perjantai 5. elokuuta 2016

Laiska pääoma kassavirtatyöhön

Alkuvuodesta asetin itselleni tavoitteeksi tehdä joukon taktisia toimenpiteitä varallisuuden kasvun kiihdyttämiseksi. Olen oikeastaan toimeenpannut jokaisen neljästä kohdasta. Esimerkiksi kilpailuttamalla sijoitusasuntolainani sain taas pykälän verran irti nykyisestä omaisuudestani. Laskeskelin (jälleen) kuinka paljon minulla on pääomaa tehottomassa käytössä: käteistä sekä strategiaani kuulumattomia rahastosijoituksia. Haluan jatkaa edellen kassavirran merkityksen painottamista sijoitustoiminnassani. Vain kassavirralla pystyn ostamaan lisää osakkeita, asuntoja tai maksamaan laskuja.

Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:

Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €

Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.

Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.

Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.

Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.

Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.

Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.

6 kommenttia:

  1. Nimetön5.8.16

    "Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa."

    Siis mitä häh?! Et sinä niitä osinkoja menetä, vaan ne lisätään rahaston omaisuuteen ja nostavat siten sen kurssia/arvoa ilman että joudut maksaa veroja välistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tosiaan asia on juuri noin kuin kommentoija edellä sanoo. Osinkosijoittamisessa on todellakin se huono puoli, että tulee väkisinkin maksettua suhteellisen paljon veroja.

      Rahastoilla, varsinkin noilla kuluttomilla tai erittäin vähäkuluisilla rahastoilla, hyötynä on todellakin tuo osinkojen saaminen pääomaan ilman vuosittaista verojen maksua. Siten en voi millään nähdä, että esim Nordnetin "kuluttomat" rahastot olisivat hyvin huono sijoitusvalinta vaan ovat erittäin kustannus- ja verotehokkaita.

      Poista
    2. Huh, en niitä osinkoja toki menetä, mutta eivätpä nuo ole paljon tuotossa näkyneet!
      Indeksirahastoissa valitettavasti on mukana paljon huonoja osingonmaksajia. Mieluummin sijoitan suoraan laadukkaisiin yhtiöihin, joiden osingoilla voin ostaa lisää hyviä osingonmaksajia.

      Poista
    3. Nimetön7.8.16

      Tämä puoli unohtuu indeksisijoittajilta usein. Hajauttaminen muuttuu itsetarkoitukseksi ja salkkuun ostetaan indeksiin sisältyvää paskaakin, koska "kaikkea pitää olla". Jos pystyy seulomaan indeksin yhtiöistä pois edes muutaman huonoimmista, tulos paranee radikaalisti. Kun hyvien yhtiöiden löytäminen on kuulemma vaikeaa, on ehkä helpompaa etsiä huonoja ja välttää niitä.

      Poista
    4. Juuri näin. Osinkoa maksamattomat rahastot eivät tue matkaani taloudelliseen riippumattomuuteen, koska ne eivät luo tulovirtaa.

      Lisäksi on huomattava, että kun osingot lisätään rahaston pääomaan, maksaa sijoittaja osingoista (ja arvonnoususta) palkkion rahastoyhtiölle. Jos hallinnointipalkkio on 2 % ja osinkotuotto 3 %, menee kaksi kolmasosaa osinkotuotosta rahastoyhtiölle.

      Poista
    5. Olen saanut useamman kerran blogissani palautetta liian laajasta hajautuksesta. Tässä keskustelussa tulee hyvin erilaisia pointteja sijoittamiseen. Kuluilla on merkitys, joku tarvitsee kassavirtaa. Poistamalla heikkoimmat pääsee radikaalisti parempaan tuottoon. Vastavasti joillakin voi päästä indeksiä parempaan tuottoon. Osakkeen ostoon on eri aikajänteillä parempia huonompia tilaisuuksia. Jos pystyyn jatkuvaan ratinaaliseen päätökseen on osakkeiden välistä hyvyyttä ja sen hetkistä hintaa mahdollista arvioida. Osinko ja kassavirta on yksi hyvä peruste.

      Poista