Omistan Stockmannia, käyn Tokmannilla

Kesälomaillessani Suomessa huomasin käyväni useasti Tokmannilla hankkimassa kulutustavaroita kesälomailuun, käyttötavaroita kotiin ja jopa elintarvikkeita päivittäiseen käyttöön. Sijoittajaa opastetaan usein sijoittamaan sellaisiin yhtiöihin, joiden tuotteita tai palveluita itse käyttää. Tämä voi johdattaa hyvien sijoitusten jäljelle, mutta sääntöä kannattaa tuskin kovin kirjaimellisesti noudattaa.

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevan on hyvä olla kulutustottumuksissaan ja -käyttäytymisessään valistuneempi. Säästämisen yhtälön, pidättäytymisen, tyytymisen ja vertailun, toteuttaminen on tärkeä osa vauhdiikkaampaa vaurastumista. Siksipä käyn Stockmannin sijasta Tokmannilla ja Keskon kauppojen sijasta Lidlissä.

Miksi olen sijoittanut Keskoon ja Stockmanniin? Suuri osa kansalaisista ei ole aivan yhtä huolellisia kulutustottumuksissaan kuin vauhdikasta vaurastumista tavoitteleva. Osa osakesijoittamisen luonnetta on olla yhtiöiden omistaja, joka hyötyy taloudellisen arvon siirtämisestä yhtiön asiakkailta osakkeenomistajille. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on maksimoitava markkinoilta saatavissa oleva hinnan ja volyymin yhdistelmä.

Vaurastumista tavoittelevan on kuluja minimoidessaan ja säästämistä maksimoidessaan valittava, missä omat ostoksensa tekee. Useampi Stockmannin asiakas varmasti ostaa mielihyvää ja statusta asioidessaan näkyvillä paikkoilla sijaitsevissa tavarataloissa. Minulle mielihyvää tuottavat edulliset hankinnat ja statusta rakennan taloudellisen riippumattomuuden ympärille: eräänä päivänä joku saattaa kummastella kuinka nukun hivenen pidempään ja ehdin rauhassa lukea aamun uutiset. Siten voin sijoittaa Stockmanniin mutta asioida Tokmannilla.

Tokmanni kohtaa helposti haasteita oman imagonsa kanssa. Tokmannilla asioinnilla harva ylpeilee sijoittajapiireissäkään. Tokmannilta löytyy kuitenkin paljon brändituotteita ja jos ei edullisempaa ole saatavilla voi sijoittaja ostaa Procter&Gamblen, Pepsin tai vaikkapa J&J:n tuotteita.

***

Sijoittaminen puhtaasti hintajohtajuusstrategiaa toteuttavaan yhtiöön on haastavaa. Erityisesti vähittäiskaupassa yhtiöillä usein on tendenssi siirtyä laatumielikuvassa ja hintakategoriassa ylöspäin. Tämä mahdollistaa korkeamman marginaalin, markkinaosuuden ja laajemman asiakaspohjan. Tähän suuntaan voi nähdä myös Lidlin ja Nordnetin kulkevan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pyrin "Kauppa" divisioonassani siirtymään murroksessa olevasta vähittäiskaupasta enemmän kohti b2b kauppaa (esim. Bufab).

Tukholman pörssistä olen seurannut Byggmaxia, jonka voi nähdä olevan rautakaupan Aldi/Lidl. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti ja maksanut samalla kohtuullista osinkoa. Strategiallaan Byggmax varmasti kykenee ottamaan mukavan osuuden rakennustarvikekaupasta. Maantieteellisellä kasvulla Pohjoismaissa on rajansa: toivottavasti he kuitenkin noudattavat toimintatapaansa kurinalaisesti ja pitkäjänteisesti. Epäonnekseni Byggmaxin osakekurssi ponnahti alkuvuoden 50 kruunun tasolta nopeasti 75 kruunuun.

Osuusmaksun korot tuottamaan

Sijoitin viime vuonna S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiin. 935 € sijoitukseni tuotti vain hivenen yli 100 euroa. Tähän päivään mennessä osuusmaksun korot ovat saapuneet S-tilille. Hieno tuotto matalariskiselle sijoitukselle.

Tuottoprosentit voivat kuitenkin pitkällä aikavälillä olla laskupaineen alla: esimerkiksi OK Hämeenmaa laski maksuaan kymmenestä eurosta viiteen eli tuottoprosentti puolittui vuodentakaiseen nähden.

Aiempi kirjoitukseni sijoituksesta osuuskauppojen jäsenyyksiin on noussut yhdeksi blogin luetuimmista kirjoituksista. Moni löytää tiensä blogiin etsimällä tietoa aihepiiristä Googlesta. Ennen kaikkea osuuskauppojen jäsenyydet ovat saaneet paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Moni osuuskauppa on varmasti saanut paljon uusia jäseniä.

Koska osuuskauppojen jäsenyyksistä on tullut suosittu sijoituskohde, voi osuuskaupoilla olla poliittista tahdon puutetta maksaa voittoa osuusmaksun korkoina. Osuuskaupalla on monia vaihtoehtoisia tapoja jakaa tuottoa omistajilleen: halvempina hintoina, tarjouksina tai ylijäämänpalautuksina. Otin kuitenkin vuoden 2014 osuusmaksun korot kiitollisena vastaan.

Siirsin osuusmaksun korot tililleni, josta tapaan tehdä vaihtoehtoisia sijoituksia tai lisätalletuksia ydinsalkkuuni. Näin saan myös tämän vaihtoehtoisen sijoituksen tuoton kasvamaan. Yksi vuodelle 2015 asettamistani tavoitteista on löytää yksi uusi vaihtoehtoinen sijoitus tuottoa.fi:n, osuuskauppojen jäsenyyksien sekä Fixuran rinnalle.

Mahdollisesti saatan myös loppuvuodesta hankkia muutaman puuttuvan osuuskaupan jäsenyyden. Viiden prosentin tuottokin kelpaa vallan mainiosti!

Vaikea alku erillisille satelliittisijoituksille

Aiemmin listaamiani vuoden 2015 taktisiatoimenpiteitä oli satelliittisijoitusten eriyttäminen omaan arvo-osuustiliin. Koska kielteisillä (tai positiivisilla) ajatuksilla on taipumus toteuttaa itseään, koki erillisen satelliittisalkun aloitus hivenen kompuroivan liikkeelle lähdön. Yleinen korjausliike veti ensimmäisten sijoitusten kehityksen välittömästi pakkaselle.

Tavoitteeni satelliittisijoitusten eriyttämiselle olivat selkeät: halusin läpinäkyvyyttä, lisää kurinalaisuutta ja harkittua riskinottoa. Sijoitusstrategiani mukaan satelliittisijoitusten tavoitteena oli tuoda tuottoa markkinasyklejä ja tilapäisiä häiriöitä hyödyntämällä. Niiden tarkoituksena oli siis mahdollistaa hyötyminen tuottomahdollisuuksista ydinsijoitusteni ulkopuolella – ja siten parantaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.

Toisen sijoitussalkun ensimmäiset sijoitukset

Siirsin erilliseen satelliittisalkkuuni 2000 euroa. Tein niillä kaksi sijoitusta:

Sijoitin ensimmäisenä Stockmanniin (7,47 €, 100 kpl) vuoden kahden aikatähtäimellä. Olin onnistunut irtaantumaan sijoituksesta toukokuussa 2014 täpärästi voitolla. Vaikka kirjoitan blogia saatan olla vanhanaikainen uskoessani Stockmannin nimen kantavan arvoa ainakin Suomessa. Lisäksi sijoitus oli vedonlyönti Venäjän tilanteen hellittämisen puolesta, mutta etenkin yhtiön käänteen puolesta. Sijoittajan harvoin kannattaa ottaa kantaa poliittiseen kehitykseen, mutta Venäjä talous oli aikaisemminkin noussut yhtä nopeasti kuin taantunut. Sen sijaan Stockmannin ripeät päätökset irtaantua kannattamattomista liiketoiminnoista loi uskoa siihen, että se pyrki määrätietoisesti kääntämään yhtiön suunnan.

Ostohetkestä Stockmann kiiti parikymmentä prosenttia alaspäin kohoten jälleen kymmenen prosentin miinukselle heinäkuun puoliväliin mennessä.

Ramirent oli toinen sijoitukseni erillisessä satelliittisalkussa (6,74 €, 150 kpl). Vaikka Ramirentin taloudellinen suorituskyky ei ollut samalla tasolla kuin kilpailijan Cramon, perustin spekulaationi siihen, että yhtiön osakekurssi oli liikkunut täysin aneemisesti kilpailijaansa nähden. Turvana oli ostokurssilla ja vuoden 2015 osingolla laskettu yli viiden prosentin efektiivinen osinkotuotto.

Ramirent lasketteli samoin reilusti, mutta heinäkuuhun tultaessa pinnisti plussalle.

Systemaattisuudella parempiin tuloksiin

Onnistuminen lyhyen aikavälin, spekulatiivisemmassa, sijoittamisessa on tärkeää toimia erityisen kurinalaisesti. Aiemmin en voi sanoa satelliittisijoitusten osalta näin toimineeni. Satelliittisijiotuksiksi nimeämäni sijoitukset ovat olleet joko epäonnistuneita ydinsijoituksia tai opportunistisia ostoksia. Näen, että edellä mainitut sijoitukset ovat ensimmäiset askeleet samanlaista oppimisprosessissa, jota olen käynyt lävitse ydinsalkkuni kanssa vuodesta 2007. Erillisen satelliittisalkun osalta haluan tehdä oppimiskäyrästä systemaattisemman ja jyrkemmän.

Ensimmäisten sijoitusten perusteella asetan alkuun kolme suuntaviivaa:

• Tavoitteena 12 % annualisoitu tuotto (osingot mukaan lukien).
• Kaksinkertainen tuotto määrittelemääni kuuden prosentin tuottoon nähden, mikä oli osa yhtälöäni asettaessani vuotuisia tavoitteita.
• Sijoitusaika mielellään alle vuosi, enintään kaksi vuotta, mahdollistaen riittävän vaihtuvuuden salkussa
• Yltäminen tavoitetuottoon, voittojen kotiuttaminen sekä virhesijoitusten tunnustaminen.
• Koska spekulatiivinen sijoittaminen ei ole tarkoita tässä tapauksessa päiväkauppaa tai puhtaasti tekniseen analyysiin pohjautuvaa kauppaa, yhtiöiden oltava minulle sijoittajana tuttuja.
• Tämän takia ja koska erillinen satelliittisalkkuni on Nordnetissä, en kaupankäyntikulujen takia sijoita ulkomaisiin osakkeisiin.

***

Lopuksi, satelliittisalkku on laitettava oikeaan mittasuhteeseen. Heinäkuussa 2015 ydinsalkkuni arvo oli 135 000 euroa. Satelliittisalkkuun olin siirtänyt 2000 euroa eli 1,5 prosenttia osakesijoituksistani. Ydinsalkussani oli yhä satelliittisijoituksiksi luokiteltuja sijoituksia ostohinnaltaan noin 15 000 euron arvosta, mikä vastasi noin 11 % osuutta markkina-arvosta ja noin 18 % salkkuun sijoitetusta omasta pääomasta (Nokian Renkaiden osuus oli yksittäisenä sijoituksena lähes 4000 euroa). Tätä satelliittisijoitusten joukkoa tulisin varmasti vielä vuonna 2015 harventamaan. 

Liian vähän velkaa?

Vaurastumisen vauhtipyörät

Vaikka vaurastumiseni lepää paljolti osakesijoittamisen harteilla, on velka yksi vaurastumiseni tärkeimpiä komponentteja. Tällä hetkellä olen käyttänyt velkaa ainoastaan asuntojen hankkimiseen, mutta tulevaisuudessa en sulje pois velan pienimuotoista hyödyntämistä myös osakesijoittamisessa.

Velka on vipuvarsi, jolla pyritään hyödyntämään pankin varoja. Sijoituksen onnistuessa velka parantaa oman pääoman tuottoastetta - saat tuottoa myös lainaamillesi rahoille, mutta maksat korkoa pankille korkoa. Vastaavasti se tekee heikoista sijoituksista epäonnistuessaan vieläkin kehnompia, hävitessäsi myös pankin rahoja sijoituksen arvon laskiessa.

Osakekurssien voimakkaan nousun myötä olen tulossa pian tilanteeseen, jossa osakkeiden euromääräinen arvo yltää kahteen asuntoon nostamani jäljellä olevan lainan arvon ylitse. Toki tätä kehitystä vat edesauttaneet alhainen korkotaso, kuukausittaiset lainanlyhennykset sekä ylimääräiset lainanlyhennykset. Soudan ja huopaan - tällä hetkellä ylläpidän velkaantumistani viettämällä lyhennysvapaata yhdestä lainastani.

Nettovelkani (Netto-omaisuus - velka) on noin +70 000 euron tasolla. Kahdesta asunnostani olen maksanut keskimäärin 25 prosenttia takaisin pankille. Toiseen asunnoista kohdistuu yhtiölainaa, jota en tässä laskelmassa ole ottanut huomioon. Vaikka yhtiölainalla on mielestäni huomattava vaikutus asunnosta vapautuvaan varallisuuteen, sen lyhentämisestä tällä hetkellä huolehtii vuokralainen.

Tavoitteeni ollessa vuodessa 2025 näen velan välttämättömänä vauhtipyöränä. Taaksepäin katsottuna olen mielestäni käyttänyt velkaa liian varovaisesti. Kokonaisvarallisuuden kehityksen osalta voisin olla pidemmällä, mikäli olisin esimerkiksi toteuttanut suunnitelmaani asuntosijoittamisen osalta hahmotelmieni mukaisesti. Elämäntilanne ei tätä kuitenkaan ole täysin sallinut.

Olisiko nyt aika ottaa lisää velkaa?

1. Korot ovat nyt ennätyksellisen alhaalla: Korkojen nousu voi tulla minullekin yllätyksenä. En ole kokenut korkeaa korkotasoa. Tällä hetkellä nautin 100-200 euroa pienemmistä lainanhoitokuluista verrattuna vuoteen 2011 ja varaudun korkojen nousuun ylimääräisillä lyhennyksillä.
2. Korkojen nousu ottanee vielä aikansa: Ottamalla sijoitustoimintaan nyt lisää velkaa  hyötyy alhaisesta korkotasosta sijoituksen alkuvaiheessa, jolloin korko ja niiden osuus lainanhoidosta on suurimmillaan.
3. Sijoitustoiminnassa korkokulut ovat verovähennyskelpoisia: Mikäli sijoitustoiminnasta tuloutuvassa kassavirrassa on joustovaraa, ei sijoittajan tulisi nähdä korkokuluja suurena peikkona: korot on verotuksessa vähennettävissä sijoitustuotoista.
4. Ota huomioon omistus- tai sijoitusasuntoosi kohdistuvat yhtiölainat: Suuret perusparannus remontit ovat kalliita. Siirtyykö remontin hinta todellisuudessa remonttia edeltävän markkinahinnan päälle? Nostaako julkisivuremontti asunnon arvoa kustannusten suhteessa? Mikäli aiot käyttää omistamiasi huoneistoja uuden lainan vakuutena, vaikuttavat yhtiölainat asunnon vakuusarvoon.
5. Lyhennä kalleinta (korkein korko) velkaasi ensimmäisenä: Otin ensimmäiseen asuntooni kohdistuvasta velasta lyhennysvapaata ja kohdistan lyhennykset lyhentääkseni sijoitusasuntooni kohdistuvaa velkaa, jolla on huomattavasti korkeampi korko. Näin säästän hivenen korkokuluissa.
6. Mikä on elämäntilanteesi ja riskinsietokykysi? Elämäntilanne kulkee käsi kädessä hyväksyttävän riskitason kanssa. Onko työpaikkasi turvattu vai pohditko vaihtoa? Kestääkö taloutesi korkojen ennemmin tai myöhemmin koittavan nousun? Pystytkö subventoimaan tuloistasi korkoja tai sijoitustappioita, mikäli velkarahalla hankittu sijoitus epäonnistuu.

Tällä hetkellä pohdin lähinnä uuden omistusasunnon hankintaa. Sen osalta mieltäni vaivaa eniten kohdat kolme, neljä ja kuusi. Suomen hallitus ajaa alas omistusasumisen korkovähennysoikeutta, suuri osa Suomen asuntokannasta kohtaa massiiviset peruskorjaukset ja lisäksi en ole kovin vakuuttunut oman urani tämänhetkisestä kestävyydestä. 

Tällä hetkellä pysyttelen varovaisena velan suhteen - vaikka vaurastumiseni kaipaisi lisävauhtia.

Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Tammikuu: (Osto, Nordea) (Osto, IBM)

Helmikuu: (Osto, Systemair) (Osto, Bufab) (Myynti, Staples)

Maaliskuu: (Osto, General Electric)

Huhtikuu: (Myynti, Kemira) (Osto, Kemira) (Myynti, Outotec) (Myynti, rahasto)

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Kesäkuu: (Osto, Textainer)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.

Lue tarkemmin kesäkuun osakeostoksesta tästä.

Sijoitusstrategiani yksinkertaistettuna

Olen valottanut sijoitusstrategiaani useissa päiväkirjamerkinnöissäni ja blogin alasivuilla. Sijoitusstrategiaani on vaikea tiivistää täydelliseksi kuvaukseksi siitä, mitä korvieni välissä viimeisen seitsemän vuoden aikana on kulkenut.

Sijoitusstrategiani on näiden vuosien aikana kehittynyt, hakenut muotoaan - ja samalla ailahdellut. Tämän vuoksi haastoin itseni pukemaan sen sanoiksi, jotta voin ohjata omaa ajattteluani sekä tarkentaa lukijoille, mitä tavoittelen osakesijoituksiltani.

Sijoitustavoitteeni

Osakesijoittaminen on osa vaurastumisen yhtälöäni, jonka tavoitteena on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Hetkellä, jolloin olen saavuttanut tavoitteeni, osakesijoituksista saadut osingot riittävät kattamaan vuotuiset menoni. Tänä vuonna osinkotulot tuovat keskimäärin verojen jälkeen noin 300 euroa kuukaudessa kassavirtaa. Vuoteen 2025 mennessä pyrin nostamaan tämän luvun noin 1100 euroon verojen jälkeen.

Tämä tavoite pohjautuu 12 000 euron pääoman lisäykseen ja keskimääräiseen 6 prosentin tuottoon vuosittain. Nousumarkkinoiden vallitessa olen viimeiset viisi vuotta päässyt tavoitteeseeni.

Sijoitusprosessi

Säästäväisen elämäntavan mahdollistamana talletan salkkuuni kuukausittain uutta pääomaa. Pyrin tekemään yhden oston kuukausittain. Sijoitan osakkeisiin pääasiallisesti suorin osakesijoituksin, mutta vaikeasti ymmärrettäville tai saatavilla oleville toimialoille tai markkinoille sijoitan mielummin ETFien kautta. Tällä hetkellä tavoitteenani on siirtää osakesalkkuun 1000 euroa kuukaudessa.

Tässä blogissa ilmestyvään sijoituspäiväkirjaani kirjaan sijoituspäätöksiini vaikuttaneet syyt ja tavoitteet sekä sijoitukseen liittyvät riskit. Näin voin palata myöhemmin sijoituksen taustoihin arvioidakseni yhtiön tilaa, sijoituksen onnistumista ja etenkin sitä onko omistus edelleen perusteltu.

Näen sijoitussalkkuni olevan sen neljännessä todennäköisesti toiseksi viimeisessä vaiheessa, jossa salkkuni kokoonpano on vakiintunut ja edellyttää entistä vähemmän hallinnointia. Sitä tukee määrittämäni sääntö tai ohjenuora, jossa myyn ydinsalkusta vuosittain yhden alisuoriutujen kolmen ehdokkaan joukosta. Tämä toimenpide tähtää salkun laadun ylläpitämiseen.

Lähestyessäni tavoitettani saatan käynnistää sijoitusteni viidennen vaiheen. Siinä tarkoituksena on vaihtaa kovimpia kurssinousijoita korkeampaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin, jolloin absoluuttinen osinkokertymä kasvaa.

Ydinsalkku ja satelliittisalkku

Osakesijoitukseni on jaettu kahteen osaan. Ydinsalkussani ovat vakaat yhtiöt, jotka pyrin lähtökohtaisesti omistamaan  ikuisesti. Ydinsijoitusten tavoitteena on tuoda tuottoa osinkojen kautta. Sijoitan luodakseni kassavirtaa. Osingot uudelleensijoittamalla luon uuden pääoman rinnalle toisen vipuvarren osinkotulojen kasvattamiseksi.

Satelliittisalkun osakkeilla pyrin hyötymään suhdannesykleistä, hetkellisistä arvostusvirheistä tai erikoistilanteista. Kassavirran sijasta satelliittisijoitusten tarkoituksena on luoda tuottoa etenkin arvonnousun muodossa. Lisäksi saatan hankkia satelliittisalkkuuni ehdokkaita ydinsijoitukseksi. Satelliittisalkussani on kerrallaan enintään kymmenen sijoitusta.

Tällä hetkellä pyrin siirtämään ydin- ja satelliittisalkun erilleen paremman kontrollin ja seurannan mahdollistamiseksi. Lisäksi asetan selkeämmän rajan satelliittisijoitusten koolle. Ne näyttelevät tänään ja tulevaisuudessa vain pientä osaa ydinsalkkuun nähden.

Sijoitustyylini

Sijoitustyyliäni on vaikea muotoilla lauseiksi. Siksipä ehkä seuraava yhtälö kuvaa sitä parhaiten

Osinkosijoittaminen ja -yhtiöt + Käänneyhtiöt/Arvoyhtiöt (tilapäisissä vaikeuksissa) + Laaja hajautus = Kasvava osinkotuotto

Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtani ovat osingot. Laatuyhtiöiden lisäksi pyrin löytämään turvalliseksi kokemiani käänneyhtiöitä tai arvoyhtiöitä tilapäisissä vaikeuksissa. Tällä tavalla voin löytää houkuttelevasti arvostettuja yhtiöitä myös silloin, kun osakkeet ovat keskimäärin korkeasti arvostettuja.

Riskiä niin osinkojen kuin viimeksi mainittujen yhtiöiden kohdalla pyrin turvaamaan laajalla hajautuksella ja positioiden kasvattamisella vaiheittain. Tämän yhtälön koen johtavan edellä mainitsemaani tavoittelemaani tuottoon.

Sijoituskriteerini

Koska sijoitusperiodini on ikuisuus, minulla ei ole täysin ehdottomia sijoituskriteerejä. Aika on pitkäjänteisen sijoittajan puolella. Lisäksi laaja hajauttaminen, jota käsittelen seuraavaksi tarkemmin, turvaa sijoitussalkkuani yksittäisiltä riskeiltä.

On myös huomattava, että osinkosijoittajan kannalta suomalaiset ja amerikkalaiset yhtiöt poikkeavat monilta osin toisistaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaisiin yhtiöihin sovellettavat kriteerit soveltuisivat usein huonosti amerikkalaisiin yhtiöihin ja päinvastoin.

Koska osingot ovat sekä tavoitteeni että ydinsalkkuni keskiössä, tärkeimmät kriteerini liittyvät osinkoihin (lue tästä tarkemmin miksi). Sijoitushetkellä osinkotuoton on oltava vähintään 3 prosenttia. Osingonmaksusuhteen tuloksesta on oltava mielellään alle 50 prosenttia. Kyky kasvattaa osinkoa vuosittain on tärkeä tekijä, jolla arvioin erityisesti amerikkalaisia yhtiöitä.

Osinkoihin liittyvien tunnuslukujen lisäksi tarkastelen erityisesti P/E:tä, vakavaraisuutta (alhainen velkaantuneisuus) sekä pääomantuottoasteita. Näihin tunnuslukuihin liittyen minulla ei ole ehdottomia kriteerejä, mutta niiden tarkastelu johtaa erittäin usein uuden sijoituksen tai lisäyksen lykkäämiseen tai hylkäämiseen.

Laadullisia sijoituskriteerejäni ovat: yhtiön brändi(t) ja niiden vahvuus, liiketoiminnan laajuus kansainvälisesti, vankka markkina-asema ja järkevä strategia. Lisäksi arvioin, mitkä ovat yhtiön edellytykset kannattavalle kasvulle. Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, jotka ovat vahvoja näillä osa-alueilla.

Tiedostan, että pidän eniten laadullisten tekijöiden tutkimisesta. Numerot eivät ole vahvin puoleni. Siksi pyrin pitämään numeeriset kriteerit yksinkertaisina. Seuraavilla sijoitusstrategiani komponenteilla pyrin kompensoimaan numeerista heikkouttani.

Hajauttaminen

Hajauttaminen on tärkeä osa sijoitusstrategiaani. Ydinsalkkuni on kuin monialayhtiö, joka seisoo usealla tukijalalla. Leikkisästi, tai ehkäpä lapsellisesti, se on jaettu eri divisiooniin, jossa eri yhtiöt edustavat liiketoiminta-alueita. Esimerkiksi palvelu-divisioonassa Securitas tarjoaa turvallisuus- ja vartiointipalveluja ja YUM Brands puolestaan ravintolapalveluita.

Hajauttaminen on myös tunnustus siitä, ettei sijoitusviisauteni, -prosessini ja kykyni ajoittaa markkinoita ole ylivertainen. Osakesijoittamisessa ammun mielummin haulikolla kuin kiväärillä. Hajauttaminen tukee lisäksi tavoitettani kerryttää osinkotuloja. Mikäli yksi yhtiö leikkaa osingonmaksuaan tai lakkauttaa sen kokonaan, sen vaikutus ei horjuta tavoitteeni saavuttamista.

Suuri määrä eri osakkeita mahdollistaa myös sen, että salkkuuni tuleva uusi pääoma löytää helpommin sijoituskriteerini (ne pätevät myös olemassa oleviin sijoituksiin) täyttävän kohteen. Suuresta joukosta on vara valita.

Ulkomaiset sijoitukset

Sijoitan aktiivisesti suomalaisiin, amerikkalaisiin, ruotsalaisiin ja muutamiin eurooppalaisiin yhtiöihin. Listaan ulkomaalaiset sijoitukset tärkeäksi osaksi sijoitusstrategiaani, koska ne tukevat tärkeällä tavalla sijoitustavoitettani. Sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin hajautan tehokkaammin sekä tuon ulottuvilleni eri toimialojen parhaimmat yhtiöt.

Erityisesti valitsemillani amerikkalaisilla yhtiöillä on pitkä historia osinkojen kasvun osalta. Osinkostrategiassani tämä osingonjaon kasvu on kolmas komponentti, joka kiihdyttää osinkotulojeni kehitystä, uuden pääoman ja osinkojen uudelleensijoittamisen lisäksi.

Näiden syiden vuoksi jokaisessa yllä mainitsemassani divisioonassa pyrin sijoittamaan vähintään yhteen ulkomaiseen yhtiöön.

***

Kuten mainitsin tämän kirjoituksen alussa sijoitusstrategiani on muuttunut viimeisen 7 vuoden aikana. Kaikki nykyiset sijoitukseni eivät olisi varmastikaan päätyneet salkkuuni, mikäli ajatukseni tavoitteeni, strategiani ja kriteerieni suhteen olisivat olleet alussa yhtä kirkkaat kuin tänä päivänä.

Sijoittaminen on alituinen prosessi, ja siksi pyrin muovaamaan monialayhtiötäni jatkuvasti paremmin tavoitteeseeni sopivammaksi. Samalla tiedostan, että tunteeni ohjaavat päätöksentekoani. Tämän vuoksi entistäkin kirkkaampi sijoitusstrategiani tulee ajamaan sijoittamistani vauhdikkaammin kohti tavoitetta.

Textainer - 3 prosentin tuotto loppuvuodelle

Listasin maaliskuussa amerikkalaisyhtiöitä, joihin harkitsin tekeväni lisäsijoituksen. Tällöin päädyin General Electric:iin, joka on sijoituksen jälkeen hienoisesti noussut. Kesäkuussa tein puolestaan ostotoimeksiannon merikontteja vuokraavasta Textainerista, johon olin ensimmäisen kerran sijoittanut vuonna 2013.

Tällä hetkellä Textainer oli yksi pienimmistä sijoituksista. Ensimmäinen osto oli ollut kooltaan pieni tunnusteleva osto. Yhtiön kurssi oli laskenut ostohetkestä parikymmentä prosenttia, vaikka yhtiön fundamenteissä ei nähdäkseni ollut tapahtunut kahden vuoden aikana oleellista muutosta.

Yhtiön taloudellinen suorituskyky oli edelleen kiitettävä, mutta toki altis voimistuvan kilpailun paineelle. Yhtiön käyttöaste oli pysynyt erittäin korkealla tasolla, mutta tulosta rasittivat hivenen vuokraustoiminnan alenevat marginaalit ja käytettyjen konttien laskevat hinnat.

Erittäin kattavaa palveluverkostoa ja suuruuden tuomaa kustannusetua lukuunottamatta yhtiöllä ei juuri ole muita keinoja erottautua kilpaillijoistaan ja tehdä hyvää tulosta. Textainer on loppujen lopuksi kuin sijoitusyhtiö, joka ostaa ja vuokraa (esimerkiksi asuntojen sijasta) merikontteja.

Koska osakekurssi lähenteli 12 kuukauden alinta tasoaan, yhtiön arvostusluvut olivat houkuttelevat (esim. P/E 9,6). Textainerin efektiivinen osinkotuotto oli 6,8 prosenttia. Kyllä, hieman liian hyvä ollakseen totta. Viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto oli 4,9 prosenttia. Riskinä oli arvoloukku, johon olin astunut Enscon tapauksessa.

Sijoitukseen oli kuitenkin liuta muita syitä. Edellä mainittujen lisäksi tärkeimpiä perusteita sijoitukseen oli:

• Halu keskittää sijoituksiani olemassa oleviin positioihin eikä avata uusia.
• Sijoitus tuki amerikkalaisten yhtiöiden keskimääräisen suhteellisen osinkotuoton kasvattamista. Yli 40 prosenttia sijoituksistani oli amerikkalaisissa yhtiöissä.
• Sijoituksella saan 3 % osinkotuoton vielä vuodelle 2015. Yhtiö oli suorittanut kaksi maksuerää neljästä.
• Katalyyttinä osakekurssin nousulle tulisi olemaan vuokraushintojen nousu: voimakkaalla velkavivulla toimivat kilpailijat joutuisivat ahtaalle korkojen noustessa.
• Halusin laskea sijoituksen keskihintaa ja pinnistää laatuyhtiön kanssa pitkällä aikavälillä myös kurssikehityksen osalta voitolle.

Olen jo pidempään haaveillut kotiuttavani dollareissa maksettuja osinkoja takaisin euroiksi. Ehkäpä tämän sijoituksen jälkeen on aika vaihtaa tulevia osinkoja euroiksi. Toisaalta Yhdysvaltain markkinoiden arvostustason mahdollinen korjausliike voi avata houkuttelevia ostopaikkoja. Vähintäänkin Textainerin osingonmaksu tuo arvokkaita dollareita salkkuun uusien ostojen mahdollistamiseksi. Toivottavasti myös yhtiön osakekurssi löytää tukea vuoden alimmalta tasoltaan.

Lue myös: Sijoittaminen amerikkalaisiin osakkeisiin.