Miksi sijoitan teollisuusyhtiöihin?

Salkkuni koostuu suureksi osaksi teollisuusyhtiöistä, kuten Konecranes, MetsoOutotec tai Deere. Toki salkussani on myös kaupan alan yhtiöitä vaikkapa Kesko ja Wal-Mart sekä kulutustuoteyhtiöitä kuten Procter&Gamble tai Pepsi. Salkussani on joitakin teknologian kanssa kosketuksissa olevia yhtiöitä, kuten Tieto, Knowit ja Vincit. Ne ovat kuitenkin enemmän palveluyhtiöitä kuin omalla ohjelmistolla tai alustalla liiketoimintaa tekeviä yhtiöitä. Pohdin taas hiljattain, miksi en ole ollut mukana valtaisassa kurssinousussa, jonka teknologiaosakkeet ovat kokeneet keväästä lähtien?

Suurin syy siihen lienee se, etten juuri Microsoftia ja Googlea lukuunottamatta tunne näiden yhtiöiden tuotteita. Vaikka käytän Whatsappia, en käytä kaupallistettuja tuotteita Facebookia tai Instagramia. Oikeastaan en tuntenut montaakaan teknologiayhtiötä edes nimeltä ennen tätä vuotta. Vaikka momentum sijoittajat tai spekuloijat harvoin tuntevat yhtiöiden liiketoimintaa syvällisesti, olen pyrkinyt rajaamaan oman spekulointini ulkopuolelle yhtiöt, joita en tunne. Sen verran olen jo tutustunut yhtiöihin, että tunnen hehkutetuimpien teknologiayhtiöiden tickerit ja otsikkotasolla muutamien yhtiöiden liiketoimintaa. Olen laatinut seurantalistan. Ehkä ehdin mukaan seuraavaan ralliin?

Tunnen työni puolesta kuinka teollisuusyritykset toimivat. Ymmärrän niiden liiketoiminnan logiikan paljon paremmin kuin teknologiayhtiöiden. Olen nähnyt kuinka suuren laskun Konecranes lähettää teollisuusnosturin lakisääteisestä huoltokäynnistä. En ole varma onko tämä vielä auttanut minua menestymään sijoittajana, mutta ainakin se on tuonut mielenrauhaa. Sen lisäksi teollisuusyritykset sopivat sijoitusstrategiaani, jonka keskiössä ovat osingot. Käytännön havainnot, talous- ja sijoitusuutisten sekä osakemarkkinoiden seuranta tuottavat minulle sijoitusideoita sektoreilta, jotka tunnen. Teknologiayhtiöihin sijoittamisen keskiössä vaikuttaa olevan kurssinousu. Saadakseen tuottoa kurssinoususta on osakkeet osattava ostaa ja myydä oikealla hetkellä. En osaa sitä tällä hetkellä arvioida.

Arvosijoittaminen on toiminut viime vuosien aikana heikosti. Sen vuoksi en kuitenkaan aio hypätä mukaan momentum sijoittamiseen teknologiaosakkeisiin, missä on monia merkkejä ylikuumentumisesta. Toki näiden yhtiöiden liiketoiminta voi varmasti hyvin koronan keskellä ja digitalisaation kiihtyessä. Otsikon kysymys on samanlainen kuin keväällä esittämäni, miksi en myynyt osakkeitani? Omasta sijoitusstrategiasta kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni, jos se tuottaa pitkällä aikavälillä tavoitteiden mukaisia tuloksia. Oma strategiani tuottaa tavoittelemiani kasvavia osinkotuloja. Omaa ajttelua on kuitenkin hyvä haastaa. Siksi aion tunnustella ja tutkia sijoittamista teknologiayhtiöihin. Olen useimmiten hidas suunnanmuutoksissa, se onkin yksi syy miksi en ole sijoittanut teknologiayhtiöihin.

***
Etsitkö suuntaa sijoituksiisi, lue Vaurastumisen välineet. 

Oman salkun rikkauksia tekevä mylly

Usein osakemarkkinoiden katsotaan olevan niin sanotusti tehokkaat eli ostajilla ja myyjillä on käytössään kaikki tieto ja arvopapereiden hinnat vastaavat niiden arvoa. Mitä pidempään olen sijoittamista harrastanut sitä vähemmän katson väittämän pitävän paikkansa. Tästä syystä olen lisännyt harrastuneisuuttani spekulatiivisemman sijoittamisen suuntaan. Salkkuni kulmakivi on edelleen osinkosijoittaminen, mutta pyrin vähitellen hyötymään aiempaa enemmän kurssiliikkeistä ja luomaan sijoitustuottoja myös arvonnousuun tukeutuen.

Yksi itselleni mieluinen strategia on hyötyä osakkeista, joiden hinta liikkuu tietyssä vaihteluvälissä, rangessa. Tällaisen yhtiön osakkeen hintaa yleensä tukee perusfundamentit, yhtiön liiketoiminta on vakaa ja se maksaa kohtuullista osinkoa. Sijoittajat eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta pääse yhteisymmärrykseen osakkeen hinnasta, jolloin sen hinta alkaa liikkua vaihteluvälissä, jota aktiivinen sijoittaja voi hyödyntää. Vuosien varrella olen käynyt kauppaa aktiivesti useilla eri osakkeilla, kuten Konecranesilla, Ramirentilla ja Terveystalolla. Tänä päivänä keskitän spekulatiivista kaupankäyntiä kuitenkin enemmän osinkosalkkuni ulkopuolelle, erilliseen satelliittisalkkuun.

Yksi yhtiö ja osake, joka on vieraillut salkussani useaan otteeseen on Kemira. Ostin osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja myin position vuonna 2015. Tämän jälkeen Kemira on tehnyt pääasiassa melko lyhyitä piipahduksia salkkuuni. Olen pyrkinyt ostamaan osaketta 10-11 eurona välimaastossa ja myymään sen 11,5-12,5 euron välimaastossa. Maaliskuun lopussa koronakriisin keskellä onnistuin ajoituksessa ja ostin Kemiraa 8,77 euron hintaan. Olenkin ostanut osaketta yhteensä 16 kertaa ja myynyt 11 kertaa. Tyypillinen ostoerä on ollut 100 kappaletta. Osinkoja Kemira ei ole juurikaan salkkuuni kerryttänyt ja välillä useimmiten olen jäänyt pois kyydistä, kun kurssi on tilapäisesti kivunnut 13-14 euroon. Minkä verran sitten olen Kemiralla tehnyt rahaa?

Ostojen keskihinta: 10,66 €
Myyntien keskihinta: 11,64  €
Osinkoja yhteensä*: 265 €
Voittoa yhteensä*: 1163 €

*ennen veroja tai ennakonpidätystä

Tällä hetkellä minulla on salkussani Kemiraa 300 kappaletta. Lokakuun aikana myin kolmasosan 12 euron hintaan ja ostin saman verran takaisin 11,6 eurolla. Position suunnitelmana on kerätä puolivuotisosinko ja sen jälkeen arvioida tilannetta uudelleen. Todennäköisesti myyn kolmasosan tai kaksikolmasosaa, mikäli kurssi kipuaa uudelleen yli 12 euron. Jatkan siis osakkeen treidaamista vaihteluvälin yläosassa ja myyn alaosassa. En harmistu, jos positio jää salkkuuni hieman pidemmäksi aikaa, koska yhtiö maksaa kohtuullisen osingon. Kemira on salkussani ihmeellinen rikkauksia tekevä mylly.

***
Älä maksa sijoituskirjoista itseäsi kipeäksi, lue Vaurastumisen välineet.

Sijoitusidea: Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

Saksalainen KSB on yksi maailman suurimmista pumppuvalmistajista. Sen tarjoomaan kuuluvat myös erilaiset venttiilit ja huoltopalvelut. KSB:n liikevaihto vuonna 2019 oli noin 2,4 miljardia euroa, josta 66 % tuli pumpuista. KSB:n EBIT oli vuonna 2019 113 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat muutamat tappiolliset projektit. Viimeisten vuosien aikana yhtiö on keskittynyt kannattavuuden parantamiseen ja tavoittelee 8 prosentin EBITiä vuoteen 2025 mennessä. KSB on vuoden 2020 aikana organisoitunut uudelleen tiukemmin eri markkinasegmenttien mukaisesti.

Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee Euroopasta, hieman yli viidennes Aasiasta ja loput pääasiassa Yhdysvalloista. KSB on erityisen vahva kaivos-, energia- ja kemiansegmenteissa, mutta toimii myös talotekniikassa ja kunnallisessa vesihuollossa. Pumput ja venttiilit ovat luonteeltaan kuluvia sekä kriittisiä niitä eri prosesseissa käyttäville yrityksille, julkisille laitoksille tai kiinteistöille. 

KSB:n johtoa voi pitää hyvin konservatiivisena. Sen vakavaraisuus on hyvä, omavaraisuusaste on lähes 40 prosenttia ja kassassa on rahaa lähes 300 miljoonaa euroa. Konservatiivisuus voi juontua yhtiön pitkistä perinteistä, sillä se on perustettu vuonna 1871. Konservatiivisuus saattaa näkyä myös siinä, ettei yhtiön liikevaihto ole merkittävästi kasvanut moniin vuosiin. KSB:n kohdalla ei siis voi puhua kasvuyhtiöstä, eikä edes laatuyhtiöstäkään. 

Yhtiötä kannattelevat enemmän tai vähemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen veteen liittyvät megatrendit. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia KSB:lle ovat 3D-tulostus ja digitaalisten palvelujen sovittaminen pumppujen ja venttiilien päälle. Nämä trendit voivat vahvistaa sijoittajien kiinnostusta yhtiöön, jos se onnistuu parantamaan kannattavuuttaan ja kasvattamaan myyntiään.

KSB:llä on kaksi osakelajia. Tavallinen osake (ordinary share) tickerillä KSB ja etuosake (preference share) tickerillä KSB3. Ensimmäiselle yhtiö maksoi osinkoa vuodelta 2019 8,5 euroa ja jälkimmäiselle 8,76 euroa. KSB:n osingonmaksu on vaihdellut voimakkaasti vuosittain.  Kirjoitushetkellä $KSB:llä käydään kauppaa noin 250 euron hintaan ja $KSB3:lla noin 200 euron hintaan. Tyypillisesti osakekurssit ovat seuranneet tiivisti toisiaan, poiketen silloin tällöin toisistaan. Nyt ero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi.

Osakkeen vaihto on tyypillisesti matala, koska yhtiön perustajaan kytköksissä oleva yhtiö omistaa 84 % $KSB osakekannasta ja 20 % $KSB3 osakekannasta.

KSB = kynttilägraafi, KSB3 = punainen linjagraafi
5 vuoden aikajakso.

Sijoitin keväällä yhtiön $KSB osakesarjaan, kun kurssi vaikutti erittäin houkuttelevalta 230 euron tasolla. Osakkeet olisi kannattanut myydä 280-290 euron välimaastossa ja koittaa hyötyä voimakkaasta kurssiliikkeestä. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhtiön myynti laski 8 prosenttia ja tilauskertymä pieneni 15 prosenttia. Tulos heikkeni rajusti vertailukauden 45 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Odotan, että yhtiön myynti ja kannattavuus ovat lähteneet toipumaan jo toukokuusta lähtien, vaikka useampi yhtiön kohdemarkkinoista ei ole ainakaan sijoittajien suosiossa.

Kun osakesarja $KSB3 on jatkanut luisuaan alaspäin ja yhtiön myynti on mielestäni kärsinyt koronasta verrattain vähän, olen sittemmin hankkinut $KSB3 osakkeita kahteen eri salkkuun. Jos kurssi jatkaa yhä laskuaan, olen valmis tekemään vielä lisäyksiä. Mielummin kuitenkin teen yhden tai kaksi lisäystä nousevaan kurssiin. Teesini on, että historiallisesti katsottuna $KSB3 osakesarja on kuronut nousullaan umpeen hintaeron osakesarjojen välillä ja näin ollen katson todennäköisemmäksi, että KSB3 kurssi nousee lähitulevaisuudessa. Tämä operaatio on siis enemmän spekulaatiota kuin sijoittamista.

Vähäinen vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden määrä, matalat tunnusluvut viime vuoden lukuihin suhteutettuna, osakelajien poikkeava kurssikehitys, mahdollinen tuloskäänne ja muutamat sijoittajien kiinnostusta suuntaavat megatrendit, voivat saada kurssin lentoon keskipitkällä aikavälillä. Jos teesini osoittautuvat oikeaksi, myyn osan osakkeista lyhyellä- tai keskipitkällä aikavälillä. 

***
Hanki lisää ideoita sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Viikon sijoittajasimulaatio

Palattuani viikon mittaiselta Lapin vaellukselta vietin vielä viikon verran kesälomaa kotosalla. Koska olen yhä kolmatta kertaa irtisanomisuhan alla, päätin pyhittää viikon pienelle simulaatiolle. Halusin kokeilla, miltä tuntuu viettää päivät kotona, ilman päivätyön asettamia raameja. Taloudellisesti voisin olla valmis, unelmissani haluaisin tehdä töitä itselleni, mutta kykenisinkö merkityksellisellä tavalla täyttämään päiväni? Taloudellisella riippumattomuudella, joka on tavoitteenani, tarkoitan riippumattomuutta palkkatyöstä - riippumattomuuden tulee olla ei vain taloudellista vaan myös henkistä.

Kokeilua varten laadin itselleni päiväohjelman ja rutiinin, jota koetin pääpiirteissään noudattaa. Pidemmässä kokeilussa olisin varmastikin onnistunut rutinoitumaan paremmin. Viikon mittaisessa kokeilussa päiväohjelmasta tuli enemmänkin suuntaa antava. Miltä hahmottelemani päiväohjelma näytti?

Päiväohjelma:
07:30 - Herätys
08:45 - Urheilu
10:15 - Työ
12:00 - Lounas
13:00 - Työ
15:00 - Lukeminen
16:00 - Vapaa ja illallinen
18:00 - Kävely tai itsensä kehittäminen
19:00 - Työ
20:00 - Vapaa
21:00 - Lihashuolto, TV, lukeminen, viihde
23:00 - Nukkumaan

Urheilu = kuntosali, juoksu
Työ = sijoittaminen, kirjoittaminen, yritystoiminta
Itsensä kehittäminen = kielet, äänikirjat, suunnittelu, taitojen opettelu
Vapaa = arkiaskareet, asioiden hoito, rentoutuminen

Jos en käy päivätyössä, haluan sovittaa rytmiäni muiden ihmisten elämänrytmiin. Minulle se sopii. Koetin herätä puoli kahdeksalta. Taisin antaa itselleni anteeksi useamman torkun, koska olin kuitenkin lomalla. Ennen yhdeksää suuntasin useimmiten kuntosalille ja työt aloitin kymmenen jälkeen, eurooppalaisten pörssien avautuessa. Aamun ensimmäisessä parin tunnin työrupeamassa keskityin Helsingin ja Tukholman pörsseihin, pitkäaikaisten sijoitusten hoitamiseen ja spekulatiivisen kaupankäynnin kehittämiseen. Käytännössä tämä piti sisällään markkinatapahtumien ja uutisten seurantaa, kirjanpitoa, sijoituskohteisiin perehtymistä ja toimeksiantojen tekoa.

Työn osa-alueella kaipaan vielä rutinoitumista, ettei työskentelystä tule sekalaista puuhastelua, jossa työn tulokset jäävät näkymättömiksi. Puolilta päivin suuntasin lounaalle johonkin kaupungin lounaspaikoista. Täydellä vatsalla jatkoin töitä pari tuntia, jonka jälkeen yleensä luin muutaman sivun kirjaa tai käytin ajan puskurina kesken jääneille asioille. Tämän jälkeen oli aika illalliselle, rentoutumiselle ja asioiden hoidolle. Illalla seitsemän aikaan pyrin vielä tekemään töitä amerikkalaisten pörssien aukioloaikana. Sen jälkeen olikin illanvieton aika, jonka tärkein osa oli lihashuolto eli venyttely ja keppijumppa.

Vaikka viikko on lyhyt aika, voinee sen perusteella vetää joitakin johtopäätöksiä. Tuntemukset viikon jälkeen olivat moninaisia. Aika ei minulla käynyt pitkäksi, vaan päivät kuluivat sukkelaan. Saan hyvin täytettyä päivät sijoittamiseen ja kirjoittamiseen liittyvillä aktiviteeteilla. Toki, hetkittäin ajatuksiin hiipi iänikuinen kysymys, onko tämä nyt todella sitä mitä haluaisin tehdä viikosta toiseen, onko osakekurssien tuijottamisella merkitystä ja saanko aktiivisella toiminnallani aikaiseksi tuloksia suhteessa ajankäyttöön. Luonnollisesti yksi yksityissijoittamisen varjopuolista on työyhteisön puute, välillä se toki tuntuu aurinkoiselta, mutta kontaktin vähäisyys voi nopeasti tuntua ikävältä. Työyhteisöä voi luonnollisesti rakentaa sosiaalisen median yhteisöissä, jotka ovatkin mukavasti vilkastuneet tämän vuoden aikana.

Päivät eivät suuresti poikenneet korona-ajan etätyöstä, kun katsotaan mitä päivän aikana teknisesti tapahtuu: suurimman osan ajasta kädet liikkuvat tietokoneen näppäimistöllä ja näkymä ruudulla sinkoilee. Pidän siitä, että voin aloittaa päivän urheilulla, energiaa riittää paremmin koko päivän ja esimerkiksi kuntosalilla on aamuisin huomattavasti vähemmän ihmisiä. Aikaa myös jää enemmän itseä kiinnostavien asioiden työstämiseen: kirjoittamiseen, lukemiseen tai äänikirjojen kuunteluun ja muihin harrastuksiin. Aikaa menee myös hukkaan asioiden liian syvälliseen työstämiseen, esimerkiksi monia mieleenkiintoisia markkinatapahtumia, esimerkiksi Konecranesin ja Cargotecin yhdistymistä, tulee seurattua päivän aikana turhan tiiviisti.

Viikon mittaisen kokeilun tuloksista  on vaikea todeta paljoa. Tein useita pitkän aikavälin sijoituksia ja joitakin onnistuneita spekulatiivisia sijoituksia. Toki arvioin huomattavasti suuremman määrän kohteita, jotka eivät edenneet toteutukseen saakka. Kehitin spekulatiivisen sijoittamisen prosesseja taas pienen sysäyksen eteenpäin. Tein myös laskelmia mahdollisesta asuntosijoituksesta, vaikka olen edelleen kielteisellä kannalla asuntosijoitusten suhteen. Kirjoitin loppuun ja julkaisin uraoppaan, joka oli ollut pidempään työn alla. Lisäksi hankin vihdoin kirjojen e-lukulaitteen, jota olen kaivannut erityisesti trading kirjallisuuden lukemista varten. Lopuksi, on muistutettava, että asioilla on taipumus täyttää niille osoitettu aika, ja siksi kokeiluviikostakin voi itsekriittinen yksilö löytää paljon parannettavaa.

21 neuvoa uran alkuvaiheille

Miten saat urasi nousukiitoon?

Uran alkuvaiheessa työt harvoin vastaavat aivan sitä mitä korkeakoulussa on kuvitellut ja haaveillut. Työelämän alkuvaiheessa saa usein raivata tiensä näköalapaikoille excelin ensimmäisestä solusta. Tunnetko kaavat, joilla uran saa etenemään yhtä nopeasti kuin vlookup tekee monimutkaisen taulukkolaskennan?  

Haaveiletko haastavammista tehtävistä ja paremmasta palkasta?

Julkaisu sisältää kaksikymmentäyksi täysin lausein kirjoitettua neuvoa, ohjetta tai vinkkiä. Neuvoja konkretisoivat tai värittävät kirjoittajan omakohtaiset kokemukset ja esimerkit. Julkaisussa on kaikkiaan 26 sivua. Neuvoissa nostetaan esiin toiminta- ja ajatusmalleja, joilla erottaudut kollegoista, nostat oman tekemisesi uudelle tasolle ja menestyt suurten yritysten matriiseissa.

Neuvot on ammennettu yli vuosikymmenen mittaiselta työuralta, jolla olen työskennellyt tilauksenkäsittelijänä yhdessä maailman suurimmista yhtiöistä ja käväissyt suomalaisen pörssiyhtiön suurimman divisioonan johtoryhmässä sekä ollut kesät ja viikonloput rautakauppiaana ja alallaan maailman suurimman yhtiön pääkonttorilla liiketoiminnankehitystehtävissä sekä vastannut saman yhtiön Suomen myynnistä ja markkinoinnista.

Nopea urakehitys on omalla kohdallani merkinnyt tulojen nopeaa kasvua. Se on puolestaan luonut mahdollisuuden säästää ja sijoittaa voimakkaasti. Rahan lisäksi saan työskennellä tehtävässä, jonka tuloksilla on yhden ihmisen mittakaavassa suuri vaikutus Suomen pääsemisessä YK:n ilmastotavoitteisiin.

Uraopas voi auttaa sinutkin parempaan vauhtiin urallasi.

21 vinkkiä urallesi saat helposti luettavassa muodossa .pdf-tiedostona sähköpostiisi vain eurolla ja yhdeksälläkymmenellä sentillä. Lue vaikkapa linja-autossa matkalla töihin - lukemalla voit saada työsuhdeauton.

Verkkokauppaan tästä linkistä.

Lapin rauhaa sijoittamiseen

Sijoituspäiväkirja 

Syyskuu 2020

Vietin syyskuussa viikon Lapissa. Ruskan värittämiä polkuja kävellen ajatukset ohjautuvat helposti pois niin töistä kuin sijoituksistakin. Mieli rentoutuu, kun kännykkä on pois päältä, se ei onneksi löydä verkkoa, ja päivittäiset toimet keskittyvät kilometrien taittamiseen, ruuan valmistukseen ja muuhun leirielämään. Olisi hyvä viettää Lapissa yksi viikko joka kuukausi. Palattuani modernien viestivälineiden ulottuville huomasin pienen korjausliikkeen tarttuneen pörssikursseihin. Toivotin sen tervetulleeksi pitkäaikaisia sijoituksia ajatellen, mutta muutama spekulatiivinen sijoitus oli sen sijaan kääntynyt liian suurelle pakkaselle jätettyäni positiot auki.

Ostin syyskuussa Kemiraa. Kuun alussa 11,3 euron hintaan ja kuun loppupuolella, istuessani kyydissä Lapista taikaisin etelään, tasan 11 eurolla. Kemira todennäköisesti maksaa puolet osingostaan ensi kuussa ja pidin mahdollisuutta kurssinousuun 12 euron tuntumaan melko todennäköisenä. Saatan jälleen luopua omistuksesta, jos näin käy, muutoin olen tyytyväinen Kemiran tarjoamaan näkymään vakaasta osinkotuotosta. Kemiran liiketoiminnot pystynevät tarjoamaan kohtuullista tuottoa yli epävaakamman ajanjakson.

Erehdyin tekemään, vaikkakin pienen 100 kappaleen, lisäyksen Wärtsilään 6,8 euron tasolla ennen kuin markkinat korjasivat syyskuun loppupuolella hieman alaspäin. Wärtsilä ei näytä selvinneen koronasta yhtä hyvin kuin moni muu konepaja. Sen energiantuotantoon ja meriliikenteeseen nojautuvat liiketoiminnat ovat kärsineet investointien jäädyttämisestä ja kansainvälisen kaupan hiipumisesta. Ajatuksenani on kuitenkin lisäillä omistusta Wärtsilään, jos näkymät yhtään paranevat. Wärtsilä ainakin vielä muisti omistajiaan kohtuullisella osingolla. 

Sijoitusstrategiani keskiössä on se, että yhtiöt tuottavat vuosittain satoa osinkoina kuten mustikat maukkaita marjoja. 

Syyskuun puolivälin seurannassa osinkosalkun arvo kohosi 265 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 476 000 euroon. Vuoden osinkotulot ylittivät 4000 euron, kun moni yritys on palauttanut osingonmaksunsa. Lienee kuitenkin väistämätöntä, että vuoden osinkokertymä jää huomattavasti viime vuotta pienemmäksi. Tuottoa haen salkkuuni edelleen ensisijaisesti osingoista, jatkan edelleen aktiivista osakepoimintaa ja kehitän spekulatiivisesta sijoittamisesta merkittävämpää lähdettä sijoitustuotoille.

***

Osta vauhtia vaurastumiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

• olen tehnyt 79 treidiä
• joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
• joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
• tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
• voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
• osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
• salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen

Mitä voin oppia tästä tilastosta?

• Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
• Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
• Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
• Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa

Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.