Osinkovuosi 2014

Fiskars pelasti osinkovuoden 2014

Joulun alla on mukava tutkiskella antamista eli kuinka avokätisiä yhtiöt ovat olleet osingonmaksussaan. Suomalaiset yhtiöt makoivat jo keväällä osinkonsa omistajilleen, kun taas amerikkalaisilta yhtiöiltä on vielä odotettavissa muutama neljännesvuosittainen osingon maksu. Joulukuussa Fiskars ilahdutti omistajansa maksamalla lisäosingon. Vuodesta 2010 Fiskarsilta vastaanottamani osingot ovat lähes kattaneet yhtiöön sijoittamani summan. Tämänkertainen lisäosinko siivitti euromääräisen osinkokertymän täpärästi viime vuotisen lukeman ylitse.

Osingot ovat sijoitusstrategiani keskiössä.

Tavoitteenani on kasvattaa tasaisesti absoluuttista osinkokertymää kolmen komponentin avulla: 1) Salkkuun lisättävä uusi pääoma, 2) Salkkuyhtiöiden osingonjaon kasvu, 3) Osinkojen uudelleen sijoittaminen. Vuonna 2014 maksetut osingot olivat Kim Lindströmin mukaan kokonaisuudessaan suurimmat kuuteen vuoteen (Kauppalehti 28.10.2014).

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

Verrattuna vuoteen 2013 oman osinkosaldoni kehitys oli kehno. Pääasiassa mainitsemani toisen komponentin kehityksen johdosta. Tähän puolestaan vaikuttivat seuraavat tekijät:

• Verottaja kiristi otettaa pääomatulojen verottamisessa ja vei entistä suuremman osan säästöilleni saamasta tuotosta.
• Vaisala ja L&T maksoivat muhkeat lisäosingot vuonna 2013, eivätkä toistaneet sitä 2014.
• Panostaja ja Oriola-KD eivät maksaneet vuodelta 2013 osinkoa lainkaan.
• Sanoma leikkasi osingonmaksuaan rajusti.

Kolmen yhtiön osingonmaksun hiipumisen vaikutus absoluuttiseen osinkokertymään oli noin 200 euroa eli noin 7 prosenttia koko euromääräisestä osinkokertymästä. Juuri tämän takia on tärkeää pitää huolta salkkuyhtiöiden laadusta ja kitkeä alisuoriutujat sitkeästi pois! Koska sijoittamisessa lähes väistämättä tapahtuu virheitä, on hajauttamisella myös tärkeä rooli osingonleikkausten vaikutuksen pienentämisessä. Tämä on yksi syy sille, miksi osakesalkussani on lähes 50 positiota. Osakesijoittamisen luonteesta (ja omista taidoistani) johtuen koetan osua mielummin haulikolla kuin kiväärillä.

Yksi syy absoluuttisen osinkokertymän kasvun hiipumiseen on ollut myös sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka eivät pääsääntöisesti tarjoa yhtä korkeaa efektiivistä osinkotuottoa sijoitushetkellä. Efektiivinen osinkotuotto euromääräisille sijoituksille oli 4,1 (4,6 %), ruotsalaisille sijoituksille 4,52 % (5 %) ja dollarimääräisille sijoituksille 3,48 % (3,38 %). Kun suomalaisten osakkeiden osinkotuotot heittelehtivät vuosittain, omistamieni amerikkalaisten osakkeiden osingot suuntaavat pääsääntöisesti ylöspäin. Tämä elementti tukee tavoitteeni toteutumista pitkällä aikavälillä, vaikka sijoittamisen tulokset eivät näyttäydy välittömästi lyhyellä aikavälillä, Minulla on 11 vuotta aikaa.

12 000 euron vuotuisella pääoman lisäyksellä ja osingot uudelleen sijoittamalla realistinen kasvu on noin 400-500 euroa vuodessa. Vuonna 2013 osinkokertymäni kasvoi absoluuttisesti 740 euroa. Sitä edellisenä vuonna 400 euroa. Vuoden 2014 kasvu asettunee 450 euron tietämille. Ilman Fiskarsin lisäosinkoa ja voimakasta pääomien uudelleenkohdistamista osinkojen kasvu olisi jäänyt 250 euron tuntumaan.

Suurimmaksi euromäärisistä osingonmaksajista ylsi Banco Santander ja Fiskars toiseksi. Amerikkalaisista osakkeista suurin maksaja oli PowerShares Financial Preferred ETF, joka sijoittaa amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin.

Rauhallista ja mukavaa antamisen aikaa!

---
Lue miksi osingot ovat mielestäni tärkeä elementti osakesijoittamisessa.