torstai 22. toukokuuta 2014

Salkkuni vikatikit - ja mitä tehdä niille?

Edellisessä kirjoituksessani korostin sijoitusten laadun varmistamisen tärkeyttä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen salkun tuottoa on varmistettava, että salkkuun ei pääse kertymään alisuoriutujia. Useat sijoittajat kutsuvatkin tätä salkun siivoukseksi. Minulla säännöllisen siivouksen jääminen liian vähälle huomiolle on johtamassa suursiivoukseen.

Tämän vuoden tavoitteistani on parantaa sijoitetun pääoman tuottoa. Nousumarkkinassa on usein hyvä ajankohta luopua alisuoriutujista, vaikka omat vikatikkini eivät ole onnistuneet kipuamaan plussalle. Minulla on sijoitettuna hieman yli 9300 euroa alla listaamiini alisuoriutujiin. Se tarkoittaa 9 % salkun arvosta ja 13 prosenttia salkun omasta pääomasta. Suuri osa näistä yhtiöistä on vastikään lopettanut osingonmaksun tai leikannut sitä rajusti. Näin sijoitushetkellä huomioitu turvakerroin on kadonnut.

Useita alla mainittuja yrityksiä yhdistää usea tekijä, joiden tulisi saada osinko- ja arvosijoitan huolestumaan. Yhtiöt ovat myyneet usein kannattavia liiketoimintojaan tai omistuseriään rahoittaakseen toimintaansa. Esimerkiksi Sanoma myi vastikään Sanomatalon ja HKScan Puolan liiketoimintansa. Yhtiöiden liiketoimintaa uhkaavat kansainväliset megatrendit. Stockmann kärsii vähittäiskaupan siirtymisestä sähköisiin kanaviin ja myös Sanoman kohdalla kuluttajien ajankäyttö suuntautuu enemmän sähköisiin medioihin. Esimerkiksi Panostaja ja HKScan ovat tehneet kannattamattomiksi osoittautuneita yritysostoja. Panostajan Takoma sijoitus, HKScanin yritysostot Ruotsissa sekä Oriola-KD:n Venäjän toiminnot rasittavat yhtiöiden tuloksentekokykyä.

Mitä tehdä näille sijoituksille? Jokaisessa yhtiössä on myös hyviä puolia, mutta sijoittajan on oltava tunteeton tuottoa hakiessaan. Useampi yhtiö saattaisi nykyisellä kurssitasollaan olla tuottoisa käänneyhtiö, mutta en ole enää valmis tekemään lisäsijoituksia. Esimerkiksi HKScan ja Oriola-KD olivat käännesijoituksiksi tekemiäni hankintoja - väärällä kurssitasolla. Yksi näiden yhtiöiden myyntiä jarruttanut (teko)syy on ollut korvaavien sijoituskohteiden vähäisyys ja salkkuun virtaava uusi pääoma, mitkä ovat tarjonneet selityksen yhtiöiden käänteen odotteluun.

Alla nostan oman ajattelun tukemiseksi esiin yhtiökohtaisia tekijöitä pyrkiessäni selkityttämään ajatuksiani:

Panostaja

  • Panostaja on yksi Helsingin pörssin ainoista yhtiöistä, joka mahdollistaa sijoituksen pienyhtiöihin.
  • Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tappiollisia liiketoimintasegmenttejä on vain yksi, Takoma. Vuodelta 2013 yhtiö ei kuitenkaan jaa osinkoja.
  • Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä irtaantumisia omistuksistaan, mikä tarjoaisi mahdollisuuden myyntivoittoihin ja sitä kautta omistajien palkitsemiseen. 

Sanoma

  • Sanoma on "noudattanut strategiaansa" ja irtaantunut useista eri liiketoiminnoistaan viime vuosien aikana. Usean eri tukijalan varaan nojanneesta yhtiöstä on tullut entistä enemmän puhtaaseen muutoksen alla olevaan medialiiketoimintaan keskityvä yhtiö.
  • Onko Antti Herlin väärässä sijoittaessaan Sanomaan vai nokittaako tämä vain veljelleen Niklakselle, joka on merkittävä omistaja kilpailevassa leirissä?
  • Yrityksen strateginen muutos on tuhonnut omistaja-arvoa ja yhtiö on ajautunut luopumaan useista omistuseristään rahoittaakseen epäonnistuneita valintoja.

Stockmann
  • Yhtiön arvokkaat kiinteistöomistukset tarjoavat suojaa yhtiön markkina-arvolle.
  • Seppälän valtaisat vaikeudet ovat huolestuttavia. Ensimmäisen kvartaalin n. 20 miljoonan liikevaihdolla ketju teki 10 miljoonan euron tappion.
  • Onko nopea verkkokaupan kasvu riittävää korvatakseen alenevat myyntimäärät tavarataloissa?
  • Ruplamääräinen myynti Venäjällä ja myynti Baltiassa kehittyy yhä positiivisesti (25 % liikevaihdosta).
HKScan
  • Makkarayhtiössä korostuu yhtiön toimialan piirre, jossa asiakkailla on erittäin suuri neuvotteluvoima ja raaka-ainetuottajien ollessa omistajina voivat tietyt muutostoimet kohdata vastarintaa.
  • Yhtiö syyttää voimakkaasti markkinaolosuhteita huonon kehityksen vuoksi: hintakilpailu, kaupan omat merkit ja voimakas lihan tuonti, raaka-aineen ylitarjonta, alhainen kysyntä. Näkymät eivät ole lohdulliset.
Oriola-KD
  • Oriola-KD on laajentunut voimakkaasti tukkukaupasta apteekkeihin ja sitä kautta vähittäiskauppaan. Yhtiö haluaa olla muuttamassa erityisesti lääkekaupan markkinoita Ruotsissa, jossa sääntely on vapauttanut apteekkitoimintaa.
  • Niklas Herlin on voimakkaasti lisännyt omistustaan yhtiössä ja ensimmäisellä kvartaalilla yhtiön kannattavuus on parantunut merkittävästi viime vuoteen nähden.
  • Vaikeudet Venäjällä on suuri riski sijoittajalle ja investoinnit maassa jatkuvat edelleen rajoittaen yhtiön tuloksentekokykyä. Sekä myynti että tulos ovat laskivat rajusti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Mikä yhtiö kykenee vielä nousemaan jaloilleen ja mikä tuo tuottoa myös sijoittajalle lyhyellä aikavälillä? Tällä kirjoituksella pyrin luomaan pohjan valitakseni seuraavan pölypunkin huiskan kohteeksi. Tulevalla toimenpiteellä keskitän varojani ja vapautan varoja mahdolllista korjausliikettä varten.

Minkä yhtiön sinä siivoaisit?

torstai 15. toukokuuta 2014

19 - Kitke salkun alisuoriutujat

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni pyrkii olemaan kuin monialayhtiö, joka nojautuu useaan eri liiketoimintaan tasaista kassavirtaa tuottaakseen. Blogimerkinnässäni Osinkokevään opetus käsittelin tärkeää osinkosijoittajan oppituntia. Tasaisen kassavirran eli osinkotuoton tuottamiseksi on sijoittajan noudatettava tiukkoja kriteerejä sijoitustoiminnassaan.

Salkkyhtiöiden seuranta
Sijoituskriteerit eivät kosketa vain uusia osakehankintoja. Ne koskettavat myös lisäyksiä olemassaoleviin positioihin ja etenkin olemassaolevien sijoitusten arviointia. Puntarointia siitä tuleeko sijoittajan pitää omistuksensa vai pyrkiä löytämään pääomalle tuottavampi koti.

Tämän vuoden tärkeimpiä tavoitteitani sijoittamisessa on varmistaa, että varani ovat tehokkaasti kohdistettu eri sijoituksiin. Toisin sanoen en ole viime vuosina kantanut riittävästi huolta siitä, että monialayritykseni liiketoiminnat (osakesijoitukset) ovat hyvässä kunnossa.

Edellisessä päiväkirjamerkinnässäni kuvasin hiljalleen muotoutunutta sijoitusfilosofiaani. Olen arvosijoittaja. Tarkemmin sanottuna olen sijoittaja, joka pyrkii erityisesti löytämään yhtiöitä, joiden osakekurssi on laskenut tilapäisten ulkoisten tekijöiden tai pienten sisäisten vaikeuksien vuoksi.

Osinkoansan vaara
Tällaisessa sijoitustyylissä vaarana on astua osinkoansaan. Yhtiön laskeva osakekurssi saattaa tehdä osinkotuotosta houkuttelevan, mutta yhtiön kehitys voi yhtälailla jatkaa negatiivisessa kierteessä. Kassavirta ja tulos heikkenevät ja pian sijoittaja huomaa yhtiön leikkaavaan osinkoaan.

Salkustani löytyy näitä alisuoriutujia. Osan olen ostanut en niinkään arvoyhtiönä vaan käänneyhtiönä, joiden käänne antaa odottaa ilmestymistään. Sijoittajan ei pidä rakastua osakkeisiinsa ja kärsivällisyydelläkin tulee olla rajansa.

Välttääkseen salkun osinkotuoton heikentymisen osinkosijoittajan on pidettävä huolta siitä, että salkun pääoma on tehokkaasti kohdennettu. Tuottamattomat ja tappiolla olevat sijoitukset ovat usein parempia realisoituna myyntivoittoveroa minimoivana komponenttina.

Tappio ei verohyödyn ansiosta kirvele aivan yhtä paljon. Vapauttamalla pääoma alisuoriutujista on sijoittajalla jälleen mahdollisuus löytää uusi aliarvostettu helmi.

Seuraavassa kirjoituksessani pohdin omia vikatikkejäni ja mitä aion omille alisuoritujilleni tehdä.

(julkaistu 15.5.2014, päivitetty 21.3.2015)

torstai 8. toukokuuta 2014

Parturituolissa ulkomailla

Kulukontrolli ja sijoittaminen vaativat tavanomaista korkeampaa itsehillintää. Lomalla pyrin hieman keventämään puristusotetta lompakosta. Matkustaminen Suomesta itään, ei niinkään maantieteellisesti vaan geopoliittisesti, tarjoaa rahan arvon tuntevalle matkustajalle tähän kivuttomimman mahdollisuuden. Oluen ja ravintolanruoan hinta on murto-osa kotimaisesta Itä-Euroopan maissa, Julkinen liikenne, hotellit ja lukuisat muut palvelut eivät rajoita aktiivista lomaa.

Olen usein siirtänyt kotimaista kulutustani maihin, joissa ne tuotetaan kustannustehokkaammin. Olen käynyt parturissa esimerkiksi Tsekin tasavallassa, Unkarissa ja Maltalla. Kun kotimainen parturi leikkaa hiukset pääkaupunkiseudulla 25-30 euroon, vastaavaan lopputulokseen pääsee 2-6 eurolla yllä mainituissa maissa. Penkkiin istuessa aina hieman jännittää, mutta kun silmät välillä avaa alkaa mitta ja malli lähestymään alkuperäistä ajatusta.

Kansantaloudelle toimintani ei ole hyväksi. Vaikka sen merkitys on erittäin pieni, esimerkki osoittaa, että vain harva liiketoiminta on suojassa kansainväliseltä kilpailulta. Suomalaista päivittäistavarakauppaa haastaa saksalainen Lidl ja verkkokaupat painavat käyttötavarakaupan marginaaleja alas. Vitamiineja ja kemikaaleja olenkin usein hankkinut Suomenlahden toiselta puolelta Virosta ja kirjoja tilaan Amazonista.

Palatakseni parturiesimerkkiin minun on vaikea ymmärtää kuinka 20 minuutin hiustenleikkaus voi Suomessa maksaa lähes 30 euroa, etenkin huomioiden alennetun verokannan. Vaikka palveluun käytettävä aika on vain osa koko kustannusrakennetta (vuokra, tarvikkeet, työkalut, kalusteet ja muut), on mielestäni jotain pielessä. Käydessäni eräässä Itä-Euroopan maassa useassa parturiliikkeessä sai jokaiseen paikkaan jonottaa. Kapasiteetin käyttöaste oli korkealla tasolla ja muita asiakkaita katsellessani en heidän saappaissaan olisi vielä ollut palvelun tarpeessa.

Mieleeni juolahtaa eräs radiohaastattelu, jossa juontaja kysyi helsinkiläiseltä ravintolapäälliköltä, mitä tämä aikoo tehdä, kun kävijämäärät ovat laskeneet rajusti. Vastaus kuului yksioikoisesti: ”Meidän on nostettava hintoja, jotta teemme saman myynnin pienemmillä kävijämäärillä.” Sillä välin kun kotimaiset palveluntarjoajat opettelevat hinta-kysyntä – mekanismeja, äänestän jaloillani. Valitettavasti piensijoittajan pääoma ja oma työpanos eivät liiku yhtä helposti kuin Norwegianin matkustajakone, silloin suomalaiset poliitikot varaisivat talousopin kursseja.

torstai 1. toukokuuta 2014

Venäjäriskiä ja leluja

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuussa ostin lisää Venäjäriskiä salkkuuni hankkimalla Nokian Renkaiden osakkeita. Yhtiö oli jo pitkään kiinnostanut minua, mutta sen arvostus oli kulkenut muotiosakkeiden tasolla. Ukrainan kriisin ja tulosvaroituksen aiheuttama kurssilasku sai minut kiinnostumaan yhtiöstä sijoituksena uudelleen. Vuonna 2013 yrityksen liikevaihto ja tulos notkahtivat alaspäin. Lisäksi yhtiö kärsi verottajan tekemästä päätöksestä ja teki tarvittavat tulosta heikentävät varaukset kirjanpitoonsa. Lopullisen ratkaisun saaminen veroasiaan voi kuitenkin viedä vuosia.

Yhtiö toimii kapeassa nichessä keskittyen erityisesti premium-luokan talvirenkaisiin. Yhtiö panostaa vahvasti tuotekehitykseen ja on saavuttanut mittavan määrän testimenestyjiä. Huippuluokan tuotteiden myyntiä tuetaan omalla jakelukanavalla, Vianor-ketjulla, jolla on yli 1200 toimipistettä. Ketjun myynti edustaakin 20 % yhtiön liikevaihdosta. Maantieteellisesti yhtiön myynti on jakaantunut laajasti eri markkinoille, kolmanneksen myynnistä tullessa Venäjän markkinoilta.

Taloudellisesti yhtiön toiminta on vakaata. Kassavirta on erittäin hyvä ja yhtiön velkaantuneisuus on alhainen, omavaraisuusasteen ollessa 68 %. Vaikka Ukrainan kriisi ja sen seurannaisvaikutukset pitkittyisivät, on yhtiön asema kriisistä selviytymiseksi hyvä. Venäjän tehdas pystyy alempien raaka-ainekustannusten ohella hyödyntämään heikentynyttä ruplaa vientimarkkinoilla.

Pääsiäisen alla sairastaessani sitkeää kuumetautia hankin myös amerikkalaista Mattelia, jota olin seurannut jo tovin aikaa. Yhtiön markkina-arvo ei ollut seurannut yleistä kurssikehitystä. Yhtiön vuoden 2013 viimeisen kvartaalin tulos oli jäänyt yli 10 prosenttia analyytikoiden odotuksista. Osakekurssi reagoi voimakkaasti ja näkemykseni mukaan loi hyvän ostopaikan pitkänaikavälin sijoittajalle. Yhtiön P/E-luku oli alle 15 ja efektiivinen osinkotuotto hivenen yli 4 %. Yhtiö on maksanut osinkoa 24 vuotta ja kasvattanut sitä viimeiset neljä vuotta. Kassavirtaan nähden yhtiön osingonmaksu oli vuonna 2013 huolestuttavan korkea, mutta kassavirtaa painoivat muutamat kertaluonteiset erät.

Mattel on maailman suurin leluvalmistaja, joka omistaa esimerkiksi brändejä nimeltä Barbie, Fisher-Price ja Hot Wheels. Mattel hyödyntää tehokkaasti erilaisia lisensointisopimuksia esimerkiksi Disneyn hahmoilla. Mattelin ostolla tavoittelin lisäpainoa kulutustuotteisiin ja brändeihin.

Yhtiön talouteen kohdistui myös muutamia tärkeitä riskejä. Erilaiset ”tiot” voivat uhata myös Mattelin liiketoimintaa. Digitalisaatio ja applikaatiot vievät myös osan lasten ajankäytöstä. Merkittävä osa Mattelin liikevaihdosta muodostuu kolmen vähittäiskauppajätin kautta ja myös lelujen myynti siirtyy entistä enemmän Internetiin. Lasten tulee kuitenkin myös leikkiä tulevaisuudessa ja lelut ovat tärkeä osa lasten kehitystä ja varhaiskasvatusta.

Taipumuksenani on ollut ostaa yhtiöitä tilapäisissä ongelmissa ja uskoa niiden nousevan vaikeuksista. Useammat tällaiset sijoitukset ovat onnistuneet, monet eivät. Jälkimmäisistä esimerkkejä ovat HK-Scan ja Oriola-KD, joiden ostoajoitus oli liian varhainen. Toisaalta tänä päivänä en kyseisiä yhtiöitä välttämättä ostaisikaan. Pitkän aikavälin sijoittajan, joka tekee sijoituksia kuukausittain, matkalle osuu väistämättä ostoja niin korkeaan kuin matalaankin kurssitasoon.  

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi     Voitto
1/2014 65600 89383 140642 150,8 23783
2/2014 66700 89008 142006 148,3 22308
3/2014 69000 89841 143404 145,9 20841
4/2014 70100 92663 148920 148,7 22563

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Myynti: Valmet

22.4. myin Valmetin osakkeet. Muutamaa päivää myöhemmin myös Lindströmit päätyivät samaan ratkaisuun hyvin paljon samoista lähtökohdista. Oma ratkaisuni lähti liikkeelle useasta syystä. Valmetin osuus salkustani oli erittäin pieni, mikä sai minut alunperin pohtimaan sijoituksen mielekkyyttä. Ostaisinko yhtiötä lisää, pitäisinkö pienen osuuteni vai myisinkö sen pois?

Yhtiön arvostus oli mielestäni noussut korkealle tasolle, yhtiön osinkotuotto oli alhainen ja, lopuksi, en oikeastaan halunnut olla yhtiön toimialalla mukana. UPM-Kymmene oli pääsijoitukseni metsä- ja paperiteollisuuden sektorille. Nämä syyt saivat minut päätymään ensimmäiseen vaihtoehtoon eli yhtiön myyntiin. Lisäksi halusin myös kotiuttaa hivenen voittoja. Vaikka jälkikäteen on helppo kirjoittaa, en uskonut yhtiön tulosnäkymiin lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa yhtiön tulos jäikin pahasti tappiolle alkuvuonna. Viimeiseksi, halusin myös pitää eri osakkeiden lukumäärän salkussani jonkinlaisessa kontrollissa.

Luopuminen Valmetista oli ensimmäinen osakemyyntini vuonna 2014. Sitä ennen olin myynyt toisen jakojäännöksen, Caverionin, osakkeet 2013 marraskuussa. Caverionin kurssi on edelleen hivenen myyntitasoni yläpuolella. Pohjolan varojen irtautuessa piakkoin ja Valmetin myynnin jälkeen riittää jälleen pohdittavaa, mihin käteisvarat sijoitetaan. Huhtikuun päiväkirjamerkinnässä kerronkin kahdesta ostoksesta.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mätkyjä, mätkyjä

Pääsiäisen harjoituksiini kuului veroilmoituksen täydennyksen tekeminen.

Yli 1000 euron mätkyt kannustivat entisestään paneutumaan veroilmoituksen täyttämiseen. Lisäksi, verot ovat yksi suurimmista kulueristä, jonka minimointi on vaivalloista, mutta taloudellisesti palkitsevaa työtä. Tässä muutama omakohtainen huomio ilmoituksen täyttämisestä:

  • Vuokra-asuntoon kohdistuvat korkokulut tulee siirtää tulonhankkimisvelan koroksi.
  • Vuokra-asuntoon kohdistuvina vähennyksinä lisäsin hoitovastikkeet ja vesimaksut (vuoralainen maksaa vesimaksun vuokranantajalle) ja matkakuluista 0,25 €/km. Matkakuluista vähennyksinä yhteensä 129 €. Perusteluina avainten luovutus, huoneiston siivous ja huoneiston esittely.
  • Muista myös tarkistaa, että ensiasunnon korkokulu on oikealla rivillä, koska sitä se ei ole automaattisesti.
  • Työmatkakulujen omavastuuosuus on 600 €, joten esimerkiksi jos kuljet virallisesti pääkaupunkiseudulla yhden kaupungin sisäisessä liikenteessä vähennystä ei saa. Kulkiessa yli kaupunginrajojen kannattaa seutulipun kustannus lisätä verovähennykseksi. Mikäli käytät polkupyörää työmatkaan, on verovähennys kiinteä 85 euroa.
  • Tein vähennyksen sijoittamiseen käyttämästäni Internet-yhteydestä. 25,1 €/kk x 12 = 301,2 €. Perusteluina osaketutkimus, osto- ja myyntitoimeksiantojen tekeminen sekä muu hallinnointi.
    • Tätä kirjoittaessani juuri muistin Arvopaperi-lehden määräaikaistilauksen, jonka kustannuksen unohdin lisätä veroilmoitukselle.
  • Verottaja kysyy lisätietoja osasta viimevuotisisia pääomanpalautuksia (esim. Panostaja ja Oriola-KD). Näiden osalta tulkintani oli täyttää kustannukseksi pääomanpalautuksen suuruinen summa, jolloin verotettavaa tuloa ei syntynyt. Vaikka pääomanpalautuksen verotus muuttuu, viime vuotisten pääomanpalautusten verotus suoritetaan arvopaperia myydessä.
  • Vertaislainauksesta (Fixura) tulee ilmoittaa korkotuotot. Sijoitustappiot eivät ole vähennyskelpoisia.

Vuokratulojen lisäämisen seurauksena veromätkyni erittäin todennäköisesti kasvavat, mutta toivottavasti osa verovähennyksistä tulee hyväksytyksi ja kokonaistaakka näin ollen pienenisi.

Mikäli unohdit minun tapaani tehdä tiettyjä muutoksia, voi veroilmoitukselle tehdä lisäyksiä viimeiseen palautuspäivään saakka.

Huom.! Kirjoittaja ei ota vastuuta ym. toimenpiteiden oikeellisuudesta, lopputuloksesta tahi lainmukaisuudesta.

Lisätietoa: Veronmaksajat-sivustolta

torstai 17. huhtikuuta 2014

18 - Miten toimin syklin huipulla?

Sijoitusvihjeet ja virheet

Tällä hetkellä useasta sijoittajasta saattaa tuntua, että osakemarkkinoilla on vain vähän ostamisen arvoista. Tosin, Ukrainan kriisi on painanut etenkin Venäjän markkinoista riippuvien yhtiöiden kursseja. Näissä yhtiöissä onkin avautunut kylmähermoisille pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisia ostopaikkoja. Vuoden 2014 aikana olen kuitenkin kamppaillut myönteisen, mutta vaikean ongelman parissa. Minne ja miten sijoittaa ylijäämä, jotta pysyn tavoiteaikataulussani kohti taloudellista riippumattomuutta ja pääoma ehtii tehdä työtä puolestani ennen vuotta 2025.

Sijoittajalla on erilaisia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä:

Vaihtoehdot osakemarkkinoilla

  • Osaketutkimuksen lisääminen ja tilapäisistä yhtiökohtaisista syistä aliarvostettujen yhtiöiden etsiminen. Lähes poikkeuksetta markkinoilta löytyy aina yhtiöitä, joiden osakekurssit ovat painuneet tilapäisen yrityskohtaisen syyn vuoksi.
  • Osakeostojen jatkaminen laadukkaisiin ja tasaista osinkoa maksaviin yhtiöihin. Tasainen osinko on tae tuotosta ja turvamarginaali, mikäli kurssit kääntyvät laskuun.
  • Markkinasyklin huippu on hyvä hetki luopua huonosti menestyvistä yhtiöistä, kun sykli on nostanut näidenkin osakekursseja ylemmäksi. Salkkuhuolto on aina tarpeen pääoman tuoton ylläpitämiseksi.
  • Ostokertojen harventaminen ja pienentäminen. Syklin kuumentuessa voi olla hyvä hetki kerryttää käteisvaroja ja odottaa markkinoiden korjausliikettä.
  • Osittainen luopuminen sijoituksista voittojen kotiuttamiseksi.
Jälkimmäisten toimenpiteiden heikkouksia ovat:
  • Sijoittaja jää paitsi korkoa korolle ilmiöstä (osingoista ja mahdollisesti jatkuvasta kurssinoususta).
  • Sijoittaja ei voi koskaan tietää, kuinka pitkään kurssinousu jatkuu. Uusien sijoittajien yhä innostuessa  nousevista pörssikursseista voi kurssinousu jatkua pitkäänkin.
  • Sijoitusten jakaminen ydin- ja satelliittisijoituksiin voi helpottaa sijoituspäätöksiä. Ydinsalkun osakkeet pysyvät salkussa markkinatilanteesta riippumatta ja positioihin lisätään pääomaa. Satelliittisijoitusten tarkoituksena on hyötyä syklien aiheuttamista yli- ja aliarvostuksista ja niiden myyminen noususuhdanteessa on perusteltua.

Vaihtoehdot osakemarkkinoiden ulkopuolella:

  • Asuntolainan lyhentäminen. Lisälyhennysten tekeminen voi olla hyvä vaihtoehto, kun keskuspankit ryhtyvät nostamaan viitekorkojaan kuplien muodostumisen hillitsemiseksi. Näin lainapääoman ollessa pienempi jää koronnostojen vaikutus myös pienemmäksi. Tämä mahdollistaa myös suuremmat osakeostot, kun osakekurssit kääntyvät koronnostojen seurauksena kaakkoon.
  • Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden etsintä. Henkilökohtaisesti olen kerryttänyt varoja toisen sijoitusasunnon hankintaan, vaikka asuntosijoittaminen ilmiönä vaikuttaa saavan myös kuplan piirteitä. Asuntomarkkinoilta voi kuitenkin vielä löytää houkuttelevia sijoituskohteita. Lisäksi minulla on esimerkiksi huomattava positio amerikkalaisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittavassa ETF:ssä, joka tuottaa tasaisen osinkovirran.
  • Osakemarkkinoista riippumattomien sijoituskohteiden hyödyntäminen. Näitä voivat olla esimerkiksi tuottoa.fi palvelu, Fixura (vertaislainaus), osuuskauppojen jäsenyydet, 
  • Yrittäminen on myös vaihtoehto, joka tarvitsee pääomaa ja aikaa. Kun näille ei ole osakemarkkinoilla hyödyllistä käyttökohdetta voi olla tilaisuus käynnistää toimenpiteitä sivutulojen hankkimiseksi.
  • Käteinen on kuningas. Vaikka käteinen välillä polttelee tilillä, on usein hyvä odottaa. Edellistä rahoituskriisiä maltoin odottaa vuoden 2007 joulukuuhun saakka, jolloin aloitin suorat osakesijoitukset. Tuolloin opiskelijana minulla ei ollut vastaavanlaista kassavirtaa osakesijoituksien tekemiseksi kuin tänä päivänä. Kun pohjat ajoittuvat vuoden 2009 tienoille, jäi tuoreelta sijoittajalta parhaat ostopaikat osittain hyödyntämättä.
Tällä hetkellä teen jälleen nimellisiä ylimääräisiä lyhennyksiä omistusasuntoni asuntolainaan. Ajatuksenani on suurentaa lyhennyksiä, kun korot kääntyvät. Sijoitan edelleen osakemarkkinoille, vaikka ostokohteiden etsintä tuntuu turhauttavalta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on kasvattaa absoluuttista osinkokertymää, mutta strategian toteuttaminen ei kuitenkaan ole peruste huonoille päätöksille (vrt. Sanoman liiketoimintapäätökset).

Olen vaihtanut edelleen huomattavan määrän euroja dollareiksi naiivina toiveenani, että valuuttakurssit jonain kauniina päivänä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kääntyy päinvastaisiksi nykytilanteeseen nähden. Tänään tein ostotoimeksiannon amerikkalaisesta maailman suurimmasta leluvalmistajasta Mattelista. Siitä tarkemmin seuraavassa päiväkirjamerkinnässä.

Miten kohdennat pääomiasi tällä hetkellä?