Toimenpiteeni loppuvuodelle 2014

Vuosi 2014 on puolivälissään. Osakesijoitukset ovat kehittyneet erittäin hyvin osakkeiden arvostustasojen noustessa. Koska osakemarkkinat ovat luonteeltaan epävakaat, haluan määrätietoisesti lisätä vaurastumiseni riippumattomuutta osakemarkkinoista. Korjausliike osuu osakemarkkinoille ennemmin tai myöhemmin, joten lisään varovaisuuttani osakeostoissa ja pyrin varaamaan pääomaa parempien ostohintojen varalle.

Loppuvuoden aikana pyrin keskittymään kolmeen toimenpiteeseen:

• Sijoitus S-ryhmän osuuksiin. Useampien blogikirjoitusten inspiroimana minulla on ollut pidempään tarkoituksena sijoittaa osuuskauppojen jäsenyyksiin noin 1000 € ja saavuttaa 10 % tuotto sijoitetulle pääomalle. Osuusmaksut tulee olla maksettuna vuoden loppuun mennessä ollakseen oikeutettu osuuspääoman korkoon. Osuuspääoman korot ovat sijoittajalle verovapaata 1500 euroon saakka. S-Ryhmän osuudet ovat vähäriskinen ja pieni sijoitus, joka antaa erinomaisen tuoton.
• Kauppalehti uutisoi sivuartikkelilla 23.6. eri osuuskauppojen jäsenyyksistä. Lehtijuttu korosti mahdollisuutta liittyä useamman osuuskaupan jäseneksi ja nauttia osuuspääoman koroista. Olisi mielenkiintoista tietää moniko löytää tiensä jäseneksi ympäri Suomea?
• Toisen sijoitusasunnon hankinta tai nykyisen omistusasunnon vuokraaminen loppuvuoden aikana. Tavoitteenani on tukea vaurastumista muiden rahoilla, niin vuokralaisen kuin pankin, ja parantaa näin oman pääoman tuottoa. Asunnon hankintaan varaamani omarahoitusosuus makaa tällä hetkellä Nordnetin talletustilillä.
• Osta, vuokraa ja vaurastu blogi korosti juuri kesäsesongin merkitystä asuntovuokrauksessa.
• Keskittyminen yritystoiminnan käynnistämiseen. Haluan vähentää osakemarkkinoiden seuraamiseen käyttämääni aikaa ja uudelleen kohdistaa sen tuottavammin. Olen ilmaissut tämän tavoitteen jo useasti aikaisemmin onnistumatta sen toteuttamisessa. Toivottavasti viimeistään tämä kirjoitus saa minut sitoutumaan tavoitteeseen ainakin hivenen enemmän. Haluan oppia yritystoiminnan käytännöistä sekä luoda uuden tulovirran, vaurastumisen vauhtipyörän. 
• Osakesijoittaminen ja kaksi edellä mainittua vauhtipyörää ovat pääomasidonnaisia. Palkkatyöllä pääoman luominen on paitsi hidasta myös rajallista. Koska korkoa korolle ilmiö ei ehdi täyteen vauhtiinsa vuoteen 2025 mennessä, pyrin luomaan komponentin, joka kykenee muodostamaan uutta pääomaa passiivia sijoituksia varten.

Näillä toimenpiteillä pyrin luomaan perustaa vauhdikkaammalle vaurastumiselle niin, että kokonaisvarallisuuteni kasvaa entistä nopeammin. Osakesalkkuni on hyvän matkaa edellä välitavoitettaan, joten on hyvä hetki panostaa muihin osa-alueisiin. 

Millaisia toimenpiteitä suunnittelet loppuvuodeksi?

20 - Aseta itsellesi merkkipaalut

Sijoitusvihjeet ja virheet

“The first $100,000 is a bitch, but you gotta do it.” -Charlie Munger*

Charlie Mungerin sanonta kuvaa hyvin kärsivällisyyttä, joka on vaurastumisen perusedellytys. Ensimmäinen 100 000 on vaikea ja työläs merkkipaalu saavuttaa. Sen jälkeen kaikki on helpompaa. Yllä oleva lausahdus oli Mungerin, Warren Buffettin sijoittajakumppanin, vastaus tiedusteluun siitä, mikä on tämän parhain sijoitusneuvo. Myös Kitupiikki vuorotteluvapaalla ilmaisi hiljaittain sadantonnin rajapyykin tärkeyden. Tämän merkkipaalun jälkeen meno kiihtyy lähes automaattisesti.

Motivaation ylläpitämiseksi sijoittajalla on hyvä ollla useampi merkkipaalu, joita kohti ohjata omaa sijoitustoimintaa ja -tuloksia. Ylittäessäni toukokuussa 2014 100 000 euron haamurajan osakesalkun kehityksessä nostan esiin muut merkkipaalut ja tavoitteet, joilla pyrin ohjaamaan omaa sijoitustoimintaani ja vaurastumista kokonaisuudessaan.

Bruttovelkani laski alle 150 000 euron

Hankin nykyisen omistusasuntoni täydellä 100 % lainoituksella. Marginaalit olivat tuolloin alhaiset ja pankit eivät olleet kiristäneet rahahanojaan. Suuren velan ottaminen harteille oli vaikea ja käsiä sitova päätös. Ennen asuntolainaa olin tullut toimeen lähestulkoon matkalaukullisella tavaraa. Omistusasunto on muuttanut tilanteen. Asunto on täynnä huonekaluja ja välillä tuntuu, että tavaramääräkin kasvaa, kun elämä on vakiintuneempaa.

Omistusasuntoa hankiessani minulla oli 40k€ osakesalkku, jota en halunnut realisoida asunnon hankintaan. Tällöin korkoa korolle efekti olisi pysähtynyt. Vuoden 2011 lopussa salkkuni kävi ensimmäisen kerran pakkasella sitten vuosien 2008 ja 2009. Sen jälkeen nousu on ollut nopeaa. Huomioiden ensiasunnon korkokuluvähennykset, alhaisen korkotason ja osakesijoituksista saadut tuotot oli kolmen vuoden takainen rahoitusratkaisuni nykyvalossa oikea ratkaisu. Omistusasumisen järkevyydestä en ole vielä aivan yhtä varma. 

Bruttovelassa on omistusasunnon lisäksi mukana ensimmäinen sijoitusasuntoni. Hankin sen 20 % omarahoituksella ja vuokralainen on mukavasti lyhentänyt lainaa vuoden verran. Seuraavaa hankintaa varten minulla on omarahoitusosuus säästettynä. Se kitkuttaa Nordnetin talletustilillä 0,3 % korkoa. Riippuen seuraavan sijoitusasunnon hinnasta bruttovelkani voi lähitulevaisuudessa kohota jopa yli 200 000 euron.

Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenani on olla vapaa rasitteista, jotka pakottavat palkkatyöhön. Tähän tavoitteeseen pästäkseni on omista tuloista tehtävät lainalyhennykset poistettava oman talouden kulupuolelta. Tavoitteenani on irrottautua tietyistä omistuksista (kuten asuntosijoituksista) tarvittavissa määrin, jotta voin olla palkkatyön lisäksi riippumaton myös pankeista. Joustan vuoden 2025 tavoitteesta tarvittaessa yhdellä tai kahdella vuodella, jotta pystyn irrottautumaan omistuksista sujuvasti ja sopivassa markkinatilanteessa. 

Netto-omaisuuteni arvo nousi yli 160 000 euron
(Osakesalkku + rahastot + käteinen + vertaislainaus+ asuntojen arvo ostohinnoin) - Velat = >160 000 €

Omaisuuteni kehitys on absoluuttisen osinkokertymän jälkeen toiseksi tärkein seuraamani merkkipaalu. Tärkein syy tähän on se, että osingoilla pyrin rahoittamaan tulevaisuudessa päivittäiset menot ja muulla omaisuudella (esimerkiksi sijoitusasuntojen myynnillä) pyrin minimoimaan kiinteät kustannukset siirtyessäni pois työelämän oravanpyörästä. Toiseksi, suomalaisten keskimääräinen varallisuus on eri lähteiden mukaan noin 160 000 euroa. Tosin tilastotiedot ovat vuodelta 2009, eli 5 vuoden takaa. 

Blogi ylitti 60 000 sivukatselun rajan

Kiitos lukijoille mielenkiinnosta! Aloittaesasni pitämään sijoituspäiväkirjaa itseäni varten vuonna 2010 en ajatellut blogin käynnistämistä. Seuratessani useita englanninkielisiä blogeja, uskoni vahvistui siitä, että jokaisen yksittäisen sijoittajan matkasta on jotakin opittavaa. Lukijan on toki aina suhteutettava lukemansa omaan elämäntilanteeseen sekä mahdollisuuksiin säästää ja sijoittaa. Se mahdollisuus on kaikilla, ja tämä blogi pyrkii tuomaan esiin vihjeitä ja virheitä, joita toistaa tai välttää.

Aseta itsellesi selkeät merkkipaalut

Kannustaakseen itseään säästämiseen, sijoittamiseen  ja vaurastumiseen on sijoittajan hyvä asettaa itselleen selkeät merkkipaalut:

• Mieti ensin mitä tarkoitusta varten säästät ja sijoitat? Miksi haluat vaurastua?
• Valitse 3-4 merkkipaalua, jotka ohjaavat sijoitustoimintaasi tavoitteesi mukaiseen suuntaan.
• Omat merkkipaaluni ovat tärkeysjärjestyksessä: 1) Absoluuttinen osinkokertymä, 2) Omaisuuden kehitys, 3) Osakesalkun kehitys, 4) Muiden vaurastumisen vauhtipyörien kehitys.
• "If you have more than 3 priorities then you don’t have any." –Jim Collins

• Punnitse jokainen liikkeesi, niin osto kuin myynti, näiden merkkipaalujen valossa. Kuinka jokainen toimenpide saattaa sinut lähemmäksi seuraavaa välitavoitetta?

-----

*lähde: http://theconservativeincomeinvestor.com/2014/04/13/charlie-munger-the-first-100000-is-a-btch/

Fixura kiristää hinnoitteluaan

Vertaislainapalvelu Fixura aloittaa perimään vanhoilta asiakkailtaan merkintäpalkkiota. Talletusten yhteydessä veloitettava maksu on ollut jo voimassa uusille sijoittajille jonkin aikaa. Merkintäpalkkio on suuruudeltaan 2 %, mikäli sijoitussalkun arvo on alle 100 000 euroa.

Palvelu kiristää näin hinnoitteluaan veloittamalla maksun siirrettäessä uusia varoja palveluun. Sikäli merkintäpalkkio on mielestäni väärä käsite. Merkintäpalkkion lisäksi Fixura veloittaa 0,9 % transaktiomaksun toteutuneista lainoista. Nostettaessa rahaa palvelusta veloittaa Fixura kiinteän 4 euron palkkion.

Fixuran yleisistä sopimusehdoista ei enää löydy merkintää lainan korosta veloitettavasta palkkiosta. Onhan toki turvallisempaa periä palkkio sijoittajien pääomasta ilman tuottosidonnaisuutta. Tällä hetkellä viidestätoista aktiivisesta lainastani yksi on perinnässä ja yhdeksän on ulosotossa. Toisin sanoen siis vain kolmasosaa myöntämistäni lainoista lyhennetään ja siten tuottoakaan ei tule.

Lainanottajilta Fixura perii avausmaksun (5 % lainasummasta), vuosittaisen välitysmaksun (2 % lainan kokonaissummasta) sekä 4 € tilihoitomaksun kuukausittain. Fixura ansaitsee tehokkaasti useasta kohtaa lainanantoa ja -ottoa. Vauhdittaakseen kasvuaan Fixura ilmoittaa palkanneensa (lehdistötiedote 30.5.) kuusi uutta myyntiedustajaa pääkaupunkiseudulle.

Kirjoitukseni tarkoituksena on herättää ajatuksia tuottovaatimuksesta, joka sijoittajalla tulee olla kattaakseen luottotappiot, pääomaveron sekä palvelun kulut. Huomioitavaa on myös, ettei sijoittaja voi verotuksessa vähentää luottotappioita korkotuotoista.

Kuten Fixura markkinoi, on sijoitus asuntosijoittamisen tapaan kassavirtasijoittamista sekä hyvin riippumaton osakemarkkinoista. Odotan mielenkiinnolla, kuinka perinnässä ja ulosotossa oleville lainoille käy. Odotukseni eivät valitettavasti ole kovin korkealla.

Lue myös aiemmat kirjoitukseni vertaislainauksesta:
Fixura - vauraaksi vertaislainaamalla?
Fixura tilannekatsaus

Voimakkaita liikkeitä pörssissä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2014

Pohjola Pankin osakkeet lunastettiin ja sijoituksen lopputulokseksi tuli 100 % kurssivoitto ja osingot päälle. Valitettavasti kaksi ostostani vuonna 2010 ja 2011 olivat kokoluokaltaan vaatimattomia, 500 euron kertaostoksia. Pohjolasta vapautuneilla varoilla hankin lisää etuoikeutettuihin pankkiosakkeisiin sijoittavaa PowerSharesin ETF:ää.

Osinkosijoittaja.com kirjoitti aiemmin ansiokkaasti etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittamisesta. Oma lähtökohtani on ollut sijoittaa ETF:n kautta, jotta olen voinut keskittyä osakesijoittamiseen perehtymättä liikaa yksittäisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin. Etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittaessa on huomioitava tämänhetkinen selkeä riski korkotasoon liittyen. Korkotason ollessa matala ja sen lähtiessä nousuun laskee etuoikeutettujen osakkeiden arvo.

Myin helmikuussa kaupankäyntitarjouksen yhteydessä ostamani Outotecin osakkeet. Ostin seitsemällä ja myin kahdeksalla eurolla. Tavanomaisesti en käy lyhyen aikavälin kauppaa, mutta päätin kotiuttaa pienen myyntivoiton. Nettovoiton kerryttäminen netto-osingoilla olisi ottanut yli neljä vuotta ja Outotecin keskipitkän aikavälin näkymät eivät vaikuttaneet erityisen hyviltä. Lisäksi yhtiön osinkotuotto ei kannustanut odottamaan parempia aikoja pitkään.

Pääomanlisäyksistä sekä Valmetin, Pohjolan ja Outotecin myynnistä vapautuneilla varoilla tein lisäyksen amerikkalaisen Republic Services yhtiön positiooni. Yhtiön kurssi oli huipuissaan, mutta osoitti edelleen 3 % efektiivistä osinkotuottoa. Yhtiö oli jo maksanut kaksi kvartaaliosinkoa ja saisin siten vielä 1,5 % osinkotuoton kuluvan vuoden aikana. Republic Services:n olin hankkinut salkkuuni syyskuussa 2012. Kuun lopussa lisäksi täydennysoston Procter&Gamblen osakkeista. Yhtiön osake antoi hieman paremman osinkotuoton kuin Republic Services. Nordnetin kaupankäyntitarjous antoi puolestaan mahdollisuuden säästää kaupankäyntikustannuksissa. 

Salkkuyhtiöiden kehitystä leimasivat F-Securen ja Stockmannin rakettimaiset nousut. Erikoista kurssiliikkeissä mielestäni oli, etteivät ne perustuneet niinkään tapahtumiin, jotka heijastuisivat yhtiöiden tuloslaskelman ylimmälle tai viimeiselle riville. F-Secure ilmoitti aloittaneensa yhteistyön Facebookin kanssa (yhtiö ei ollut ainoa virustorjunta yritys, joka on mukana). Stockmann puolestaan ilmoitti aikeestaan uudistaa strategiansa. Millaiseksi strategia muodostuu, jää nähtäväksi. Alkavatko nämä melko perusteettomat kurssiliikkeet jo olla merkkejä korjausliikkeen tulosta?

Taloyhtiöni ilmoitti julkisivu- ja parvekeremontin aloittamisesta. Ostaessani asuntoa vuonna 2011 ei tästä remontista ollut mainintaa pitkän tähtäimen suunnitelmassa. Pieniä kunnostustöitä olivuosien saatossa tehty julkisivuun ja parvekkeille, joten en osannut odottaa täysimittaisen remontin tuloa näin pian. Huoneistoon kohdistuva kustannus on noin 20 000 € ja kuukausitasolla lisäkustannus on noin 60 euroa. Aloittaessani omistusasunnon lainanlyhennyksen nollasta olen juuri lyhentänyt asuntolainaa hieman yli 20 000 €. Epäilen, ettei jokainen taloyhtiöön tehtävä remontti nosta huoneistojen arvoa remontinkustannusten suhteessa. Onko henkisessä kirjanpidossa niin, että reilun kolmen vuoden lyhennykset ovat tavallaan juuri valuneet hukkaan? Toivottavasti olen väärässä.

.

Nollasta sataan kuudessa vuodessa

Kun maaliskuussa ehdin kirjoittaa 90 000 euron rajan kolkuttelusta, osakesalkkuni rikkoi yllättäen 100 000 euron rajan toukokuun lähestyessä loppuaan. On mahtavaa nähdä pitkäjänteisen työn tulos ja kehitys. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 on vain kuusi täyttä vuotta. Tästä ajasta puolitoista vuotta olin vielä opiskelija, yhden vuoden ulkomailla työssä ja loput neljä vuotta  olen ollut työelämässä Suomessa. Kärsivällisyys, usko omaan strategiaan ja tänä päivänä katsottuna, markkinan yleinen kehitys on siivittänyt tähän tulokseen tavoitetta nopeammin.

Laskelmiini perustuvan tavoiteaikataulun mukaisesti tämän rajan rikkoutumisen olisi tullut tapahtua vasta ensi vuonna 2015. Pysyäkseni vuoden 2025 tavoitteessani vertaan vuotuista kehitystä vuotuiseen tavoitteeseen. Vuositavoitteet perustuvat 12 000 euron uuden pääoman lisäykseen ja kuuden prosentin tuottoon, jonka lasken luonnollisesti aina edellisen vuoden tavoitteen päälle.

Liitän ensimmäistä kertaa nähtäväksi ylläpitämäni graafin, joka kuvaa matkaa "nollasta" sadantuhannen euron osakesalkkuun. Vaikka salkku oli välillä rajustikin pakkasella vuosina 2008 ja 2009, aktiivisen seurannan aloituksesta lähtien salkku on käynyt vain kerran punaisella syyskuussa 2011. Kirjaan ylös kehityksen jokaisen kuukauden viidestoista päivä. Graafi kuvaa pörssin normaalia pomppivaa menoa. Nousu, hieman lyhyempi lasku, nousu, hieman lyhyempi lasku. Nyt odotetaan jyrkkää ja hieman pidempää laskua. Sitä ei ole vielä graafin elinaikana tapahtunut.

Pitkän laskun loistaminen poissaolollaan onkin ollut suurin yksittäinen syy salkun arvon nopeaan kasvuun. Nousumarkkinassa sijoittajan on helppo tuuletella onnistumistaan ja siten sijoitusstrategian toimivuus punnitaankin vasta laskumarkkinassa. Kurssiheilunnan vuoksi seuraan mielummin absoluuttisen osinkokertymän kehitystä. Kuusinumeroinen lukema Nordnetissa ei myöskään paranna elämänlaatua, vaikka se luokin tietyn turvallisuuden tunteen. Rajapyykkien ohittaminen lisää kuitenkin uskoa jatkaa valitulla tiellä. Osatavoitteet ovat niin sijoittamisessa kuin missä tahansa muussakin asiassa keino vahvistaa sitoutumista lopulliseen tavoitteeseen.

***
Ensimmäinen Tarina vaurastumisesta -tuote saatavilla oluttuopin hinnalla! Katso verkkokaupasta ja hanki puolisollesi jollet itsellesi!

Salkkuni vikatikit - ja mitä tehdä niille?

Edellisessä kirjoituksessani korostin sijoitusten laadun varmistamisen tärkeyttä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen salkun tuottoa on varmistettava, että salkkuun ei pääse kertymään alisuoriutujia. Useat sijoittajat kutsuvatkin tätä salkun siivoukseksi. Minulla säännöllisen siivouksen jääminen liian vähälle huomiolle on johtamassa suursiivoukseen.

Tämän vuoden tavoitteistani on parantaa sijoitetun pääoman tuottoa. Nousumarkkinassa on usein hyvä ajankohta luopua alisuoriutujista, vaikka omat vikatikkini eivät ole onnistuneet kipuamaan plussalle. Minulla on sijoitettuna hieman yli 9300 euroa alla listaamiini alisuoriutujiin. Se tarkoittaa 9 % salkun arvosta ja 13 prosenttia salkun omasta pääomasta. Suuri osa näistä yhtiöistä on vastikään lopettanut osingonmaksun tai leikannut sitä rajusti. Näin sijoitushetkellä huomioitu turvakerroin on kadonnut.

Useita alla mainittuja yrityksiä yhdistää usea tekijä, joiden tulisi saada osinko- ja arvosijoitan huolestumaan. Yhtiöt ovat myyneet usein kannattavia liiketoimintojaan tai omistuseriään rahoittaakseen toimintaansa. Esimerkiksi Sanoma myi vastikään Sanomatalon ja HKScan Puolan liiketoimintansa. Yhtiöiden liiketoimintaa uhkaavat kansainväliset megatrendit. Stockmann kärsii vähittäiskaupan siirtymisestä sähköisiin kanaviin ja myös Sanoman kohdalla kuluttajien ajankäyttö suuntautuu enemmän sähköisiin medioihin. Esimerkiksi Panostaja ja HKScan ovat tehneet kannattamattomiksi osoittautuneita yritysostoja. Panostajan Takoma sijoitus, HKScanin yritysostot Ruotsissa sekä Oriola-KD:n Venäjän toiminnot rasittavat yhtiöiden tuloksentekokykyä.

Mitä tehdä näille sijoituksille? Jokaisessa yhtiössä on myös hyviä puolia, mutta sijoittajan on oltava tunteeton tuottoa hakiessaan. Useampi yhtiö saattaisi nykyisellä kurssitasollaan olla tuottoisa käänneyhtiö, mutta en ole enää valmis tekemään lisäsijoituksia. Esimerkiksi HKScan ja Oriola-KD olivat käännesijoituksiksi tekemiäni hankintoja - väärällä kurssitasolla. Yksi näiden yhtiöiden myyntiä jarruttanut (teko)syy on ollut korvaavien sijoituskohteiden vähäisyys ja salkkuun virtaava uusi pääoma, mitkä ovat tarjonneet selityksen yhtiöiden käänteen odotteluun.

Alla nostan oman ajattelun tukemiseksi esiin yhtiökohtaisia tekijöitä pyrkiessäni selkityttämään ajatuksiani:

Panostaja

• Panostaja on yksi Helsingin pörssin ainoista yhtiöistä, joka mahdollistaa sijoituksen pienyhtiöihin.
• Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tappiollisia liiketoimintasegmenttejä on vain yksi, Takoma. Vuodelta 2013 yhtiö ei kuitenkaan jaa osinkoja.
• Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä irtaantumisia omistuksistaan, mikä tarjoaisi mahdollisuuden myyntivoittoihin ja sitä kautta omistajien palkitsemiseen. 

Sanoma

• Sanoma on "noudattanut strategiaansa" ja irtaantunut useista eri liiketoiminnoistaan viime vuosien aikana. Usean eri tukijalan varaan nojanneesta yhtiöstä on tullut entistä enemmän puhtaaseen muutoksen alla olevaan medialiiketoimintaan keskityvä yhtiö.
• Onko Antti Herlin väärässä sijoittaessaan Sanomaan vai nokittaako tämä vain veljelleen Niklakselle, joka on merkittävä omistaja kilpailevassa leirissä?
• Yrityksen strateginen muutos on tuhonnut omistaja-arvoa ja yhtiö on ajautunut luopumaan useista omistuseristään rahoittaakseen epäonnistuneita valintoja.

Stockmann

• Yhtiön arvokkaat kiinteistöomistukset tarjoavat suojaa yhtiön markkina-arvolle.
• Seppälän valtaisat vaikeudet ovat huolestuttavia. Ensimmäisen kvartaalin n. 20 miljoonan liikevaihdolla ketju teki 10 miljoonan euron tappion.
• Onko nopea verkkokaupan kasvu riittävää korvatakseen alenevat myyntimäärät tavarataloissa?
• Ruplamääräinen myynti Venäjällä ja myynti Baltiassa kehittyy yhä positiivisesti (25 % liikevaihdosta).

HKScan

• Makkarayhtiössä korostuu yhtiön toimialan piirre, jossa asiakkailla on erittäin suuri neuvotteluvoima ja raaka-ainetuottajien ollessa omistajina voivat tietyt muutostoimet kohdata vastarintaa.
• Yhtiö syyttää voimakkaasti markkinaolosuhteita huonon kehityksen vuoksi: hintakilpailu, kaupan omat merkit ja voimakas lihan tuonti, raaka-aineen ylitarjonta, alhainen kysyntä. Näkymät eivät ole lohdulliset.

Oriola-KD

• Oriola-KD on laajentunut voimakkaasti tukkukaupasta apteekkeihin ja sitä kautta vähittäiskauppaan. Yhtiö haluaa olla muuttamassa erityisesti lääkekaupan markkinoita Ruotsissa, jossa sääntely on vapauttanut apteekkitoimintaa.
• Niklas Herlin on voimakkaasti lisännyt omistustaan yhtiössä ja ensimmäisellä kvartaalilla yhtiön kannattavuus on parantunut merkittävästi viime vuoteen nähden.
• Vaikeudet Venäjällä on suuri riski sijoittajalle ja investoinnit maassa jatkuvat edelleen rajoittaen yhtiön tuloksentekokykyä. Sekä myynti että tulos ovat laskivat rajusti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Mikä yhtiö kykenee vielä nousemaan jaloilleen ja mikä tuo tuottoa myös sijoittajalle lyhyellä aikavälillä? Tällä kirjoituksella pyrin luomaan pohjan valitakseni seuraavan pölypunkin huiskan kohteeksi. Tulevalla toimenpiteellä keskitän varojani ja vapautan varoja mahdolllista korjausliikettä varten.

Minkä yhtiön sinä siivoaisit?

19 - Kitke salkun alisuoriutujat

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni pyrkii olemaan kuin monialayhtiö, joka nojautuu useaan eri liiketoimintaan tasaista kassavirtaa tuottaakseen. Blogimerkinnässäni Osinkokevään opetus käsittelin tärkeää osinkosijoittajan oppituntia. Tasaisen kassavirran eli osinkotuoton tuottamiseksi on sijoittajan noudatettava tiukkoja kriteerejä sijoitustoiminnassaan.

Salkkyhtiöiden seuranta
Sijoituskriteerit eivät kosketa vain uusia osakehankintoja. Ne koskettavat myös lisäyksiä olemassaoleviin positioihin ja etenkin olemassaolevien sijoitusten arviointia. Puntarointia siitä tuleeko sijoittajan pitää omistuksensa vai pyrkiä löytämään pääomalle tuottavampi koti.

Tämän vuoden tärkeimpiä tavoitteitani sijoittamisessa on varmistaa, että varani ovat tehokkaasti kohdistettu eri sijoituksiin. Toisin sanoen en ole viime vuosina kantanut riittävästi huolta siitä, että monialayritykseni liiketoiminnat (osakesijoitukset) ovat hyvässä kunnossa.

Edellisessä päiväkirjamerkinnässäni kuvasin hiljalleen muotoutunutta sijoitusfilosofiaani. Olen arvosijoittaja. Tarkemmin sanottuna olen sijoittaja, joka pyrkii erityisesti löytämään yhtiöitä, joiden osakekurssi on laskenut tilapäisten ulkoisten tekijöiden tai pienten sisäisten vaikeuksien vuoksi.

Osinkoansan vaara
Tällaisessa sijoitustyylissä vaarana on astua osinkoansaan. Yhtiön laskeva osakekurssi saattaa tehdä osinkotuotosta houkuttelevan, mutta yhtiön kehitys voi yhtälailla jatkaa negatiivisessa kierteessä. Kassavirta ja tulos heikkenevät ja pian sijoittaja huomaa yhtiön leikkaavaan osinkoaan.

Salkustani löytyy näitä alisuoriutujia. Osan olen ostanut en niinkään arvoyhtiönä vaan käänneyhtiönä, joiden käänne antaa odottaa ilmestymistään. Sijoittajan ei pidä rakastua osakkeisiinsa ja kärsivällisyydelläkin tulee olla rajansa.

Välttääkseen salkun osinkotuoton heikentymisen osinkosijoittajan on pidettävä huolta siitä, että salkun pääoma on tehokkaasti kohdennettu. Tuottamattomat ja tappiolla olevat sijoitukset ovat usein parempia realisoituna myyntivoittoveroa minimoivana komponenttina.

Tappio ei verohyödyn ansiosta kirvele aivan yhtä paljon. Vapauttamalla pääoma alisuoriutujista on sijoittajalla jälleen mahdollisuus löytää uusi aliarvostettu helmi.

Seuraavassa kirjoituksessani pohdin omia vikatikkejäni ja mitä aion omille alisuoritujilleni tehdä.

(julkaistu 15.5.2014, päivitetty 21.3.2015)