Miten käy sijoitustuotoilleni jos asiat menevät mönkään?

Rakennan taloudellista riippumattomuuttani sijoitustuottojeni varaan. Jos ja kun julistaudun taloudellisesti riippumattomaksi, aiemmassa kirjoituksessa arvioin, että sijoitustuloni ovat 1600 euroa kuukaudessa ja menoni 1400-1500 euroa kuukaudessa. Menot ovat eniten omassa hallinnassa, vaikka niihin luonnollisesti vaikuttaa asuinmaan kustannustaso ja omat elämäntavat. Sijoitustuotot puolestaan ovat suuresti verotuksen, markkinoiden ja talouskehityksen armoilla.

Millaisia riskejä sijoitustuottoihini kohdistuu? Mitä tapahtuu esimerkiksi osinkotuloilleni, jos talous kääntyy päälaelleen? Seuraavaksi käsittelen näitä riskejä, pohdin mitä aion eri sijoituksille tehdä tulevaisuudessa ja mikä on riskien sekä suunnitelmieni vaikutus sijoitustuottoihin. Näitä asioita voisi käsitellä hyvin monimutkaisesti ja eri skenaarioin. Olen kuitenkin tyytynyt hyvin yksinkertaistettuun ja suoraviivaiseen tarkasteluun. Yksinkertaisuus kaunistaa.

Osinkotulot

Kun maailmantaloutta kohtaa laskusuhdanne ja pörssikurssit sukeltavat, yritysten tulokset tulevat laskemaan. Samalla yhtiöiden osingonmaksu voi ajautua lankulle. Viime laskusuhdanteen aikana suomalaiset yhtiöt leikkasivat osinkojaan rajusti. Parinkymmenen suurimman suomalaisen pörssiyhtiön osingot laskivat noin 40 prosenttia. (Kannattaa lukea Metsätalousinsinöörin kirjoitus.) Lisäksi osinkojen palautumisessa huippuvuosien tasolle menee yleensä useita vuosia.

Vain vahvimmat yhtiöt, joita minulla löytyy erityisesti amerikkalaisista sijoituksista, voivat pystyä ylläpitämään osingonmaksunsa. Niidenkin osingonmaksu voi olla uhattuna, koska monet yhtiöt ovat kasvattaneet voimakkaasti velkataakkaansa. Suuri osa omistamistani suomalaisista yhtiöistä tulee suurella todennäköisyydellä leikkaamaan osinkojaan suuresti. Laskusuhdanteessa osinkotuloni voivat siis hyvinkin pienentyä 30-40 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaisi vuositasolla noin 2000 euroa ja kuukausitasolla 170 euroa.

Osinkotuloihini vaikuttaa suuresti myös valuuttakurssien vaihtelut. Suuri osa osakesijoituksistani on dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Tällä hetkellä esimerkiksi dollari on vahva, jolloin saan yhtä dollaria vastaan lähes yhtä monta euroa. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Jos eurolla myöhemmin saa 1,3 dollaria, lyhyen matematiikan laskelmalla amerikkalaiset osinkotuloni pienenevät silloin parikymmentä prosenttia. Valuuttakurssien vaikutusta en ole kuitenkaan ottanut alla olevassa yhteenvedossa huomioon. 

Muissa osakesijoituksissa, joita olen tehnyt perintövaroillani ja omilla säästöillä, riski sijoitustuottojen leikkaantumiselle on myös olemassa. Näitä sijoitukset jaan kolmeen osaan: REIT-yhtiöt ja ETF:t, korkeaa osinkoa maksavat yhtiöt ja ETF:t sekä spekulatiiviset sijoitukset. Kahden ensimmäisen osalta arvioin laskelmassani osinkotulojen leikkaantuvan neljänneksen. Spekulatiivisten sijoitusten tuottojen laskua en ole ottanut mukaan kahdesta syystä. Niihin kohdistamani pääoma on suhteellisen pieni ja spekulatiivisella sijoittamisella pyrin tekemään tuottoa jokaisessa markkinatilanteessa. Todellisuus lienee kuitenkin se, että tuotot myös spekulatiivisessa sijoittamisessa pienenevät.

Vuokratulot

Vuokratuloihini kohdistuu luonnollisesti kaikki asuntosijoittamisen tavanomaiset riskit: tyhjät kuukaudet, huoneistoon kohdistuvat remontit, taloyhtiön remontit ja vuokratason madaltuminen. Tulolaskelmassani olen arvioinut, että asuntoni tuottavat minulle yhteensä 380 euroa kuukaudessa. Tulot jakaantuvat 3,5 asunnon kesken. Asuntokohtaisissa luvuissa on joitakin kymppejä kuukausitasolla varattu edellä mainittujen riskien toteutumista varten. Pelivara ei ole siis suuri. Tämän kirjoituksen myötä tekemässäni ja alla olevassa herkkyyslaskelmassa olen varautunut yhteen tyhjään kuukauteen yhdessä kolmesta ja puolesta asunnoistani.

Olen vuosikaudet laittanut sivuun kulujen ja verojen jälkeisen kassavirran talletustilille. Tämän käteiskassan tarkoitus on ennen kaikkea kattaa suuremmat yllätykset. Talletukset tuottavat myös hieman korkotuloja, mutta niiden merkitys on häviävän pieni. Sivuun laitettuja vuokratuottoja on minulla noin 15 000 euron edestä. Sijoittamalla nämä tuotot uudelleen voisin toki kasvattaa sijoitustuottoja useilla kympeillä kuukaudessa, ehkä saatan niin tehdäkin, kun markkinatilanne muuttuu otollisemmaksi.

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Kiinteistörahasto. Olen sijoittanut suurehkon summan Titaniumin hoivakiinteistörahastoon. Rahasto maksaa melko vaatimattoman tuotto-osuuden. Rahaston kulut ovat huikean korkeat ja hoivakiinteistömarkkina käy kuumana. Hoivakiinteistöjen tuotot tulevat väistämättä laskemaan, jos markkinoille tulee liikaa tarjontaa. Velalla vivutetun kiinteistösalkun kulut nousevat, kun korot nousevat. Korkeat kulut ja laskevat tuottot voivat olla tuotto-osuuden kehitykselle huono yhdistelmä.

Saatankin myydä kiinteistörahaston tämän vuoden aikana ja hakea varoille vaihtoehtoisen sijoituskohteen. Todennäköisesti sijoitustuotot tulevat siirron myötä kasvamaan. Samalla realisoitunee kiinteistörahaston arvonnousu, jonka sijoittaminen uudelleen myös kasvattanee sijoitustuottoja. Tämän vaikutuksen arvioin olevan kuukausitasolla noin parikymppiä positiivinen.

S-Ryhmän osuusmaksujen korot. Eri S-Ryhmän osuuskaupat ovat lopettaneet osuusmaksujen korkojen maksamisen. Tällä hetkellä saan S-Ryhmän osuusmaksujen korkoja vuodessa noin 80 euron edestä, joten suuresta riskistä ei tämän omaisuuslajin kohdalla puhuta. Jos yksittäiset osuuskaupat lakkauttavat koron maksun, siirrän pääoman muualle, todennäköisesti osakkeisiin.

Sijoitukset pikavippiyhtiöihin. Minulla on eri pikavippejä myyvien yhtiöiden osakkeita tänä päivänä 16 000 euron edestä. Yhtiöt maksavat verotehokasta noin kahdeksan prosentin osinkoa omistuksilleni. Vuotuiset osingot olivat vuonna 2018 noin 1300 euron suuruiset verojen jälkeen, eli noin 100 euroa kuukaudessa. Valtiovalta on voimakkaasti suitsimassa pikavippiliiketoimintaa, jonka eettisyydestä keskustellaan aktiivisesti.

Pikavippifirmojen liiketoimintaympäristö vaikuttaa heikkenevän. Siksi minun tulee hyvissä ajoin siirtää näitä sijoituksiani muihin omaisuuslajeihin. Tämä tarkoittaa, että siirtojen myötä kuukausittaiset tuloni todennäköisesti alenevat, koska vastaavaa tuottoa ja veroastetta on erittäin vaikea löytää muualta. Tämän vaikutus liikkuu -60 euron suuruusluokassa kuukausittaisessa tulovirrassa.

Lainoitusalustat. Olen sijoittanut noin 10 000 euroa erilaisille lainoitusalustoille. Tulen varmastikin purkamaan näitä sijoituksia hiljalleen muihin perinteisimpiin sijoituslajeihin: osakkeisiin tai rahastoihin. Lainoitusalustoilta olen saanut arviolta noin 6-7 prosentin tuoton verojen ja kulujen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos siirrän sijoitukset esimerkiksi osakkeisiin menetän vuotuista tuottoa noin 300 euroa eli 25 euroa kuukaudessa.

Talletustilit. Olen tallettanut merkittävän määrän käteistä norjalaisiin pankkeihin. Talletuksilla pankit harjoittavat aggressiiviselta vaikuttavaa kulutusluototusta. Talletuksia suojaa Norjan talletussuoja. Pääoman lopullisen menettämisen riski on siis verrattain pieni. Talletetuille varoille sijoittaja saa kuitenkin vain noin puolen prosentin tuoton verojen jälkeen. Siksi varojen sijoittaminen tuottavammin tarjoaa minulle keinon kohentaa kuukausittaisia sijoitustuottoja.

Yhteenveto

Hyvin yksinkertaistetun pohdinnan ja laskelman perusteella laskelmani näyttää seuraavalta:

Minun on siis vähintään varauduttava kuukausitasolla noin 200 euron tulonmenetykseen. Jos positiivisimmassa laskelmassa arvioin tulojeni olevan 1600 euroa kuukaudessa, minun tulee pystyä tulemaan toimeen 1400 eurolla. Laatimani budjetti on 1400 eurolle - kuinka ollakaan. Tämän kirjoituksen pohdinnan ja herkkyyslaskelman tein paljon budjetin laadinnan jälkeen ja en odottanut laskelmalta tällaista tulosta. Ehkäpä en onnistunut ottamaan kaikkea ja kaikkia kerrannaisvaikutuksia huomioon?

Varautuminen riskeihin kokonaisuudessaan

24 000 euron lähtökassani on määrä pitää minut pinnalla ensimmäiset puolitoista vuotta. Jos ja kun laskusuhdanne osuu aivan lähtöni alkuun pystyn kustantamaan elämiseni käteissäästöilläni, lähtökassalla. Näin voin päästä huoletta laskusuhdanteen ylitse ongelmitta. Ajatuksenani on lisäksi pitää yllä noin vuoden kulutuksen suuruista käteiskassaa, mikä vähentäisi herkyyttäni sijoitustulojen lyhytaikaiselle pienentymiselle. Laskusuhdanteen aikana voin mahdollisesti hyödyntää velkavipua, ostaa osakkeita edullisesti, ja näin rakentaa tuloja tulevaisuuteen.

Jos ja kun onnistun rakentamaan yritystoimintaa, voin sen tuomilla tuloilla kattaa sijoitustulojen menetyksiä. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voin tehdä muutaman kuukauden vuodessa töitä tai vapaaehtoistyötä. En ole myöskään huomioinut budjetissani mahdollisia sosiaalitukia, joihin olisin työttömänä mahdollisesti oikeutettu. Tämän pohdinnan jätän vielä myöhäisemmäksi, enkä ryhdy vielä moralisoimaan itseäni Pohatan pohdintojen peräaalloissa.

Näin ennen vaaleja pääomatuloverotuksen mahdollinen nousu on suuri riski kaikille pääomatuloilleni. Valtio sitoo veroalamaisen maksumieheksi kolmeksi vuodeksi, jos tällä on maassa kiinteää omaisuutta. Kun aikaa päivätyöstä vapautuu, lienee syytä valmistella suunnitelmaa pääomien viemiseksi ulos maasta. Kun verottaja on kertaalleen ottanut puolet palkastani ja olen toisesta puolikkaasta sijoittanut puolet, en haluaisi säästöjeni tuotosta antaa vielä paljoa yli kolmannesta verottajalle haaskattavaksi uudelleen.

***
Luo itsellesi vakaat pääomatulot, lue Vaurastumisen välineet ja aloita sijoittaminen.