Flowers Foods - amerikkalainen leipomo

Ensimmäistä kertaa sain todellisen sijoitusidean Sharevillestä. Huomasin useimman nimimerkin hankkineen salkkuunsa Flowers Foods nimistä yhtiötä. Vilkaisin mistä yrityksestä oli kysymys ja kiinnostuin. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin syytä tehdä oma arvionsa ja tutkimuksensa. Sijoituskohteen on sovittava omaan strategiaan, salkkuun ja täytettävä omat sijoituskriteerit.

Flowers Foods on perustettu 1919 ja ollut listattuna pörssiin vuodesta 1968, josta lähtien yritys on kasvanut voimakkaasti yritysostoin. Kolme neljäsosaa yhtiön liikevaihdosta tulee leivästä ja loput leivonnaisista. Yhtiö nojaa vahvasti omiin tuotemerkkeihinsä, mutta valmistaa kauppaketjuille myös niiden omia merkkejä. Flowers Foodsin liikevaihto on 3,8 miljardia euroa ja se on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 10 prosenttia Yhdysvaltain 31 miljardin dollarin markkinoilla.

Tämän vuoden aikana Flowers on joutunut vähintäänkin lieviin vaikeuksiin kolmelta suunnalta. Osa yrityksen käyttämistä jakeluautojen kuljettajista, jotka ovat toimineet yrittäjinä, ovat haastaneet yhtiön oikeuteen. Kuljettajat vaativat yhtiötä maksamaan heille edut, joihin he oisivat oikeutettu työntekijöinä. Toiseksi, Flowersin kilpailijat ovat kiristäneet kilpailua markkinoinnilla ja hintakilpailulla - myynnin kasvusta huolimatta yhtiön voitto on laskenut. Kolmanneksi, leivän kysyntä ei ole kehittynyt totuttua tahtia. Viimeisten vuosien aikana Flowers Foods onkin erityisesti hankkinut orgaanisten leipien leipomoita portfolioonsa.

Vaikeuksien vuoksi yhtiön osakekurssi on laskenut voimakkaasti vuoden alun 20 dollarin tasolta 15 dollariin. Miltä yhtiön arvostustaso näyttää? Flowersin osinkotuotto on viimeaikaisen kurssilaskun vuoksi korkeahko. 15 dollarin hinnalle saa 4,3 prosentin tuoton, ja yhtiön osingonjakosuhde on noin 70 prosenttia. Flowersin viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto on 3,1 prosenttia ja se on korottanut osinkoaan 13 vuotta perätysten. Yhtiön P/E luku on 17, huomattavasti alle markkinoiden keskiarvon ja kilpailijoiden arvostustason.

Onko kyseessä arvoansa? En ole varma. Uskon, että sijoittajat ovat osittain säikähtäneet mahdollisia oikeudenkäynnin seuraamuksia. Jos se päättyy yhtiölle epäsuotuisalla tavalla, myös yhtiön kilpailijat kärsivät. Vaikka Flowers toimii ainoastaan Yhdysvalloissa, se ei ole voimakkaasti läsnä kaikissa osavaltioissa, pitäen keskimäärin 15 prosentin markkinaosuutta. Vaikka melko alhainen P/E luku voisi kieliä tulevasta tulosheikennyksestä, yhtiön liiketoiminta on kaikkea muuta kuin syklistä. Leipä on hyödyke, jota ei ensimmäisenä jätetä ostamatta. Mikäli uskoo orastavaan kurssilaskuun, voi Flowers olla hyvä sijoitus. Tulen todennäköisesti ostamaan pienen erän Flowersin osakkeita dollariosingoillani.

28 - Osinkoja vai arvonnousua?

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Sijoitusstrategioita voidaan luokitella ja nimetä monella eri tapaa. Omasta sijoitusstrategiasta puhuessani käytän nimitystä osinkosijoittaminen, vaikka strategiassani on paljon muitakin vivahteita. Osinkosijoittamisen vastakohta, spekulatiivisia strategioita lukuun ottamatta, on osakkeiden arvonnousuun tähtäävä strategia, jossa usein pyritään löytämään osakkeita ja yhtiöitä, joiden osakekurssilla on suuri nousupotentiaali.

Osinkosijoittaja ostaa laadukkaiden, ajan koettelemien, yhtiöiden osakkeita, joista sijoittaja saa vuosittain kasvavaa osinkoa. Arvonnousua etsivä sijoittaa useimmiten suhteellisin nuoriin yhtiöihin, jotka kasvattavat liikevaihtoa (ja toivottavasti tulosta) voimakkaasti. Kasvun seurauksena sijoittajien odotuksena on voimakkaasti nouseva yhtiön arvostustason nousu. Kasvuyhtiöt eivät useimmiten jaa osinkoa käyttääkseen voittovarat uusien liiketoimintamahdollisuuksien rahoittamiseen.

Jälkimmäisen strategian eduiksi usein luetellaan verotehokkuus, korkeampi tuottopotentiaali ja näiden vuoksi voimakkaampi korkoa korolle ilmiö. Mielestäni ajatteluun sisältyy kuitenkin useita heikkouksia.

• On ensinnäkin löydettävä kasvuyhtiöt, joiden kurssitaso ei ole vielä voimakkaasti noussut tai joiden kasvu tulee suurella varmuudella jatkumaan sijoittajien odotusten mukaisella tasolla.
• Tuottoa saadakseen sijoittajan on onnistuttava myymään yhtiön osakkeet ennen kuin kasvu heikkenee ja yhtiö pettää sijoittajien odotukset, mikä väistämättä johtaa osakekurssin laskuun.
• Mikäli sijoittaja onnistuu myymään yhtiön osakkeet sievoisella voitolla, joutuu arvonnoususta maksamaan korkeamman veron kuin osingoista maksetaan.
• Kasvuyhtiöt ovat usein luonteeltaan muoti-ilmiöiden tapaisia. Ne menevät ja tulevat. Sijoittajan on siis tarkasti seurattava yhtiöiden kehitystä ja perehdyttävä yhtiöihin erityisen tarkasti.
• Kotiuttaessaan voittoja osakkeita myymällä sijoittajan on löydettävä koko pääomalle uusi sijoituskohde. Osingot ovat helposti vuosittain uudelleen sijoitettavissa parhaimpiin kohteisiin, ja osingoista ei tarvitse maksaa kaupankäyntipalkkiota toisin kuin osakemyynneistä.

Käsittelen aihepiiriä Osinkosijoittamisen perusteet esityksessä otsikolla ”Miksi rakentaa osinkosalkku heti?” Tuottohakuinen sijoittaja voisi ajatella, että siirtyy osinko-osakkeisiin vasta, kun tarvitsee kassavirtaa (esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä), sijoittaen siihen saakka kasvuosakkeisiin tai esimerkiksi osingot uudelleen sijoittaviin ETF:iin.

Osinkosijoittamisen näkökulmasta katson kuitenkin, että osinkosalkun rakentaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

• Osakkeet voivat olla strategiaa muutettaessa yliarvostettuja, jolloin sijoittajaa saa vähemmän laadukkaiden yhtiöiden osakkeita kuin tilanteessa, jossa sijoittaja ostaa osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita yli markkinasyklien, välillä edullisemmin ja välillä korkeampaan hintaan.
• Kasvuosakkeita tai osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä myytäessä voi realisoitua merkittävä määrä myyntivoittoveroja, jolloin osinko-osakkeita pystyy ostamaan maksettujen verojen suhteessa vähemmän.
• Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle paranee ajan myötä osinkoyhtiöiden kasvattaessa osingonjakoaan. Kasvuosakkeisiin sijoittava jää paitsi tästä kehityksestä ja osingon kasvun tuomasta osakkeen arvonnoususta.
• Salkun rakentamiseen, osakkeiden tutkimiseen ja laatuyhtiöiden löytämiseen, voi kulua kauan aikaa. Matkalle osuu virheitä, jotka aika ja osingot hyvin pitkälti korjaavat.
• Vuosittain osinkoaan kasvattavien laatuyhtiöiden osakekurssi tavanomaisesti seuraa voitonjaon kasvua pitkällä aikavälillä.

Osakkeiden arvonnousuun tähtäävän strategian yhteydessä puhutaan usein myös niin sanotusta neljän prosentin säännöstä. Sillä tarkoitetaan, että sijoittaja myy vuosittain omistuksistaan 4 prosenttia kattaakseen kustannuksensa esimerkiksi eläkkeellä. (Pääomaa on siis oltava niin paljon, että 4 prosenttia kattaa vuotuiset kustannukset.) Neljä prosenttia pääomasta katsotaan olevan turvallinen lunastusaste, jolla sijoitussalkku ei pienene arvonnousun ansiosta.

Säännön merkittävä heikkous on kuitenkin se, että laskumarkkinassa sijoittaja saa pienemmän rahamäärän tai sijoittaja ajautuu myymään suhteellisesti suuremman osuuden osakkeistaan lukumääräisesti (kun osakkeiden yksikköhinta on alhaisempi) kattaakseen vuotuiset menonsa.

Säännön toimivuuteen vaikuttavat lisäksi se, kuinka pitkään sijoittajan varojen tulee riittää, mahdolliset yllättävät kuluerät, markkinakehitys ja inflaatio.

Edellä mainittujen syiden vuoksi tähtään itse kassavirtaan, joka tulee motivoivasti tililleni ja jolla voin lisätä omistuksiani. Myöhemmin, tähdätessäni elämään osinkotulojen varassa, minun ei tarvitse vähentää omistuksiani.

***

Lisää aiheesta:

Kassavirta vai kasvuosuus? - Sijoitus Oy

Miksi suosin osinkostrategiaa? - Downshiftaaminen

Kolmesta asunnosta maksettu 30 prosenttia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2016

Kuun alussa ostin aikaisemmin analysoimaani AlfaLavalia. Olisin mielelläni maksanut osakkeesta hivenen vähemmän yhtiöön liittyvien kysyntäpuolen riskien vuoksi. Käteisen ja erityisesti kruunujen määrä salkussani oli kuitenkin merkittävästi kasvanut ja halusin saada osan siitä tuottamaan. Näin osakkeessa vain rajatusti laskuvaraa, koska kurssi oli laskenut merkittävästi markkinan noustessa. Markkina olikin toivottavasti jo hinnoitellut kysynnän mahdollisen alenemisen yhtiön arvoon.

Ostin myös hyvin pienen erän Banco Santanderin osakkeita lisää. Osto oli ehkäpä kompromissi. En nähnyt muita houkuttelevia ostokohteita ja Santanderin kurssi oli pitkään madellut pohjamudissa. Oman käsitykseni mukaan kyseessä olivat ulkoiset tekijät, eikä niinkään yhtiökohtaiset tekijät. Toki Santander oli vahvasti läsnä juuri niillä markkinoilla, joilla taloustilanne ja -näkymät olivat heikot, kuten Britanniassa ja Etelä-Amerikassa.  Ulkoisilla tekijöillä on tapana korjaantua ja vahvan yhtiön arvo tulee voimakkaasti nousemaan, kun ulkoiset tekijät kääntyvät yhtiön puolelle.

Elokuussa odottelin yrityslainan takaisinmaksua. Yhden yrityslainan takaisinmaksu oli myöhässä. Laina oli ensimmäisiä sijoituksiani Fundu palvelun kautta. Fundu oli ilmoittanut sijoittajille sähköpostitse takaisinmaksun myöhästymisestä ja siirtäneensä lainan perintään. Lainaajan mukaan viivästymisen syynä oli Tekes-projektin viivästyminen. Olin sijoittanut kyseiseen lainaan useasta eri syystä, mutta yksi niistä oli erityisesti lyhyt laina-aika. Halusin saada mahdollisimman nopeasti palautteen siitä, miten yrityslainat toimivat. Vihdoin kuun lopussa laina tilitettiin Fundun tilille ja huokaisin helpotuksesta.

Lainarintamalla ylitin eräänlaisen merkkipaalun. Olen maksanut lainoistani 30 prosenttia takaisin pankille. Velkaa olen ottanut yhteensä hieman yli 250 000 euron edestä. Omistusasuntoni lainalyhennyksen olen aloittanut nollasta, ja nyt laina on lyhentynyt 35 000 euron edestä noin kuudessa vuodessa. Ensimmäisen sijoitusasunnon lyhennykset aloitin 20 prosentista. Lisälyhennysten ja omistusasunnon lyhennysvapaata hyödyntäen olen lyhentänyt velkaa kymmenellä prosenttiyksiköllä yli kolmessa vuodessa.

Varallisuus jatkoi oheisen taulukon mukaista vauhdikasta kehitystään jälleen pääasiassa osakkeiden arvonnousun saattelemana. Osakesijoitusten arvo ylitti ensimmäistä kertaa 160 000 euron rajapyykin ja kokonaisvarallisuus alkoi kolkuttelemaan 270 000 euron merkkiä.

***

Seuraa tarinaa myös Facebookissa.

Passiiviset tulot vuonna 2016

Kesäloma sai ajatukset irtaantumaan paikoitellen todellisuudesta. Loman aikana tein paljon päässälaskua siitä mihin passiiviset tuloni mahtaisivat riittää. Omissa haaveissa helposti jää asioita huomiotta tai lukuja tulee kaunisteltua. Ehkäisyksi sopii siis parhaiten kirjoittaa asiasta blogimerkintä!

Miltä passiiviset tuloni näyttävät tänä vuonna? Jaettuna keskimääräisiksi kuukausittaisiksi tuloiksi, saan eri varallisuuslajeista passiivia tuloja seuraavasti:

Osingot*: 360 €/kk
Vertaislainaus: 110 €/kk
S-osuudet: 10 €/kk
Muut: 30 €/kk
Asunnot: 180 €/kk (ensimmäinen ja toinen asunto)

Yht. 690 €/kk
(*ennuste)

Laskelma kertoo, että vaurastumisen lumipallo alkaa olla hyvässä vauhdissa. Vaurastun joka kuukausi keskimäärin lähes 700 eurolla tekemättä juuri mitään. Tämän lisäksi sijoitusasuntojen lainat lyhenevät 275 eurolla kuukausittain. Jos lainalyhennykset otetaan huomioon, vaurastun siis lähes 1000 eurolla kuukausittain nykyisten sijoitusten avulla. Palkkatuloilla rahoitan omistusasuntoni lainalyhennykset, jotka ovat lisäksi noin 450 euroa kuukaudessa.

Kun katson laskelmaa, on hienoa nähdä säästämisen ja sijoittamisen tuovan kasvavia tuloksia. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti alkaa todella kiihtymään silmissä.

Yllä oleva laskelma kuitenkin kertoo myös, että on vielä aivan liian aikaista haaveilla työelämästä pois hyppäämisestä. Omistusasuntoni lainalyhennys ja yhtiövastike pelkästään söisivät passiiviset tuloni kokonaisuudessaan. Toisaalta voisin myydä omistusasuntoni ja vapauttaa sijoituksiin noin 30 000 euroa, jotka lisäisivät passiivisia tuloja. Tällöin ei jäisi juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa jonnekin edullisemman kustannustason maahan - jossakin kun on aina asuttava.

Omistusasuntoni kivijalkaan kertyvä varallisuus antaa joustoa erilaisia vaihtoehtoja varten. Tarvittaessa voin myydä asunnon ja sijoittaa varat, voin vuokrata asunnon ja/tai neuvotella lainan uudelleen pienentääkseni kuukausittaista lainalyhennystä.

Loma-ajatukseni kuitenkin kirkastivat sijoitusstrategiaani entisestään. Lähikuukausina pyrin muokkaamaan sijoituksiani niin, että varallisuuteni, omistusasuntoani lukuunottamatta, tuottaa kassavirtaa, passiivisia tuloja. Haasteen asettaa kuitenkin osakemarkkinoiden arvostustaso. Kurinalainen sijoittaja jatkaa kuitenkin strategian mukaisesti. Tässä markkinatilanteessa lähivuosien menestyksen tai epäonnistumisen sijoittajana määrittelee pitkälti yritysanalyysin onnistuminen ja tinkimättömyys sijoituskriteereistä.

Jatkan kaikissa tilanteissa sijoittamista osakkeisiin, mutta varaudun mahdolliseen kurssilaskuun keräämällä käteistä ja kiinnittämällä erityistä huomiota yhtiövalintaan. Vain näin voin varmistaa kassavirran ja sen kasvun kohtuulliseen hintaan. Syklin huippua lähestyttäessä pidän lisäksi katseeni koko ajan osakemarkkinoiden ulkopuolisissa sijoitusmahdollisuuksissa.

Pitkään tavoitteenani on ollut 1000 euron kuukausittaiset osinkotulot. Tästä tavoitteesta olen saavuttanut 36 prosenttia. Passiivisia tuloja olen onnistunut luomaan toisen mokoman muilla sijoituksilla. Olen kiitollinen, että olen mielestäni asettanut tavoitteeni oikein: 1) osinkotulojen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen. Näin voin valita toimeni markkinatilanteesta riippuen parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaurastuminen alkaa tavoitteiden asettamisesta.

Toisen sijoitusasunnon kassavirta

Ostin toisen sijoitusasuntoni kesäkuussa. Kesälomani ja ostoajankohdan vuoksi asunto oli tyhjänä heinäkuun. Olin ottanut sen kuitenkin huomioon tarjouksessani ja kauppahinnassa. Nyt asunnossa on vuokralainen, takuuvuokra ja ensimmäisen kuun vuokra ovat pankkitililläni.

Osakesijoittamisen tapaan, pyrin myös asuntosijoittamisessa luomaan kassavirtaa: vuokratuoton tulee ylittää reilusti asunnosta aiheutuvat kulut. Kassavirran mahdollistan sijoituskohteen valinnalla (riittävän korkea tuotto), pitkällä laina-ajalla sekä melko korkealla omarahoitusosuudella. Kassavirran näen tärkeäksi, koska sillä voin halutessani lyhentää lainaa nopeammin tai tehdä uusia sijoituksia. Lisäksi kassavirran avulla voi rahoittaa tulevia remontteja ja varautua korkotason nousuun.

Hiljattain kilpailutin ensimäisen sijoitusasuntoni lainan pienentääkseni kulujani sekä kasvattaakseni sijoituksen kassavirtaa. Toisessa sijoitusasunnossa kassavirta muodostuu hivenen korkeammaksi, koska lainan korkomarginaali on pienempi (1,5 % vs. 1,3 %) ja omarahoitusosuuteni oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi (20 % vs. 30 %), Ensimmäiseen sijoitusasuntooni verrattuna vuokra on paremman sijainnin vuoksi korkeampi, mutta hoitovastike on myös hivenen korkeampi.

Toisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelma näyttää seuraavalta:

Nyt, kaksi sijoitusasuntoa tuovat lähes 190 euroa kuukaudessa käteistä. Kassavirran lisäksi lainat lyhenevät vuokralaisten maksamina noin 275 euroa kuukaudessa. Varallisuusseurassani kirjaan omaisuudeksi ainoastaan lainanlyhennyksen. Hyvinvointivaltiota ylläpidän asuntojen avulla 200 eurolla kuukaudessa.

Sijoitusasunnot olisivatkin mainio tapa vauhdittaa vaurastumista, mutta vieroksun niihin liittyviä riskejä, työmäärää ja suuria transaktiokustannuksia edetäkseni asuntosijoittamisessa nopeammin. Siksi en tällä hetkellä aktiivisesti harkitse uuden sijoitusasunnon hankintaa. Seuraan yleisen taloustilanteen, korkotason ja asuntomarkkinoiden kehitystä ainakin ensi vuoteen saakka.

Lue tarkemmin kassavirrasta Harri Hurun blogista, joka käsittelee asuntosijoittamista.

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

27 - Kun pörssiyhtiö tekee pahaa

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Laadukkaat yhtiöt harjoittavat liiketoimintaa lakien sekä korkean moraalin ja etiikan puitteissa. Silloin tällöin kuitenkin laadukkaatkin yhtiöt joutuvat kielteisen julkisuuden kohteeksi. Yrityksen yksittäinen yksikkö, toimintamaa tai vain yksittäinen henkilö voi syyllistyä väärinkäytöksiin tai laittomuuksiin.

Luonnollisesti väärinkäytökset eivät ole hyväksyttäviä. Kaikissa suuremmissa yhtiöissä on käytössä toimintaohjeet ja sisäiset kontrollimekanismit. Sijoittajan on kuitenkin muistettava, että mikään järjestelmä ei estä määrätietoista pyrkimystä kiertää tai laiminlyödä yrityksen sisäisiä ohjeita tai lakia. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella normaalit liiketoimintatavat eivät usein sovi länsimaiseen moraalikäsitykseen.

Yksi tunnetuimpia viime aikaisia väärinkäytöksiä on Societe Generale pankin ja sen työntekijän Jerome Kervielin pankille aiheuttamat lähes viiden miljardin euron tappiot vuonna 2008. Pankilla oli 2000 työntekijää riskienhallintatoiminnoissaan ja silti asialleen vihkiytynyt yksilö kykeni kiertämään pankin riskinhallinnalle asettamat varotoimenpiteet.

Paikallisiin liiketoimintatapoihin mukautuminen on yksi syy myydä etenkin investointihyödykkeitä diilereiden ja jälleenmyyjien välityksellä. Itsenäisillä ja paikallisilla jälleenmyyjillä ei välttämättä ole suuren yhtiön eettisiä rajoitteita. Useiden yhtiöiden liiketoiminta voi olla hyvin riippuvaista lainsäädännön kehityksestä, esimerkiksi tupakka- ja alkoholivalmistajien, energia- ja lääkeyhtiöiden tai vaikkapa pankkien. Vaikuttaminen politiikkaan ja sitä kautta lainsäädäntöön on siten yhtiöiden liiketoiminnalle kriittistä.

Esimerkkejä suomalaisista yhtiöistä

Useat salkkuyhtiöni ovat saaneet kielteistä julkisuutta. Nordea joutui niin sanottujen Panama-papereiden myötä julkiseen ryöpytykseen ja niitä ovat seuranneet useat mitä erilaisimmat syytökset julkisuudessa. Telia on puolestaan ollut korruptiosyytösten kohteena Euraasian liiketoimintojen osalta. TeliaSonera joutunee maksamaan huomattavat sakot, mikä luonnollisesti rasittaa yhtiön taloutta.

Yksi suurimmista yksittäisistä omistuksistani, Nokian Renkaat, jäi kiinni rengastestitulosten vääristelystä helmikuun lopussa vuonna 2016. Yhtiön osakekurssi liikkui 33 euron tuntumassa ja romahti nopeasti 28 euron tuntumaan. Sittemmin kurssi on palautunut elokuussa 2016 takaisin lähes 35 euron tuntumaan.

Millainen vaikutus uutisella oli yhtiön liiketoimintaan? Yhtiön vahva brändi ja vääristelyistä huolimatta laadukkaat tuotteet ovat vahva perusta rakentaa luottamusta uudelleen. Lisäksi yhtiöllä on oma jakelukanava, Vianor ketju, joka myy yhtiön tuotteita tapahtuipa mitä tahansa. Uutisointi testitulosten vääristelystä lisää myös kilpailijoiden painetta puhtaampaan toimintaan. Henkilökohtaisesti uskon, että Nokian Renkaiden uudehko toimitusjohtaja Ari Lehtoranta ehkäpä halusi muuttaa yhtiön sisäistä toimintakulttuuria terveempään suuntaan. Siten testirenkaiden parantelulla on varmasti hyvin pieni vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Miten sijoittajan tulisi toimia?

Väärinkäytökset ja niiden seuraama kielteinen julkisuus voi luoda pitkäjänteiselle sijoittajalle oivan sijoitusmahdollisuuden laadukkaaseen yhtiöön. Sijoittajan on kuitenkin tarkkaan arvioitava, kuinka suuri vaikutus tapahtuneella on yhtiön liiketoimintaan. Liiketoiminnaltaan vankan (vahva markkina-asema, brändit, hinnoitteluvoima, asiakkaiden riippuvaisuus...) yrityksen liiketoimintaan väärinkäytöksillä voi olla pitkällä aikavälillä vain pieni vaikutus.

Mikäli uutiset ovat sensaatiohakuisia, voi hätiköity kurssireaktio olla hyvä ostotilaisuus. Jos maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön väärinkäytökset ovat maantieteellisesti rajatut, on niillä todennäköisesti vain pieni vaikutus yrityksen talouteen. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa amerikkalaista rahansiirtoyhtiötä, Western Unionia, koskettava uutinen vuonna 2013, jolloin yhtiön 7000 agenttia Meksikossa eivät täyttäneet yhtiön toimintaohjeita ja Western Union katkaisi yhteistyön. Osakekurssi reagoi voimakkaasti alaspäin ja tarjosi hyvän ostopaikan.

Lyhyesti:

• Arvioi, mikä on vahingon suuruus koko yhtiön liiketoimintaan ja maineeseen.  Onko ongelma paikallinen, helposti korjattava sekä nopeasti unohtuva?
• Arvioi, miten yhtiön asiakkaat reagoivat. Mitkä ovat asiakkaan mahdollisuudet äänestää jaloillaan?
• Muista, että markkinat hinnoittelevat enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä. Sijoittajat maksavat tulevista tuotoista ja media metsästää jatkuvasti uusia sensaatioita.

Laiska pääoma kassavirtatyöhön

Alkuvuodesta asetin itselleni tavoitteeksi tehdä joukon taktisia toimenpiteitä varallisuuden kasvun kiihdyttämiseksi. Olen oikeastaan toimeenpannut jokaisen neljästä kohdasta. Esimerkiksi kilpailuttamalla sijoitusasuntolainani sain taas pykälän verran irti nykyisestä omaisuudestani. Laskeskelin (jälleen) kuinka paljon minulla on pääomaa tehottomassa käytössä: käteistä sekä strategiaani kuulumattomia rahastosijoituksia. Haluan jatkaa edellen kassavirran merkityksen painottamista sijoitustoiminnassani. Vain kassavirralla pystyn ostamaan lisää osakkeita, asuntoja tai maksamaan laskuja.

Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:

Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €

Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.

Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.

Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.

Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.

Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.

Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.