemmän kurinalaisuutta. Arvonnousulla spekuloidessa ei voi pärjätä ilman sitä ja tämä tarkoittaa sijoitustoimintani kannalta aiempaa selkeämpien prosessien haltuunottoa.
• Erikoistumalla etua: Osinkosijoittamisessa olen keskittynyt enimmäkseen teollisuusyhtiöihin, vaikka laajasti hajautettu salkku pitää sisällään monenlaista muutakin. Spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskittymään ja ymmärtämään kolmea valittua toimialaa.

***
Yksi toimiala, jolla tavoittelen arvonnousua on kannabis. Lue kannabiksesta tarkemmin tästä.

Kannabisyhtiöt kasvavat ja kannattavat

Samaan aikaan kun Suomessa vapautettiin nelosolut päivittäistavarakauppaan, Yhdysvalloissa kannabiksen lääketieteellisen ja viihdekäytön laillistaminen on edennyt vauhdilla. Siinä missä kannabis on todennäköisesti terveellisempää kuin alkoholi, joudumme Euroopassa, muutamia edelläkävijämaita lukuunottamatta, katsomaan kannabiksen laillistamista sivusta. Sijoittaja kuitenkin on mahdollisuus osallistua verrattain uuden toimialan kasvuun. Vain harvoin sijoittajan elinaikana syntyy täysin uusia mittavankokoisia kuluttajatuoteryhmiä ja teollisuudenaloja.

Noin 40 osavaltiota Yhdysvalloissa on laillistanut kannabiksen lääkekäytön ja noin 15 osavaltiota on laillistanut sen viihdekäytön. Kanadassa kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin jo vuonna 2018. Laillisella kannabiksella on monia sosiaalisia vaikutuksia: se vähentää rikollisuutta, vankilatuomioita ja lisää työpaikkoja. Kannabiksella voidaan hoitaa monia sairauksia paremmin kuin lääkkeillä. Kannabiksen kriminalisoinnin taustalle on rakennettu monia syitä sekä salaliittoteorioita. Suomessa kannabis tehtiin laittomaksi vuonna 1966, kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltain jälkeen. 

Kun Suomessa pohditaan turpeen polttamisen tulevaisuutta, voisi olla tuottavampaa keskittyö toimialoihin, jotka tuovat uutta kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Illinoisin osavaltiossa kannabiksen tuomat verotulot ylittivätkin vastikään alkoholista saadut verotulot. Toivottavasti emme joudu odottamaan kannabiksen laillistamista kolmeakymmentä vuotta, onneksi HS Visio onkin virittänyt keskustelua kannabiksesta uutisoimalla eri aiheista. Syytä onkin, koska Yhdysvalloissa kannabiksesta on kehittymässä merkittävä teollisuuden ala. 

Miltä laillinen kannabismarkkina näyttää Yhdysvalloissa lukuina?

• Yhdysvaltain kannabismarkkina oli vuonna 2020 15-20 miljardia dollaria. Kun mukaan lasketaan laiton markkina, koon arvioidaan olevan 100 miljardia dollaria.
• Yhdysvaltain kannabismarkkinan uskotaan olevan vuoteen 2025 mennessä noin 30-60 miljardia dollaria. Kannabiksen viihdekäytön arvioidaan olevan tuolloin suurempi kuin craft oluen.
• Yli 4 miljoonaa potilasta oli rekisteröitynyt kannabiksen lääkekäyttäjäksi.
• Vuonna 2021 kannabisteollisuuden arvioidaan työllistävän noin 400 000 ihmistä.

Sijoittaminen kannabisosakkeisiin ei ole aivan uusi juttu. Useimmiten suomalaiset sijoittajat tuntevat kanadalaiset kannabisyhtiöt. Kanada on kuitenkin pieni markkina ja alaa rasittaa buumin aiheuttama kannabiksen ylitarjonta. Yhdysvalloissa kannabisyhtiöt kuitenkin kasvavat ja kannattavat. Yhtiöitä, jotka toimivat useissa eri osavaltioissa on esimerkiksi Curaleaf, Cresco Labs ja Trulieve. Ne ovat kasvaneet vauhdikkaasti kannattavasti. Nämä yhtiöt ovat niin sanotusti vertikaalisesti integroituneita, eli ne kasvattavat, jalostavat ja jakelevat kannabista ja eri tuotteita. Yhtiöt pyrkivät rakentamaan kuluttajabrändejä ja myymäläketjuja sekä edistämään kannabiksen lääketieteellistä käyttöä. Sen polttamisen lisäksi kannabista käytetäänkin aineosana juomissa, erilaisissa syötävissä ja konsentraatteina.

Kannabisosakkeisiin sijoittamiselle on monia syitä, koska uudehkolla toimialalla on useita ajureita. Tässä niistä muutamia: Kannabiksen laiton markkina siirtyy laillisiin kanaviin, uusia käyttäjiä lähtee kokeilemaan eri kannabistuotteita kun asenneilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi, lääkärit määräävät kannabista entistä enemmän useisiin eri sairauksiin ja vaivoihin, kannabiksen käyttömuodot monipuolistuvat ja uusia markkina-alueita avautuu eri valtioiden ja osavaltioiden laillistaessa kannabiksen käyttöä. Koska kannabis ei ole Yhdysvalloissa laillista liittovaltiotasolla, osakkeiden sijoittajakysyntä on rajallista. Jos kannabis laillistetaan Yhdysvalloissa liittovaltiotasolla, voi tämä tilanne muuttua.

Kannabisosakkeisiin sijoittaminen pitää luonnollisesti sisällään useita riskejä. Uusi toimiala on käynyt lävitse jo muutaman boom&bust syklin, siksi sijoittajan tuleekin sietää voimakkaita hintavaihteluita. Toimialalle on tullut ja tulossa paljon uusia yrityksiä, mikä voi johtaa kilpailun kiristymiseen. Kannabiksen tarjonta voi kasvaa jopa kysynnän kasvua nopeammin, kuten on käynyt Kanadassa. Kannabis on lopulta vain bulkkia tai raaka-ainetta, josta jalostetaan lääke- ja kuluttajatuotteita. Pystyykö kannabiksesta tekemään kannattavaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä? Lisäksi poliittinen sääntely tarjoaa toimialalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Vaikka kannabiksen laillistamisen kehittyminen tarjoaa alalle suuren potentiaalin, voi alan sääntely tulevaisuudessa olla myös uhka.

***

Jos haluat nopeasti sisään kannabismarkkinaan ja -osakkeisiin, osta yli 50 sivuiset muistiinpanoni verkkokaupasta.

Salkku kasvoi 65 tonnia neljässä kuukaudessa

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2021

Huhtikuussa tein kaksi pidempään pitoon tarkoitetun ostoa. Tein pienen 200 kappaleen lisäyksen ruotsalaiseen Resurs Bankiin. En ole vakuuttunut, että Resurs olisi kovinkaan hyvä pitkän aikavälin sijoitus. Laskin ostoksella keskihintaa ja tarrauduin yhtiön korkeaan osinkoon, joka noin 50 kruunun hinnalla oli yli 5 prosenttia. Resurs saattaa maksaa lisää osinkoa vielä loppuvuodesta, jos poliitikot sen sallivat. Tarkastan loppuvuodesta kuinka Resursin liiketoiminta kehittyy, yhtiö voi jonain päivänä yltää vuotuiselle myyntilistalle. Kirjoitin tämän kappaleen ennen Resursin osavuositulosta, joka osoittautui kehnoksi ja kurssi niiasi huomattavasti. Lisäys oli siis virhe ja olisi kannattanut jättää vallan tekemättä, kun ajatukseni yhtiön suhteen olivat suhteellisen selvät.

Ostin lisäksi pienen erän Pfizeria kuun alussa. Minulla oli yhtiön osakkeita kahdessa muussakin salkussa, kaikenkaikkiaan sata kappaletta. Pääteesinä oli se, että koronarokote sataisi yhtiön laariin. Sitä odotellessa yhtiö maksaa noin 4 prosentin osingon ja tekee muitakin lääkkeitä. Yhtiö on poistanut patenttiongelmat siirtämällä geneeriset lääkkeet Viatrikseen. Vihdoin kuun loppupuolella markkinat alkoivatkin tunnistaaa Pfizerin menestystä rokotteissa, kun muiden valmistajien rokotteet saivat kielteistä julkisuutta. Pfizerin osake alkoikin kivuta ylöspäin.

Ostin myös Kemiran takaisin osinkosalkkuuni sen koettua kovia tulosjulkistuksen jälkeen. Toisin kuin Inderes pidän todennäköisenä, ettei Kemira saa siirrettyä kasvaneita raaka-ainekustannuksia myyntihintoihin niin, ettei kustannusten nousulla olisi kielteistä tulosvaikutusta lyhyellä aikavälillä. On naiivia uskoa, että Kemiran asiakkaat “ymmärtävät”, että raaka-ainehinnat nousevat ja heidän on maksettava korkeampaa hintaa. Toivottavasti olen väärässä. Kemiran osake on kuitenkin kohtuullisen hintainen nykytilanteessa, vaikka myin osakkeet viimeksi 11-12,5 euron hintaan. Kun Tikkurila on todennäköisesti lähdössä salkusta, on siellä hyvä olla yksi Paasikivi-yhtiö.

Olen melko hyvin onnistunut pitämään itseäni varten tehdyn lupauksen, etten käy osinkosalkussa spekulatiivista kauppaa. Huhtikuussa itsekuri petti ja tein useita kauppoja. Myytyäni Hennes&Mauritzin maaliskuussa, käytin pienemmän erän salkussa, kun kurssi laski alle 200 kruunun ja nousi nopeasti 207 kruunun tienoille, jossa myin osakkeet. Lisäksi kävin kauppaa useasti ruotsalaisella Bimobjectilla, jonka kurssi liikkui oppikirjamaisesti ja vauhdikkaasti 9 ja 10 kruunun välissä. Ostin myös saksalaisen Servicewaren osakkeita, kun sen kurssi luiskahti lähelle 15 euroa ja myin osakkeet 16 eurolla kurssin pyrähdettyä ylöspäin. Huhtikuun veivaukset osinkosalkussa tuottivat 400 € pienellä pääomalla tehtynä. Hauska harrastus, mutta en suosittele. Bimobjectia ja Servicewarea minulla onkin suuremmat positiot spekulatiivisessa salkussa.

Jotta välttyisin kiusaukselta spekulointiin osinkosalkussa, toukokuun projektina onkin löytää sijoitusstrategiani mukaista ostettavaa. Kun Tikkurilasta irtoaa vielä kymppitonnin verran pääomaa, on tämä projekti vielä tärkeämpi. Korkea sijoitusaste on minulle vakuutus sen varalta, etten keinottele osakkeilla liiaksi. Spekulointia varten minulla on oma salkku. Järkevät uudet ostokset tai lisäykset vanhoihin ovat kiven alla. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkkuni arvo nousi 367 000 euroon ja varallisuuden arvo nousi 605 000 euroon. Lisäsin pääomaa salkkuun 3000 euroa, tonnin osinkosijoituksiin ja kaksi spekulatiivisiin sijoituksiin. Salkun arvo on noussut 65 tuhatta euroa joulukuun puolivälin seurannasta laskettuna, tästä kasvusta 47 000 euroa on osinkoja ja arvonnousua.

***
Katso uusi pakettitarjous kaikista julkaisuistani verkkokaupasta!

Nyt minusta tuli sijoittaja - 3. osa

Osa 3: Erilaisella painolla osakesijoittamiseen

Nyt kun minusta on tullut sijoittaja, en saa palkkaa jokaisen kuun viidestoista päivä. Palkkani on sijoitustuotot eli korot, vuokrat, osingot ja myyntivoitot. Yli vuosikymmenen ajan olen säästänyt ja sijoittanut osakkeisiin, ostanut muutaman asunnon ja  tehnyt kokeiluja erilaisilla vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Isän kanssa kannatti pikkupoikana lukea Kauppalehden pörssiosiota, koska osakkeista tuli minulle myöhemmin tärkeä harrastus ja nyt siitä on kehkeytymässä minulle ammatti. Työvälineenä minulla on lähes koko omaisuuteni, osakesijoittamisesta kiinnostuneena haluan hamuta tuottoja tästä ihmiskuntaa kutkuttavasta omaisuusluokasta.

Minulla on kaksi strategiaa osakemarkkinoilla: osinkosijoittaminen ja spekulatiivinen sijoittaminen. Osinkosijoittamisen tavoitteena on luoda kasvavat passiiviset osinkotulot, jotka kattavat elinkustannukset. Tässä blogissa olen pääasiassa käsitellyt osinkosijoittamista päiväkirjamerkinnöissäni. Spekulatiivinen sijoittamisen tavoitteena on luoda sijoitustuottoja hyötymällä osakkeiden hintamuutoksista, ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka valtaosa pääomastani (~55 % koko varallisuudesta) hakee tuottoa osinkosijoittamisen strategialla, tulevaisuudessa tavoitteeni on luoda spekulatiivisella sijoittamisella huomattavasti allokaatiota suurempi osuus sijoitustuotoista.

Spekulatiivisessa sijoittamisessa haen vielä omaa tyyliäni. Tähän astisen toiminnan perusteella sen voisi parhaiten laittaa swing trading laatikkoon. Hyödynnän sijoituspäätöksiä tehdessäni fundamenttianalyysiä, pyrin tuntemaan yhtiöt joilla käyn kauppaa ja yksinkertaista teknistä analyysiä. Strategiani pitää sisällään, vielä toistaiseksi, kolme erilaista taktiikkaa: range, return to mean ja trend. Sovellan niitä eri tilanteissa oleviin osakkeisiin: vaihteluvälissä [range] kulkeviin osakkeisiin, ylimyydyt osakkeet (return to mean) ja nousevassa trendissä kulkevat osakkeet (trend). Olen määritellyt näihin tilanteisiin erilaiset osto- ja myyntikriteerit, vaikka ne eivät absoluuttisia olekaan. 

Käyn kauppaa kahdessa eri salkussa. Ensimmäinen sijoittaa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja saksalaisiin yhtiöihin. Tammikuussa raportoin, millainen tämän salkun kehitys oli viime vuonna. Tämä salkku, kutsun sitä satelliittisalkuksi, on osa sijoituksiani Nordnetissa. Toisessa salkussa käyn kauppaa Yhdysvaltoihin listatuilla osakkeilla. Teen nämä sijoitukset huomattavasti alhaisempien kaupankäyntikustannusten vuoksi Degirossa. Eurooppalaisiin yhtiöihin sijoittavan satelliittisalkun toiminta oli kohtuullisessa vauhdissa siis jo viime vuoden ajan, joten se sai lentävän lähdön alkaneeseen vuoteen.

Spekulatiivinen sijoittaminen viimeisten kuukausien aikana  

Joulukuun aikana ajoin ylös spekulatiivisia sijoituksia myös amerikkalaisiin yhtiöihin. Salkku oli elänyt hiljaiseloa muutaman takaiskun ja ajanpuutteen vuoksi vuoden verran. Vanhojen virheiden vuoksi lähdin liikkeelle hieman takamatkalta, mutta helmikuun loppuun mennessä olin kirinyt salkun vihreälle. Otin joulukuussa käyttöön kehityksessä olevan strategian, taktiikat ja seurannan myös amerikkalaisten osakkeiden kanssa. Paljon mahdollisuuksia oli lipunut sormien välistä kesästä lähtien, mutta oli parempi lähteä mukaan myöhään kuin ei milloinkaan. Suotuisan momentumin ansiosta päätös on tähän saakka ollut onnistunut. Olen lyhyessä ajassa ottanut tuntumaa itselleni aiemmin vieraisiin yhtiöihin, joiden kurssikehitys on ollut vauhdikkainta.

Teen vielä toistaiseksi hyvin pieniä kertasijoituksia oston ollessa tuhannen euron molemmin puolin välittäjästä riippuen. Degirossa saatan tehdä lisäksi muutaman satasen lisäyksiä positioihin. Positiokoon pitäminen pienenä on ollut vanhojen tapojen orjuutta mutta eniten riskien hallintaa. Vähitellen olen kasvattanut sijoituksia isommaksi ja lisätä positioihin, jotka kehittyvät suotuisasti ja on ajateltu pidempiaikaisiksi spekulaatioksi. Käyn kauppaa pääasiassa osakkeilla, mutta joitakin kertoja salkussani on käynyt myös ETF:iä, esimerkiksi raaka-aineisiin (XAAG) ja MLP-yhtiöihin (SMLD) sijoittavat ETF:t. En ole lähtenyt vielä opettelemaan erikoisimpia fuutuurihimmeleitä, vaikka tarkoitus onkin. Spekuloidessani pyrin ostamaan osakkeita, joista joku on lähitulevaisuudessa valmis maksamaan enemmän tai joiden hintaa markkina heittelee järjen vastaisella tavalla.

Vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta olivat kaksijakoiset. Tammikuun alussa tuottoja tuli pääasiassa eurooppalaisten sijoitusten kautta. Tässä näkyi pidempi pohjatyö. Tammikuun puolivälin jälkeen pääsin vauhtiin amerikkalaisten osakkeiden kanssa Spekulointi amerikkalaisilla osakkeilla otti pian suuremman huomion ja samalla huomio Eurooppaan notkahti. Osaksi sen takia ja samanaikaisesti eurooppalaiset osakepoiminnat satelliittisalkussa eivät tahtoneet onnistua ja laiminlöin useissa positioissa perussääntöjä. Helmikuun aikana tuotot satelliittisalkussa olivatkin heikot. Kun myöhemmin katsoin toimintani tason pettäneen, myin useita positioita palatakseni takaisin lähtöruutuun. Tarkastelujakson eli helmikuun lopussa sainkin taas hieman perusteita kasaan: esimerkiksi terävyyttä osakevalintaan ja stop-lossit paikoilleen.

Tilastoja kahdelta eri tililtä, aikavälillä tammi-helmikuu

Amerikkalaiset sijoitukset (Degiro)
Eri amerikkalaispörsseihin listatut yhtiöt

• Treidejä: 72kpl.
• Voittoja: 53 kpl (74 %).
• Tappioita: 19 kpl (26 %).
• Voitot: 2999 € (57 € per treidi).
• Tappiot: 914 € (48 € per treidi).
• Nettotuotto: 2085 € ennen veroja.
• Keskimääräinen kaupan koko 750 €.
• Omaa pääomaa salkussa oli 19 000 euroa.
• Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 9 päivää.

"Mitä kauemmaksi olen mennyt mukavuusalueeltani, sitä parempia ovat olleet sijoitustuotot."

Kolme kommenttia:

• En tuntenut amerikkalaisia kasvuyhtiöitä riittävästi, jotta olisin tohtinut ottaa riittävästi näkemystä ja pitää positiot riittävän pitkään, trend-taktiikkaa soveltaen. Tämä näkyi lyhyenä keskimääräisenä pitoaikana, kauppojen suurena määränä ja positioiden pienenä kokona.
• Myönteisenä puolena oli se, että minulla oli stop-loss toimeksianto asetettuna lähes kaikille positioille. Monta kertaa se oli asetettu liian lähelle, mutta useasti toimeksianto säästi minut kivuliaalta reippaammalta laskulta.
• Pääsin hyvin vauhtiin amerikkalaisten kasvuyhtiöiden kanssa, vaikka näytän ehtineeni mukaan vain yön viimeisille hitaille. Minun on tarkkaan suojeltava salkun pääomaa, jos korkojen nousun myötä rotaatio kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin vauhdittuu. Helmikuun lopussa noin kolmasosa positioista oli arvo-osakkeissa, jotka tunsin verrattain hyvin.

Kolme tähtiosaketta: Ozon, Genmark Diagnostics, Cronos.

 

Eurooppalaiset sijoitukset (Nordnet), a.k.a. Satelliittisalkku

Suomi, Ruotsi, Saksa

• Treidejä: 39 kpl.
• Voittoja: 23 kpl (59 %).
• Tappioita: 16 kpl (41 %).
• Voitot: 1990 € (87 € per treidi).
• Tappiot: 933 € (51 € per treidi).
• Nettotuotto: 1054 € ennen veroja.
• Keskimääräinen kaupan koko 1650 €.
• Omaa pääomaa salkussa oli 21 000 euroa.
• Salkun arvo hemikuun lopussa oli noin 24 000 euroa.
• Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 17 päivää.

Kolme kommenttia:

• Tammikuun puolivälin jälkeen tunnuin menettäväni tuntuman markkinan pulssilta. Yritin kuitenkin kovasti, ja se oli virhe, koska osakevalintani eivät olleet onnistuneita. Avasin usean position osakkeissa, jotka olivat selkeästi laskutrendissä. Onnistuin niilläkin tekemään muutamia pieniä voittoja, mutta lopulta laskeva trendi vei voiton ja jäin istumaan punaisen rivin päälle. Tässä salkussa en ollut yhtä kurinalainen stop-loss toimeksiantojen suhteen. Tein siis kaksi perustavanlaatuista virhettä ja niiden vahingot pidätetään täysimääräisenä palkasta.
• Salkkuun on vääräoppisesti jäänyt muutama punainen rivi, jotka minun olisi pitänyt myydä ennen tappion suurenemista. Kipuilen varmasti sijoitustyylini kanssa. Uskon näiden yhtiöiden keskipitkän aikavälin menestykseen, mutta lyhyellä alle parin kuukauden tarkastelulla osakekurssi ei ole kehittynyt suotuisaan suuntaan, vaikka markkinakehitys on ollut hyvä. Tämän vuoksi olen tarkastelujaksolla jäänyt vertailuindeksistä jälkeen.
• Viime vuoteen verrattuna onnistuin kasvattamaan keskimääräisen voiton kokoa. Samalla pidin keskimääräisen tappion koon saman suuruisena. Kurinalaisemmalla toiminnalla pystyn pienentämään varmasti keskimääräisen tappion kokoa. Minun on kuitenkin syytä seurata sitä myös prosenttina, koska haluan toiminnan kehittyessä kasvattaa positioiden kokoa.

Kolme tähtiosaketta: Serviceware, Sievi, SLM Solutions.

Yhteensä

• Treidejä: 111 kpl.
• Voittoja: 76 kpl (68 %).
• Tappioita: 35 kpl (32%).
• Nettotuotto: 3139 € ennen veroja.
• Noin 1100 euroa kuukaudessa verojen jälkeen.* 

(*Sijoitustuloni sisältävät lisäksi osinkotulot ja mahdolliset myyntivoitot muista osakesalkuista sekä vuokra- ja korkotulot. Luonnollisesti verotus määräytyy kokonaisuutena näiden mukaan.) 

Muutamia kehityskohteita

• Perusasiat: Minulla on edelleen parannettavaa toiminnan perusasioissa, joita käsittelin edellisessä katsauksessa: panostaminen suuremmin parhaisiin ideoihin, treidien parempi suunnitteleminen, hätiköinnin välttäminen ostaessa ja myydessä sekä prosessin kehittämisessä. (Päämäärä: Pienet tappiot ja suuremmat voitot.)
• Vähemmän kurssien tuijottamista: Olen monta kertaa löytänyt itseni tuijottelemasta salkkuni yhtiöiden osakekursseja. Ehkä se on terapeuttista, mutta en näe sen tuovan suuresti lisäarvoa. Mielummin on tehtävä enemmän analyysiä trendeistä ja osakkeista. (Päämäärä: Korkea voittoprosentti.)
• Tempon rauhoittaminen: Minun on annettava enemmän aikaa yhtiöille ja osakkeille realisoida treidille asetetut odotukset. Keskimäärin odotan tuloksia liian nopeasti. Tämä kehityskohde on sidoksissa seuraavaan. (Päämäärä: Suuremmat voitot.)
• Oman strategian ja taktiikoiden tarkentaminen: Yksi strategian tärkeimpiä asioita on päättää, mitä ei halua tehdä. Jos koettaa tehdä kaikkea, todennäköisesti onnistuu keskinkertaisesti. Vaikka olen jo karsinut asioita oman tekemiseni ulkopuolelle, minun on tehtävä sitä vielä enemmän. 

Spekuloinnin haasteita

Sijoittajana toimiminen ei ole helppoa. En toki niin odottanutkaan. Paljon lukemista, numeroiden käsittelyä ja päätöksiä. Vaikka päätösten tekemistä on pyrittävä automatisoimaan säännöillä ja prosesseilla, osta-, pidä- ja myy-päätökset ovat joka hetki käsillä. Tässä markkinatilanteessa on kannattanut pitkälti vain ostaa ja pitää, mutta niin ei tule olemaan ikuisesti. Yllä mainituilla kauppamäärillä olen vähintäänkin harjoitellut päätösten tekoa. Spekuloija tekee jatkuvasti virheitä, jotka konkretisoituvat tappioina tai menetettyinä voittoina. Voitotkin voivat näyttäytyä epäonnistumisena, jos osake jatkaa myynnin jälkeen nousuaan. Ei siis sanota turhaan, että oman mielen hallinta on spekuloijan tärkeimpiä taitoja.

Sijoitus- ja trading-aiheisia kirjoja ja nettisivuja on tuhat ja yksi erilaista. Sijoitustoimintaa voi opiskella loputtomasti. En ole vielä kuitenkaan vuosikymmenen aikana löytänyt kirjaa, joka kertoo kuinka asiat tehdään käytännössä. Vaikka olen harjoittanut sijoittamista pitkään, minulla on aivan erilaiset odotukset sijoittamisen harjoittamiselle ammattimaisella tavalla ja tasolla. En voi sanoa yltäneeni lähellekään sitä tasoa kahdessa kuukaudessa. Harjoittelu ja kehittäminen siis jatkuvat. Myös spekuloijan on helppo sortua vertaamaan itseään muihin, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Spekuloijan on kuitenkin keskityttävä omaan tekemiseen ja prosenttien sijasta absoluuttisiin euroihin.

Olen hankkinut uutta ammattiani varten hieman työkaluja. Ostin mukana kulkevan lisänäytön ja kunnon hiiren työtehon parantamiseksi. En ole vielä suuresti panostanut sähköisiin palveluihin, Seeking Alphan lisäksi  kysymykseen saattaisi tulla Trading View tai jokin sen kilpailijoista. Vielä en ole kokenut maksullisten palveluiden kykenevän merkittävästi parantamaan tuloksia tai nostamaan toimintani tehokkuutta. Sen sijaan tulen lisäämään spekulatiiviseen sijoittamiseen noin kolmanneksen lisää pääomaa, korottaen oman pääoman 40 000 eurosta noin 55 000 euroon. Teen sen asteittain kevään aikana. Nordnetissa olevassa satelliittisalkussa olen hyödyntänyt ajoittain myös luotto-ominaisuutta.

Mitä tavoittelen spekulatiivisella sijoittamisella? Asetan tässä tätä kirjoittaessani itselleni kunnianhimoisen tavoitteen. Minun on tähdättävä riittävän korkealle. Vuoden 2021 aikana tavoitteenani on tehdä ennen veroja absoluuttista tuottoa noin 18 000 euroa spekulatiivisella sijoittamisella. Tämä tarkoittaisi noin 33 prosentin bruttotuottoa, kun otan huomioon pääoman, jonka aion lähikuukausien aikana lisätä spekulatiiviseen sijoittamiseen. Tuottotavoite on kova. En aseta sitä siksi, että minun tarvitsisi siihen yltää. Sijoitustoimintaani on pitkään vaivannut se, etten ole ajatellut isommin. Nyt tavoitteeni on määrä ohjata minua ajattelemaan isommin, ottaa näkemystä ja asettaa toimenpiteitä niin, että sijoitustoimintani kasvaa, skaalautuu ja tuottaa parempia tuloksia. Haaste on eniten älyllinen. Se on yksi syy, miksi en tule kovinkaan usein raportoimaan spekuloinnin tuloksista. Raportit tapaavat ohjata toimintaa jopa väärään suuntaan.

Tärkeä osa spekulatiivista sijoittamista on todennäköisyyksien arviointi ja varautuminen erilaisiin tulevaisuudenkuviin. Jos ajan nykyisellä osakelastilla osakeromahdukseen, on varallisuuteni kokonaiskehityksen kannalta yhdentekevää, onnistunko spekulatiivisessa sijoittamisessa. Yli kolmensadantuhannen osinkosalkku pitää siitä huolen yksinään. Yksi spekuloijan tärkeistä taidoista on myönteinen asenne. Tappioputki voi kääntää suupielet herkästi alaspäin ja voittoputki viedä virheille alttiiseen hurmioon. Mitä syvemmälle sijoittamisessa menee, sitä monipuolisemmiksi käyvät sen mahdollisuudet. Spekuloijalla riittää aina työtä, ja tämä on mukavaa.

***

Laajenna sijoitusuniversumiasi. Lue Vaurastumisen välineet.

Nyt minusta tuli sijoittaja - 2. osa

Osa 2: Lähtökohdat uuteen lukuun

Minusta on tullut päätoiminen sijoittaja. Avasin tähän tilanteeseen johtanutta loppukohtausta kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa. Viimeinen töytäisy oli päätös yli vuosikymmenen mittaiselle työuralle ja sinetti siirtyä rakentamaan jotakin omaa. En hae tällä hetkellä aktiivisesti töitä, vaan keskityn sijoitustoimintaan ja sen kehittämiseen. Se tarkoittaa opiskelua, prosessien ja työvälineiden kehittämistä, yhtiöiden ja trendien analysointia sekä kaupankäyntiä, kirjanpitoa ja suunnittelua.

Sijoittajauraan johtaneiden tapahtumien myötä olin ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen yli kolme viikkoa tekemättä työtä. Se on tehnyt hyvää, vaikka olen toki työstänyt sijoittamista, lähestulkoon samaan tapaan kuin edellisvuonna varautuessani siihen mitä tuleman pitää. Olen lukenut, opiskellut espanjaa ja urheillut. Olen viettänyt elämää taloudellisesti riippumattomana, matkustamista lukuunottamatta lähes samalla tavalla kuin kolme vuotta sitten hahmottelin. Olenko taloudellisesti riippumaton? Tavallaan, eikä sillä oikeastaan ole väliä, koska harrastuksena alkaneesta sijoittamisesta on muotoutumassa mielenkiintoinen ammatti.

Työvälineenä 0,75 miljoonan varallisuus

Muutama viikko sitten listasin koko omaisuuteni, josta nyt tulee pääasiallinen työvälineeni. Pottia täydentää alkuvuoden säästöt ja arvonnousu sekä katsantokannasta riippuen jonkinkokoiset erokorvaukset. En tule muuttamaan sijoitusstrategiaani, mutta tulen painottamaan siinä aiempaa enemmän spekulatiivista sijoittamista, jonka kiihdyttämisen aloitin jo viime vuonna. Spekulatiivisella sijoittamisella pyrin tavoittelemaan sijoitustuottoja osinkojen sijasta osakkeiden arvonnousulla. Olen pyrkinyt viemään spekulointia systemaattisempaan suuntaan ja tulen raportoimaan tuloksista kirjoitussarjan kolmannessa osassa. Systemaattisuuden tukemana on parannettava toiminnan laatua ja kokoa. Minun on otettava paremmin näkemystä ja ajateltava isommin.

Osinkosijoittaminen on toimeentuloni tukijalka, jonka tulen pitämään samalla tasolla tai hieman kasvattamaan. Asuntosijoittamisen pidän nykyisellään tai luovun kohteista (jos olet kiinnostunut ostamaan kolme vuokrattua yksiötä, n. 185 k€, ota yhteyttä). Vaihtoehtoisista sijoituksista karsin rönsyjä. Näiden omaisuuslajien sisällä, olemassa olevassa portfoliossani kokonaisuutena ajateltuna, on paljon trimmattavaa ja tehostettavaa. Olemassa olevat sijoitukseni tuovat minulle perustulon ja spekulatiivisen sijoittamisen on määrä tuoda voita leivän päälle. Lisään spekulatiivisiin sijoituksiin kohdistettuja pääomia noin kolmanneksella tulevien kuukausien aikana.

Koska minulla ei ole palkkatyön tuomia ansioita, en pysty lisäämään pääomaa salkkuuni säästöistä. Minun on elätettävä itseni pääoman tuotoilla - tai jos en saa niitä aikaiseksi kulutettava pääomaa. Tämä on perustavanlaatuinen muutos sijoitustoimintaani. Jos näen markkinoilla uuden idean, pääoma on siirrettävä siihen jostakin toisesta kohteesta. Minulla on hätärahastossa 30 000 euroa. Vaikka minulla ei suurta hätää olekaan, käteinen on varattu tämänkaltaisiin tilanteisiin. Hätärahaston varoilla pärjään puolitoista vuotta. Sen aikaa voin hyvin sijoittaa uudelleen sijoitustuotot ja muut tulot. Samalla voin rakentaa yksinkertaisen systeemin pääoman päätoimiseen ja tehokkaampaan hallintaan ja kuinka säännöstelen rahat elämiseen.

Yksi sijoittajaksi ryhtymisen mahdollistava tekijä on alhainen kulutaso. Hahmottelin budjettia tällaisen tilanteen varalle aiemmin, eikä se ole siitä suuresti muuttunut. Passiiviset tuloni, osingot, vuokrat ja korot, riittävät kattamaan menot. Kaikki aktiivisesti hankitut tulot ovat lisä, jolla voin kohentaaa elintasoani. En koe kaipaavani elämääni enempää asioita jotka tarvitsisi rahoittaa, siksi voin kehittää sijoittamista ilman suurta painetta saavuttaa nykyistä suurempia tuottoja. Suurin paine tuleekin varmasti oman pääni sisältä. Haluan menestyä siinä mitä teen, osaanko rakentaa oikeanlaisen infrastruktuurin sijoitustoiminnan ympärille ja maltanko keskittyä riittävästi oikeanlaiseen tekemiseen?

Mitä muuta sitten kuuluu vasta-alkaneelle sijoittajan uralle?

Muutama muu koukku vedessä

En ole lähettänyt yhtään työhakemusta. En tiedä miksi, mutta minulla on silti yksi tai kaksi koukkua vedessä työllistymisen suhteen. Luulen, että en ole vielä päässyt irti siitä harhaluulosta, etteikö itseään voisi elättää jotenkin muuten kuin tekemällä työtä jonkun toisen lompakon eteen. Tähän ajatteluun vaikuttanee suuresti läheisten ja yhteiskunnan ajatukset ja odotukset kuinka elää ja olla. Korona-aikana voisi olla yhdentekevää käydä päivätöissä. Samalla on vaikea uskoa todeksi, että on saavuttanut tai vähintäänkin saavuttamassa oman pitkäaikaisen tavoitteen ja pystyy elättämään itsensä työllä, josta nauttii. Jos eteeni ilmestyy liian hyvä tarjous, saatan ahneuksissani siihen suostua.

Koska en ainakaan toistaiseksi käy yhteiskunnan määrittelemällä tavalla työssä, saatan olla oikeutettu työttömyystukeen. En ole koskaan elämässäni hakenut tai saanut työttömyystukea, enkä siksi tiedä olenko siihen oikeutettu. Moraalisesti katson, että nostan tukea, jos olen siihen sääntöjen puitteissa oikeutettu. Jos päätän tukea hakea, jätän byrokraattien arvioitavaksi kelpoisuuteni. Olen osallistunut suurituloisena, kun tuloja katsotaan Suomen mittapuun mukaan, yhteiskunnan laskujen maksuun ja tulen tekemään niin myös jatkossa pääoma- ja yhteisötuloverojen muodossa.

Tarina vaurastumisesta, eli tämä blogi, tulee jatkamaan nykymuodossaan. Minulla tuskin riittää mielenkiintoa sen ulkoasun kohentamiseen, mutta pidän kirjoittamisesta. Arvon lukijoille voi olla mielenkiintoista nähdä, kuinka tarina jatkuu, kun tavoitteeseen on päästy puolenkymmentä vuotta etuajassa. Pystyykö sijoituksilla elämään vai tuhoaako kuplan puhkeaminen tämän haaveen? Ehkäpä ehdin kirjoittaa myös aiempaa syvääluotaavampia kirjoituksia. Koetan olla aktiivisempi sosiaalisissa medioissa, vaikka se ei ominta aluetta olekaan. (Seuraa Twitterissä.) Nyt kun yksi haave sijoittamisen osalta on saavutettu, jatkan haaveilua siitä, että voisin kirjoittamisella täydentää elantoani. 

Yksi ajatuksistani on tehdä pienimuotoista liiketoimintaa osakeyhtiön välityksellä. Osakeyhtiö on perustettu jo kauan sitten, mutta varsinaista liiketoimintaa yhtiössä on ollut vain vähän. Liiketoimintasuunnitelmaa minulla ei ole, enkä sellaiseen sitten kauppakorkeakoulun suuremmin usko. Yhtiön, pääoman ja vapaan päiväohjelman myötä minulla on hieman aiempaa parempi mahdollisuus tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Minua voisi kiinnostaa esimerkiksi tukea kasvuyhtiöitä myynti- ja markkinointiprojekteissa, tuottaa myyntihenkistä tai sijoitusaiheista sisältöä tai vaikkapa tehdä jonkinlaista koulutusta tai maahantuontia. Aion ainakin kirjoittaa muutaman uuden julkaisun syventäessäni tietämystäni eri sijoitusmahdollisuuksista.

Kun päivästä vapautuu kahdeksasta kymmeneen tuntia aikaa, huomaa, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Varsinkin pörssi. Ensivilkaisulla moni niistä voi näyttää olevan ulottumattomissa, mutta päättäväisellä työnteolla moni tulee lähemmäksi. Vaikka ajatukseni saattavat olla vielä vähän hajallaan, tähän mennessä fokukseni on vienyt spekulatiivinen sijoittaminen. Kirjoitussarjan kolmannessa osassa avaan, kuinka olen onnistunut tarttumaan mahdollisuuksiin pörssissä.

Lue kirjoitussarjan kolmas osa tästä.

***
Miten pääsin tähän asemaan? Ota oppaaksesi yksi Vaurastumisen välineistä.

Vuoden 2020 spekulatiiviset sijoitukset

Tässä blogissa käsittelemäni omaisuuserä nimeltään "osakesijoitukset" jakautuvat kahteen osaan: osinkosalkkuun ja satelliittisalkkuun. Ensimmäisessä keskityn pitkäaikaisiin sijoituksiin hyvää osinkoa maksaviin yhtiöihin. Jälkimmäisessä, jota kutsun jostakin syystä satelliittisalkuksi, pyrin sijoitustuottoihin arvonnousun kautta ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka vielä sorrun spekulointiin myös osinkosalkussani silloin tällöin, eriytin spekulatiiviset sijoitukset omaan salkkuun jo vuonna 2015. Ajanpuutteen ja muiden prioriteettien vuoksi spekulatiiviset sijoitukset ovat olleet pieni osa sijoitustoimintaani ja käynnissä vain pienellä liekillä.

Satelliittisalkussa olen tehnyt spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja jonkin verran myös saksalaisiin yhtiöihin. Spekulaatiot amerikkalaisilla osakkeilla hoidan Degirossa satelliittisalkun ulkopuolella. Haen ja tarkennan minulle sopivaa strategiaa ja prosessia. Haen kolmen tyyppisiä tilanteita ja sovellan niihin erilaisia taktiikoita: vaihteluvälissä [range] kulkevia osakkeita, ylimyytyjä osakkeita ja nousevassa trendissä kulkevia osakkeita. Tyylejä on hieman liikaa, mutta hakiessani ja kehittyessä, treidaajana tai spekulanttina, etenen tällä tavalla kokeillen. 

Haluan olla sijoittaja, elättää itseni sijoitustuotoilla. Yksi tärkeä osa tavoitetta on luoda sijoitustuottoja spekulatiivisilla sijoituksilla. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin panostin spekulointiin toden teolla, tinkien jopa ajankäytöstä osinkosijoituksiin. Vuoden 2020 aikana tein enemmän treidejä  kuin aikaisempana viitenä vuotena yhteensä. Koronan mahdollistama etätyö antoi hyvät lähtökohdat spekulatiivisen sijoittamisen kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Paikoitellen vieden jopa liiaksi huomiota päätoiminnasta, osinkosijoittamisesta.

Huomionarvoista lienee se, että osinkosalkkuni osinkotulot olivat vain tonnin korkeammat kuin spekulatiivisen salkun absoluuttinen tuotto. Osinkosalkussa omaa pääomaa oli kymmenkertaisesti. Onnistuessaan spekulatiiviset sijoitukset voivat siis olla hyvä tuoton lähde, tosin se ei ole passiivinen. Nordnetin ilmoittaman tuottohistorian mukaan satelliittisalkkuni tuotto vuonna 2020 oli lähes 50 prosenttia. Menin koronakuoppaan suurehkolla käteispainolla ja myin muutamat positioni välttääkseni tappioita. 

Keskeisimmät tunnusluvut vuodelta 2020:

• Treidejä: 135 kpl.
• Voittoja: 112 kpl (83 %).
• Tappioita: 23 kpl (17 %).
• Voitot: 5913 € (53 € per treidi).
• Tappiot: 1181 € (51 € per treidi).
• Nettotuotto: 4732 € ennen veroja.
• Osinkoja 184 € ennakonpidätysten jälkeen.
• Omaa pääomaa salkussa oli 15 000-18 000 euroa.
• Salkun arvo vuoden lopussa oli noin 22 000 euroa.
• Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 10 päivää.

Vuoden loppupuolisko oli hyvä hetki aloittaa aktiivisempi spekulatiivinene sijoittaminen. Osakkeet nousivat kautta linjan ja oli vaikea olla väärässä. Olen itsekin syyllistynyt syyllistämään pörssiä korkeasta arvostuksesta useaan otteeseen, mutta olen onneksi pysynyt markkinoiden mukana. Nyt opiskelen, kuinka voin suojata salkkuani ja hyötyä myös laskevista kursseista.

Hyvin korkealla tasolla kommentoituna, keskimääräinen voitto per treidi oli liian pieni, katkaisin voitot liian aikaisin. Pidin usein position avoimena liian pitkään pinnistääkseni edes hieman voitolle, mikä myös selittää matalaa keskimääräistä voittoa. En riittävästi hakenut tuottopotentiaalia momentumosakkeista, vaan keskityin käymään kauppaa osakkeilla, jotka tunnen. Tämä oli toki hyvin tiedostettu valinta. Pitkin vuotta kasvatin kuitenkin ulottuvuutta oman läänini ulkopuolelle. Hyvän markkinakehityksen lisäksi, tämä lienee yksi syy miksi tappiollisia treidejä on (liian) vähän.

Kirjoitin itseäni varten lyhyen kuvauksen vuodesta 2020 osaksi luonnostelemaani spekulatiivisen sijoittamisen strategiaa:

"Satelliittisalkussa yhtenä vuoden onnistumisista voidaan pitää myyntejä, jotka tein koronaromahduksen alettua. Realisoin tappioita kohtuullisen nopeasti. Siirryin hetkellisesti tarkkailuasemiin. Näin minulla oli käteistä vain kuukauden päästä alkaneeseen nousuun, enkä ollut tappioiden lamaannuttama ja kiinni punaisissa riveissä.

Tein loppuvuodesta voitollisia kauppoja hyvällä onnistumisprosentilla. Useimmat osakkeet, jotka myin nousivat pian asettamaani tavoitehintaan tai vielä korkeammalle. Korkea win-rate ja kurssinousun jatkuminen olivat vähintäänkin osittain nousumarkkinan ansiota. Ostin siis pääsääntöisesti oikeita yhtiöitä, mutta myyntipäätökseni olivat kehnoja.

Töistä vapautunut aika marras-joulukuussa vei spekulointiani askeleen edemmäksi. Otin lisää pääomaa käyttöön, uuden kirjanpidon ja aloin täsmentämään strategiaani luomalla tämän dokumentin. Aloin myös tekemään pomintoja kasvuosakkeista ostamalla esimerkiksi Optomedia ja Bimobjectia. Suurimmat voitot tein treidaamalla KSB:tä*, joka oli esimerkki onnistuneesta tutkimustyöstä, ajoituksesta ja panostamisesta isosti parhaimpiin ideoihin. Mistä löytää vuoden 2021 KSB?"

(*tein ostamalla KSB:tä kurssipohjilta ja veivaamalla sitä edestakaisin yli 1000 euroa noin kymmenellä treidillä. Loppuvuonna osake ylsi tavoitehintaani 235 euroon ja näin suurimman nousupotentiaalin poistuneen. Minulla on yhtiötä osinkosalkussani vielä 30 kappaletta.)

Neljä tärkeintä kehityskohdetta ja muistutusta vuodelle 2021 ovatkin:

• Panosta suuremmin parhaimpiin ideoihin.
• Suunnitelma jokaiselle treidille. Ei hätiköityjä ostoja.
• "Plan the trade, trade the plan." + "Don't force the trade."
• Älä kiirehdi myyntejä, juoksuta tuottoa. Pidä kiinni asettamastasi tavoitehinnasta. Suojele pääomaa ja tuottoa kuitenkin stop-lossilla.
• "One of the toughest things about investing is letting your stocks play out. The markets will do everything they can to cause you to doubt your position, your investment, your strategy, yourself." -Keith Fitzgerald
• Prosessin kehittäminen. Systemaattisen spekulatiivisen sijoittamisen järjestäminen.
• “Do you have system and set of rules that you filter every idea through?”

Haluan siis ostaa osakkeita, joista muut sijoittajat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan enemmän. Ostan ja myyn osakkeita kuin kauppias ostaa ja myy tavaraa. Yhtiöt ovat spekuloijan kauppatavaraa. Markkina antaa yhtiöille päivittäin vaihtuvan hinnan, sijoittajat suosivat eri yhtiöitä vuoron perään ja yhtiöt ajautuvat välillä ongelmiin ja seuraavaksi menestykseen. Spekuloijana liiketoimintani on käydä kauppaa, ostaa tänään sellaisia yhtiöitä, joiden hinnan arvioin lähitulevaisuudessa olevan korkeampi. 

***

Eikö spekulointi kiinnosta? Osta salkkuun hyvän osinkotuoton REIT-yhtiöitä!

Ensi vuoden trendejä metsästämässä

Vuodesta 2020 tulee monella tapaa ikimuistoinen. Korona jättää muistijälkensä meihin kaikkiin sen läpikäyneisiin. Minulle vuosi on ollut erikoinen ei pelkästään koronan vuoksi ja tulenkin palaamaan eri tapahtumiin myöhemmissä kirjoituksissa. Tapahtumat osakemarkkinoilla ovat tehneet minuun vaikutuksen usealla tapaa. Vaikka olen aina vannonut jonkinlaisen arvo-, laatu- ja osinkosijoittamisen yhdistelmän nimiin, olen alkanut vihdoin vilkuilla sivuilleni. Olen käynyt aiempaa aktiivisemmin kauppaa osakkeilla kohtuullisin tuloksin ja alkanut lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta perehtymään esimerkiksi eri trendeihin, teknologiaosakkeisiin ja kaupankäyntistrategioihin.

En ole kuitenkaan vaihtamassa tavoitettani. Päätavoitteeni on yhä luoda osinkotulot, joilla pystyn kattamaan elinkustannukseni. Sen saavuttaakseni aion edelleen noudattaa strategiaani ja sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ymmärrän ja jotka pystyvät kestävästi ja kasvavasti maksamaan osinkoa. Tällä strategialla olen viime vuosien aikana lahjakkaasti nukkunut ohitse useamman trendin, oli se sitten teknologiaosakkeet tai kannabisyhtiöt. Näistä ei ole löytynyt strategiaani istuvia arvopapereita. Olen kuitenkin pyhittänyt strategiaani sopimattomia sijoituksia varten kaksi pientä pottia varoja, joilla pyrin osinkojen sijasta tekemään tuottoa arvonnousulla.

Vuonna 2021 haluan olla paremmin hereillä eri trendeistä ja pyrkiä hyötymään niistä. Mitä trendejä ja mahdollisuuksia näen olevan käynnissä?

• Kannabisyhtiöt: Tämä uusi sektori on kokenut jo muutaman rajun nousun ja sitä seuranneen laskun. Vielä ei kuitenkaan liene myöhäistä koittaa hyötyä tästä kasvavasta toimialasta. Voittajan pomiminen onkin haastavaa. Koska kurssiliikkeet ovat nopeita molempiin suuntiin, lienee osto- ja myyntitoimeksiantojen kanssa hyvä olla vikkelät sormet. Olen epäsuorasti mukana kannabisyhtiö Cronoksessa, johon tupakkayhtiö Altria teki sijoituksen vuonna 2018. Se sijoitus taitaa olla vieläkin tappiolla.
• Energiayhtiöt: Öljyyn sidoksissa olevat yhtiöt on koronan ja sitä seuranneen kysynnän alenemisen seurauksena lyöty pohjamutiin. Sektoria toki ahdistaa lisäksi sähköautojen ja uusiutuvien energiamuotojen nopea yleistyminen. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että olemme öljystä vielä hyvin riippuvaisia 5-10 vuoden ajan. Uskon, että tulemme näkemään markkinoilla keskipitkällä aikavälillä vielä öljyn hinnan nousun, kun öljyn kysyntää nopeammin supistuva tarjonta ei ylläkään kysynnän tasolle. Olen sijoittanut öljy-yhtiöihin sijoittavaan rahastoon ja lisäksi minulla on useampi tappiollinen rivi ExxonMobilissa ja yksi Enbridgessä. Ehkäpä pääsen öljystä eroon ennen kuin meillä kaikilla on Tesla? 
• Teknologiaosakkeet: Laadin vihdoin itselleni seurantalistan eri yhtiöistä ja olen alkanut perehtyä hieman myös yhtiöiden liiketoimintaan, toisin kuin todennäköisesti suuri osa niihin sijoittaneista. Olen hahmotellut hieman periaatteita, joita noudattaen voisin sijoittaa tälle kuumana käyvälle sektorille. Näin seurantalistaa voi paremmin kaventaa yhtiöihin, jotka sopivat tyyliini ja jotka voivat kestää paremmin vääjäämättömän kuplan puhkeamisen. Degirossa olevassa spekulatiivisessa salkussa olen tehnyt muutamia tunnustelevia sijoituksia, mutta niistä ehkäpä myöhemmin lisää. Vaikka teknologiaosakkeiden kurssinousu on ollut päätä huimaavaa, tulee moni yhtiö jatkamaan kasvua myös koronan jälkeen. Haluan olla tässä trendissä mukavasti mukana.
• 3D-tulostus: En ole vielä sijoittanut yhteenkään sataprosenttisesti 3D-tulostukseen keskittyneeseen yhtiöön. Olen seurannut saksalaisen SLM Solutionsin (AM3D) kurssikehitystä pitkän aikaa. Se on kaksinkertaistunut koronapohjilta, mutta matkaa kaikkien aikojen kurssihuippuihin on vielä reilusti. Uskon, että 3D-tulostuksesta tulee ajuri teollisuusyhtiöiden erilaisille liiketoimintamalleille ja voi parantaa niiden toiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi saksalainen KSB, yksi suurista sijoituksistani, soveltaa 3D-tulostusta varaosaliiketoimintaansa.
• Venäjä: Venäjän osakemarkkinoiden suosio on vuosien saatossa kulkenut hylkytavarasta kuumimpaan hottiin. Omistan Nordeassa olevassa salkussani pienet erät Gazpromia ja Sberbankia. Nämä tukevat hyvin osinkotavoitettani, mutta olen onnistunut hyvin myös ostojen ajoittamisessa. Harkitsen tekeväni lisäksi rahastosijoituksen, jota voin kasvattaa ajallisesti hajauttaen. Tarkkailen myös spekulatiivisessa mielessä ostoa verkkokauppayhtiö Ozoniin. Venäjän osakemarkkinoiden tuottopotentiaali on hyvä, jos maan mahdollisuudet kääntyvät sijoittajien suosioon.
• Afrikka: Valtava maansosa täynnä toteutumattomia mahdollisuuksia Voisiko Afrikan aika koittaa vuonna 2021? Afrikkaan sijoitan rahaston kautta ajallisesti hajauttaen. Minulla on kuitenkin kiikarissa muutama suora sijoitus Afrikassa toimiviin yhtiöihin. Niitä löytyy listattuna Lontoon pörssiin. Kurssinousua voi havitella myös sijoittamalla Nordnetin valikoimasta löytyvään Afrikka ETF:ään (XMKA).

Mitä muita trendejä näet ensi vuodelle?

***

Etkö kaipaa trendejä tai kurssivoittoja vaan tasaisen varmaa lisätulonlähdettä? Lue Vaurastumisen välineet.

Osakekauppaa korona-aallon kohinassa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2020 

Perinteisesti talletan osinkosalkkuuni tuhat euroa kuukaudessa lisää pääomaa. Lokakuun lopussa siirsin ylimääräiset 4000 euroa pääomaa salkkuun eli yhteensä 5000 euroa. Osan pääomasta siirsin spekulatiiviseen satelliittisalkkuun, jossa ostin Fondiaa, Kemiraa ja Fortumia niiden osakekurssien laskettua voimakkaasti. Osinkosalkkuuni ostin lisää BASF:ia 48 euron hintaan ja saksalaisen kiinteistömanagerin Corestaten osakkeita. Jälkimmäinen on spekulatiivinen sijoitus, jota pyrin kampeamaan voitolle keskihintaa alentamalla, useimpien oppien vastaisesti. Kävin kauppaa osinkosalkussani myös Kemiralla, joka osingon irtoamisen jälkeen laski voimakkaasti.

Myin Etteplanit hieman liian aikaisin 10,25 euron hintaan, kurssi käväisi yli euron korkeammalla, mutta juuri ennen pientä korjausliikettä. Ostinkin osakkeet takaisin 9,5 euron hinnalla pari viikkoa myöhemmin. Kahdeksikolla alkavalla kurssilla voin lisätä omistustani. Vaihdoin myös omistamani, tickerin KSB, osakkeet toiseen osakesarjaan, KSB3. Tekemäni pika-analyysin jälkeen KSB3 osakesarja on jatkanut laskuaan ja KSB on hivenen noussut. Olenkin kasvattanut position KSB3:ssa suureksi ennen 12.11. julkaistavaa osavuosikatsausta. Yhtiön kilpailijoiden, esimerkiksi Pentairin ja Xylemin, osakekurssit ovat lähest ATH-lukemissa. KSB:n vahva asema teollisuussektorilla voi kuitenkin tarkoittaa kilpailijoita heikompia myyntilukuja.

Lokakuun puolivälin seurannassa, ennen massiivista lisäpääomaruisketta, salkkuni nousi absoluuttisesti mitattuna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa 276 000 euroon. Helmikuussa salkun paperivoitto oli absoluuttisesti suurempi kuin lokakuussa. Kokonaisvarallisuuteni arvo nousi uudelle kymmentuhannelle lähes 489 000 euroon. Tällaisena vuonna kuin 2020 olisi mukava ylittää puolen miljoonan euron rajapyykki. Kymppitonnin lisä edellyttäisi kuitenkin voimakasta myötätuulta pörssissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ja koronan toinen aalto tekevät pörssisäästä kuitenkin hyvin epävarman. 

***

Hae suunta ja mielenrauha sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Oman salkun rikkauksia tekevä mylly

Usein osakemarkkinoiden katsotaan olevan niin sanotusti tehokkaat eli ostajilla ja myyjillä on käytössään kaikki tieto ja arvopapereiden hinnat vastaavat niiden arvoa. Mitä pidempään olen sijoittamista harrastanut sitä vähemmän katson väittämän pitävän paikkansa. Tästä syystä olen lisännyt harrastuneisuuttani spekulatiivisemman sijoittamisen suuntaan. Salkkuni kulmakivi on edelleen osinkosijoittaminen, mutta pyrin vähitellen hyötymään aiempaa enemmän kurssiliikkeistä ja luomaan sijoitustuottoja myös arvonnousuun tukeutuen.

Yksi itselleni mieluinen strategia on hyötyä osakkeista, joiden hinta liikkuu tietyssä vaihteluvälissä, rangessa. Tällaisen yhtiön osakkeen hintaa yleensä tukee perusfundamentit, yhtiön liiketoiminta on vakaa ja se maksaa kohtuullista osinkoa. Sijoittajat eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta pääse yhteisymmärrykseen osakkeen hinnasta, jolloin sen hinta alkaa liikkua vaihteluvälissä, jota aktiivinen sijoittaja voi hyödyntää. Vuosien varrella olen käynyt kauppaa aktiivesti useilla eri osakkeilla, kuten Konecranesilla, Ramirentilla ja Terveystalolla. Tänä päivänä keskitän spekulatiivista kaupankäyntiä kuitenkin enemmän osinkosalkkuni ulkopuolelle, erilliseen satelliittisalkkuun.

Yksi yhtiö ja osake, joka on vieraillut salkussani useaan otteeseen on Kemira. Ostin osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja myin position vuonna 2015. Tämän jälkeen Kemira on tehnyt pääasiassa melko lyhyitä piipahduksia salkkuuni. Olen pyrkinyt ostamaan osaketta 10-11 eurona välimaastossa ja myymään sen 11,5-12,5 euron välimaastossa. Maaliskuun lopussa koronakriisin keskellä onnistuin ajoituksessa ja ostin Kemiraa 8,77 euron hintaan. Olenkin ostanut osaketta yhteensä 16 kertaa ja myynyt 11 kertaa. Tyypillinen ostoerä on ollut 100 kappaletta. Osinkoja Kemira ei ole juurikaan salkkuuni kerryttänyt ja välillä useimmiten olen jäänyt pois kyydistä, kun kurssi on tilapäisesti kivunnut 13-14 euroon. Minkä verran sitten olen Kemiralla tehnyt rahaa?

Ostojen keskihinta: 10,66 €
Myyntien keskihinta: 11,64  €
Osinkoja yhteensä*: 265 €
Voittoa yhteensä*: 1163 €

*ennen veroja tai ennakonpidätystä

Tällä hetkellä minulla on salkussani Kemiraa 300 kappaletta. Lokakuun aikana myin kolmasosan 12 euron hintaan ja ostin saman verran takaisin 11,6 eurolla. Position suunnitelmana on kerätä puolivuotisosinko ja sen jälkeen arvioida tilannetta uudelleen. Todennäköisesti myyn kolmasosan tai kaksikolmasosaa, mikäli kurssi kipuaa uudelleen yli 12 euron. Jatkan siis osakkeen treidaamista vaihteluvälin yläosassa ja myyn alaosassa. En harmistu, jos positio jää salkkuuni hieman pidemmäksi aikaa, koska yhtiö maksaa kohtuullisen osingon. Kemira on salkussani ihmeellinen rikkauksia tekevä mylly.

***
Älä maksa sijoituskirjoista itseäsi kipeäksi, lue Vaurastumisen välineet.

Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

• olen tehnyt 79 treidiä
• joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
• joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
• tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
• voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
• osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
• salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen

Mitä voin oppia tästä tilastosta?

• Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
• Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
• Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
• Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa

Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.

Kemira ulos ja Terveystalo sisään

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2020

Ostin lisää Neleksen osakkeita heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olin myös ostanut lisää Metson osakkeita jo tammikuussa saadakseni irtautumisessa enemmän Neleksen osakkeita. Molempia päätöksiä voi pitää jälkikäteen onnistuneina, kun AlfaLaval ilmoitti tehneensä Neleksestä ostotarjouksen. Harmi vain, että ostin Nelestä ainoastaan 150 kappaletta. Sinänsä olen kaupassa myös ostavana osapuolena, koska olen ollut AlfaLavalin omistaja vuodesta 2016 ja kasvatin omistusta toukokuussa. Olisin mielelläni omistanut Nelestä pitkään ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka yrityskauppa kehittyy Valmetin pyristellessä vastaan.

Palasin myös takaisin Terveystalon omistajaksi 8,7 euron tasolla. En päässyt osalliseksi osakkeen kurssinoususta huippulukemiin 12 euron kieppeille ostaessa ja myydessä osaketta vuoden alkupuolella kolmeen kertaan 7,5 ja 8,5 euron välimaastossa. Nyt kurssi liikkui jälleen reilusti alle yhdeksässä eurossa. Vaikka Terveystalonkin liiketoiminta on kärsinyt hieman odottamattomasti koronasta, uskon, että yhtiön liiketoiminta on perusvarmaa ja suhdannekestävää. Liiketoimintaa tukevat muutamat vahvat trendit kuten väestön ikääntyminen ja julkisen terveydenhuollon heikko taso korkeasta verokannasta huolimatta. Olen valmis lisäämään omistustani, jos kurssi jostain syystä laskee lähemmäksi kahdeksaa euroa.

Kuun lopussa myin Kemiran osakkeet 11,8 euron hintaan. Kemira on yleensä kärsinyt heikkenevästä dollarista ja osakemarkkinoilla yleisesti aletaan odottaa korjausliikettä. Olen jälleen valmis ostamaan Kemiran takaisin noin euroa alempana. Vaikka Kemira julkaisi ihan hyvän osavuosituloksen, pyrin aina välillä hyötymään osakkeiden hintaliikkeistä. En näe Kemiraa välttämättä pysyvänä osana salkkuani, koska kemianteollisuudesta minulla on salkussa BASF ja myös ExxonMobililla on merkkittävää kemian liiketoimintaa. 

Heinäkuussa yksikään kotimainen yhtiö ei tilittänyt osinkoa. Vuodesta 2020 onkin vaarassa tulla laiha osinkovuosi. Useat amerikkalaiset yhtiöt puolestaan tilittivät kvartaaliosingon. Esimerkiksi amerikkalainen Carrier maksoi ensimmäisen osinkonsa itsenäisenä yhtiönä. Sen osakekurssi on kehittynyt erittäin hyvin ostettuani Carrieria pian sen jälkeen, kun yhtiö irtaantui United Tecnologiesista. Salkun arvo jatkoi heinäkuussa nopeasti ylöspäin. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo ylsi 245 000 euroon ja kokonaisvarallisuus yli 450 000 euroon.

***

Kohta markkina voi tarjota taas ostopaikkoja. Lue Vaurastumisen välineet ja valmistaudu.

Pörssi vihertää kuin lehtipuut

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2020

Koska tein toukokuussa muuttoa, en ollut kovinkaan aktiivinen osakemarkkinoilla. Osinkosalkkuuni lisäsin ruotsalaista Alfa Lavalia. Olin ostanut sitä ensimmäisen kerran vuonna 2016 132 kruunun hintaan. Nyt oli aika täydentää positiota. Se on mielestäni laatuyhtiö, joka kylläkin on osin riippuvainen laivanrakentamisesta ja energiasektorista, mutta tuotta laitteita ja palveluita myös elintarviketeollisuuteen ja vedenkäsittelyyn. Lisäksi ostin 40 kappaletta lisää Cargotecia vähän ennen osingon irtoamista. Halusin lohdutusta ja kasvattaa vuoden 2020 osinkotuloja ja alentaa Cargotec positioni keskihintaa.

Kuun alussa myin 200 kappaletta Kemiran osakkeita ja ostin muutamaa päivää myöhemmin puolet takaisin. Satelliittisalkussa tein suhteellisen aktiivisesti kauppaa. Huhti-toukokuussa salkussani piipahtivat Bufab, Banco Santander, Scandic, CAG Group ja Vincit. Toukokuun aikana sain osinkoja 550 eurolla verojen jälkeen. Viime vuonna sain osinkoja vastaavalla ajanjaksolla kaksinkertaisen määrän.

Toukokuussa salkun arvo kulki sivuttaisliikkeessä. Maaliskuun romahduksen ja huhtikuun ponnahduksen myötä salkku oli toukokuun puolivälissä vielä noin 50 000 euroa huippulukeman alapuolella. Toukokuun lopussa eroa oli kuitenkin enää jäljellä vain 30 000 euroa. Alituinen ongelmani oli, että salkussani taas lepäsi 10 000 euron edestä käteistä. Kiikaroimani osakkeet ovat kaukana asettamistani tavoiteostohinnoista. Tulen jatkamaan varovaisia ostoksia niin, että käteispositio ei pääse merkittävästi kasvamaan.

***

Kaipaatko uutta suolaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

Virus painaa salkut punaiselle

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2020

Kirjoittaessani sijoituspäiväkirjaa helmikuun viimeisellä viikolla koronavirus on vielä voimakkaasti uutisotsikoissa. Osakekurssit ovat laskeneet voimakkaasti useita päiviä perätysten. Vuoden alun kurssinousun jälkeen osakemarkkinoilla on palattu takaisin lähtöpisteeseen. Samoin on tapahtui salkussani, joka oli vielä kuun puolivälissä parikymmentätuhatta euroa arvokkaampi kuin vuoden alussa, mutta salkun arvosta haihtui tämä arvonnousu muutamissa viruksen tähdittämissä päivissä.

Koronaviruksella ei ole vaikutusta sijoitusstrategiaani. Pyrin edelleen ostaman hyviä ja osinkoa maksavia yhtiöitä kohtuulliseen hintaan. Parantaakseni jo korkeaa ostovalmiuttani myin 21.2. F-Securen ja 25.2. Rapalan osakkeet. Molemmat alisuoriutujia, jotka eivät maksa osinkoa vuodelta 2019. Kun kurssit laskevat laajalla rintamalla, hyvienkin yhtiöiden kurssit seuraavat. Haluan saada tuottoa osingon muodossa, jotta voin ostaa lisää osakkeita aleneviin kursseihin. F-Securella ja Rapalalla oli molemmilla jo korkea aika poistua salkustani. Ensimmäisellä tein reilusti voittoa ja jälkimmäisellä reilusti tappiota. Koronavirus sai siis minut heräämään ja toteuttamaan strategiani mukaista sijoittamista.

Myytyäni alisuoritujia ja talletettuani salkkuun jälleen tonnin verran uutta pääomaa, minulla on reilusti rahaa ostaa salkkuun lisää tavaraa. Koetan kuitenkin malttaa ja tehdä ostoja rauhalliseen tahtiin. Ennen koronaviruspudotusta olin reilusti ostokannalla: ostin lisää Vincitin ja Tallinkin osakkeita sekä ostin takaisin puolet kuun alussa myymistäni Konecranesin osakkeista. Juuri ennen voimakasta laskua avasin position Cargotecissa. Kun laskusta otettiin ensimmäistä kertaa happea 26. päivä helmikuuta, ostin toisen puolikkaan jo tyypilliseksi tuleesta Konecranes positiosta takaisin salkkuuni.

Helmikuussa sain aikaiseksi suuren uudistuksen kirjanpitoon, jossa seuraan ostoja, myyntejä, osinkoja ja salkun kehitystä. Siirsin yli 10 vuotta vanhan kirjanpidonmuistitikulta Excel pohjaisesta taulukkohässäkästä pilveen Google Sheets taulukkolaskentaohjelmaan. Vuosikymmenen kuluessa hiljalleen rakennettu taulukkorakennelma alkoi käydä sijoitustoiminnan laajuuteen nähden hieman kankeaksi. Nyt minulla on pääsy seurantaani miltä laitteelta tahansa ja pystyn hyödyntämään Googlen varsin käteviä Google Finance toimintoja omassa seurantataulukossani. Uudistettu kirjanpito vapauttaa aikaa kirjausten tekemisestä tärkeämpään eli sijoituskohteiden analysointiin, tutkimukseen ja kirjoittamiseen.

Helmikuun puolivälin seurannassa salkkuni saavutti uuden ennätyksen 275 000 euroa. Salkkuni oli noussut uudelle kymmentuhannelle neljänä kuukautena perätysten. Vuoden 2015 alussa salkkuni oli noussut kolmena kuukautena perätysten uudelle kymmentuhannelle. Myös silloin salkkuni arvo laski pitkän noususarjan jälkeen. Ensi kuun kirjaukseen tuleekin suurella todennäköisyyydellä pitkä miinus, koronaviruksen aiheuttama shokki tulee vaikuttamaan niin yritysten tuloksiin kuin osakekursseihinkin. Markkinat tulevat luonnollisesti toipumaan, mutta se tapahtuu pikemminkin myöhemmin kuin aiemmin.

Itämeren osinkoja kalastamaan

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2020

Heti tammikuun alussa tein pienen lisäyksen Metsoon. En pitänyt osaketta kovinkaan edullisena, mutta halusin kasvattaa omistustani saadakseni enemmän siitä irtautuvan Neleksen osakkeita. Metson venttiililiiketoiminta on sen kruununjalokivi. Riippuen Nelekselle asetettavasta hinnasta, tulen todennäköisesti ostamaan sitä, kun sen kaupankäynti omana yhtiönä alkaa. Metson lisäksi, lisäsin omistusta myös ruotsalaisessa Resurs pankissa. Resursin liiketoiminta vaikuttaa kehittyvän hyvin, mutta osakekurssi ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Jään nauttimaan Resursin muhkeista osingoista tai myyn osakkeet kokonaan, jos rahoitusalan osakkeet lähtevät markkinanousuun mukaan.

Kun laivayhtiönä tunnettu Tallink rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin, vannoin, etten koskaan tule sitä ostamaan. Tehdessäni yleissilmäilyä yhtiöiden tunnuslukuihin Talouselämässä, kiinnittyi huomioini Tallinkiin. Perinteisillä tunnususluvuilla yhtiö oli kohtuullisesti arvostettu. Se lupasi “takuusosingoksi” 5 % tuoton. Liikevaihto ja tulos olivat kasvussa. Sen markkinaosuus oli 48 prosenttia lähes oligopolistisella markkinalla. Suolana kokonaisuuteen Tallink oli saanut Burger Kingin franchise oikeudet Baltiaan ja useat sen sisäpiirin jäsenet ovat ostaneet osaketta, yksi hallituksen jäsenistä yli miljoonalla eurolla. Näillä perusteilla ostin pienen erän Tallinkin osakkeita.

Tein jälleen aktiivisempaa kauppaa Konecranesin osakkeilla. Olin ostanut sitä kahteen otteeseen joulukuussa. Myin osakkeet 21. päivä ja ostin puolet takaisin 23. päivä euron edullisemmin ja 27. päivä toisen puolikkaan takaisin pari euroa halvemmalla. Olen jo vuoden verran pyrkinyt ostamaan Konecranesia aina alle 28 eurolla ja myymään yli 29 eurolla. Viimeisen 12 kuukauden aikana olen tehnyt noin 300 euroa kaupankäyntikulujen jälkeen ja ennen veroja. Absoluuttisesti suurempi tuotto olisi ollut mahdollista saavuttaa hieman suuremmalla positiokoolla ja juoksuttamalla voittoja hivenen pidempään.

Kun joulukuussa sain hyvin sijoitettua salkkuuni kertyneen käteisen,  tammikuussa sitä oli taas salkussa reilusti. Myin Neste sijoituksestani 40 prosenttia ja lisäsin pitkästä aikaa 1000 euroa uutta pääomaa salkkuuni. Kuun puolivälin seurannassa sekä salkun arvo että kokonaisvarallisuuteni kipusivat jälleen molemmat uuteen ennätykseen, ensimmäinen 264 000 euroon ja jälkimmäinen 456 000 euroon.

***
Aloita osakesäästäminen. Lue Vaurastumisen välineet.