Sekä laskumarkkinassa että syklin huippuvaiheessa useat yhtiöt turvautuvat rahoituksessaan osakeanteihin. Kriisin aikana yhtiöt eivät välttämättä saa edullista rahoitusta rahoitusmarkkinoilta, kun luotonantajat ovat varovaisia. Nousumarkkinassa yhtiöt näkevät entistä enemmän kannattavia investointeja ja hakeutuvat omistajien kukkarolle rahoittaakseen kasvuponnistelunsa.
Erityisesti laskumarkkinassa on usein kannattavaa osallistua hyvien yhtiöiden osakeanteihin. Erinomainen esimerkki tällaisesta tilanteesta oli Nordean osakeanti finanssikriisin aikana. Ostin Nordeaa helmikuussa 2008 noin 9 euron kappalehintaan. Yhtiö toteutti osakeannin noin vuotta myöhemmin kärsiessään finanssikriisin seurauksista. Osakeannissa sai merkitä kappalemäärällisesti noin puolet omistamastaan osakemäärästä 1,87 euron kappalehintaan. Tämä laski oman keskikurssini 6,5 euroon.
Mikäli olisin jättänyt osakkeet merkitsemättä olisi Nordea sijoitukseni edelleen, maaliskuussa 2013, tappiollinen 8,7 euron kurssitasolla. Harkitse kuitenkin tarkkaan millaisten yhtiöiden osakeanteihin osallistut ja pohdi mitä tarkoitusta varten yhtiöt rahoitusta tarvitsevat. Mikäli pääoman tarve on tilapäistä häiriötä varten, voit hyötyä ja saavuttaa merkittävän kurssihyödyn. Tässä toki ratkaisee myös osakeannin hinnoittelu!
Osakeanneista kirjoittaa Nordnet blogissaan sijoittaja Kim Lindström. Hänen kirjoituksestaan on helppo havaita, että nykyisenkaltaisessa (03/2013) nousumarkkinassa useat yhtiöt ottavat melkoisia riskiaskeleita osakkeenomistajien rahoituksella laajentaakseen liiketoimintaansa. Ovatko nämä investoinnit kannattavia, kun omaisuuslajeja hankitaan korkeilla hinnoilla osaksi olemassaolevaa liiketoimintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti