Mitä tehdä ulkomaisille eläkesäästöille?

Palattuani takaisin Suomeen ja vaihdettuani työnantajaa minulla jäi toiseen maahan eläkesäästöjä. Varat rahastoitiin kuukausittain pidättämällä kuukausipalkasta neljä prosenttia, minkä päälle työnantaja sijoitti toiset kahdeksan prosenttia.

Mikäli antaisin varojen olla rahastoituna, saisin ne käyttööni vasta saavuttaessani virallisen eläkeiän. Sen arvioidaan hiljalleen nousevan 69 ikävuoteen. Mikäli puolestaan nostan varat, joudun maksamaan varoista käsittelykulut ja verona 60 prosenttia, jonka pankki pidättää. Aavistellessani ennenaikaista lähtöä entisestä asuinmaastani, arvostin eläkesäästöt 40 prosenttiin niiden arvosta varallisuusseurannassani.

Nyt siis pohdin mitä tekisin varoille, joita on kertynyt noin 10 000 euroa. Annanko rahojen olla rahastossa vai nostanko ne käyttööni?

Koska tavoittelen taloudellista riippumattomuutta, ei aikomuksenani ole työskennellä eläkeikään saakka. Tämän vuoksi kassavirtaa tuottavat sijoitukset ovat minulle tärkeitä. Eläkesäästöistä ei ennen eläkeikää saa tulovirtaa. Nostamalla varat käyttööni voisin sijoittaa ne uudelleen haluamallani tavalla. Tuntuu kaukaiselta jäädä odottamaan säästäjen realisoitumista vasta jopa neljänkymmenen vuoden päästää. En usko, että rahastoitujen eläkevarojen hoito tehdään kustannustehokkaalla tai minulle tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toisaalta 60 prosentin vero tuntuu vaikealta maksettavalta. Työnantajan kontribuutio häviää veroihin ja sen lisäksi olen maksanut vieläpä tuloveroa siitä osuudesta. Lisäksi, tällä hetkellä  on vaikea löytää erityisen hyvää vaihtoehtoista sijoituskohdetta (taidan todeta aina samalla tavalla). Mikäli pitäisin varat rahastoituna, saisin pienen lisätulovirran myöhäisiällä. Jos sijoittaisin 4000 euroa (10 000 € -60 %) itse uudelleen 6 prosentin nettotuotolla menisi noin 16 vuotta, jotta sijoituksen arvo palaisi 10 000 euroon.

Kaksijakoinen tilanne, johon en vielä ole päätöstä tehnyt. Kuten yleensäkin, kysymykseen löytyy perusteluita sekä puolesta että vastaan. Lopullinen päätös tulee varmasti tehtyä tarkastelemalla asiaa tavoitteiden kautta.

Mitä sinä tekisit asemassani?

Kokonaiskuva amerikkalaisista sijoituksista

Tänä vuonna olen ollut aktiivinen analysoimaan salkkuani. Olen muun muassa tarkastellut salkkuni tuottojakaumaa ja eri positioiden kokoa hajautuksen näkökulmasta. Pohtiessani vapautuneiden dollareiden uudelleen sijoittamista, huomasin olevani tilanteessa, jossa useat amerikkalaiset omistukseni ovat tavalla tai toisella hieman huolestuttavassa asemassa.

Tein siis yksinkertaistetun jaottelun erilaisissa tilanteissa olevista salkkuyhtiöistäni. Mitä alempana kategoria on sitä turvallisemmaksi koen sijoituksen yhtiöön.

Myyntikäännettä hakevat yhtiöt (oma vika)
Mattel - leluvalmistaja
Coach - vaatteet ja käsilaukut

Rakenteellista tai strategista muutosta tekevät yhtiöt
IBM - it-teknologia ja konsultointi
Procter&Gamble - kulutustuotteita valmistava brändiyhtiö
General Electric - teollisuuskonglomeraatti

Toimialamurroksesta kärsivät yhtiöt
Wal-Mart - maailman suurin vähittäiskauppias
(WesternUnion) - suurin kansainvälinen rahansiirtopalvelu

Toimialan kysyntä- ja hintakehityksestä kärsivät yhtiöt
ExxonMobil - öljyntuottaja ja -jalostaja
Ensco - öljynporauslauttojen vuokraaja
Deere - maatalouskoneiden valmistaja
Textainer - maailman suurin merikonttien vuokraaja
Emerson Electric - automaatio- ja teollisuustuotteet

Yhtiöt joilla vakaa liiketoimintanäkymä
PepsiCo - virvoitusjuomat ja snacksit
Johnson&Johnson - lääkkeet,
AirProducts - teollisuuskaasut
Republic Services - jätehuolto
Automatic Data Processing - palkanlaskentapalvelut
Diageo - alkoholituotteet

Jonnekin eri kategorioiden välimaastoon sijoittuu PhillipMorris, jonka kysyntänäkymät länsimarkkinoilla ovat laskevat ja lainsäädäntö hankaloittaa tupakkateollisuuden toimintaa. Yhtiö kuitenkin onnistuu ylläpitämään myyntiään hinnoitteluvoimallaan ja kasvamalla kehittyvillä markkinoilla.

Mitä alempana yritys listauksessa on sitä paremmin sijoitus yhtiöön on keskimäärin sujunut. Tähän vaikuttaa toki myös se, että olen hankkinut useaa yhtiöitä edullisesti vuosina 2010-2011. Harkitessani uusia sijoituksia pyrin varmasti välttelemään yhtiöitä, joiden johdon aika kuluu strategisiin uudelleen järjestelyihin, toimialanäkymistä spekulointiin tai väärien liiketoimintapäätösten korjaamiseen.

Hyvät yhtiöt pyörittävät ydinbisnestään vuodesta toiseen sijoittajaystävällisesti.

Kokemus kalustetun asunnon vuokrauksesta

Muutettuani ulkomaille vuokrasin omistusasuntoni kalustettuna. Nyt on sopiva tilaisuus tarkastella kuinka vuokraus meni.

Yhden vuokrauksen perusteella kalustettua asuntoa kymmenen kilometrin päästä Helsingin keskustasta oli vaikea saada vuokrattua. Pyrin ensin vuokraamaan asunnon yrityksille, jotka vuokraavat asuntoja eteenpäin, lopulta tuloksetta.

Oikotien kautta soittajat etsivät tavanomaista vuokra-asuntoa huomaamatta sitä, että ilmoituksessa oli kolmeen kertaan mainittu sana kalustettu tai vuokrataan kalustettuna. Suomessa ei ole kulttuuria kalustetuille asunnoille.

Lopulta jaoin ilmoituksen myös Facebookissa. Nopeasti tuttavan kautta löytyi kiinnostunut vuokraaja, jonka elämäntilanteeseen sopi kalustettu ratkaisu. Vuokrasopimuksen allekirjoitimme näytöllä vain päivää ennen kuin suuntasin ulkomaille.

Suunnitellessani paluuta ulkomailta takaisin Suomeen soitin vuokralaiselle kysyäkseni tämän suunnitelmia asumisjärjestelyjen suhteen. Onnekseni vuokralainen ilmoitti suunnittelevansa muuttoa. Kalustetun asunnon vuokraaminen oli ollut hänelle tilapäinen ratkaisu. Sovimme, että tekisimme vaihdon kuukauden kuluessa. Hän muuttaisi pois ja minä takaisin tilalle.

Tarkistettuani vuokranmaksun havaitsin yhden kuun vuokran puuttuvan. Tämä oli seurausta siitä, että vuokralainen oli halunnut vuokrasuhteen loppuvaiheessa siirtää vuokranmaksupäivää ja kerran maksaa vuokran hivenen myöhemmin. Tästä syystä en itsekään ollut heti yhden kuun vuokran puuttumista noteerannut.

Muutettuani asuntoon kaikki oli päällisin puolin kunnossa. Kalustetun asunnon siivoamisessa toki vierähti tyhjää asuntoa pidempi aika. Onnekseni oli vaihtanut hieman paremmat matot halpoihin perusmattoihin. Yksi seinään kiinnitetty huonekalu oli irronnut sijoiltaan, mutta se oli korjattavissa. Vuokralainen oli jättänyt asuntoon muutamia tarvikkeita ja huonekaluja, joista koetan nyt päästä eroon. Vuokralaisen käytössä mikroaaltouuni oli rikkoutunut ja rehti vuokralainen hankki uuden tilalle.

Ennen vuokrausta tein listan asunnossa olevista huonekaluista ja tarvikkeista. Havaitsin muutaman pienen asian puuttuvan, mutta niiden vähäisyyden vuoksi en siihen puuttunut. Kaiken kaikkiaan oman asunnon vuokrauksesta jäi hyväksyttävä kokemus. Voisin harkita asuntoni vuokraamista kalustettuna myös uudelleen. Pitkäaikaisessa vuokrasuhteessa asunnon säilymiseen hyvässä kunnossa kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella.

***

Kannattaa vilkaista myös mielenkiintoinen kalustettujen asuntojen vuokraukseen keskittynyt blogi osoitteessa:
http://kalustettusijoitusasunto.net/

Kauhutarina todellisuudesta

Lähes poikkeuksetta olen pyrkinyt kirjoittamaan tähän blogiin kerran viikossa. Se on mielestäni ollut blogin tarkoitukselle, itselle ja toivottavasti myös lukijoille sopiva tahti. Viime viikolla kirjoitus jäi väliin, sillä elämä on ravistellut kovasti. Vihjasin tästä edellisessä kirjoituksessani "Kohti tuntematonta".

Tämä blogi on käsitellyt lähinnä henkilökohtaista taloudenhallintaa, sijoittamista ja vaurastumista kokonaisuutena yhden henkilön näkökulmasta. Näihin kolmeen liittymättömiä henkilökohtaisia asioita olen käsitellyt vain vähän - useasta syystä. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on kuitenkin pitkä tarina ja vaihteleva matka. Kohdalle osuu niin ylä- ja alamäkiä sekä voittoja ja vaikeuksia.

Tänä päivänä, taaksepäin katsottaessa, oma tarinani on ollut ylämäkeä. Muutaman kerran olen pohtinutkin, milloin jokin tulee menemään pieleen. Koska matkalle kuuluu vastoinkäymisiä, on tärkeä tiedostaa niiden kiero luonnollisuus. Vaikka vaikeudet eivät liittyisikään vaurastumiseen, kaikki kietoutuu lopulta toisiinsa.

Omaan tarinaani, vain sen ikuisuudelta tuntuvaan silmänräpäykseen, osui kerralla lähes ylitsepääsemättömältä tuntuva määrä muutosta, haikeutta ja surua. Vain kuuden viikon sisällä elämääni osui:

• Lähiomaisen äkillinen kuolema
• Pitkäaikaisen parisuhteen päättyminen
• Orvoksi jääneestä lemmikistä luopuminen (onnellisella tavalla)
• 5 vuoden työrupeaman päättäminen ja uuden aloittaminen
• Muuttaminen ulkomailta takaisin Suomeen

Miksi julkaisen tämän kaikkien nähtäväksi? En ole aivan varma itsekään. Yksi syy on se, että tämä lienee yksi tapa purkaa tuskaa. Toiseksi vastoinkäymiset saavat miettimään oman tavoitteen mielekkyyttä, järkevyyttä ja tulevaisuutta kokonaisuudessaan. Raha-asiat vaikuttavat mitättömiltä kaiken muun rinnalla. 

Elämän vastoinkäymiset pysäyttävät. Samalla ne opettavat. Tarina saattaa hakea uutta käännettä. Se saa uusia vivahteita ja ulottuvuuksia. Aionkin kirjoittaa muutamasta yllä olevasta vaikeudesta vielä tarkemmin lähikuukausien aikana - itseäni ja lukijoita varten. 

Mitä tapahtuu seuraavaksi? En tiedä sitäkään. Taloudellisesti voin olla levollisin mielin, sen pitkäaikainen säästäminen on turvannut. Varmaa on myös se, että vaikeudet ja voitot tulevat vuorottelemaan myös jatkossa. Yleensä vaikeuksilla on tapana kasaantua. Vieläkin varmempaa on se, että pää on pidettävä pystyssä ja pyrittävä ajattelemaan myönteisesti. Kun raha-asiat eivät ole huolena, on vaikeudet helppo voittaa terveellä asenteella.

Kohti tuntematonta

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2015

Syyskuu oli raskas kuukausi niin sijoittamisen kuin koko muun elämän osalta. Jälkimmäisestäkin kumpuaa varmasti muutama kirjoitus, joilla raskautta voi purkaa ja jakaa muutamia hyödyllisiä oppeja. Sijoittajalle syyskuu oli masentavaa katsottavaa, kun kurssit pääsääntöisesti laskivat. Osinkosijoittjan huulille pientä hymyä jaksoivat tuoda alati tilittyvät osingot amerikkalaisista sijoituksista.

Ostin salkkuuni lisää Nordeaa, joka jälleen putosi alle 10 euron. Näen, että positioni yhtiössä on oston myötä toistaiseksi täysi. Sen sijaan mielenkiintoista olisi tehdä lisäsijoitus Banco Santanderiin, joka nykyisellään vaikuttaa vielä edullisemmin arvostetulta kuin Nordea. Tällä hetkellä olen kuitenkin astetta varovaisempi poltettuani sormeni esimerkiksi Metson lisäyksen kanssa.

Nordean lisäksi hankin alkoholiyhtiö Diageon osakkeita, joka oli minulle uusi sijoitus. Kerroin taustoista erillisessä kirjoituksessa. Siinä muistutin hauskanpidon tärkeydestä, vaikka säästäminen ja sijoittaminen ovat yhtälailla tärkeitä. Tätä kirjoittaessani istun Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lähden reiluksi viikoksi lataamaan akkuja ja selvittämään ajatuksiani. Lyhyeen panostukseen uppoaa helposti kuukausittaisen sijoituksen verran, mutta lyhyellä aikavälillä tämä sijoitus tuottaa paljon paremmin.

Lentokone kutsuu. Mukavaa viikonloppua!

Brenkkua kurkkuun ja salkkuun

Ostin hiljattain Yhdysvaltain pörssistä Iso-Britanniaan rekisteröityä Diageoa, joka tiedetään sen lukuisista alkoholituotteistaan.

Yhtiön kansainvälisiä juomabrändejä ovat muun muassa Smirnoff, Guinness, Johnnie Walker, Baileys ja Captain Morgan. Se joka ei ole joskus näitä tuotteita nauttinut, ei ole pitänyt riittävästi hauskaa vaurastuessaan! Näiden lisäksi yhtiöllä on lukuisia paikallisia brändejä sekä edellä mainittujen johdannaisia, kuten vaikkapa Smirnoff Ice miedot alkoholijuomat.

Olin aloittanut yhtiön tarkkailun vuonna 2010 ja kirjannut ylös seuraavat syyt, jotka saivat minut kiinnostumaan yhtiöstä: kasvavat osingot, korkea osinkotuotto, kansainvälinen, hyötyy Aasian kasvusta, huippu ROE. Valitettavasti en tullut ostaneeksi osaketta tuolloin - huomattavasti tätä päivää edullisemmin. Tämän vuoden alusta Diageon osakekurssi on kuitenkin laskenut ja se laukaisi uudelleen kiinnostukseni yhtiöön: tärkeimmät sijoituskriteerini täyttyivät, joten oli aika tarkastella yhtiötä uudelleen.

Viitisen vuotta sitten listaamani syyt pätevät yhä Diageoon. Osake tarjoaa yhä hieman yli neljän prosentin osinkotuoton ja osinko on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin noin 9 prosenttia. Huomattavaa on, että osingonjakosuhde on verrattain korkea 75 prosenttia tuloksesta. Yhtiön ROE on edelleen huipputasolla (32 %), tosin se on viime vuosina laskenut ja sitä nostaa korkeahko velanotto. 36 prosenttia yhtiön myynnistä tulee Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

Sijoitukseen liittyy toki riskejä. Kansainvälisyydestä johtuen yhtiötä tulee varmasti rasittamaan valuttakurssien vaihtelut - yhtiö on varoittanut odotettua suuremmista vaikutuksista. Kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti ja lainsäädäntö vaikuttaa yhtiön tuotteiden kysyntään. Kysynnän kehitys länsimarkkinoilla on ollut laskevaa, mutta sitä on kompensoinut myynnin voimakas kasvu muilla alueilla.

Sijoitus tulee kuulumaan epäeettisiin sijotuksiini. Jotkut tekevät eettisiä sijoituksia, mutta kaikki epäeettiset sijoitukseni ovat suoriutuneet paremmin kuin hyvin. Uskon, että tupakan (PhillipMorris), nuuskan (Swedish Match) ja uhkapelien (Betsson) ohella myös alkoholi tulee tekemään kauppansa myös vaikeassa taloustilanteessa. Sijoituksella halusin myös lisätä painoani kuluttajatuotteissa, ja mikä sen parempaa kuin sydäntä lähellä olevat brändit. Alkoholi on aina hintansa väärti ja nyt myös lompakko aukeaa pisaran helpommin rommikolalle.

Tulipa aivan viimeisenä mieleeni saanko pian syytteen alkoholimainonnasta?

Lue myös Laiska sijoittajan poiminta tarkkailulistaltaan.

***
Askartelin aiemmin blogin julkaisualustan kanssa ja monilta lukijoilta jäi varmasti huomaamatta viime viikkoinen kirjoitukseni ensimmäiseen asuntooni tehdystä julkisivuremontista. Taloyhtiö muistaa kunnon yhtiölainalla!

Julkisivu kiillotettu - 8000 köyhempi

Vaurastumisen vauhtipyörät

Mistä kaikki alkoi?

Ostaessani omistusasuntoani vuonna 2011 koin oston sijoituksena toisin kuin moni bloggari tai muu asiantuntija. Minulla oli perusteeni: vaihtoehtoinen paikka pääomalle vuokranmaksun sijasta, asunnon ensiostajana ei varainsiirtoveroa, mahdollisuus vuokraukseen alhaisin korkokustannuksin ja tuloverotuksen verovähennysoikeus. Lisäksi ostin asuntoni 100 % velalla, jolloin vaihtoehtoiskustannusta asunnon omarahoitusosuudelle ei ole olemassa.

Vuonna 2011 taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmassa, jossa listataan tulevat remontit, ei ollut tulevasta remontista mainintaa. Muistiinpanoissani julkisivuremontista oli mainittu vuoden 2012 yhtiökokouksessa kommentilla: "Julkisivu on kohtuullisessa kunnossa." Seuraavan vuoden yhtiökokoukseen en valitettavasti päässyt osallistumaan työmatkan vuoksi. Yhtiökokouskutsut kun tulevat lain mukaisesti kaksi viikkoa etukäteen, ja suunnitelmallinen työntekijä usein suunnittelee tekemisiään hivenen pidemmälle. Lopulta, vuoden 2014 puolivälissä julkisivuremontti käynnistyi vain pari viikkoa yhtiökokouksen jälkeen.

Eräänä päivänä jokin aliurakoitsijoista marssi huoneistoon sisään vaihtamaan ikkunoita. Ilman minkäänlaista ennakkoilmoitusta emme olleet suojanneet tai siirtäneet huonekaluja. Valitettavasti remonttimiehillä ei ole mainetta hellävaraisuudesta ja niin lattia kuin seinä kokivat hivenen kovia. Julkisivuremontti valmistui hiljattain - puolisen vuotta aikataulusta myöhässä. Kokonaisuudessaan en voi antaa korkeita pisteitä taloyhtiön isännöitsijälle ja hallitukselle suunnitelmallisuudesta ja julkisivuremontin täytäntöönpanosta.

Mikä vaikutus tällä on omistusasujan talouteen?

Vuokrattuani asunnon kalustettuna oli vuokra 20 prosenttia alhaisempi remontin aikana. Tällöin asunto oli voimakkaasti kassavirta negatiivinen. Lainan lyhennykseen ja hoitovastikkeeseen kului, veroista puhumattakaan, tuloja enemmän.

Laskelma huoneistoon kohdistuvasta kustannuksesta saapui hiljattain postissa. 8700 euroa 20 vuoden laina-ajalla ja melko kohtuullisella 1,1 prosentin marginaalilla. Tämä tarkoitti noin 220 euron kustannusta per neliömetri. Kuukausitasolla remontin kuolettaminen rasittaa kassavirtaa 60 euroa. Se on suoraan poissa kassavirtaa tuottavista sijoituskohteista. Toinen näkökanta on se, että 8600 eurolla asuisin vastaavassa asunnossa 10-11 kuukautta vuokralla.

Tähän saakka olen lyhentänyt asuntolainaa noin 30 000 euron edestä. Karkeasti sanottuna julkisivuremontti vei minua siis kolmanneksen taaksepäin. Yhtään vastaavaa asuntoa ei tällä hetkellä alueella myydä yhdeksää tuhatta kalliimmalla. Mikäli olisin myymässä asuntoa, häviäisin 8600 euroa melko varmasti. Sen verran huijaan jatkossa blogin lukijoita sekä itseäni, että tätä yhtiölainaa en huomioi kokonaisvarallisuuteni laskennassa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Kannattiko ostos siis? Jaksan yhä uskoa niin - tai paremminkin - en näe muuta mahdollisuutta tällä hetkellä. Kulunutta mutta selvää, jokaisen on asuttava jossakin. Toiseksi, uskon, että (oikein) pitkällä aikavälillä voi asunnosta päästä paremmin omilleen. En ole varma onnistuuko se vuoteen 2025 mennessä. Arvonnousu potentiaali on vuonna 2015 katsottaessa melko vähissä.

Kolmanneksi, varmaa on mielestäni se, että nyt ei ole hyvä hetki luopua asunnosta. Pitäydyn suunnitelmassani. Tavoitteenani on nostaa asuntojen osuutta kokonaisvarallisuudesta paremmin tasapainoon osakesijoitusten kanssa. On myös muistettava, että velkavipu on tärkeä elementti vaurastumisessani. Tällä hetkellä asuntolainan lyhennysvapaa pitää huolta kassavirrastani ja ajatus paluusta omaan kotiin kuulostaa mukavalta vaihtoehdolta.