torstai 18. tammikuuta 2018

Sääntely rikkoi kaksi hankettani

Vaikka markkinat kohtelivat sijoittajaa viime vuonna möytämielisesti, vuosi 2017 jää historiaan surullisena sääntelyn ja lainsäätäjän typeryyden vuotena. Sääntelyn kasvu johti sijoittajan kustannusten lisääntymiseen ja vaihtoehtojen vähentymiseen.

LEI-tunnus

Viime vuonna listasin yhdeksi taktiseksi toimenpiteekseni aloittaa osakesijoittaminen myös osakeyhtiöni piirissä. Näin myös tein ja ehdin saada osinkoja Sammolta ja Amer Sportsilta. Eipä aikaakaan, kun Twitter syötteeseeni ilmestyi Patentti- ja rekisterihallituksen mainos LEI-tunnuksesta. Epäuskoisena tutustuin aiheeseen. PRH edellytti kaikilta osakkeisiin sijoitttavilta osakeyhtiöiltä LEI-tunnuksen hankintaa kunkin yhtiön yksilöivän Y-tunnuksen lisäksi.

LEI-tunnushakemus maksoi ensin 110 euroa, jonka lisäksi PRH veloitti 6,5 euroa laskutuslisää ja näiden molempien päälle se ynnäisi vielä arvonlisäveron. Yhteensä siis lähes 145 euroa. Sittemmin PRH alensi hinnan 87 euroon veroineen. Hakemuksen lisäksi yhtiöltä veloitetaan vuosimaksu, joka oli ensin 87 euroa ja sittemmin alennettuna 37 euroa veroineen.

En katsonut erittäin pienellä pääomalla toimiessani kannattavaksi jatkaa sijoitustoimintaa osakeyhtiössäni. Myin osakkeet ennen vuoden 2017 loppua, jolloin LEI-tunnus tuli pakolliseksi. Nyt valtiolta jää saamatta verotulot osingoista. Tässä on yksi pieni esimerkki siitä, kuinka lisääntyvä sääntely pienensi verotuloja. Toivottavasti LEI-tunnuksiin liittyvät maksut riittävät kattamaan hallinnointikulut ja sen aiheuttamat negatiiviset seuraukset.

PRIIPS-hanke

Amerikkalaiset ETF:t katosivat suomalaisen sijoittajan ulottuvilta niin sanotun PRIIPS-hankkeen seurauksena vuodenvaihteessa. PRIIPS:n tavoitteena on parantaa sijoittajien suojaa finanssipalveluiden alalla. Uuden lainsäädännön myötä Finanssivalvonta edellyttää, että Suomessa myytävillä ETF:llä tulee olla suomenkielinen avaintietoesite. Sadoille amerikkalaisille ETF:lle tällaista ei ole. Miksi suomalaisille opetetaan englantia kolmannelta luokalta lähtien?

Osakevälittäjät ovat markkinoineet amerikkalaisille ETF:lle vaihtoehtoja Euroopasta. Listaukset vastaavista ETF:stä ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Eurooppalaiset ETF:t ovat tyypillisesti kasvuosuuksia, jotka eivät maksa osinkoa ulos ja ovat yleensä hallinnointipalkkioltaan kalliimpia. Lisäksi verotuskäytäntö Saksaan tai Irlantiin rekisteröityjen ETF:ien kohdalla poikkeaa amerikkalaisista. Suurin harmi on kuitenkin valikoiman pienentyminen. Atlantin takaa ETF-valikoimasta löytyy suuri määrä tietyille toimialoille ja markkinoille kohdistuvia tuotteita sekä tietyllä tyylillä sijoittavia ETF:iä, joita ei Euroopassa ole saatavilla.

Olen rakentanut ETF-osinkosalkkua, jonka onnekseni sain lähestulkoon valmiiksi. En voi kuitenkaan saattaa hanketta loppuun ja tulevat lisäsijoitukset jäävät nykyisen kaltaisen tilanteen jatkuessa tekemättä. En näe, että eurooppalaisilla tuotteilla voisin jatkaa strategiani toteuttamista. Valtiolta jää jälleen saamatta kasa osinkoveroa.

Mitä aion tehdä?

En valitettavasti uskalla odottaa LEI-tunnuksen poistumista käytöstä. Joten minun on joko sijoitettava varat rahastoihin tai nostettava pääoma ulos osakeyhtiöstä. ETF:ien kohdalla toivon sääntelyviranomaisen tulevan mahdollisimman pian järkiinsä. Danske Bank osoittaa tervetullutta kapinahenkeä tulkitessaan säännöstöä Tanskan viranomaisten mukaisesti ja tarjoaa suomalaisillekin asiakkaille amerikkalaisia ETF:iä. Sijoittajia tulisi suojata paljon riskialttiimilta rahoitusvälineiltä kuin amerikkalaisilta ETF:ltä ja sitä paitsi ymmärrämme useimmiten englantia. Jos ei muutosta tapahdu, ehkäpä myyn kaiken ja laitan rahat bitcoiniin!

4 kommenttia:

  1. Vai että bitcoiniin, hyvä loppukevennys :D

    VastaaPoista
  2. Nimetön18.1.18

    Tuli vain tällainen pikkuasia mieleen, toki ei kovin tärkeä... Osassa kouluista englanti aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla ja ruotsi kolmannella. Näin siis ainakin kaksikielisillä paikkakunnilla.

    VastaaPoista
  3. Onhan tuo ETF-juttu järjetön. Täysijärkinen ihminen saa ostaa ties mitä warrantteja, joissa palaa sormet todella helposti, mutta ihminen ei voi vakuuttaa ymmärtävänsä englantia riittävästi ostaakseen ETF-osuuksia. Järkeäkin soisi viranomaisten käyttävän joskus.

    VastaaPoista
  4. Eilen kävin huvikseni katsomassa tilannetta Nordnetin palvelussa ja yritin ostaa lisää VNQ:ta. Yllätyksekseni kaupan olisi pystynyt tekemään, kunhan ensin suoritti joitakin kysymyksiä sisältäneen "testin". Käytäntä jenkki-ETF:ien osalta näyttää siis Nordnetissa taas muuttuneen, joskaan mitään kommunikaatiota en ole asiasta saanut/nähnyt.

    VastaaPoista