22.4. myin Valmetin osakkeet. Muutamaa päivää myöhemmin myös Lindströmit päätyivät samaan ratkaisuun hyvin paljon samoista lähtökohdista. Oma ratkaisuni lähti liikkeelle useasta syystä. Valmetin osuus salkustani oli erittäin pieni, mikä sai minut alunperin pohtimaan sijoituksen mielekkyyttä. Ostaisinko yhtiötä lisää, pitäisinkö pienen osuuteni vai myisinkö sen pois?
Yhtiön arvostus oli mielestäni noussut korkealle tasolle, yhtiön osinkotuotto oli alhainen ja, lopuksi, en oikeastaan halunnut olla yhtiön toimialalla mukana. UPM-Kymmene oli pääsijoitukseni metsä- ja paperiteollisuuden sektorille. Nämä syyt saivat minut päätymään ensimmäiseen vaihtoehtoon eli yhtiön myyntiin. Lisäksi halusin myös kotiuttaa hivenen voittoja. Vaikka jälkikäteen on helppo kirjoittaa, en uskonut yhtiön tulosnäkymiin lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa yhtiön tulos jäikin pahasti tappiolle alkuvuonna. Viimeiseksi, halusin myös pitää eri osakkeiden lukumäärän salkussani jonkinlaisessa kontrollissa.
Luopuminen Valmetista oli ensimmäinen osakemyyntini vuonna 2014. Sitä ennen olin myynyt toisen jakojäännöksen, Caverionin, osakkeet 2013 marraskuussa. Caverionin kurssi on edelleen hivenen myyntitasoni yläpuolella. Pohjolan varojen irtautuessa piakkoin ja Valmetin myynnin jälkeen riittää jälleen pohdittavaa, mihin käteisvarat sijoitetaan. Huhtikuun päiväkirjamerkinnässä kerronkin kahdesta ostoksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti