Minulla on tapana tallettaa mielenkiintoisia artikkeleita Instapaper nimiseen sovellukseen lukeakseni ne myöhemmin - lentäessä, linja-autossa tai muuten vain odottaessa. Kuten arvata saattaa, artikkeleita kertyy enemmän kuin ehtii matkustaessa tai odotttaessa lukemaan. Joulu- ja tammikuun aikana otin urakaksi siivota arkistoa, ja samalla jakaa muutaman mielenkiintoisen artikkelin blogissa. Tässä hieman lukemista viikonlopuksi:
***
Hydrogen: Why investors should pay attention
Artikkeli vetytalouden perusteista ja sijoittamisesta vetyyn. Jos elät vielä sähköautouskossa, kannattaa perehtyä miten vety voi vaikuttaa autoalan tulevaisuuteen. Muodostuuko energian varastoinnissa rajalinja henkilöautojen ja raskaan liikenteen sekä teollisuuden välille niin, että akut ja vety valloittavat pääasiallisesti eri sovellukset, hieman kuten bensa ja diesel ovat tehneet?
Itse olen sijoittanut vetyyn kahden välikäden espanjalaisten Repsolin ja Ibedrolan kautta. Ensimmäinen on perinteinen öljy-yhtiö ja toinen on sähköyhtiö, molemmat investoivat uusiutuvaan energiaan ja vetysovelluksiin, kuten esimerkiksi vihreän teräksen tuotannon mahdollistamiseen. Eikö SSAB ollutkaan edelläkävijä? Repsolin mukaan vihreän vedyn tuottaminen on Espanjan auringon alla huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin pohjoisessa. Vety on näiden kahden yhtiön kohdalla vain lisäoptio, niiden perusliiketoiminta on suhteellisen vakaata ja yhtiöt palkitsevat sijoittajaa kohtuullisella osingolla.
***
Superstock case study: Cintas Corp
Mikä tekee sijoituskohteesta pitkän aikavälin voittajan? Erinomainen analyysi Cintas Corporationista ja syistä, miksi yhtiön osakkeen arvo on moninkertaistunut pitkällä aikavälillä. Cintasin liiketoiminta, työvaatepalvelut, on varsin tylsää. Yhtiö on kuitenkin yltänyt toimialan keskimääräistä korkeampaan kannattavuuteen, konsolidoinut toimialaa ostamalla pieniä kilpailijoita ja kasvanut ottamatta liikaa velkaa. Cintasin johto on jatkuvasti omistanut merkittävän määrän yhtiön osakkeita. Arvostuskertoimen nousu on osaltaan siivittänyt kurssinousua, kun sijoittajat ovat olleet valmiita maksamaan yhtiön tuloksesta 3-4 kertaisen hinnan.
Suomen pörssistä vastaavanlaisia yhtiöitä voisivat olla Aallon tai vaikkapa Sitowise. Näillä molemmilla on kuitenkin huomattavasti suurempia kilpailijoita vastassaan ja työvoimavaltainen toimiala skaalautuu heikosti, ja siten nämä yhtiöt tuskin pystyvät keskimääräistä korkeampaan kannattavuuteen pitkällä aikavälillä?
***
The con artist who sold rich investors a fake country
Kertomus englantilaisesta huijarista, Gregor MacGregorista, joka 1800-luvulla loi tarinan uudesta maasta valtamerten takana. MacGregorin tarina oli niin vakuuttava, että tämä myi sijoittajille korkopapereita maan kehittämiseksi, myi maata tästä uudesta valtiosta ja uuteen maahan lähti uusien rikkauksien toivossa laivalasteittain ihmisiä, vain todetakseen, ettei tarinassa ollut totuuden hiventä. Huijauksen tultua ilmi, MacGregor häipyi Englannista ja selvisi huijauksesta pakenemalla Venezuelaan.
***
The Epic Rise and Fall of SPACs
Huijauksista puheen ollen, ensimmäinen yllä olevista artikkeleista tiivistää hyvin yhden 2020-luvun suurista vedätyksistä - SPACit eli special acqusition companyt. Suurin osa näistä pörssin uusista tulokkaista on laskenut voimakkaasti hypen hyydyttyä, korkeiden arvostustasojen ja epärealististen tulevaisuuden lupausten ja odotusten vuoksi. Yhdysvalloissa moni listautuja on päässyt edesottamuksista oikeussaliin saakka, mutta selviääkö yritysjärjestelijät vastuunvapauslausekkeilla vastuusta?
Myös kryptovaluuttojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Olen koettanut perehtyä kryptovaluuttoihin ja lukea sekä puolesta että vastaan argumentoivia näkemyksiä. Minun ongelmana on ollut se, etten ole löytänyt tietoa tai ymmärtänyt milkä kryptovaluuttojen tehtävä on, minkä ongelman ne ratkaisevat. Argumentit kryptovaluuttoja vastaan puolestaan ovat hyvin selkeitä maalaisjärjellä ymmärrettäviä.
Mietin, jollei kryptovaluuttojen tarkoitusta ja tehtävää kyetä maallikolle kuvaamaan, kuinka niitä otettaisiin laajamittaisesti käyttöön muutoin kuin spekulatiivisina käyttökohteina? Ymmärrän, ne voivat olla taustateknologiaa erilaisille sovelluksille, mutta mille sovelluksille? Varmuuden tai pikemminkin huvin vuoksi sijoitan muutamiin kryptoihin automaattisesti kerran viikossa pikkiriikkisen summan.
"The great rotation..." blogi kiteyttää hyvin syyt sille, kuinka raha lainehtii markkinoilla eri kohteisiin ja aiheuttaa muun muassa edellä mainittuja kuplia. Miksi rahat menivät kasvuosakkeisiin ja mihin ne saattavat olla menossa seuraavaksi? Ennen kuin kuitenkaan alkaa siirtelemään säästöjä uusiin kohteisiin, on hyvä kerrata ja tunnistaa millainen sijoittaja on. Gavin Bakerin tiivistelmä kirjasta The art of execution käy lävitse erilaisia sijoittajatyyppejä ja tähdentää, kuinka toiminta sijoituspäätöksen jälkeen ratkaisee monella tapaa, millaisiin tuloksiin sijoittaja yltää.
Lessons on winning and losing as an investor from “The Art of Execution”
***
How to Turn $10k into $50 Billion: A Classic American Success Story
Viimeinen artikkeli, jonka nostan esiin kertoo tarinan Dan Duncanista, joka oli amerikkalaisen MLP-yhtiön Enterprise Product Partnersin perustaja. Tarina itsessään on vaikuttava, mutta artikkeli selventää erinomaisesti dynamiikkaa, jolla korkeista osingoista tunnetut MLP-yhtiöt toimivat. Ne toimivat linkkinä monien raaka-aineiden tuotannon ja jalostuksen välissä, ja ovat siten kriittisiä osia aivan tuotantoketjun alkupäässä. Vaikka suomalaisille sijoittajille MLP-yhtiömuoto voi aiheuttaa ylisuuria veroseuraamuksia osinkotuloista, voi sektorilta löytyä mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja niiiden löytämiseen artikkeli antaa paremman ymmärryksen.
***
Julkaisin hiljattain sijoitusidean IHS Holding nimisestä yhtiöstä, joka omistaa ja vuokraa puhelinmastoja teleoperaattoreille kehittyvillä markkinoilla, voit lukea sen tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti