Onneksi en myynyt kaikkia osakkeitani

Maaliskuun puolivälissä julkaisin kirjoituksen otsikolla Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani? Jälkikäteen katsottuna silloin olisi kannattanut ostaa paljon osakkeita. Tänään tiedämme, että osakemarkkinat lähtivät hurjaan korjausliikkeeseen ylöspäin pian edellä mainitun kirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos olisin myynyt kaikki osakkeeni hyvän sään aikana, ennen koronakriisin eskaloitumista, minulla toki olisi todennäköisesti enemmän käteistä kuin salkkuni arvo on tällä hetkellä. Koska markkinoiden alamäki oli raju ja nopea, en olisi kuitenkaan onnistunut ostamaan osakkeita yhtä nopeasti takaisin. En edes ehtinyt merkittävästi kasvattamaan omistuksiani käteiskassastani. Nyt osakkeiden hinnat ovat jälleen reilusti tavoiteostohintojeni yläpuolella. Koska en myynyt osakkeitani, saan omistajan palkan, osingot.

Kurssiliikkeiden suuntaa on vaikea ennakoida ja ajoittaminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Tämä ja aiempi kirjoitukseni osoittavat, että tavallisen osakesijoittajan on järkevintä ostaa hyviä yhtiöitä ja keskittyä tuotonetsinnässä osinkoihin. Vaikka osinkopotti tulee tänä vuonna kokonaisuudessaan laskemaan, alkuvuoden aikana olen saanut osinkoja yli 2000 euroa verojen jälkeen. Markkinoiden liikkeet ovat usein niin nopeita, ettei päivätyötä tekevä ehdi reagoimaan merkittävällä tavalla hintamuutoksiin. Lisäksi psykologialla on usein lamauttava vaikutus, kun kurssit laskevat on vaikea uskaltaa tehdä huomattavia ostoja. Sama luonnollisesti tapahtuu kurssihuipulla käänteisesti.  

Olisi kohtalon ivaa, jos nyt, kun julkaisen kirjoituksen yllä mainitulla otsikolla, alkaisi vastaliike alaspäin. Sitäkään emme voi tietää varmuudella, vaikka edelleen uskon, että näemme vielä rajun liikkeen osakkeiden hinnoissa kohti kaakkoa. Toiseen alamäkeen olen valmiimpi. Minulla on edelleen runsaasti käteistä, suunnitelma paikoillaan ja lista osakkeita, joita haluan hankkia salkkuuni tai ostaa lisää. Osakkeiden hintainflaation puolesta voi puhua se, ettei markkinoilla vieläkään ole parempia sijoituskohteita. Siksi aion itsekin tehdä ostoja, vaikkei kurssit merkittävästi laskisikaan. En siis lyö suuresti vetoa kumpaankaan suuntaan. Käteiskassalla olen varautunut kurssilaskuun ja osakesalkulla sekä jatkuvilla ostoilla lyön vetoa sen puolesta, että hyvät yhtiöt maksavat osinkoa myös tulevaisuudessa.

Salkkuni ei ole palautunut aivan yhtä hyvässä tahdissa kuin markkina keskimäärin. Alkuvuoden aikana tein useita huonoja sijoituspäätöksiä, vaikka tein monta hyvääkin. Yksi virhe oli tankata syklisiä osakkeita liian aikaisin, onnistumisena voidaan pitää useita pieniä lisäyksiä lähes kurssipohjissa. Degirossa ja Nordeassa olen tehnyt lukumääräisesti monia onnistuneita sijoituksia, valitettavasti ostot ovat olleet pikkiriikkisiä. Satelliittisalkussani, jossa spekuloin osakkeiden hintamuutoksilla, olen hyvin koronaa edeltäneellä tasolla. Nyt fokuksenani on jatkaa suunnitelmani mukaisesti: tehdä sijoituspäätöksiä parhaani mukaan, etsien hyviä yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista ja mielellään kasvavaa osinkoa. Tässä tilanteessa helmet erottuvat helposti. Tärkeintä on tutkia ja tehdä päätöksiä.

***

Haluatko aloittaa osakesijoittamisen tai teroittaa käsitystäsi osakemarkkinoista? Lue Vaurastumisen välineet.