maanantai 18. helmikuuta 2019

Taloudellinen riippumattomuus ja kehityskeskustelu

Tähän aikaan vuodesta palkkatöissä raatavat asuntovelkaorjat käyvät esimehensä kanssa vuotuisia kehityskeskusteluja. Oma kehityskeskusteluni on edessä tällä viikolla. Olen suhteellisen läheisissä väleissä esimieheni kanssa, vaikka se onkin hieman yksipuolista minun suunnastani häneen. Olen tavannut kertoa omista suunnitelmistani mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pitänyt hänet ajantasalla tärkeimmistä henkilökohtaisen elämäni käänteistä.

Vaikka yritykset ovat ainoastaan erittäin harvoissa tapauksissa uskollisia työntekijöilleen, koen olevani pienessä kiitollisuudenvelassa työnantajalleni. Lopulta, nykyinen työnantajani on mahdollistanut minulle toimeentulon sekä korkean säästöasteen kasvavien tulojen ja urakehityksen myötä. Moni asia on yrityksessä hyvin, kollegani ovat mukava työyhteisö ja oma työni on mukavaa. Esimieheni antaa minulle laajan toimintavapauden.

Näistä asioista huolimatta, tai niistä riippumatta, kaikkien tulisi asettaa omat tavoitteet ja oma hyvinvointi etusijalle. Yrityksen tehtävänä on ajaa omistajien etuja. Sijoittamalla olen varmistanut, että nautin omistajien eduista. Tänä vuonna asetin tavoitteekseni julistautua taloudellisesti riippumattomaksi ensisijaisesti omistajan etujen varassa. Olenko varma, että tulen niin tekemään? En lainkaan. Ajatteluani ajaa varmasti enemmän tunteet, kuin järki. Nyt olisi hyvä ajankohta kulkea kohti omia haaveita.

Tulisiko minun kertoa ajatuksistani kehityskeskustelussa? Olen toistuvasti nostanut esiin muutamia työhöni liittyviä suurempia ja pitkäaikaisia epäkohtia. Ne on toki ymmärretty, mutta niille tuskin tulee lähitulevaisuudessa tapahtumaan mitään. Ottamalla esiin ajatukseni töistä pois jättäytymisestä sekä epäkohdista voisi yrityksen näkökulmasta kuulostaa uhkailulta. Toisaalta, jos epäkohtien korjaaminen saisi minut jäämään ja jos työnantaja arvostaa panostani, voisi ajatuksien paljastaminen olla yrityksen etu. Kysymyksessä ei liene kuitenkaan pelkät työn epäkohdat.

Suunnitelmistani kertominen voisi aiheuttaa stopin urakehitykselleni. Se ei haittaa, koska en sitä enää tavoittele, olen saavuttanut tavoitteeni korporaatioissa. Ajatuksistani kertominen voisi herättää epäluottamusta esimieheni ja minun välille. Ehkäpä, mutta tiedän, että esimiehenikin kaipailee nykyisestä tehtävästään eteenpäin. Sitä paitsi, ajoissa muutokseen varautuminen on yleensä parempi vaihtoehto kuin viime tingassa. Vähintäänkin suunnitelmistani kertominen herättäisi ihmetystä, esimieheni vaikuttaa noudattaneen tavanomaista mallia elää. Asian esittämistä olenkin juoksulenkeillä jo työstänyt.

Mitä muuta tulisi ottaa huomioon?

***
Lähde rakentamaan omaa taloudellista riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

8 kommenttia:

  1. Vaikea tilanne, itse varmaan ottaisin asian kuitenkin puheeksi, mutta en varmaankaan mainitsisi tiettyä ajankohtaa jolloin lopettaisin. Olen itse hieman samankaltaisessa tilanteessa. Olen yrityksessä "korvaamaton" tai ainakin lähellä sitä. Yrityksessämme on noussut todella monta epäkohtaa kuluneen vuoden aikana (huonoa henkilöstöjohtamista sekä epäreiluutta) ja olen periaatteessa jo päättänyt lähteä välittömästi, kun uusi työ löytyy. Mietin samalla, että pitäisi asia ottaa puheeksi kehityskeskusteluissa, jotta yritys saattaisi asioille jotain tehdä vai lähteä vaan. Jos taas kerron asiasta, niin se saattaa muuttaa välejäni toimitusjohtajaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Juuri näin, ajattelin kertoa ajatuksistani ilman tarkempaa aikamäärettä.

      Me molemmat taidamme olla henkilöitä, jotka eivät vain kykene tekemään työtään ja olemaan hiljaa, jos jotain on pielessä. Hiljaa olemalla olisi tavallaan helpompaa.

      Poista
    2. Juuri näin! Se on yleensä parisuhteessa hyvä asia, että kertoo heti ongelmatilanteet eikä vatvo niitä, mutta työelämässä ei ole aina niin varma sen järkevyydestä! :D

      Poista
  2. Nimetön20.2.19

    Mielenkiinnosta? Mitä taloudellinen riippumattomuus käytännössä merkitsee sinulle, ja millaiset kriteerit sinulla on ennenkuin voit julistautua sellaiseksi?
    Katsoin vain tuossa, että reilu 200k€ salkulla ja 6000€ osingoilla (olettaen että myös suurin osa vuokratuloistasi menee toistaiseksi vielä lyhennyksiin) olisi itselleni vielä aika vaikea pärjätä täysin ilman palkkatyötä ja muita tuloja.

    Kiitos jos jaksat vastailla :)

    T. M29, Helsinki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kysymyksiisi vastaa kolme kirjoitusta:

      Kahden kirjoituksen sarja siitä, mitä taloudellinen riippumattomuus merkitsee minulle:
      https://tarinavaurastumisesta.blogspot.com/2017/09/mita-taloudellinen-riippumattomuus.html

      Tulopuolesta:
      http://tarinavaurastumisesta.blogspot.com/2018/07/kassavirtalaskelmat-kahden-vuoden.html

      Toivottavasti nämä vastaavat kysymyksiisi.

      Poista
    2. Nimetön22.2.19

      Kiitos vastauksesta, toivottavasti et ottanut alkuperäistä viestiäni mitenkään negatiivisesti :) Itse olen samalla polulla ja siksi mielenkiinnosta kysyin, jokaisella kun on vähän omat määritelmänsä. Sinun vaikuttaa hyvinkin järkevältä, itselläkin enemmän tuonkaltainen ratkaisu tavoitteena. Hyvä jos useammatkin ajattelisivat, ettei tämän homman tarvitse aina olla pelkästään joko-tai, vaan riippumattomuus lisääntyy pala palalta jo matkan aikanakin.

      Poista
    3. En lainkaan negatiivisesti! :) Kyllä, omatkin ajatukset ovat muovautuneet paljon matkan varrella elämäntilanteen ja työtehtävien muutosten vuoksi. Markkinatilanne voi niitä vielä muuttaa taas, jos en päätöksiäni tee ennen kuin se muuttuu.

      Poista
  3. Olen itse havainnut sen, että alalla on hirveästi väliä ihmisten reagointiin. Ollessani metsäalalla ei olisi tullut kuuloonkaan mitkään taloudelliseen riippumattomuuten tähtäämiset, sillä ala oli täynnä "hc-työukkoja", jotka jäivät roikkumaan työelämään vielä eläkeikän saavuttamisen jälkeen. Samaisella alalla ei tunnuttu ymmärtävän lainkaan sijoittamista (paitsi tietenkin metsään sijoittamista), eli kaikki arvopaperit olivat jotain hepreaa.

    Nyt IT-alalla homma on aivan toisesta ääripäästä. Täällä alalla on paljon enemmän "nautiskelijoita", ja metsäalalle tyypilliset viimeiseen henkäykseen työelämässä norkoilevat loistavat poissaolollaan. Vähän yllättäen viimeksi eilen olin kuuntelemassa erästä yritysluentoa, jossa otettiin aikainen taloudellinen riippumattomuus puheeksi. Ilmeisesti IT-alalla suhtaudutaan näihin omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin paljon positiivisemmin.

    VastaaPoista