Olen sijoittanut asuntoihin vuodesta 2013 lähtien. Olen päättänyt, etten lähtökohtaisesti tee enempää suoria asuntosijoituksia. Sijoitan mielummin osakkeisiin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Asunnot ovat kiihdyttäneet vaurastumistani mukavasti. Yksi syy, miksi vaurastumiseni tahti on säilynyt viime vuosina samana, on se, etten ole tehnyt uusia asuntosijoituksia taannoin suunnittelemaani tahtia. Nykyisen kahden ja puolen sijoitusasunnon hallinnoinnissa on riittänyt puuhaa ja omiksi tarpeiksi kimurantteja tilanteita.
Mitä kaikkea onkaan sattunut?
- Vesivahinko yläkerrassa: Olen kesälomamatkalla Etelä-Amerikassa ja puhelimeni on pirissyt keskellä yötä. Soitan aamuvarhain takaisin Suomeen. Yhden sijoitusasuntoni taloyhtiön isännöitsijä vastaa. Sijoitusasuntoni yläkerrassa on sattunut vesivahinko, ja kosteus on tullut läpi omistamaani asuntoon. Onnekseni kyse ei ole vakavasta vahingosta ja vuokralainen on juuri vaihtumassa. En saa asuntoa heti vuokralle ja remonttimiehillä on kuukausi aikaa fiksata vahingot ilman, että vuokralainen häiriintyy.
- Maksamattomat vuokrat: Vuokralaiselta on parin kuukauden vuokrat rästissä. Koitan tavoitella vuokralaista puhelimitse. Käyn asunnolla koputtelemassa ovea. En saa vuokralaiseen yhteyttä. Jonkun ajan kuluttua saan vuokralaiselta puhelinsoiton. Ääni ja asia kuulostaa humalan aikaansaannokselta. Hetken kuunneltuani tajuan, että vuokralainen kuvittelee soittavansa ystävälleen. Hän kertoo juoneensa pullon kossua ja epäilee, ettei taida päästä seuraavana päivänä Kelaan. Linja sulkeutuu äkisti, kun vuokralaiselle paljastuu, ettei puhukaan ystävänsä kanssa.
- Yksiön remontointi kesähelteellä: Asunnot luonnollisesti kuluvat ja joskus asunnon kunto täytyy palauttaa pintaremontilla tasolle, joka houkuttelee vaativampia vuokralaisia. Mukavinta remontin tekeminen kesähelteellä, kun aurinko paistaa ja lämpötila on hellelukemissa. Maali, rakennuspöly ja hiki pinttyy paljaaseen ylävartaloon pintoja työstäessä. Kun remonttia tekee omin voimin ja Youtuben avulla, remonttiin kuluu monta arki-iltaa ja viikonloppua.
- Kelan täti soittaa: Olen kolmen viikon mittaisella työmatkalla Venäjällä, kun saan puhelun tuntemattomasta numerosta. Soittaja on Kelasta ja hän tiedustelee, miksi uhkaan heidän pitkäaikaista asiakasta vuokrasopimuksen purkamisella. Virkailija todellakin käytti sanoja "pitkäaikainen asiakas". Virkailijan mielestä en voi sellaista tehdä, koska asiakas "on asunut asunnossa hyvin pitkään". Mielestäni voin, jos vuokraa ei makseta. Sosiaalitoimisto maksaa (yhtä kuin minä maksan) lopulta vuokran ja peruutan käräjäoikeuteen tehdyn haasteen muutamaa satasta köyhempänä.
- Vuokralaisen kuolema: Yhden kerran olen saanut synkän puhelun. Vuokralaisen omaisen aviomies soitti minulle kertoakseen, että vuokralainen on menehtynyt. Välitin osanottoni. Onnekseni omaiset olivat tunnollista väkeä, tyhjensivät asunnon ja luovuttivat avaimet. Yhden kuukauden vuokra oli rästissä, minkä riitti kattamaan takuu. Kuolinpesässe ei ollut varoja ja perintäkirjeitä tippui vielä pitkään postiluukusta.
- Ainaista säätöä Kelan vuokratakauksen kanssa: Suurella osaa vuokralaisista ei ole jäänyt taskun pohjalle takuun verran rahaa. Käytäntönäni on ollut hyväksyä vain rahavakuus. En itse halua asioida Kelan kanssa, mieluiten ollenkaan. Kerran vuokralainen on ilmoittanut vuokraavansa asunnon, muutaman päivän kuluttua tajunnut, ettei hänellä ole takuuhun rahaa ja ehdottanut Kelan vuokratakausta. Löysin toisen vuokralaisen. Viimeksi, Kela oli ilmoittanut vuokralaiselle, ettei takuuta makseta rahana. Lopulta Kelan täti soitti minulle ja ilmoitin, että hyväksyn vain käteistä. Muutaman päivän kuluttua takuu oli tililläni.
- Asuntonäytöillä ei käy ketään: Kun sijoitusasunnossani vaihtuu vuokralainen, pyrin erottautumaan muista vuokranantajista aktiivisuudella. Järjestän yleisiä näyttöjä kerran viikossa. Kesähelteillä homma on oikein antoisaa. Ajella kohteeseen, onnekseni minulla on työsuhdeauto, ja odotella kiinnostuneita. Paistattelen yleensä auringossa asunnon edessä. Auringonotolle olenkin kokemuksesta viisastuneena asettanut puolen tunnin määräajan.
- Mummo etsii asuntoa lapsenlapselleen: Vuokrausilmoituksiin tulee usein kasapäin viestejä mitä erilaisimmissa tilanteissa olevilta ihmisiltä. Viestien kokoelmasta syntyisi kalsea kollaasi kansamme köyhyydestä ja kurjuudesta. Hiljattain yhtä asuntoani oli vuokraamassa isoäiti lapsenlapselleen. Hän soitti ja kertoi lapsenlapsestaan: pitkälle yli kaksikymppinen poika ammattikoulussa. Sanoin, että menen esittelemään asuntoa seuraavana päivänä, pääsisikö hän asuntoa katsomaan. Valitettavasti ei, koska pojalla oli koira. Asia selvä, mielestäni on hieman vaikea vuokrata asuntoa mummon välityksellä.
- Kiinteistönvälittäjät soittelevat: Laitoin yhden sijoitusasunnoistani myyntiin Oikotielle. He soittelevat jatkuvasti ja tarjoavat palvelujaan. Myyntityötä tekevänä arvostan aktiivista myyntiä ja vastaan kohteliaasti tiedusteluihin. Keskellä kiireistä työpäivää tulevat puhelut kuitenkin ärsyttävät. En viitsi toimistolla muiden kuullen käsitellä sijoitusasuntoihini liittyviä asioita.
Mitä sinulle on sattunut asuntojen kanssa?
***
Lue Vaurastumisen välineet ja pohdi mikä on sinulle sopiva sijoituskohde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti