sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Myynti: Valmet

22.4. myin Valmetin osakkeet. Muutamaa päivää myöhemmin myös Lindströmit päätyivät samaan ratkaisuun hyvin paljon samoista lähtökohdista. Oma ratkaisuni lähti liikkeelle useasta syystä. Valmetin osuus salkustani oli erittäin pieni, mikä sai minut alunperin pohtimaan sijoituksen mielekkyyttä. Ostaisinko yhtiötä lisää, pitäisinkö pienen osuuteni vai myisinkö sen pois?

Yhtiön arvostus oli mielestäni noussut korkealle tasolle, yhtiön osinkotuotto oli alhainen ja, lopuksi, en oikeastaan halunnut olla yhtiön toimialalla mukana. UPM-Kymmene oli pääsijoitukseni metsä- ja paperiteollisuuden sektorille. Nämä syyt saivat minut päätymään ensimmäiseen vaihtoehtoon eli yhtiön myyntiin. Lisäksi halusin myös kotiuttaa hivenen voittoja. Vaikka jälkikäteen on helppo kirjoittaa, en uskonut yhtiön tulosnäkymiin lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa yhtiön tulos jäikin pahasti tappiolle alkuvuonna. Viimeiseksi, halusin myös pitää eri osakkeiden lukumäärän salkussani jonkinlaisessa kontrollissa.

Luopuminen Valmetista oli ensimmäinen osakemyyntini vuonna 2014. Sitä ennen olin myynyt toisen jakojäännöksen, Caverionin, osakkeet 2013 marraskuussa. Caverionin kurssi on edelleen hivenen myyntitasoni yläpuolella. Pohjolan varojen irtautuessa piakkoin ja Valmetin myynnin jälkeen riittää jälleen pohdittavaa, mihin käteisvarat sijoitetaan. Huhtikuun päiväkirjamerkinnässä kerronkin kahdesta ostoksesta.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mätkyjä, mätkyjä

Pääsiäisen harjoituksiini kuului veroilmoituksen täydennyksen tekeminen.

Yli 1000 euron mätkyt kannustivat entisestään paneutumaan veroilmoituksen täyttämiseen. Lisäksi, verot ovat yksi suurimmista kulueristä, jonka minimointi on vaivalloista, mutta taloudellisesti palkitsevaa työtä. Tässä muutama omakohtainen huomio ilmoituksen täyttämisestä:

  • Vuokra-asuntoon kohdistuvat korkokulut tulee siirtää tulonhankkimisvelan koroksi.
  • Vuokra-asuntoon kohdistuvina vähennyksinä lisäsin hoitovastikkeet ja vesimaksut (vuoralainen maksaa vesimaksun vuokranantajalle) ja matkakuluista 0,25 €/km. Matkakuluista vähennyksinä yhteensä 129 €. Perusteluina avainten luovutus, huoneiston siivous ja huoneiston esittely.
  • Muista myös tarkistaa, että ensiasunnon korkokulu on oikealla rivillä, koska sitä se ei ole automaattisesti.
  • Työmatkakulujen omavastuuosuus on 600 €, joten esimerkiksi jos kuljet virallisesti pääkaupunkiseudulla yhden kaupungin sisäisessä liikenteessä vähennystä ei saa. Kulkiessa yli kaupunginrajojen kannattaa seutulipun kustannus lisätä verovähennykseksi. Mikäli käytät polkupyörää työmatkaan, on verovähennys kiinteä 85 euroa.
  • Tein vähennyksen sijoittamiseen käyttämästäni Internet-yhteydestä. 25,1 €/kk x 12 = 301,2 €. Perusteluina osaketutkimus, osto- ja myyntitoimeksiantojen tekeminen sekä muu hallinnointi.
    • Tätä kirjoittaessani juuri muistin Arvopaperi-lehden määräaikaistilauksen, jonka kustannuksen unohdin lisätä veroilmoitukselle.
  • Verottaja kysyy lisätietoja osasta viimevuotisisia pääomanpalautuksia (esim. Panostaja ja Oriola-KD). Näiden osalta tulkintani oli täyttää kustannukseksi pääomanpalautuksen suuruinen summa, jolloin verotettavaa tuloa ei syntynyt. Vaikka pääomanpalautuksen verotus muuttuu, viime vuotisten pääomanpalautusten verotus suoritetaan arvopaperia myydessä.
  • Vertaislainauksesta (Fixura) tulee ilmoittaa korkotuotot. Sijoitustappiot eivät ole vähennyskelpoisia.

Vuokratulojen lisäämisen seurauksena veromätkyni erittäin todennäköisesti kasvavat, mutta toivottavasti osa verovähennyksistä tulee hyväksytyksi ja kokonaistaakka näin ollen pienenisi.

Mikäli unohdit minun tapaani tehdä tiettyjä muutoksia, voi veroilmoitukselle tehdä lisäyksiä viimeiseen palautuspäivään saakka.

Huom.! Kirjoittaja ei ota vastuuta ym. toimenpiteiden oikeellisuudesta, lopputuloksesta tahi lainmukaisuudesta.

Lisätietoa: Veronmaksajat-sivustolta

torstai 17. huhtikuuta 2014

18 - Miten toimin syklin huipulla?

Sijoitusvihjeet ja virheet

Tällä hetkellä useasta sijoittajasta saattaa tuntua, että osakemarkkinoilla on vain vähän ostamisen arvoista. Tosin, Ukrainan kriisi on painanut etenkin Venäjän markkinoista riippuvien yhtiöiden kursseja. Näissä yhtiöissä onkin avautunut kylmähermoisille pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisia ostopaikkoja. Vuoden 2014 aikana olen kuitenkin kamppaillut myönteisen, mutta vaikean ongelman parissa. Minne ja miten sijoittaa ylijäämä, jotta pysyn tavoiteaikataulussani kohti taloudellista riippumattomuutta ja pääoma ehtii tehdä työtä puolestani ennen vuotta 2025.

Sijoittajalla on erilaisia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä:

Vaihtoehdot osakemarkkinoilla

  • Osaketutkimuksen lisääminen ja tilapäisistä yhtiökohtaisista syistä aliarvostettujen yhtiöiden etsiminen. Lähes poikkeuksetta markkinoilta löytyy aina yhtiöitä, joiden osakekurssit ovat painuneet tilapäisen yrityskohtaisen syyn vuoksi.
  • Osakeostojen jatkaminen laadukkaisiin ja tasaista osinkoa maksaviin yhtiöihin. Tasainen osinko on tae tuotosta ja turvamarginaali, mikäli kurssit kääntyvät laskuun.
  • Markkinasyklin huippu on hyvä hetki luopua huonosti menestyvistä yhtiöistä, kun sykli on nostanut näidenkin osakekursseja ylemmäksi. Salkkuhuolto on aina tarpeen pääoman tuoton ylläpitämiseksi.
  • Ostokertojen harventaminen ja pienentäminen. Syklin kuumentuessa voi olla hyvä hetki kerryttää käteisvaroja ja odottaa markkinoiden korjausliikettä.
  • Osittainen luopuminen sijoituksista voittojen kotiuttamiseksi.
Jälkimmäisten toimenpiteiden heikkouksia ovat:
  • Sijoittaja jää paitsi korkoa korolle ilmiöstä (osingoista ja mahdollisesti jatkuvasta kurssinoususta).
  • Sijoittaja ei voi koskaan tietää, kuinka pitkään kurssinousu jatkuu. Uusien sijoittajien yhä innostuessa  nousevista pörssikursseista voi kurssinousu jatkua pitkäänkin.
  • Sijoitusten jakaminen ydin- ja satelliittisijoituksiin voi helpottaa sijoituspäätöksiä. Ydinsalkun osakkeet pysyvät salkussa markkinatilanteesta riippumatta ja positioihin lisätään pääomaa. Satelliittisijoitusten tarkoituksena on hyötyä syklien aiheuttamista yli- ja aliarvostuksista ja niiden myyminen noususuhdanteessa on perusteltua.

Vaihtoehdot osakemarkkinoiden ulkopuolella:

  • Asuntolainan lyhentäminen. Lisälyhennysten tekeminen voi olla hyvä vaihtoehto, kun keskuspankit ryhtyvät nostamaan viitekorkojaan kuplien muodostumisen hillitsemiseksi. Näin lainapääoman ollessa pienempi jää koronnostojen vaikutus myös pienemmäksi. Tämä mahdollistaa myös suuremmat osakeostot, kun osakekurssit kääntyvät koronnostojen seurauksena kaakkoon.
  • Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden etsintä. Henkilökohtaisesti olen kerryttänyt varoja toisen sijoitusasunnon hankintaan, vaikka asuntosijoittaminen ilmiönä vaikuttaa saavan myös kuplan piirteitä. Asuntomarkkinoilta voi kuitenkin vielä löytää houkuttelevia sijoituskohteita. Lisäksi minulla on esimerkiksi huomattava positio amerikkalaisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittavassa ETF:ssä, joka tuottaa tasaisen osinkovirran.
  • Osakemarkkinoista riippumattomien sijoituskohteiden hyödyntäminen. Näitä voivat olla esimerkiksi tuottoa.fi palvelu, Fixura (vertaislainaus), osuuskauppojen jäsenyydet
  • Yrittäminen on myös vaihtoehto, joka tarvitsee pääomaa ja aikaa. Kun näille ei ole osakemarkkinoilla hyödyllistä käyttökohdetta voi olla tilaisuus käynnistää toimenpiteitä sivutulojen hankkimiseksi.
  • Käteinen on kuningas. Vaikka käteinen välillä polttelee tilillä, on usein hyvä odottaa. Edellistä rahoituskriisiä maltoin odottaa vuoden 2007 joulukuuhun saakka, jolloin aloitin suorat osakesijoitukset. Tuolloin opiskelijana minulla ei ollut vastaavanlaista kassavirtaa osakesijoituksien tekemiseksi kuin tänä päivänä. Kun pohjat ajoittuvat vuoden 2009 tienoille, jäi tuoreelta sijoittajalta parhaat ostopaikat osittain hyödyntämättä.
Tällä hetkellä teen jälleen nimellisiä ylimääräisiä lyhennyksiä omistusasuntoni asuntolainaan. Ajatuksenani on suurentaa lyhennyksiä, kun korot kääntyvät. Sijoitan edelleen osakemarkkinoille, vaikka ostokohteiden etsintä tuntuu turhauttavalta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on kasvattaa absoluuttista osinkokertymää, mutta strategian toteuttaminen ei kuitenkaan ole peruste huonoille päätöksille (vrt. Sanoman liiketoimintapäätökset).

Olen vaihtanut edelleen huomattavan määrän euroja dollareiksi naiivina toiveenani, että valuuttakurssit jonain kauniina päivänä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kääntyy päinvastaisiksi nykytilanteeseen nähden. Tänään tein ostotoimeksiannon amerikkalaisesta maailman suurimmasta leluvalmistajasta Mattelista. Siitä tarkemmin seuraavassa päiväkirjamerkinnässä.

Miten kohdennat pääomiasi tällä hetkellä?

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Salkkuyhtiöt jakaantuvat

Salkkuyhtiöideni kohdalle on osunut useita jakaantumisia. Kotimaisista YIT ja Metso ovat jakaantuneet. Bettsonista on irronnut kummastus nimelta Angler Gaming. Myöskin tammikuussa hankkimani General Electric on jo aiemmin kertonut suunnitelmistaan irroittaa kuluttajapankkitoimintonsa omaksi yhtiökseen.

Lääkeyhtiö Baxter on päättänyt jakaantua kahteen osaan. Hankin yhtiön salkkuuni tammikuun alussa jakaantuneen Abbott Laboratoriesin tilalle melko korkealla arvostustasolla. Aikatauluksi jakaantumiselle yhtiö on ilmoittanut vuoden 2015 puolivälin. Heti jakaantumisilmoituksen jälkeen osakerkurssi nousi 6,5 prosenttia. Abbottin tapaan yhtiön suunnitelmana on irroittaa  bioteknologialiiketoiminta erilleen ydinliiketoiminnoista.

Abbottin osakekurssi on jakaantumisensa jälkeen jatkanut nousuaan. Myin molempien yhtiöiden osakkeet heinäkuun puolivälissä 2013. Tällä hetkellä jakaantuneiden Abbottin ja Abbvien kurssit ovat hivenen myyntihintaani korkeammalla. Tästä huolimatta koen, että bioteknologiaan keskittyvät liiketoimminnat olisivat osinkosijoittajalle parempia kasvuajureita osana vakaampaa kokonaisuutta.Ymmärrän kuitenkin, että erilliset yhtiöt kykenevät keskittymään paremmin ja saamaan rahoitusta kasvuhankkeilleen.

Uutinen Metson ja skotlantilaisen Weir konsernin välisestä fuusiosta tai Weirin ostotarjouksesta on hyvä esimerkki, kuinka jakaantumiset tuottavat omistaja-arvoa. Yllättäen Weirin lähentyminen ajoittui neljä kuukautta Metson jakaantumisen jälkeen. Weiriä tuskin juurikaan kiinnosti Valmetin liiketoiminnat, jotka ovat hyvin kaukana siitä, mitä Weir - ja Metso - tekee. Onneksi jäin odottamaan Metson ja Valmetin osinkoja. Miten käy Metson osakekurssin, jos osto tai yhdistymisuutiset osoittautuvat vain puheiksi.

Tähän saakka jakaantumiset ovatkin kasvattaneet omistaja-arvoa. Mikäli kurssikehitys kääntyy kaakkoon en ole lainkaan niin varma, että sääntö pätee. Osinkosijoittajalle usealla tukijalalla seisova yhtiö voi olla vakaampi osingomaksaja, kun eri liiketoiminta-alueet tuottavat kassavirtaa taloussyklin eri vaiheissa. Sijoittajalle on helpompi seurata yhtä yhtiötä, mutta puolestaan monimuotoiisemman yhtiön analysointi voi olla vaikeaa.

Mitä mieltä olet yhtiöiden jakaantumisesta? Mitä olet tehnyt YIT:n ja Metson jakojäännöksille?

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Oikotie taloudelliseen onneen

Toijala sai huhtikuun ensimmäisellä viikolla kymmenen uutta miljonääriä EuroJackpot arvonnassa. Loton kaikkien aikojen jättipotti puolestaan arvottiin lauantaina 5.4. Lauantai-iltapäivänä katselin ostoskeskuksessa kuinka Veikkauspisteen äärelle jonottavat ihmiset kantoivat valkopunaisia kaavakkeitaan onnennumeroineen.

Lampaanlailla liityimme joukkoon täyttäen omat numeromme. Miljoonahuumassa ostimme vielä kymmenen lisäriviä. Matkalla autolle alas liukuportaita totesin avopuolisolle maksaneemme juuri köyhien lisäveron. Sain osakseni silmiä siristävän vilkaisun. Autossa kävimme keskustelun, kuinka jakaisimme jättipotin ja mitä hankkisimme voittorahoilla.

Vartin yli kymmenen lottoarvonnan käynnistyessä kuvittelin, kuinka sadattuhannet ihmiset kyyristyivät tositteidensa ääressä osumat ympyröidäkseen. Otin kyyryasennon sohvapöydän ylitse kuulakärkikynä kädessäni. Yhtään päävoittoa ei tällä kierroksella kuitenkaan arvottu. Yhtään miljonääriä ei syntynyt. Oikotietä (taloudelliseen) onneen ei ole.

Sen sijaan vaurastumiseen on olemassa yksinkertainen oikotie. Vaurastumisen yhtälö on kaikkien ulottuvilla. Kulutason on alitettava tulotaso. Ylijäämä sijoitetaan tuottaviin kohteisiin. Lisätuloja voi hankkia vaurastumisen vauhdittamiseksi monin eri keinoin. Kaikki kolme ovat omasta viitseliäisyydestä kiinni.

Henkilökohtaisella tasolla elän tänä päivänä taloudellisesti levollisesti. Pidän työstäni, vaikka sitä on liikaa. En kuitenkaan pelkää työn päättymistä tai loppumista. Nykyisellä kulutasolla ja säästöilläni voisin elää pitkään ilman palkkatyötä.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on elämäntapa, joka palkitsee jo matkallaan. Elämä on hallinnassa ja yllättävät tilanteet eivät pudota arkea tasapainostaan. Vaurautta rakentava yksilö tai perhe voi elää kuin lottomiljonääri, ilman suurta huolta huomisesta.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Käteinen polttelee

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2013

Ukrainan kriisin kiristyessä ostin YIT:n osakkeita pienen 100 kappaleen erän 8,51 euron kappalehintaan. Tämä oli erittäin riskinen lisäys. Ruplan arvon heikkeneminen, asuntomarkkinoiden yllä leijuvat myrskypilvet ja poliittiset epävarmuudet olivat painaneet yhtiön osakekurssia. YIT on kuitenkin osoittautunut vuosien saatossa laadukkaaksi yhtiöksi, joka on selvinnyt talouden tyrskyistä vuosikymmenien ajan. Asuntoja, kun tullaan tarvitsemaan aina ja niiden tuotantoa ei voi siirtää maamme rajojen ulkopuolelle.

Kuun puolivälin jälkeen arvioni, ainakin lyhyellä aikavälillä, osoittautuivat vääriksi. 19.3. YIT:n kurssi sukelsi päivän päätteeseen mennessä yli kuusi prosenttia. Aiemmin marraskuussa myymäni Caverion sen sijaan sinnitteli myyntihintani yläpuolella. Olinko tehnyt virhearvion? Kuun loppua kohti YIT:n kurssi lähti palautumaan muiden osakkeiden vanavedessä kohti ostotasoa.


Maaliskuussa toteutin vuodelle 2014 asettamaani tavoitetta, sijoitetun pääoman tehokkuuden parantamista. Myin Danske Bankin eurooppalaisiin pienyhtiöihin sijoittavan rahaston, johon olin opiskeluaikana säästänyt kuukausittain. Kuukausittaiset sijoitukset olin aloittanut vuonna 2006 ja lopettanut jo vuonna 2009. Voin kertoa, että annualisoitu tuotto hävisi moninkertaisesti 8 vuoden inflaatiolle.


Käteisvarantoni alkoivat olla erittäin korkealla tasolla. Käteiseksi olin rekisteröinyt yli 13 000 euroa, jotka odottivat uutta asuntosijoitusta. Tämän lisäksi käteistä lepäsi käyttötilillä ja muutamalla välitilillä lähes 10 000 euroa. 4 % osinkotuotolla laskettuna tämä laiska raha tuottaisi 400 € vuodessa. Nykyisessä markkinatilanteessa näen tärkeäksi pitää hivenen normaalia suurempaa käteispositiota.


Kuitenkin, tavoitteeni mukaisesti, lyhensin tätä käteispottia muutamalla toimenpiteeellä. En varsinaisesti vanno vararahaston nimeen. Sijoitin vihdoin 1000 euroa tuottoa.fi palveluun. Ostin 150 kappaletta lisää TeliaSoneran osakkeita kasvattaakseni nykyistä positiotani. Näen itselleni psykologisesti vaaralliseksi tilanteeksi sen, että suuri määrä käteistä lepää tuottamattomana. Olen aiemminkin sortunut tekemään useita ostoja lyhyellä aikavälillä. Tällöin on vaarana, että osaketutkimus jää puolitiehen ja ajoitus epäonnistuu.


Maaliskuun lopussa salkku rymisi kohahtaen yli 90 000 euron rajapyykin, jota se oli hivunnut kolmen kuukauden ajan.