keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

11 - ETF:t varojen parkkipaikkana

Sijoitusvihjeet ja virheet

Blogissani olen käsitellyt vain vähän ETF sijoituksiani. Pidän salkussani yhteensä viittä eri ETFää. Kaikki omistukseni ovat dollarimääräisiä, vaikka ne sijoittavat laajasti Yhdysvaltojen ulkopuolelle. ETF-sijoitukset käsittävät kolmasosan dollarimääräisistä sijoituksista, ja dollarimääräiset puolestaan kolmasosan koko osakesalkustani. ETF:t toimivat laiskan rahan parkkipaikkanani, vaikka niillä on useampi muu päämäärä.

ETF-sijoitukseni:

  • PowerShares International Dividend Achievers (PID)
  • Vanquard REIT ETF (VNQ)
  • iShares S&P Global Utilities (JXI)
  • WisdomTree Emerging Markets Equity Income Fund (DEM)
  • PowerShares Financial Preferred Portfolio (PGF)
ETF-sijoituksillani on useampi päämäärä:
  • Sijoittaa yhtiöihin ja omaisuuslajeihin, joihin sijoittaminen suoraan olisi hankalaa, esimerkiksi kaupankäyntikulujen (kehittyvät markkinat) tai verokohtelun vuoksi (REITit).
  • Sijoittaa toimialalle, joissa yksittäisen menestysyhtiön poiminta olisi vaikeaa (rahoitusalan yhtiöt - PGF).Tähän tarkoitukseen sopisi myös lääkeyhtiöihin sijoittava ETF, jota minulla ei toistaiseksi ole salkussa.
  • ETF:t olen valinnut keksimääräistä korkeamman osinkotuoton toimialoilta. Tämä tukee sijoitusstrategiaani sekä tuo tuottoa yli syklien ja pienentää ostojen ajoittamiseen liittyvää riskiä. Korkeampi osinkotuotto on mielestäni ainoa keino voittaa ETFien heikkoudet (esimerkiksi se, että indeksiin sijoittaessasi sijoitat myös alisuoriutujiin).
  • Hajauttaa valuuttariskiä epävakaan euroalueen ulkopuolelle.
Huomioitani sijoittaessani ETF:iin:
  • ETFiin olen yleensä sijoittanut silloin, kun markkinoilla on vain vähän ostopaikkoja. ETF:t ovat minulle rahan pitkäaikaisia parkkipaikkoja. 
  • Vaikka ETF:t kaipaavat samalla tavalla tutkimusta ennen sijiotuspäätöstä, on niihin sijoittaminen henkisesti helpompaa. ETF ei ole riippuvainen yksittäisen osakkeen kehityksestä, vaan koko toimialan ja osakemarkkinoiden kehityksestä.
  • Tärkeimmät sijoituskriteerini ovat osinkotuotto, kustannukset, arvostustaso sekä ETF:n profiili.
  • Pyrin ostamaan myös useamman eri yhtiön liikkeellelaskemia ETFiä ja erityisesti sellaisia ETFiä, jotka sijoittavat todellisiin arvopapereihin eikä näiden johdannaisiin. Näillä toimenpiteillä poistetaan ylimääräinen liikkeeseenlaskijariski.

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Pienyhtiö Ruotsista

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2012

Helmikuun lopussa etsin sopivaa ETF sijoituskohdetta. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä lopulta päädyin kehittyvillä markkinoille sijoittavaan osinkoja painottavaan ETFään. Vaikka rahaston hinta oli pitkään suunnannut ylöspäin, olivat osingot ja kehittyvät markkinat houkutteleva yhdistelmä. Kuun puolivälissä sijoitusten arvo kolkutteli vihdoin 50 000 euron rajaa. Vuoden tavoitteeseen matkaa oli siis 5000 €, mikä tarkoitti 10 prosentin kasvua. Salkun ollessa yli 6000 euroa plussalla ja osinkokevään ollessa edessä tavoite oli saavutettavissa.

Uutena sijoituskohteena tutkin ruotsalaista DIBS Payment Servicesiä. Internet kaupankäynnin maksujärjestelmiin erikoistuneen pienyrityksen kasvuhistoria ja –näkymät, yhtiön osinkotuotto (4,5 %), Internetkaupan kasvutrendi sekä houkutteleva arvostustaso houkuttelivat sijoittamaan osakkeeseen. Vahva markkina-asema Pohjoismaissa tekivät lisäksi yhtiöstä mahdollisen ostokohteen toimialalla, jonne useat kansainväliset yritykset pyrkivät. Ostin osaketta 19.3.


Lisäsijoitusta suunnittelin jälleen Johnson&Johnsoniin, jonka osinkotuotto oli historiallisesti hyvällä tasolla (3,5 %). Tätä ajatusta pönkitti myös tarkoitus myydä Orion sekä Tieto, joiden pitkän aikavälin näkymät ja kilpailukyky eivät vaikuttaneet lupaavilta. J&J:n vaikeudet muutamien tuotteiden kanssa sekä huhut Buffettin kärsivällisyyden loppumisesta ja halusta myydä omistamansa J&J:n osakkeet. 

Amerikkalaisista osakkeista tarkkailin myös kansainvälistä toimistotarvike jälleenmyyjää Staplesia. Vaikka osakkeen kurssi makasi historiallisesti alamaissa, näin osakkeessa tulevan Dividend Achieverin. Yhtiö on maksanut osinkoa vasta lyhyen aikaa (vuodesta 2004), mutta on kasvattanut sitä tasaisesti ja säilyttänyt maksuasteen hyvin alhaisena (~30 %) investoiden kansainväliseen kasvuun. Verrattuna pääkilpailijoihinsa Staples oli kannattava sekä kooltaan huomattavasti suurempi. Alhaisen katteen volyymi-bisneksessä koko oli tärkeä tekijä oston, logistiikan ja volyymin kannalta. Yritys oli lisäksi yksi suurimpia Internet toimijoita Yhdysvalloissa. Maaliskuussa osakkeen kurssi nousi houkuttelevalta 15 euron tasolta viikossa 16 euroon.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Uusia sijoituskohteita ulkomailta

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2012

Kuun lähestyessä loppuaan en ollut hankkinut tai lisännyt salkkuun ainuttakaan osaketta. Sen sijaan muutamia pieniä eriä kehittyvien maiden rahastoja olin hankkinut. Osakekurssit olivat olleet vuoden alusta voimakkaassa noususuunnassa ja parhaimmat ostopaikat olivat (jälleen) lipuneet ohitse. Oliko nousuralli vain lyhytaikaista ja tulisiko vielä tervehdyttävä lasku? Erityisesti harmitti, etten ollut ostanut vuoden 2011 lopussa Cramoa, ABB:tä, Bolidenia tai AlfaLavalia, jotka olivat olleet tarkkailulistallani.

Vaurastumisen nopeuttamiseksi ajatukset liikkuivat uusien kasvuajureiden luomisessa. Asuntosijoittamisen käynnistäminen oli yksi tärkeä tavoite. Lisäksi yritystoiminnan käynnistäminen oli tärkeä askel matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta. Pelkällä osakesijoittamisella ei rikkauksiin olisi tavoiteajassa kovinkaan todennäköistä päästä.

Helmikuun lähestyessä loppuaan tutkiskelin lauantai-iltana uusia sijoituskohteita. Helsingin yleisindeksi liikkui yli 6200 pisteessä. Salkussa oleviin yhtiöihin sijoittaminen ei tuntunut mielenkiintoiselta, koska valtaosa salkun sijoituksista oli hankintahintojaan korkeammalla tasolla. Tämä henkinen ongelma oli hyvin tuttu, mutta vaikea. Tarkastelin (jälleen) Tescoa, jonka kurssi oli tipahtanut Britannian ongelmien vuoksi. Etsin aasialaisiin osingonmaksajiin sijoittavaa ETFää. Euroopan pörssistä tutkin KSB:tä. Koetin myös etsiä uusia mahdollisia ruotsalaisia sijoituskohteita, joista mielenkiintoiselta vaikutti SKF. Palveluyhtiöiden hankkiminen tuntui strategisesti tärkeältä, siksi tutkin konsulttiyhtiöitä ja ainoaksi potentiaaliseksi jäi Accenture, jonka osakekurssi oli korkeahkolla tasolla ja osinkotuotto matala, mutta osingonmaksu vauhdikkaassa kasvussa (~25 %/v).

Yksi vuoden 2012 huomioalueista oli pitää sijoituskohteiden määrä hallinnassa. Ainoaan välittömään toimenpiteeseen johti ostotoimeksiannon tekeminen Johnson&Johnsonista, jonka hinta oli 7 dollaria korkeammalla kuin ensimmäinen hankintani vuoden 2010 puolivälissä. Valuuttakurssierojen vuoksi osake kuitenkin näytti Nordnetissä olevan tappiolla. Osakkeen osinkotuotto ja näkymät olivat silti houkuttelevat. Orionin tuleva myynti houkutteli tekemään lisäsijoituksen lääketeollisuuteen. Osto jäi kurssikehityksen vuoksi kuitenkin toteutumatta (päivitys: 04/2012)

Aika             Talletukset    Salkku    Omaisuus   Indeksi      Voitto
12/2011 37900 38797 49393 104,5 897
1/2012 39250 43328 54784 113,1 4078
2/2012 41000 47109 59002 118,4 6109

torstai 11. heinäkuuta 2013

10 - Täytä positiosi vaiheittain

Sijoitusvihjeet ja virheet

Voitot tehdään ostamalla. Ostamalla laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Ostojen ajoittaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun markkinoiden sentimentti vie hyvienkin yhtiöiden osakekursseja ylös ja alas. Jakamalla osakkeiden ostot eriin ajallisesti hajauttaen on kuitenkin keino onnistua ostamaan melkein pohjilta (kts. sijoituspäiväkirjani merkintä tammikuulta 2012). Sijoitusoppaissa suositellaan asettamaan alaraja tappiolle, vaikkapa -15 %, jonka täyttyessä sijoittajan tulee myydä osakkeet välttyäkseen suurenevilta tappioilta. Henkilökohtaisesti, pitkänaikavälin sijoittajana, toimin toisin. Koen, että alhaiset kaupankäyntikustannukset tarjoavat mahdollisuuden täyttää position hiljalleen hyötyen suhdanteista, jotka painavat laadukkaiden yhtiöiden kurssit alas.

Vuonna 2009 kiinnitin huomioni Vaisalaan. Sen alhainen velkaantuneisuus, perheomisteisuus, vakaa osinko, toimialan markkinajohtajuus sekä kansainvälisyys olivat tärkeitä syitä hankinnalle. Jälkikäteen katsottuna osakkeen arvostustaso oli tuolloin korkea, Markkinat painoivat kurssin todella alas vasta 2012 ja lisäsin yhtiötä salkkuuni 2012 kahteen otteeseen. Kurssi kävi pian vuonna 2013 jälleen 23 euron tuntumassa ja on tällä hetkellä (07/2013) 20 euron tuntumassa.

    Vaisala               Kpl            Hinta
14.8.2009 20 25,11
21.6.2010 20 20,18
23.1.2012 35 17,09
8.10.2012 50 15,97

Yksi tärkeimmistä syistä uskallukselleni sijoittaa lisää varoja Vaisalaan oli yhtiön vaikeudet toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, mitkä heikensivät yhtiön tulosta - nähdäkseni - tilapäisesti. Yhtiön palautettua tilanteen normaalitasolle oli myös taloudellinen suorituskyky tavanomaisella tasolla. Tällä hetkellä uhkakuvana voi kuitenkin olla valtioiden velkaantuneisuus, joka luultavasti näkyy yhtiön laskeneessa tilauskannassa. Mikäli kurssi laskee, saatanpa ostaa yhtiötä vielä lisää. Efektiivinen osinkotuotto on tälläkin hetkellä 4,4 % tuntumassa. Osinkotuotto tuokin aina turvaa ja tuottoa markkinavoimien painaessa laadukkaiden yhtiöiden kurssikehitystä.
Vaisalan kurssikehitys (lähde: Nordnet)

Ajallisessa ostojen hajauttamisessa on myös vaarallinen karikko. Mikäli analyysisi yhtiön laadusta on väärä, voit ajautua ostamaan yhtiötä, jonka kurssi ei niinkään laske markkinoiden vuoksi vaan sen sisäisten ongelmien takia. Tämän virheen olen tehnyt niin Nokian, HKScanin kuin Oriola-KD:n kanssa. Nokian tarinan tuntevat kaikki. HKScanin näin puolestaan käänneyhtiönä, mutta markkinaolosuhteet ja kalliit yritysostot ovat olleet yhtiölle liian raskaita. Oriola-KD on samoin kamppaillut ankaran kilpailutilanteen kanssa ja suurten toimialamuutosten keskellä tuloksen tekeminen on ollut vaativaa. Tarttuessa putoavaan puukkoon on tärkeää, että yhtiö toimii vakaassa markkinatilanteessa, on alan johtava globaali toimija (kuten Vaisala säähavaintolaitteissa) ja sen talous on terveellä pohjalla.

Yhtiön laadun ja toimialan lisäksi sijoittajan on toki otettava huomioon oma riskinsietokyky, pääoman vaihtoehtoiskustannus (jota osinkotuotto minulla suojaa) sekä riittävä hajautus.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Melkein pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2012

Vuoden lopun tienoilla kurssit nousivat sahaillen ylöspäin. Tarkkailin jälleen Cramoa 7 euron kurssitasolla, muta pian kurssi hyppäsi 10 euron tuntumaan. Nokia puolestaan ilmoitti laskevansa osinkonsa puoleen vuodentakaisesta, 20 senttiin. Vuoden alussa hankin salkkuuni Vaisalaa noin 17 euron kurssilla. Yhtiön näkymät vaikuttivat edelleen lupaavilta tilapäiset vaikeudet, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton, huomioiden. Lisäksi yhtiön myynti ja tulos kehittyivät suotuisasti tammi-syyskuun tuloksen perusteella. Yhtiön kannattavuuden kehitys ei kuitenkaan näytä lupaavalta, mutta nykyisellä kurssitasolla yhtiön osinkotuotto on tyydyttävä. Viimeksi osinko on ollut vuoden 2011 osinkoa alemmalla tasolla vuonna 2004.


Sampo Pankin rahastoista myin Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston vaatimattomalla voitolla (myynnin arvo 733 euroa, tuotto n. 8 %). Olin omistanut rahastoa jo lähes kuusi vuotta. Suorat osakesijoitukset näyttivät huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Niinpä niin Nordnet kuin Etrade saivat molemmat 400 euron lisätalletuksen. Etraden osuus talletuksista oli noussut 34 prosenttiin. Vastineeksi hankin salkkuun iSharesin Global Utilities ETFää (23.1.). Hankinta noudatti strategiaa lisätä dollarimääräisiä sijoituksia, sitä kautta dollarimääräisiä osinkoja sekä lisätä salkun vakautta. Yhdyskuntapalvelujen yhtiöiden vakaa ja korkea osinkotuotto täydensi hyvin dollarimääräistä salkkua, jossa keskimääräinen osinkotuotto (2,7 %) oli vielä vaatimaton verrattuna euromääräiseen salkkuun (5 %). Lisäsin salkkuun alamaissa rypevää Vaisalaa hieman reilun 17 euron osakekurssilla. 

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Hyvä tarina vaurastumisesta

Pörssisäätiön blogi julkaisi erinomaisen kirjoituksen palkollinen, yrittäjä, sijoittaja Jarl Waltosesta. Kirjoitus kertoo tarinan siitä, että vaurastuminen palkollisena on vaativaa. Ottamalla sopivasti riskiä ja tarttumalla toimeen voi kuitenkin luoda varallisuuden, joka elättää sijoittajan. Waltosen tarinasta voi ehkä myös tehdä johtopäätöksen, ettei vaurastumiseen vaadita yhtä erinomaista ideaa, vaan pikemminkin joukko hyviä ideoita. Ja muutama epäonnistuminen.