Varallisuus kasvoi 78k euroa

Tämä on kahdeksas kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuoden 2020 aikana talletin osakesalkkuun (20 000 €) huomattavasti enemmän kuin keskimäärin (12 500 €). Osa näistä varoista tuli erityisesti viime vuodelta, jolloin keskeytin talletukset osakesalkkuuni useiden kuukausien ajaksi. Ihan hyvin ajoitettu. Silti käteisvarani kasvoivat vuonna 2020. Palkasta laitoin säästöjä osakkeiden lisäksi myös käteiseen ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tällä hetkellä säästötahti huitelee 2500 euron luokassa per kuukausi eli päänvaivaa rahojen sijoittamiseksi riittää. Osingot kasvattivat omaisuuttani edellisvuotta vähemmän, tämä oli historiallista.Koronan takia moni salkkuyhtiöni jätti osingot maksamatta.

Talletusten lisäys +20 000 €
Käteisen lisäys +6500 €
Osingot +5500 €
Arvon muutos  +22 000 €
Korkotulot +2000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +15 000 €

Varallisuuden kasvu noin 78 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2020
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2020 vs. 2019
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle, arvonmuutoksia ei kirjata

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2020 varallisuuteni ylsi 519 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 480 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 440 000 euroa. Osakemarkkinoiden toivuttua voimakkaasti koronakriisistä varallisuuteni kasvu ylsi lähes samoihin lukemiin kuin viime vuonna. Vuonna 2019 varallisuuden kasvua tuki edellisvuoden tapaan osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset, joka sai uutta pääomaa sijoituksella kotimaiseen metsärahastoon.

Varallisuuteni kehitystä leimaavat seuraavat suunnat:. Lainat lyhenevät muutaman vuoden takaiseen nähden hitaasti, koska haluan pitää yllä pienen velkavivun. Voisin hyvin ottaa lisää velkaa, koska nykyinen saldoni on vain 162 000 euroa ja olen maksanut asuntosijoituksistani 40 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset tulevat kasvamaan, koska kirjaan niihin amerikkalaiset spekulatiiviset sijoitukset, joita teen Degirossa pääsalkkuni ulkopuolella sekä Nordeaan perustamani salkun, jossa pyrin tekemään osinkosijoituksia eri strategialla kuin pääsalkussa: painotan infrastruktuuria, kiinteistöjä, rahoitusta, yhdyskuntapalveluja sekä muita monopolimaisessa asemassa olevia yhtiöitä. Ensimmäisen kanssa harjoittelen vielä ja jälkimmäistä olen kasvattanut melko voimakkaasti vuoden 2020 aikana.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 58 %, asunnot 23 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 16 % ja käteinen 3 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta, asuntojen suhteelliset osuus laski. Kuten viime vuonna vaihtoehtoisten ja käteisen suhteellinen osuus kasvoi molemmilla yhden prosenttiyksikön verran. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 28 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 18 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja.

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

Vuoden 2020 TOP3 sijoitusvirhettä

Sijoittamisessa tapahtuu jatkuvasti sekä virheitä että onnistumisia. Tärkeintä on se, että virheitä sattuu vähemmän kuin onnistumisia tai ainakin niin että onnistumiset ovat kumulatiivisesti suurempia kuin epäonnistumiset. Lisäksi virheistä on tärkeä oppia, ettei niitä tule tehdyksi toistamiseen uudelleen. Pitkän aikavälin sijoittamisessa pienet virheet eivät ole kovinkaan vaarallisia, jos sijoittaja ostaa salkkuunsa laadukkaita yhtiöitä kohtuulliseen hintaan, aika ja osingot huolehtivat siitä, että tuotto-odotus on positiivinen. 

Kuten joka vuosi, myös vuoden 2020 aikana olen tehnyt lukuisia virheitä: ostin esimerkiksi Tallinkia helmikuussa ajatellessani, ettei koronavirus ole vakava uhka. Sijoittamisessa virheet eivät ole pelkästään väistämättömiä, mutta ne ovat osittain jälkiviisautta. Sijoituspäätökset tehdään siinä hetkessä ja parhaan mahdollisen tiedon ja näkemyksen varassa. Oma sijoitusstrategia, sijoituskriteerit ja -prosessi sekä karttunut kokemus ja taidot, ehkäisevät virheiden syntymistä. Kun virheitä sattuu, niitä voi käyttää edellä mainittujen elementtien hiomiseen. Mitkä virheet minulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

1

Seuraan markkinoita aktiivisesti päivittäin. Teknologiaosakkeiden rakettimainen nousu koronapohjilta oli jälkikäteen katsottuna trendi, joka olisi pitänyt tunnistaa ja josta olisi pitänyt pyrkiä hyötymään. Kuten kahden seuraavan virheen kohdalla, tässäkin tapauksessa on helppo olla jälkiviisas. Virheeni oli kuitenkin se, etten ajatellut riittävän laaja-alaisesti, mitkä yhtiöt voivat hyötyä muuttuneesta tilanteesta, en seurannut juuri lainkaan teknologiasektorin yhtiöitä ja kehitystä. Olisin voinut sijoittaa teknologiayhtiöihin spekulatiivisissa salkuissani, tinkimättä kasvavaan osinkotuloon tähtäävästä päästrategiastani.

Tästä virheestä viisastuneena, koetin edellisessä kirjoituksessa hahmottaa mitkä trendit voisivat tarjota ensi vuonna sijoittajalle tuottomahdollisuuksia. Seuraavaksi on vain tartuttava toimeen, kartoitettava ja tutkittava potentiaalisimmat sijoituskohteet. Teknologiayhtiöistä olen laatinut seurantalistan, perehdyn vähitellen yksittäisiin yhtiöihin ja luonnostelen sijoitusperiaatteita, joilla voin sektorin kehitykseen osallistua sijoittajana. Kehittyessäni sijoittajana olen alkanut enemmän katsomaan toimialan kehitystä osana sijoitusprosessia.

2

Keskellä koronaa myin muutamia heikkoina pitämiäni omistuksia: Nokiat, Rapalan ja Byggmaxin. Kun olin Rapalan kanssa odotellut vuodesta 2012 "brändiportfolion potentiaalin realisoitumista", olisi varmaankin kannattanut odotella 8 kuukautta pidempään.  Byggmaxin kohdalla toimin oman näkemykseni vastaisesti. Huhtikuun puolivälissä oli jo selviä merkkejä siitä, että ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja matkustamisesta säästyneet rahat kasvattivat kulutusta muilla osa-alueilla. Byggmax kuitenkin peruutti osingonmaksun maaliskuussa ja huhtikuussa luovuin osakkeista reilulla tappiolla, vaikka uskoin, että yhtiö olisi yksi koronakriisin hyötyjistä. Nyt osakekurssi on lähes kaksi kertaa myyntihintaani korkeammalla. Virheen opetus lienee se, että pitkän aikavälin sijoittajan on oltava kärsivällinen, katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja toimialan kehitykseen. 

3

Myin ja ostin melko laadukkaana pitämäni Etteplanin osakkeet vuoden 2020 aikana kahdesti. Tavoittelin ostoilla ja myynneillä pientä lisätuottoa, spekuloin että kurssi oli hetkellisesti karannut liian kalliiksi. Sille oli kuitenkin syynsä, sillä joulukuussa Etteplan antoi positiivisen tulosvaroituksen - kurssi nousi parikymmentä prosenttia viimeistä myyntihintaani ylemmäksi. Omistukseni Etteplanissa oli hyvin pieni, ainoastaan 100 kappaletta, joten euromääräinen vahinko ei ole suuri. Vahinko on kuitenkin siinä, etten noudattanut strategiaani ja pitänyt hyvästä yhtiöstä kiinni ja malttanut nauttia suhteellisen varmasta osinkotuotosta ja yhtiön hyvästä kehityksestä. Ostamalla ja myymällä osaketta putosin tästä kelkasta pois. Toistin virheen, jonka olen tehnyt usein aikaisemminkin. Spekulatiiviset toimet osakemarkkinoilla minun tulisi tyystin jättää minne ne kuuluvatkin, spekulatiiviseen salkkuun.

***
Vältä pahimmat sijoittamisen sudenkuopat. Lue Vaurastumisen välineet.

Ensi vuoden trendejä metsästämässä

Vuodesta 2020 tulee monella tapaa ikimuistoinen. Korona jättää muistijälkensä meihin kaikkiin sen läpikäyneisiin. Minulle vuosi on ollut erikoinen ei pelkästään koronan vuoksi ja tulenkin palaamaan eri tapahtumiin myöhemmissä kirjoituksissa. Tapahtumat osakemarkkinoilla ovat tehneet minuun vaikutuksen usealla tapaa. Vaikka olen aina vannonut jonkinlaisen arvo-, laatu- ja osinkosijoittamisen yhdistelmän nimiin, olen alkanut vihdoin vilkuilla sivuilleni. Olen käynyt aiempaa aktiivisemmin kauppaa osakkeilla kohtuullisin tuloksin ja alkanut lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta perehtymään esimerkiksi eri trendeihin, teknologiaosakkeisiin ja kaupankäyntistrategioihin.

En ole kuitenkaan vaihtamassa tavoitettani. Päätavoitteeni on yhä luoda osinkotulot, joilla pystyn kattamaan elinkustannukseni. Sen saavuttaakseni aion edelleen noudattaa strategiaani ja sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ymmärrän ja jotka pystyvät kestävästi ja kasvavasti maksamaan osinkoa. Tällä strategialla olen viime vuosien aikana lahjakkaasti nukkunut ohitse useamman trendin, oli se sitten teknologiaosakkeet tai kannabisyhtiöt. Näistä ei ole löytynyt strategiaani istuvia arvopapereita. Olen kuitenkin pyhittänyt strategiaani sopimattomia sijoituksia varten kaksi pientä pottia varoja, joilla pyrin osinkojen sijasta tekemään tuottoa arvonnousulla.

Vuonna 2021 haluan olla paremmin hereillä eri trendeistä ja pyrkiä hyötymään niistä. Mitä trendejä ja mahdollisuuksia näen olevan käynnissä?

• Kannabisyhtiöt: Tämä uusi sektori on kokenut jo muutaman rajun nousun ja sitä seuranneen laskun. Vielä ei kuitenkaan liene myöhäistä koittaa hyötyä tästä kasvavasta toimialasta. Voittajan pomiminen onkin haastavaa. Koska kurssiliikkeet ovat nopeita molempiin suuntiin, lienee osto- ja myyntitoimeksiantojen kanssa hyvä olla vikkelät sormet. Olen epäsuorasti mukana kannabisyhtiö Cronoksessa, johon tupakkayhtiö Altria teki sijoituksen vuonna 2018. Se sijoitus taitaa olla vieläkin tappiolla.
• Energiayhtiöt: Öljyyn sidoksissa olevat yhtiöt on koronan ja sitä seuranneen kysynnän alenemisen seurauksena lyöty pohjamutiin. Sektoria toki ahdistaa lisäksi sähköautojen ja uusiutuvien energiamuotojen nopea yleistyminen. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että olemme öljystä vielä hyvin riippuvaisia 5-10 vuoden ajan. Uskon, että tulemme näkemään markkinoilla keskipitkällä aikavälillä vielä öljyn hinnan nousun, kun öljyn kysyntää nopeammin supistuva tarjonta ei ylläkään kysynnän tasolle. Olen sijoittanut öljy-yhtiöihin sijoittavaan rahastoon ja lisäksi minulla on useampi tappiollinen rivi ExxonMobilissa ja yksi Enbridgessä. Ehkäpä pääsen öljystä eroon ennen kuin meillä kaikilla on Tesla? 
• Teknologiaosakkeet: Laadin vihdoin itselleni seurantalistan eri yhtiöistä ja olen alkanut perehtyä hieman myös yhtiöiden liiketoimintaan, toisin kuin todennäköisesti suuri osa niihin sijoittaneista. Olen hahmotellut hieman periaatteita, joita noudattaen voisin sijoittaa tälle kuumana käyvälle sektorille. Näin seurantalistaa voi paremmin kaventaa yhtiöihin, jotka sopivat tyyliini ja jotka voivat kestää paremmin vääjäämättömän kuplan puhkeamisen. Degirossa olevassa spekulatiivisessa salkussa olen tehnyt muutamia tunnustelevia sijoituksia, mutta niistä ehkäpä myöhemmin lisää. Vaikka teknologiaosakkeiden kurssinousu on ollut päätä huimaavaa, tulee moni yhtiö jatkamaan kasvua myös koronan jälkeen. Haluan olla tässä trendissä mukavasti mukana.
• 3D-tulostus: En ole vielä sijoittanut yhteenkään sataprosenttisesti 3D-tulostukseen keskittyneeseen yhtiöön. Olen seurannut saksalaisen SLM Solutionsin (AM3D) kurssikehitystä pitkän aikaa. Se on kaksinkertaistunut koronapohjilta, mutta matkaa kaikkien aikojen kurssihuippuihin on vielä reilusti. Uskon, että 3D-tulostuksesta tulee ajuri teollisuusyhtiöiden erilaisille liiketoimintamalleille ja voi parantaa niiden toiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi saksalainen KSB, yksi suurista sijoituksistani, soveltaa 3D-tulostusta varaosaliiketoimintaansa.
• Venäjä: Venäjän osakemarkkinoiden suosio on vuosien saatossa kulkenut hylkytavarasta kuumimpaan hottiin. Omistan Nordeassa olevassa salkussani pienet erät Gazpromia ja Sberbankia. Nämä tukevat hyvin osinkotavoitettani, mutta olen onnistunut hyvin myös ostojen ajoittamisessa. Harkitsen tekeväni lisäksi rahastosijoituksen, jota voin kasvattaa ajallisesti hajauttaen. Tarkkailen myös spekulatiivisessa mielessä ostoa verkkokauppayhtiö Ozoniin. Venäjän osakemarkkinoiden tuottopotentiaali on hyvä, jos maan mahdollisuudet kääntyvät sijoittajien suosioon.
• Afrikka: Valtava maansosa täynnä toteutumattomia mahdollisuuksia Voisiko Afrikan aika koittaa vuonna 2021? Afrikkaan sijoitan rahaston kautta ajallisesti hajauttaen. Minulla on kuitenkin kiikarissa muutama suora sijoitus Afrikassa toimiviin yhtiöihin. Niitä löytyy listattuna Lontoon pörssiin. Kurssinousua voi havitella myös sijoittamalla Nordnetin valikoimasta löytyvään Afrikka ETF:ään (XMKA).

Mitä muita trendejä näet ensi vuodelle?

***

Etkö kaipaa trendejä tai kurssivoittoja vaan tasaisen varmaa lisätulonlähdettä? Lue Vaurastumisen välineet.

Pientä kevennystä nouseviin kursseihin

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2020

Marraskuussa kevensin taas Kemira omistusta. Tein lisäyksen Kemiraan kuun alussa osakekurssin notkahdettua mielestäni liiaksi puolivuotisosingon jälkeen. Kuun lopussa myin 400 kappaleeseen kasvaneesta positiosta 300 kappaletta kolmessa erässä. Yhden erän myin liian aikaisin ja kaksi erää melko sopivasti reilusti yli 12 euron hintaan. Jätin sata kappaletta salkkuun siltä varalta, että kurssi jatkaa melko poikkeuksellisesti yli 13 euron. Alan ostamaan osakkeita takaisin 11,5 euron tienoilta. 

Muita salkkutapahtumia oli sijoitus kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeisiin sijoittavaan ETF:ään ja veivaus Etteplanilla, minkä järkevyyttä voi arvioida. Inderes nosti hieman toisen myynnin jälkeen yhtiön tavoitehinnan 11 euroon. Ostankin osakkeet taas takaisin alle kympillä, jos kurssi sinne notkahtaa. Kemiran ja Etteplanin myynnin myötä minulla on taas kassassa rahaa mahdollista korjausliikettä varten. Lisäksi myin myös spekulatiivisessa mielessä haalimani saksalaisen Corestaten osakkeet pienellä voitolla. Kassani ehtikin käydä jo velan puolella, vaikka olen tallettanut salkkuun ahkerasti uutta pääomaa.

Marraskuussa ostin lisää myös pumppu- ja venttiilivalmistaja KSB:n toisen osakesarjan osakkeita. Yksi osto osui lähes täydellisesti kurssipohjiin 175 euroon. Kohti marraskuun loppua kurssi on korjannut 215 euron tietämille. KSB julkaisi koronatilanteeseen nähden kohtuullisen osavuosikatsauksen, myynti laski -9 % mutta osakekurssi reagoi tulokseen viiden prosentin kurssinousulla. Poikkeuksellisen suuri ero yhtiön kahden eri osakesarjan välillä on hieman kaventunut. Positioni KSB:ssä on poikkeuksellisen suuri ja yltää nyt parissa eri salkussa yhteensä 60 kappaleeseen.

Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo nousi 289 000 euroon ja kuun lopussa salkun arvo kipusi jo yli 300 000 euron. Salkkuun olen tallettanut sen perustamisesta lähtien 160 000 euroa. Voimakas kurssinousu teki minusta puolimiljonäärin, kun mukaan lasketaan osakkeet, asunnot, käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset. Tässä kohtaa vuotta ei osaa enää muuta toivoa kuin, että osakemarkkinat pitäisivät nykyiset asemansa niin vuodesta saataisiin melkoisen tapahtumarikas pörssivuosi.

***

Hanki askelmerkit matkalle puoleen miljoonaan. Lue Vaurastumisen välineet.

Menneisyyden haamuja: Nordnet, ETF ja Etteplan

1 

Tein kahteen eri salkkuun merkinnän Nordnetin osakkeesta sen tullessa toista kertaa pörssiin. Merkitsin suuremman 200 kappaleen erän osinkosalkkuuni ja 100 kappaleen minimierän satelliittisalkkuuni. Ensimmäisessä aion katsoa kurssikulkua hieman pidempään ja jälkimmäisessä todennäköisesti myyn osakkeet muutaman ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana. En usko, että osakkeita riittää tuota määrää innokkaille sijoittajille kuumana käyvillä markkinoilla. Suhteutettuna Nordnetin ruotsalaiseen pääkilpailijaan Avanzaan ja arvostuslukuihin ylipäätään pidän Nordnetia kalliina. Avanzan taloudellinen suorituskyky on parempi ja sen arvostus on vain hieman Nordnetia kalliimpi. Arvostuksen ja matalan käteisposition vuoksi pidin merkintämäärät pienenä. Olin Nordnetin omistaja sen ensimmäisellä pörssitaipaleella vuosina 2012-2016, jona kaksinkertaistin rahani ja sain mukavan suuruiset osingot.

2

Finanssivalvonnan kiellettyä amerikkailaiset ETF:t vuonna 2018 en ole tarkastellut ETF:iä sijoituskohteena, enkä näin ollen tehnyt ainuttakaan ETF sijoitusta. Nyt tein kuitenkin silmäyksen Nordnetin ETF tarjontaan. Löysin sieltä kahteen tai kolmeen eri tarkoitusperään soveltuvan tuotteen nimeltä iShares EM Infrastructure UCITS ETF USD. ETF sijoittaa kehittyvien markkinoiden infrastruktuurisektorin osakkeisiin. ETF pitää sisällään muun muassa Thaimaan ja Meksikon lentokenttiä, korealaista sähköntuotantoa ja brasilialaista polttoaineen jakelua. ETF jakaa tuotto-osuutta noin 3 prosenttia marraskuun hinnalle. Historiallisesti katsottuna ETF on houkuttelevalla hintatasolla, kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeet eivät ole vielä palautuneet koronakriisistä.

3

Olen omistanut pienen erän Etteplania vuodesta 2019. Myin osakkeet 10,25 euron hintaan lokakuussa kohtuullisella voitolla. Ajattelin, että kurssi on kirinyt hieman liikaa. Osakekurssi kävi pian reilusti yli 11 euron. Twiittasin tuolloin Nicolas Darvaksen hyvän muistisäännön: "There's no reason to sell a rising stock". Etteplan kuitenkin laski sitten takaisin alle 10 euroon, jolloin ostin osakkeet takaisin. Eilen Etteplanin osake nousi taas 10,25 euroon ja myin osakkeet. Tänään kurssi huitelee jo 10,8 euron tasoilla ja on taas aika kerrata jakamaani oppia. Ei kannattaisi tehdä samoja virheitä toistuvasti. Yksi oppi olisi antaa voittojen juosta ja käyttää edes stop-loss toimeksiantoa. 

***
Haetko sinäkin suuntaa sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Minusta tuli puolimiljonääri

Aina kuun puolivälissä kirjaan ylös salkkuni ja omaisuuteni kehityksen. Lokakuun päiväkirjamerkinnässä haaveilin puolen miljoonan euron rajapyykin ylittämisestä ja se toteutui vain pari viikkoa myöhemmin. Rokoterallin siivittämänä omaisuuteni arvo kohosi siis 502 000 euroon. Tähän lukuun summaan osakkeet, asunnot ostohintaan arvostettuna, vaihtoehtoiset sijoitukset hankintahintaan, käteisen ja luonnollisesti vähennän velat. Kokonaisvaralliuuteeni en laske hätärahastoa enkä perintönä saatuja rahoja, jotka pidän erillään omin neuvoin tehdyistä rahoista.

Vuoden 2020 aikana varallisuus on koronan ja osakkeiden hintakehityksen seurauksena kulkenut vuoristorataa. Helmikuussa varallisuuteni oli 470 000 euroa  ja kuukautta myöhemmin 390 000 euroa. Neljänsadantuhannen rajapyykki rikkoutui ensimmäisen kerran kuitenkin jo kesäkuussa 2019. Kolmensadantuhannen euron raja ylittyi maaliskuussa 2017. Sitä edeltävien satatonnisten kerryttämiseen kului kumpaiseenkin noin kaksi vuotta.

Omaisuudestani suurin osa on kiinni osakkeissa. Osakkeet edustavat noin 60 prosenttia, suorissa asuntosijoituksissa on noin 23 prosenttia ja erilaisissa vaihtoehtoisissa sijoituksissa (esimerkiksi kiinteistörahasto tai pikavippifirman osakkeet) 16 prosenttia. Käteistä on nytkin liikaa, koska minulla on tämän lukeman lisäksi hätärahasto. Käteinen kasvaa hitaasti muutamalla eri talletustilillä. Minulla olisi siis mahdollisuus seuraavaan suurempaan hankkeeseen. Edellisen puolikkaan sijoitusasunnon ostin vuonna 2017 ja velkaa minulla on ainoastaan 163 000 euroa. Velka lyhenee hitaasti, kaikki lainat ovat 25 vuoden maksuajalla.

Tänä vuonna olen vauhdittanut vaurastumista vuokraamalla omistusasuntoni, tehnyt keskimääräistä suuremman sijoituksen metsärahastoon ja toki kasvattanut osakesijoituksia. Nopeuttaakseni matkaa kohti miljoonaa minun tulisi ottaa lisää velkaa. Valtioiden raju velanotto ja koronatuet voivat nostaa inflaatiota, jolloin  hyvää velkaa ja reaaliomaisuutta kannattaisi olla reilummin. Samalla en ole valtavan innokas kasvattamaan riskiä, vaan taidan salaa tykätä varsin matalariskisestä strategiastani. Laitan edelleen lisää pääomaa osakkeisiin, mutta mielelläni löytäisin rahalle muitakin kohteita. Koronavuosi osoittaa, että omaisuuden arvo voi osakemarkkinoiden seurauksena heitellä satasellakin.

***
Kuinka sijoittaa ja vaurastua? Lue Vaurastumisen välineet.

Osakekauppaa korona-aallon kohinassa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2020 

Perinteisesti talletan osinkosalkkuuni tuhat euroa kuukaudessa lisää pääomaa. Lokakuun lopussa siirsin ylimääräiset 4000 euroa pääomaa salkkuun eli yhteensä 5000 euroa. Osan pääomasta siirsin spekulatiiviseen satelliittisalkkuun, jossa ostin Fondiaa, Kemiraa ja Fortumia niiden osakekurssien laskettua voimakkaasti. Osinkosalkkuuni ostin lisää BASF:ia 48 euron hintaan ja saksalaisen kiinteistömanagerin Corestaten osakkeita. Jälkimmäinen on spekulatiivinen sijoitus, jota pyrin kampeamaan voitolle keskihintaa alentamalla, useimpien oppien vastaisesti. Kävin kauppaa osinkosalkussani myös Kemiralla, joka osingon irtoamisen jälkeen laski voimakkaasti.

Myin Etteplanit hieman liian aikaisin 10,25 euron hintaan, kurssi käväisi yli euron korkeammalla, mutta juuri ennen pientä korjausliikettä. Ostinkin osakkeet takaisin 9,5 euron hinnalla pari viikkoa myöhemmin. Kahdeksikolla alkavalla kurssilla voin lisätä omistustani. Vaihdoin myös omistamani, tickerin KSB, osakkeet toiseen osakesarjaan, KSB3. Tekemäni pika-analyysin jälkeen KSB3 osakesarja on jatkanut laskuaan ja KSB on hivenen noussut. Olenkin kasvattanut position KSB3:ssa suureksi ennen 12.11. julkaistavaa osavuosikatsausta. Yhtiön kilpailijoiden, esimerkiksi Pentairin ja Xylemin, osakekurssit ovat lähest ATH-lukemissa. KSB:n vahva asema teollisuussektorilla voi kuitenkin tarkoittaa kilpailijoita heikompia myyntilukuja.

Lokakuun puolivälin seurannassa, ennen massiivista lisäpääomaruisketta, salkkuni nousi absoluuttisesti mitattuna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa 276 000 euroon. Helmikuussa salkun paperivoitto oli absoluuttisesti suurempi kuin lokakuussa. Kokonaisvarallisuuteni arvo nousi uudelle kymmentuhannelle lähes 489 000 euroon. Tällaisena vuonna kuin 2020 olisi mukava ylittää puolen miljoonan euron rajapyykki. Kymppitonnin lisä edellyttäisi kuitenkin voimakasta myötätuulta pörssissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ja koronan toinen aalto tekevät pörssisäästä kuitenkin hyvin epävarman. 

***

Hae suunta ja mielenrauha sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.