Maaorja verokoneessa

Maaorjuuden aikakaudella, joka kesti Euroopassa satoja vuosia, maanviljelijöillä oli velvollisuus kuokkia maaherran maita tai tehdä muita töitä useita päiviä viikossa korvauksetta. Lisäksi maaorjat saattoivat joutua maksamaan lisämaksuja esimerkiksi myllyn käytöstä, joka oli maaherran omistuksessa. Korvauksettomasta työstä maaorja sai suojaa maaherralta, joka varusti ritareita. Maaorjalla ei ollut vapautta poistua maaherran mailta, mutta joissakin tapauksissa saattoi onnistua ostamaan itsensä vapaaksi.

Nykyiseen yhteiskuntaan nähden tilanne ei ole juuri muuttunut. Maaorjuus on vain ottanut hienovaraisemman muodon. Veroja maksetaan monia arvokkaita tarkoitusperiä varten: koulutusta, terveydenhoitoa ja järjestyksenpitoa varten, vain muutamia mainitakseni. Olennainen ero on kuitenkin se, että tänä päivänä vähänkin keskimääräistä enemmän ansaitsevat, tekevät maaherralle palkattomia päiviä helposti kolme päivää viikossa. Mitä vähemmän ansaitset, sitä vähemmän kuokit maaherran pellolla. Lisäksi, niin köyhiä kuin varakkaita rasittaa joko korkeat vuokrat tai asuntolainanlyhennykset, mitkä vievät merkittävän osan verojen jälkeisistä tuloista.

Ylsin tänä vuonna ensimmäistä kertaa iltapäivälehtien verokoneeseen, johon pääsee muiden tirkisteltäväksi jo 100 000 euron vuosituloilla. Vuosituloihin lasketaan sekä ansio- että pääomatulot. Ylsin koneeseen keskimääräistä korkeimpien ansiotulojen ja merkittävien pääomatulojen takia. Yli kymmenen vuoden säästäminen ja sijoittaminen alkavat näkyä vuositasolla. Reilusti yli kolmannes tuloistani menee valtiolle. Kuukausi kuukaudelta kartutan kuitenkin pottia, jolla voin ostaa vapauden palveluksestani maaherralle. Maksusta voi tulla suurempi jos demarit voittavat vaaleissa ja toimeenpanevat exit-veron, kuten maaorjille vuosisatoja sitten.

Euroopan historiassa rutto oli taitekohta, jossa maaorjuus alkoi vähitellen purkautua. Kun ihmisiä oli vähemmän, maaorjat alkoivat saada enemmän oikeuksia. Tänä päivänä lisääntynyt valveutuneisuus säästämisestä ja sijoittamisesta on taitekohta, jossa yhä useammat oivaltavat keinon ostaa tiensä ulos valtion palveluksesta. Yhteneväistä vuosisatojen takaisen maaorjan ja nykypäivän asuntolainaorjan välillä lienee kaipuu vapaudesta. Kukapa haluaisi kuokkia toisen peltoa kuolemaan saakka?

***

Osta itsesi ulos maaorjuudesta. Lue Vaurastumisen välineet.

Mitä yhtiöitä ajattelin ostaa nyt?

Osakekurssien laskettua näin aiheelliseksi ja tarpeelliseksi listata ajatuksiani potentiaalisista sijoituskohteista, keskittyen yhtiöihin, joiden osakkeita minulla on jo salkussani. Seuraavassa listauksessa ei ole tarkoitus tehdä syvääluotaavaa analyysiä, vaan kirjata ylös ajatuksiani yhtiöiden ympärillä.

Salkkuuni talletan kuukausittain noin 1000 euroa lisää käteistä ja salkkuun palautuu vaihtoehtoisissa sijoituksissa lainassa ollutta pääomaa noin 4000 euron edestä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Sen vuoksi ostokandidaatteja on oltava jonossa jatkuvasti. Etsin ostettavaa kolmessa kategoriassa: suomalaiset yhtiöt, ruotsalaiset yhtiöt ja amerikkalaiset yhtiöt. Ruotsalaisiin osakkeisiin sijoitan nyt erityisesti siksi, että kruunu on edullinen ja amerikkalaisiin yhtiöihin sijoitan uudelleen saamani dollariosingot.

Mitä yhtiöitä tarkkailen ja tarkastelen tällä hetkellä?

Suomalaiset yhtiöt

• Vaisala. Vaisala on yksi salkkuni kulmakivistä. Keskiostohintani on vähän päälle yhdeksän euroa, mutta Vaisala on tullut huipputasoltaan houkuttelevasti alaspäin. Olen usein ostanut Vaisalaa, kun kurssi on laskenut. Vaisalan myynti ja tilaukset laskivat merkittävästi kolmannella kvartaalilla suurten projektitoimitusten puutteen vuoksi. Onko kyseessä lyhytaikainen ongelma vai ainoastaan ajoituksellinen murhe?  Vaisala teki hiljattain historiansa suurimman yritysoston vahvistaakseen sääliiketoimintaansa, jonka orgaaninen kasvu on ollut laimeaa. Teollisuuden mittalaitteiden myynti sen sijaan jatkaa kasvuaan. Toivoisin Vaisalan osakekurssin vielä laskevan hivenen - laatua paremmalla hinnalla.
• Citycon. Ostin Cityconia ensimmäisen kerran vasta hiljattain. Kurssilaskun myötä ostokseni on pakkasella. Pieni täydennyserä voi tulla kyseeseen, mutta ostoa tuskin tulen tekemään aivan heti. Kiinteistöyhtiö on houkuttelevasti arvostettu, tosin yhtiön näkymätkään eivät ole ihanteelliset. Cityconin kohdalla on mahdollista, että yhtiön pääomistaja tekee siitä lunastustarjouksen ja näin nykyiset omistajat pääsevät yhtiöstä irti preemion turvin. Jos tämä skenaario ei toteudu, sijoittaja voi nauttia kohtuullisen turvallisesta ja korkeasta kvartaaliosingosta.
• Nokian Renkaat. Ostin Nokian Renkaiden osakkeita neljästi vuonna 2014 yhtiön kohdattua vaikeuksia niin verottajan kuin Venäjän markkinoiden suunnasta. Tämän vuoden kurssilaskun jäljiltä tein jo pienen lisäyksen yhtiöön. Nokian Renkaat panostaa kasvuun, sillä on kattava oma jakelukanava, palkitut tuotteet ja kustannustehokas tuotanto. Vaikken alunperin nähnyt Nokian Renkaita pitkäaikaiseksi omistukseksi, on yhtiöstä tullut yksi salkkuni kulmakivistä.

Ruotsalaiset yhtiöt

• Byggmax. Halparautakauppa on rajusti miinuksella salkussani. Byggmaxilla on ollut sisäisiä itseaiheitettuja vaikeuksia, esimerkiksi epäonnistunut yritysosto nettikauppaan, ja lisäksi osakekurssia on mielestäni kohtuuttomasti painanut yleinen kivijalkakauppojen hyljeksintä. Byggmax on saanut tehtyä liiketoiminnan käänteen verkkokaupasas ja tuloskehitys on kääntynyt parempaan suuntaan. Yhtiö jatkaa samalla uusien kauppojen perustamista. Tarina muistuttaa hieman Hennes&Mauritzia ja rakentamisen käänne huonompaan voi olla käsillä. Silti saatan olla valmis ostamaan pienen erän lisää Byggmaxia: pidän yhtiön konseptista. Haluaisin kuitenkin ensin nähdä, että yhtiön kauppakohtaiset myyntiluvut kääntyvät kasvuun.
• Nordic Waterproofing. Kuten Cityconia, ostin NWG:tä vastikään ensimmäisen erän. Ajoitus oli kehno, mutta pidän yritystä mielenkiintoisena kasvutarinana. Toimiala ei ole houkuttelevimmasta päästä ja epäilen hieman tapaa, jolla yhtiö yhdistää tuotevalmistuksen ja asennustoiminnan saman katon alle. NWG raportoi kuitenkin vakuuttavia kasvulukuja ja osake vaikuttaa kohtuullisesti arvostetulta.
• Dometic. Olen tarkastellut Dometicia omassa kirjoituksessa. Dometicin osakekurssi laski voimakkaasti viimeisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö takoo kelpo lukuja, mutta sen tulevaisuutta varjostaa erityisesti Yhdysvaltojen asuntoauto ja -vaunumarkkinan kehitys, joka on tyypillisesti syklinen ja on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Syklisyyttä vastaan Dometic pyrkii panostamaan jälkimarkkinaan, joka näyttelee jo merkittävää osaa sen liikevaihdosta.

Ruotsalaisista yhtiöistä olen tarkastellut myös Ahlsellia, joka on hiljattain pörssiin listautunu tekninen tukkukauppiasta. Sen osakekurssi on laskenut alle listautumishinnan, vaikka liiketoiminta menee mallikkaasti niin Ruotsin päämarkkinalla kuin Suomessa. Yhtiön liiketoiminta ei ole niin voimakkaasti riippuvainen uudisrakentamisesta kuin voisi helposti kuvitella. Tässä kohtaa jatkan yhtiön tarkkailua.

Amerikkalaiset yhtiöt

Nykyisistä omistuksistani en ole löytänyt potentiaalista ostokohdetta. Pikemminkin, myyntilistalla minulla on General Electric, joka on päätymässä omassa sarjassani epäonnistuneimpiin sijoituksiin. Myynti olisi luonnollisesti tullut tehdä jo kauan aikaa sitten, jos olisin noudattanut periatteitani. Loppuvuosi on varmastikin lopullinen hetki irtautua GE:stä ja sijoittaa varat tuottavammin. Yksi sellainen saattaisi olla Flowers Foods. Sen kanssa haluan kuitenkin katsoa ensi viikolla julkistettavan kvartaalituloksen yli.

***
Aloittamassa osakesijoittamista? Lue Vaurastumisen välineet ja vältä pahimmat karikot.

Lokakuussa meni kymppitonni

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2018

Ostin lokakuussa 100 kappaletta lisää Nordeaa, joka joutui vaihteeksi osaksi rahanpesua koskevia huhuja. Niiden myötä osakekurssi laski alle yhdeksän euron ja näin mahdollisuuden lisätä omistustani yhtiössä. Korkea osinkotuotto ja pankin mahdollisuus hyötyä nousevista koroista rohkaisivat panostamaan Nordeaan. Vain päiviä oston jälkeen markkinoita alkoi koulia laajamittainen kurssilasku. Nordeakin laski noin euron verran ostotasoltani.

Kirjoitin muutama viikko sitten blogin otsikolla Kuinkasuhtaudun kurssilaskuun. Vaikka ajatukseni ovat pääpiirteissään selkeät, voi sijoitusten toimeenpano olla käytännössä hankalaa. Yllä mainitun Nordea-ostoksen jälkeen olen ollut jähmettynyt. En ole ostanut enkä myynyt osakkeita. Minulla on tarkkailulista sekä hyvä käsitys monista yhtiöistä ja osakkeista kymmenen vuoden osakesijoittamisen jälkeen. Tänä viikonloppuna minulla oli tarkoitus laatia pieni ja lyhyen aikavälin osto-ohjelma ja miettiä mahdollisia osakemyyntejä.

Minulla on tällä hetkellä osinkosalkussani varoja tehdä yksi ostos euromääräisesti, kruunumääräisesti ja dollarimääräisesti. Aion lähteä hakemaan sijoituskohdetta siis Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvaltain pörssistä, mieluiten lisäten omistusta jo olemassa olevassa positiossa. Lisää pääomaa salkkuuni tulee taas muutaman viikon päästä kuukausittaisen säästösumman verran ja paritonnia siirtäessäni vaihtoehtoisista sijoituksista irtoavia varoja takaisin osinkosalkkuuni. Ostokohteiden tarkastelu on oman kirjoituksensa arvoinen omien ajatusten selventämiseksi.

Lokakuussa osakesalkun arvo laski noin 10 000 euroa. Kuun puolivälin seurannassa, ennen voimakasta kurssilaskua, salkun arvo oli noin 204 000 euroa (viime kuussa 212 000 euroa). Kokonaisvarallisuuteni sinnitteli yli 360 000 euron. Kuun lopussa vuoden alusta kertynyt osinkopotti ylsi lähes 5600 euroon ja on siten matkalla 6000 euroon. Osakekursseihin sijoittajalla ei ole vaikutusvaltaa, mutta osinkokertymä on ennustettavampi ja paremmin kontrolloitavissa oleva elementti.

***
Rakenna itsellesi osinkosalkku, aloita lukemalla Vaurastumsisen välineet.

Tonttimaata ja energiantuotantoa Hawailla

Kuukausi sitten kirjoitin muutamista vaihtoehtoisia omaisuuslajeja hallinnoivista yhtiöistä Yhdysvaltain pörssissä. Monet yhtiöistä maksavat kohtuullsien korkeaa osinkoa vakaina pidettyjen omistusten tuotoista. Varjopuolena tulee usein raskas velkalasti, jonka takia korkojen muutokset vaikuttavat herkästi yhtiöiden ansaintaan sekä omaisuuserien arvostukseen.

Varjopuolista huolimatta, tai niistä piittaamatta, olen jo pitkän aikaa tutkinut tätä yhtiökenttää ja tehnyt varovaisia sijoituksia. Johtoajatuksena on luoda korkeaa kassavirtaa heti ja hyväksyä se, ettei osingonmaksu välttämättä kasva. Tällaisiin yhtiöihin sijoittaessa on myös pystyttävä hyväksymään, että jotkut yhtiöt leikkaavat osingonmaksuaan tai päättävät sen kokonaan. Hajautus, ajoitus ja huolellinen tutustuminen yhtiöihin ovatkin jälleen avainroolissa.

Mitä muita yhtiöitä olen tarkastellut edellisen kolmen lisäksi?

Safety, Income and Growth Inc. (SAFE)

Kyllä, yrityksen nimi saattaa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. SAFE:n liikeideana on omistaa tontteja ja vuokrata niitä kiinteistönomistajille. Yhtiö omistaa muun muassa Miamin lentokentältä tontteja, joilla on liikekiinteistöjä. SAFE omistaa tontteja suhteellisen tasaisesti tontteja ympäri Yhdysvaltoja. SAFE on ulkoisesti hallinnoitu REIT-yhtiö, joka maksaa hallintayhtiölle prosentin hallinnointipalkkiota ja lisäksi muita taloushallinnon kuluja.

Maanvuokrauksen etuna kiinteistösijoittamiseen nähden on luonnollisesti se, ettei maa tarvitse jatkuvia investointeja, kiinteistönomistaja puolestaan on sidottu maahan ja siten tonttivuokrassa on tyypillisesti vuotuiset vuokrankorotukset. Suomeenkin on perustettu muutamia tonttirahastoja - jälleen kerran sievoisilla kuluilla varustettuna. Sijoittamalla SAFE:n voi päästä kiinni vuokramaahan Yhdysvalloissa ilman merkintä- ja lunastuspalkkioita sekä huomattavasti alhaisemmalla hallinnointipalkkiolla. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3,6 prosenttia.

Macquarie Infrastructure Corporation (MIC)

MIC sijoittaa ja hallinnoi infrastruktuurikohteita. Tällä hetkellä yhtiön portfolioon kuuluu esimerkiksi terminaaleja erilaisten polttoaineiden varastointiin ja siirtämiseen ja energiantuotantoa Hawailla. Lisäksi MIC omistaa yhtiön, joka palvelee yksityislentokoneita noin 60:ssä kohteessa ympäri Yhdysvaltoja. MIC on myöskin ulkoisesti hallinnoitu yhtiö, mikä ei ole aina myönteinen seikka, Macquarie Groupin toimesta. MIC leikkasi osinkoaan hiljattain ja spekuloidaan, että se voi joutua tekemään niin uudelleen. Hiljattain MIC myi yhden laajan omistuksensa vahvistaakseen tasettaan. Jos yhtiö kykenee ylläpitämään osinkonsa sijoittaja voi kirjoitushetkellä saada lähes 10 prosentin efektiivisen osinkotuoton.

***
Vältä sijoittamisen sudenkuopat alkutaipaleella, lue Vaurastumisen välineet.

Kuinka suhtaudun kurssilaskuun?

Viime viikon laskurytinöissä osinkosalkkuni arvosta pyyhkiytyi noin 8000 euroa. Valitettavasti olin ehtinyt tekemään muutamat osakeostot juuri ennen korjausliikettä ja minulla on Nordnetissä käteistä tällä hetkellä vähänlaisesti. Kuukausittainen säästösummani on kuitenkin tulossa jälleen salkkuun ja toisen mokoman säästän sivuun. Lisäksi minulla on hätärahastossa yli 20 000 euroa, vaihtoehtoisista sijoituksista on vapautumassa lisää pääomaa ja luottolimiittiäkin on käytössä 50 000 euroa. Ostovoimaa siis tarvittaessa piisaa, kuinka aion toimia?

Viimeksi osakesalkkuni arvo laski suhteellsiesti saman verran helmikuussa. Kyllä, vuonna 2018. Osakekurssien laskussa ei siis harmita kuin se, että en tullut myyneeksi muutamia satelliittisijoituksia, joita en laske kuuluvan salkkuuni pitkällä aikajänteellä. Uskon, että kurssilasku ei tule merkittävästi muuttamaan ensi vuoden osinkonäkymiä. Sijoitukseni tulevat tuottamaan edelleen kasvavan määrän osinkoja. Laskeva arvostustaso tarjoaa taas mahdollisuuden tehdä parempia ostoksia osinkovirran kasvattamiseksi.

Spekulatiivisessa salkussa Degirossa ostin jo takaisin osakkeita, joita olin tullut myyneeksi ennen kurssilaskua. Sain samat osakkeet samoihin hintoihin takaisin, kun olin ne alunperin hankkinut. Osinkosalkussani en tule tekemään nopeita liikkeitä. Todennäköisesti teen lokakuussa vielä yhden osakeoston ja kaksi marraskuussa. Harkitsen edelleen vakavasti myös osakemyyntejä. Esimerkiksi Nesteen kurssitasoa pidän yhä aivan liian korkeana, koska pitkällä aikavälillä on mielestäni epätodennäköistä, että yhtiö kykenee ylläpitämään nykyisen kannattavuustasonsa.

Koska sijoitusstrategiani ei nojaa markkinakehitykseen, ennustan blogissani harvoin markkinoiden suuntaa. Oletan kutienkin, että nykyinen korjausliike on laskumarkkinan alkua. Koska korjausliike oli jyrkkä, uskon, että kurssit nousevat kuukauden aikajänteellä. Mikäli satelliittisijoitusteni kurssitasot palautuvat, myyn muutaman sijoituksen kassan kasvattamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä uskon kurssien laskevan voimakkaammin.

Suhtaudun ja valmistaudun kurssilaskuun siis usealla tapaa:

• Varmistan, että minulla on ostovoimaa eli käteistä tai luottolimiittiä.
• Toteutan sijoitusstrategiani päälinjoja tinkimättömästi: ostan kuukausittain hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa kriteerieni mukaan.
• Saatan myydä yliarvostettuja osakkeita kasvattaakseni käteisen määrää ja hyötyäkseni toteutuneesta kurssinoususta.
• Pyrin hyötymään kasvaneesta volatiliteetista, kurssivaihtelusta, spekuloimalla osakkeiden hintakehityksellä lyhyellä aikavälillä.

Talletin rahaa Instabankiin

Kun Norwegian Bank ilmoitti laskevansa talletustilin korkoa, aloin etsimään vaihtoehtoja hätärahastoni ja muiden varojeni talletuspaikaksi. Suomeen rantautunut, niin ikään norjalainen, Instabank on ollut näkyvillä niin televisiomainoksissa kuin blogikirjoituksissa. Ensi alkuun Instabank lupasi talletustililleen prosentin koron, mutta on sittemmin nopeasti laskenut sen 0,8 prosenttiin.

Instabankin liikeidea vaikuttaisi hyvin samanlaiselta kuin Norwegian Bankin. Sillä ei kuitenkaan ole tarjonnassaan luottokorttia eikä kytköksiä lentoyhtiöihin. Instabank siis ansaitsee muiden pankkien tapaan otto- ja antolainauksen korkoerolla. Säästäjät voivat tallettaa rahojaan talletustilille, jolle pankki maksaa matalaa korkoa, ja lainaa rahat luottoa tarvitseville korkealla korolla.

Päätin aloittaa pankin kanssa varovasti. Talletustilin avaus sujui ällistyttävän nopeasti. Päätin siirtää tilille 5000 euroa ja katsoa vuoden lopussa, uskaltaudunko tallettamaan pankkiin enempää varojani. Talletustiliä avatessani pankki lupasi vielä prosentin koron ja kirjauduttuani tilille uudelleen näyttäisi korko olevan yhä prosentin.

Instabank sai varmasti nopeasti uutta pääomaa suomalaisilta tallettajilta, kun suuren suosion saavuttanut Norwegian loi uudelle tulokkaalle mahdollisuuden. Se reagoi nopeasti laskemalla korkoaan, liikaa rahaa ei kannata ottaa sisään, jos antolainaus ei vedä samalla tahdilla. Enempää varoja tuskin tulen Instabankiin siirtämään, kun korkoero Norwegianin välillä supistui hyvin pieneksi. Norjassa Instabank maksaa lähes kaksi prosenttia korkoa taleltustilille!

***
Aloita säästäminen ja sijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Lisää kiinteistöjä Technopoliksen tilalle

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2018

Kun elokuun katsauksessa kirjoitin ostaneeni Baltic Horizon rahastoa Technopoliksen tilalle, kuukausi myöhemmin ostin 1000 kappaletta Cityconia. Vuoden alussa tapahtuneen kurssiniiauksen jälkeen yhtiön arvostus vaikuttaa kohtuulliselta taseperusteisesti. Cityconin osinkotuotto on houkutteleva, yli seitsemän prosenttia. Se on maksanut pääomanpalautusta neljästi vuodessa, seuraava tilitys on joulukuussa. Cityconilla on järkevän kuuloinen strategia keskittää omistuksiaan vetovoimaisiin suuriin kauppakeskuksiin ja samalla luopua pienemmistä keskuksista. 

Cityconin Strategia on sekä uhka että mahdollisuus. Strategian lähtökohtana on selviytyä voittajana kaupan alan murroksesta, mutta kiinteistösijoituksista luopuminen samalla tarkoittaa ylärivin kutistumista, aikaistetusti voisi sanoa, ja mahdollisesti taseperusteisen arvostuksen korjautumista kuranttia kiinteistömassaa kuvaavalle tasolle.

Ostin spekulatiivisessa mielessä Tukholman pörssistä Nordic Waterproofingia (NWG). Yritys valmistaa ja asentaa vedeneristystuotteita. Tunnetuin tuotemerkki lienee Kerabit, mutta se toimii eri maissa useilla eri yhtiöillä ja brändeillä pyrkien olemaan paikallisesti mukautuva. Yhtiön luvut ovat kehittyneet alkuvuodesta kaikilla rintamilla hyvin, liikevaihto, tulos ja kassavirta ovat kasvaneet voimakkaasti. Tosin kasvu on tullut pääosin yritysostoin, jotka ovat merkittävä osa NWG:n strategiaa. Samalla yrityksen arvostus vaikuttaa kohtuulliselta usein eri tunnusluvuin. Osinkosijoittajaa ei kannusta pitkäaikaiseen omistamiseen Tanskan lähdeverotus, jonka piiriin yhtiö kuuluu.

Syyskuussa osinkoja tilittivät useat amerikkalaiset yhtiöt sekä Fiskars ja Uponor. Osinkotuloni kipusi yli viime vuoden 5300 euroon. Osinkosalkun arvo laski 212 000 euron tuntumaan, minkä ympärillä salkun arvo on liikkunut jo viisi kuukautta. Kokonaisvarallisuus peruutti 3000 euroa kaikkien aikojen korkeimmasta lukemastaan 365 000 euroon.