Sijoituspäiväkirja
Marraskuu 2018
Ostin lisää Nokian Renkaiden osakkeita 35 kappaletta.
Viimeaikaisen kurssilaskun myötä osake on mielestäni kohtuullisesti arvostettu
ja yhtiön liiketoiminnalla pyyhkii hyvin. Kasvunäkymiä on erityisesti
Yhdysvaltain markkinoilla, vaikka pidän tehdasinvestointia Amerikan kilpailuille
markkinoille melko riskipitoisena. Nokian Renkaat on minulle kuitenkin omistus,
jonka näen tuottavan tasaista osinkovirtaa yli suhdanteiden.
Marraskuun puolivälissä myin osakeannista hankkimani Altian
osakkeet pienellä voitolla pois. Valitettavasti en tullut myyneeksi toisen tulokkaan,
VMP:n, osakkeita ajoissa. Tällä hetkellä kurssi on viidenneksen antihinnan
alapuolella. Toivoin pääseväni irti VMP:stä irti ennen kuin pääomistaja Sentica
Partnersin este myydä osakkeita poistuu. Altian myynnin jälkeen salkussani on
nelisen tonnia käteistä eri valuutoissa. Joulukuussa voisikin laittaa parisen tonnia
työhön, jottei käteisen määrä kasva entisestään.
Kuun lopussa vietin reilun viikon tropiikin lämpimässä
lepäämässä. En juuri katsellut pörssikursseja ja päivärytmissä ei ollut mitään
työhön viittaavaa. Enpä muista milloin olisin ollut yhtä pitkään paikoillaan.
Aamuherätys oli asetettu aivan viime hetkeen, kun vielä ehti hotellin
aamiaiselle ja sen jälkeen suuntasin altaalle lukemaan. Luvun alle en ottanut
edes sijoituskirjallisuutta! Viikon aikana ehdin kuitenkin vähän hiomaan ajatuksia päivätyön jälkeisestä elämästä.
Kirjoitankin tätä merkintää rantaravintolasta shortseissa ja
T-paidassa, joten kuun puolivälin luvut jäävät kirjaamatta ylös tähän
kirjoitukseen. Muistiini on kuitenkin jäänyt se seikka, että aiemmilta vuosilta
tutuksi tullutta noin 50 000 euron nettovarallisuuden kasvua tuskin tulen
tänä vuonna näkemään. Ainoa toivo voi olla pörssin nousuralli joulukuussa. Jälleen
kerran muistutan itseäni, että vuodet ovat lähinnä symboliikkaa ja sijoitusten
tuottama kassavirta tulee toivottavasti jonain päivänä kustantamaan
leppoisamman elämäntyylin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti