Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Tammikuu: (Osto, Nordea) (Osto, IBM)

Helmikuu: (Osto, Systemair) (Osto, Bufab) (Myynti, Staples)

Maaliskuu: (Osto, General Electric)

Huhtikuu: (Myynti, Kemira) (Osto, Kemira) (Myynti, Outotec) (Myynti, rahasto)

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Kesäkuu: (Osto, Textainer)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.

Lue tarkemmin kesäkuun osakeostoksesta tästä.

Sijoitusstrategiani yksinkertaistettuna

Olen valottanut sijoitusstrategiaani useissa päiväkirjamerkinnöissäni ja blogin alasivuilla. Sijoitusstrategiaani on vaikea tiivistää täydelliseksi kuvaukseksi siitä, mitä korvieni välissä viimeisen seitsemän vuoden aikana on kulkenut.

Sijoitusstrategiani on näiden vuosien aikana kehittynyt, hakenut muotoaan - ja samalla ailahdellut. Tämän vuoksi haastoin itseni pukemaan sen sanoiksi, jotta voin ohjata omaa ajattteluani sekä tarkentaa lukijoille, mitä tavoittelen osakesijoituksiltani.

Sijoitustavoitteeni

Osakesijoittaminen on osa vaurastumisen yhtälöäni, jonka tavoitteena on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Hetkellä, jolloin olen saavuttanut tavoitteeni, osakesijoituksista saadut osingot riittävät kattamaan vuotuiset menoni. Tänä vuonna osinkotulot tuovat keskimäärin verojen jälkeen noin 300 euroa kuukaudessa kassavirtaa. Vuoteen 2025 mennessä pyrin nostamaan tämän luvun noin 1100 euroon verojen jälkeen.

Tämä tavoite pohjautuu 12 000 euron pääoman lisäykseen ja keskimääräiseen 6 prosentin tuottoon vuosittain. Nousumarkkinoiden vallitessa olen viimeiset viisi vuotta päässyt tavoitteeseeni.

Sijoitusprosessi

Säästäväisen elämäntavan mahdollistamana talletan salkkuuni kuukausittain uutta pääomaa. Pyrin tekemään yhden oston kuukausittain. Sijoitan osakkeisiin pääasiallisesti suorin osakesijoituksin, mutta vaikeasti ymmärrettäville tai saatavilla oleville toimialoille tai markkinoille sijoitan mielummin ETFien kautta. Tällä hetkellä tavoitteenani on siirtää osakesalkkuun 1000 euroa kuukaudessa.

Tässä blogissa ilmestyvään sijoituspäiväkirjaani kirjaan sijoituspäätöksiini vaikuttaneet syyt ja tavoitteet sekä sijoitukseen liittyvät riskit. Näin voin palata myöhemmin sijoituksen taustoihin arvioidakseni yhtiön tilaa, sijoituksen onnistumista ja etenkin sitä onko omistus edelleen perusteltu.

Näen sijoitussalkkuni olevan sen neljännessä todennäköisesti toiseksi viimeisessä vaiheessa, jossa salkkuni kokoonpano on vakiintunut ja edellyttää entistä vähemmän hallinnointia. Sitä tukee määrittämäni sääntö tai ohjenuora, jossa myyn ydinsalkusta vuosittain yhden alisuoriutujen kolmen ehdokkaan joukosta. Tämä toimenpide tähtää salkun laadun ylläpitämiseen.

Lähestyessäni tavoitettani saatan käynnistää sijoitusteni viidennen vaiheen. Siinä tarkoituksena on vaihtaa kovimpia kurssinousijoita korkeampaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin, jolloin absoluuttinen osinkokertymä kasvaa.

Ydinsalkku ja satelliittisalkku

Osakesijoitukseni on jaettu kahteen osaan. Ydinsalkussani ovat vakaat yhtiöt, jotka pyrin lähtökohtaisesti omistamaan  ikuisesti. Ydinsijoitusten tavoitteena on tuoda tuottoa osinkojen kautta. Sijoitan luodakseni kassavirtaa. Osingot uudelleensijoittamalla luon uuden pääoman rinnalle toisen vipuvarren osinkotulojen kasvattamiseksi.

Satelliittisalkun osakkeilla pyrin hyötymään suhdannesykleistä, hetkellisistä arvostusvirheistä tai erikoistilanteista. Kassavirran sijasta satelliittisijoitusten tarkoituksena on luoda tuottoa etenkin arvonnousun muodossa. Lisäksi saatan hankkia satelliittisalkkuuni ehdokkaita ydinsijoitukseksi. Satelliittisalkussani on kerrallaan enintään kymmenen sijoitusta.

Tällä hetkellä pyrin siirtämään ydin- ja satelliittisalkun erilleen paremman kontrollin ja seurannan mahdollistamiseksi. Lisäksi asetan selkeämmän rajan satelliittisijoitusten koolle. Ne näyttelevät tänään ja tulevaisuudessa vain pientä osaa ydinsalkkuun nähden.

Sijoitustyylini

Sijoitustyyliäni on vaikea muotoilla lauseiksi. Siksipä ehkä seuraava yhtälö kuvaa sitä parhaiten

Osinkosijoittaminen ja -yhtiöt + Käänneyhtiöt/Arvoyhtiöt (tilapäisissä vaikeuksissa) + Laaja hajautus = Kasvava osinkotuotto

Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtani ovat osingot. Laatuyhtiöiden lisäksi pyrin löytämään turvalliseksi kokemiani käänneyhtiöitä tai arvoyhtiöitä tilapäisissä vaikeuksissa. Tällä tavalla voin löytää houkuttelevasti arvostettuja yhtiöitä myös silloin, kun osakkeet ovat keskimäärin korkeasti arvostettuja.

Riskiä niin osinkojen kuin viimeksi mainittujen yhtiöiden kohdalla pyrin turvaamaan laajalla hajautuksella ja positioiden kasvattamisella vaiheittain. Tämän yhtälön koen johtavan edellä mainitsemaani tavoittelemaani tuottoon.

Sijoituskriteerini

Koska sijoitusperiodini on ikuisuus, minulla ei ole täysin ehdottomia sijoituskriteerejä. Aika on pitkäjänteisen sijoittajan puolella. Lisäksi laaja hajauttaminen, jota käsittelen seuraavaksi tarkemmin, turvaa sijoitussalkkuani yksittäisiltä riskeiltä.

On myös huomattava, että osinkosijoittajan kannalta suomalaiset ja amerikkalaiset yhtiöt poikkeavat monilta osin toisistaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaisiin yhtiöihin sovellettavat kriteerit soveltuisivat usein huonosti amerikkalaisiin yhtiöihin ja päinvastoin.

Koska osingot ovat sekä tavoitteeni että ydinsalkkuni keskiössä, tärkeimmät kriteerini liittyvät osinkoihin (lue tästä tarkemmin miksi). Sijoitushetkellä osinkotuoton on oltava vähintään 3 prosenttia. Osingonmaksusuhteen tuloksesta on oltava mielellään alle 50 prosenttia. Kyky kasvattaa osinkoa vuosittain on tärkeä tekijä, jolla arvioin erityisesti amerikkalaisia yhtiöitä.

Osinkoihin liittyvien tunnuslukujen lisäksi tarkastelen erityisesti P/E:tä, vakavaraisuutta (alhainen velkaantuneisuus) sekä pääomantuottoasteita. Näihin tunnuslukuihin liittyen minulla ei ole ehdottomia kriteerejä, mutta niiden tarkastelu johtaa erittäin usein uuden sijoituksen tai lisäyksen lykkäämiseen tai hylkäämiseen.

Laadullisia sijoituskriteerejäni ovat: yhtiön brändi(t) ja niiden vahvuus, liiketoiminnan laajuus kansainvälisesti, vankka markkina-asema ja järkevä strategia. Lisäksi arvioin, mitkä ovat yhtiön edellytykset kannattavalle kasvulle. Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, jotka ovat vahvoja näillä osa-alueilla.

Tiedostan, että pidän eniten laadullisten tekijöiden tutkimisesta. Numerot eivät ole vahvin puoleni. Siksi pyrin pitämään numeeriset kriteerit yksinkertaisina. Seuraavilla sijoitusstrategiani komponenteilla pyrin kompensoimaan numeerista heikkouttani.

Hajauttaminen

Hajauttaminen on tärkeä osa sijoitusstrategiaani. Ydinsalkkuni on kuin monialayhtiö, joka seisoo usealla tukijalalla. Leikkisästi, tai ehkäpä lapsellisesti, se on jaettu eri divisiooniin, jossa eri yhtiöt edustavat liiketoiminta-alueita. Esimerkiksi palvelu-divisioonassa Securitas tarjoaa turvallisuus- ja vartiointipalveluja ja YUM Brands puolestaan ravintolapalveluita.

Hajauttaminen on myös tunnustus siitä, ettei sijoitusviisauteni, -prosessini ja kykyni ajoittaa markkinoita ole ylivertainen. Osakesijoittamisessa ammun mielummin haulikolla kuin kiväärillä. Hajauttaminen tukee lisäksi tavoitettani kerryttää osinkotuloja. Mikäli yksi yhtiö leikkaa osingonmaksuaan tai lakkauttaa sen kokonaan, sen vaikutus ei horjuta tavoitteeni saavuttamista.

Suuri määrä eri osakkeita mahdollistaa myös sen, että salkkuuni tuleva uusi pääoma löytää helpommin sijoituskriteerini (ne pätevät myös olemassa oleviin sijoituksiin) täyttävän kohteen. Suuresta joukosta on vara valita.

Ulkomaiset sijoitukset

Sijoitan aktiivisesti suomalaisiin, amerikkalaisiin, ruotsalaisiin ja muutamiin eurooppalaisiin yhtiöihin. Listaan ulkomaalaiset sijoitukset tärkeäksi osaksi sijoitusstrategiaani, koska ne tukevat tärkeällä tavalla sijoitustavoitettani. Sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin hajautan tehokkaammin sekä tuon ulottuvilleni eri toimialojen parhaimmat yhtiöt.

Erityisesti valitsemillani amerikkalaisilla yhtiöillä on pitkä historia osinkojen kasvun osalta. Osinkostrategiassani tämä osingonjaon kasvu on kolmas komponentti, joka kiihdyttää osinkotulojeni kehitystä, uuden pääoman ja osinkojen uudelleensijoittamisen lisäksi.

Näiden syiden vuoksi jokaisessa yllä mainitsemassani divisioonassa pyrin sijoittamaan vähintään yhteen ulkomaiseen yhtiöön.

***

Kuten mainitsin tämän kirjoituksen alussa sijoitusstrategiani on muuttunut viimeisen 7 vuoden aikana. Kaikki nykyiset sijoitukseni eivät olisi varmastikaan päätyneet salkkuuni, mikäli ajatukseni tavoitteeni, strategiani ja kriteerieni suhteen olisivat olleet alussa yhtä kirkkaat kuin tänä päivänä.

Sijoittaminen on alituinen prosessi, ja siksi pyrin muovaamaan monialayhtiötäni jatkuvasti paremmin tavoitteeseeni sopivammaksi. Samalla tiedostan, että tunteeni ohjaavat päätöksentekoani. Tämän vuoksi entistäkin kirkkaampi sijoitusstrategiani tulee ajamaan sijoittamistani vauhdikkaammin kohti tavoitetta.

Textainer - 3 prosentin tuotto loppuvuodelle

Listasin maaliskuussa amerikkalaisyhtiöitä, joihin harkitsin tekeväni lisäsijoituksen. Tällöin päädyin General Electric:iin, joka on sijoituksen jälkeen hienoisesti noussut. Kesäkuussa tein puolestaan ostotoimeksiannon merikontteja vuokraavasta Textainerista, johon olin ensimmäisen kerran sijoittanut vuonna 2013.

Tällä hetkellä Textainer oli yksi pienimmistä sijoituksista. Ensimmäinen osto oli ollut kooltaan pieni tunnusteleva osto. Yhtiön kurssi oli laskenut ostohetkestä parikymmentä prosenttia, vaikka yhtiön fundamenteissä ei nähdäkseni ollut tapahtunut kahden vuoden aikana oleellista muutosta.

Yhtiön taloudellinen suorituskyky oli edelleen kiitettävä, mutta toki altis voimistuvan kilpailun paineelle. Yhtiön käyttöaste oli pysynyt erittäin korkealla tasolla, mutta tulosta rasittivat hivenen vuokraustoiminnan alenevat marginaalit ja käytettyjen konttien laskevat hinnat.

Erittäin kattavaa palveluverkostoa ja suuruuden tuomaa kustannusetua lukuunottamatta yhtiöllä ei juuri ole muita keinoja erottautua kilpaillijoistaan ja tehdä hyvää tulosta. Textainer on loppujen lopuksi kuin sijoitusyhtiö, joka ostaa ja vuokraa (esimerkiksi asuntojen sijasta) merikontteja.

Koska osakekurssi lähenteli 12 kuukauden alinta tasoaan, yhtiön arvostusluvut olivat houkuttelevat (esim. P/E 9,6). Textainerin efektiivinen osinkotuotto oli 6,8 prosenttia. Kyllä, hieman liian hyvä ollakseen totta. Viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto oli 4,9 prosenttia. Riskinä oli arvoloukku, johon olin astunut Enscon tapauksessa.

Sijoitukseen oli kuitenkin liuta muita syitä. Edellä mainittujen lisäksi tärkeimpiä perusteita sijoitukseen oli:

• Halu keskittää sijoituksiani olemassa oleviin positioihin eikä avata uusia.
• Sijoitus tuki amerikkalaisten yhtiöiden keskimääräisen suhteellisen osinkotuoton kasvattamista. Yli 40 prosenttia sijoituksistani oli amerikkalaisissa yhtiöissä.
• Sijoituksella saan 3 % osinkotuoton vielä vuodelle 2015. Yhtiö oli suorittanut kaksi maksuerää neljästä.
• Katalyyttinä osakekurssin nousulle tulisi olemaan vuokraushintojen nousu: voimakkaalla velkavivulla toimivat kilpailijat joutuisivat ahtaalle korkojen noustessa.
• Halusin laskea sijoituksen keskihintaa ja pinnistää laatuyhtiön kanssa pitkällä aikavälillä myös kurssikehityksen osalta voitolle.

Olen jo pidempään haaveillut kotiuttavani dollareissa maksettuja osinkoja takaisin euroiksi. Ehkäpä tämän sijoituksen jälkeen on aika vaihtaa tulevia osinkoja euroiksi. Toisaalta Yhdysvaltain markkinoiden arvostustason mahdollinen korjausliike voi avata houkuttelevia ostopaikkoja. Vähintäänkin Textainerin osingonmaksu tuo arvokkaita dollareita salkkuun uusien ostojen mahdollistamiseksi. Toivottavasti myös yhtiön osakekurssi löytää tukea vuoden alimmalta tasoltaan.

Lue myös: Sijoittaminen amerikkalaisiin osakkeisiin.

24 - Siirrä spekulatiiviset sijoitukset erilleen

Sijoitusvihjeet- ja virheet

Ydinsijoitusteni tavoitteena on luoda kasvava osinkovirta taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Tämä rakentuu laajan hajautuksen ja tarkkojen sijoituskriteerien varaan. Lähtökohtaisesti pyrin omistamaan ydinsijoitukseni ikuisesti. Tarvittaessa myyn suorituskykynsä menettäneen yhtiön, jotta salkkuni laatu säilyy korkealla tasolla sekä osinkovirta vuolaana.

Satelliittisijoitukset puolestaan ovat enemmän spekulatiivisia luonteeltaan ja näyttelevät siten vain pientä osuutta salkustani. Niiden tavoitteena on vauhdittaa vaurastumista hyödyntämällä suhdannevaiheita, tilapäisiä arvostusvirheitä ja erikoistilanteita. Vaikka jotkin nykyiset satelliittisijoitukseni ovat olleet salkussani hyvin pitkään, ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan spekulatiivisia ja aion irtautua niistä sopivan tilaisuuden tullen.

Koska osakesalkkuni on kasvanut nopeasti niin euromääräisesti kuin osakkeiden lukumäärän osalta, kaipaa se parempaa ja tehokkaampaa seurantaa. Tähtään siihen eriyttämällä vaiheittain ja vähitellen ydin- ja satelliittisijoitukseni kahteen erilliseen salkkuun.

Tämän tavoitteen myötä siirsin osakesalkustani 2000 euroa toiselle uudelle tilille Nordnetissä. Vanha salkkuni tulee toimimaan nykyisten olemassa olevien sijoitusten kotina ja uusi salkku satelliittisijoituksille pyhitettynä arvo-osuustilinä.

Erillisen satelliittisalkun avaamisella on seuraavat tavoiteet:

1. Luoda läpinäkyvyyttä osakesijoituksiini niin, että voin seurata paremmin ja erikseen ydin- ja satelliittisjoitusten kehitystä.
• Välttää tulevaisuudessa tilanteita, jossa vähitellen kategorisoin epäonnistuneen ydinsijoituksen satelliittisjoitukseksi.
• Pystyn paremmin arvioimaan onnistunko spekulatiivisissa sijoituksissani.
2. Terävöittää sijoituspäätöksiäni tekemällä selvä pesäero ydin- ja satelliittisijoitusten välillä.
• Onko kukin yhtiö todella sellainen, jonka olen lähtökohtaisesti valmis omistamaan ikuisesti?
3. Rajoittaa satelliittisijoitusteni kokoa allokoimalla salkkuun vain rajattu määrä pääomaa.
• Myydessäni nykyisiä satelliittisijoituksia voin siirtää enintään puolet vapautuneista varoista uuteen satelliittisalkkuun. 
• 2000 euron alkupääoman lisäksi voin tallettaa satelliittisalkkuun enintään 1000 euroa vuodessa ydinsalkun ulkopuolelta ja aikaisintaan vuodesta 2016 alkaen.
4. Tukea kahden päätavoitteeni kehitystä: absoluuttisen osinkokertymän ja kokonaisvarallisuuden kasvua keskittämällä huomioni ydinsalkun hoitamiseen. Satelliittisijoitukset ovat ainoastaan pyrkimys kohentaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.
5. Hyväksyä taipumukseni spekuloida ja sijoittaa tunteella, mutta rajoittaa siihen liittyvää riskiä. 

Tiliavauksen ja tavoitteiden määrittelyn jälkeen pyrin vähitellen, yhtiökohtaisesti harkittuna, purkamaan ne satelliittisijoituksiksi listaamani sijoitukset, jotka ovat nykyisessä ydinsalkussani (Tieto, Panostaja, Coach, IBM, Nokia, NesteOil, Sanoma, Nokian Renkaat). Tässä reunaehtona ja hidasteena on kuitenkin osinkotulojen turvaaminen. Esimerkiksi Nokian Renkaita ja Tietoa tuskin myyn seuraavan vuoden tai kahden aikana. Vaihtoehtona on toki yhtiön sulauttaminen osaksi ydinsalkkuani, mutta se toki edellyttää tarkkaa harkintaa.

Jo listatessani taktisia toimenpiteitä vuodelle 2015 totesin, että mahdollisuuteni onnistua spekulatiivisesa kaupankäynnissä ovat rajalliset ellei heikot. Vähintäänkin aloitusajankohta ei ole suotuinen. Onnistuminen sijoituksissa on aina huomattavasti helpompaa mikäli markkinatrendi on sijoittajan puolella.

Tulen kirjoittamaan tästä hankkeesta jatkossa irrallaan sijoituspäiväkirjastani. 

Lue Rahaneuvoksen ajatukset vastaavasta toimenpiteestä.

Blogien seuraaminen kannattaa

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2015

Aivan huhtikuun lopussa päätin myydä pienen sijoitukseni Finasta Russia Top 20 rahastoon. Sijoitin rahastoon ensimmäisen kerran joulukuussa ja jatkoin pienten erien ostoa helmikuun puoliväliin saakka. Sijoituksen arvo nousi tällä ajanjaksolla lähes 50 prosenttia, joten annualisoitu tuotto kipusi varsin kohtuulliseksi! Idea oli lainattu mukailtuna Laiska sijoittajalta. Blogien lukeminen siis kannattaa. Kiitos!

Toinen sijoitusidea, jonka otin hiljattain tarkkailuun, tuli Pikkusijoittajat blogista. Olen pidempään halunnut sijoittaa korkeaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin. Tämän ajatuksen takana on puolestaan halu kasvattaa dollarimääräisten sijoitusten suhteellista ja absoluuttista tuottoa. Koska yksittäisen yhtiön riski leikata osingonmaksuaan on verrattain korkea, en ole halunnut ajaa tavoitetta kohti suorin sijoituksin. Laajasti hajauttava ETF on mielestäni huomattavasti turvallisempi ja helpompi vaihtoehto sijoittaa korkeaa osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin.

Olen useasti etsinyt sopivaa ETFää löytämättä kuitenkaan sopivaa. Pikkusijoittajat kertoi sijoittaneensa tikkerillä SDIV kulkevaan Global X SuperDividend ETFään. Sen osinkotuotto on 6,3 prosenttia ja osingonmaksu kuukausittain. ETF sijoittaa 0,58 prosentin kulusuhteella noin sataan eri yhtiöön, joiden joukosta löytyy usea suomalainenkin yhtiö: Fortum, Elisa ja UPM. ETF:n korkea osingonmaksu ja kuukausittaiset maksuerät tukevat hyvin osingot uudelleen sijoittavaa strategiaa.

Lisäsin ETFän seurantalistalleni tutustuakseni siihen paremmin. Dollarit ovat tällä hetkellä tiukassa ja joudun odottamaan osingonmaksua nykyisistä sijoituksistani pystyäkseni tekemään järkevän kokoisen oston. Dollareistani toki kilpailee myös muutama muu houkutteleva sijoituskohde.

Salkun hienosäätöä

Ostin Kemiran takaisin salkkuun sen laskettua 10,5 euron tasolle. Kemira on minulle edelleen enemmän spekulatiivinen sijoitus kuin pitkän aikavälin sijoitus. Mikäli kurssi palautuu uudelleen 11-12 euron välimaastoon en jääne odottamaan ensi vuoden osinkoja. Tämän sijoituksen jälkeen minulla oli 5000-6000 euroa Nordnetissa käteistä orastavan korjausliikkeen varalle.

Käteinen poltteli salkussani. Olin pitkään seurannut muutamia amerikkalaisia vakuutusyhtiöitä: Aflac, Old Republic ja Chubb. Näistä kolmesta Old Republic oli ollut oman tarkkailulistani kärkipäässä. Koska minulla oli jälleen dollareita niukasti ja Nordnetilla oli käynnissä saksalaisten osakkeiden kampanja, vilkaisin tarkemmin kampanjayhtiötä – jälleenvakuuttaja MunichRe:tä. Kahkdeksan kappaleen hankintaan tärkeimpiä syitä oli: huipputasoltaan houkuttelevasti laskenut osakekurssi, reilu osinkotuotto ja osingonmaksun pitkä kasvuhistoria. Lisäksi saattaisin irrottautua Banco Santanderista, joka laski aiemmin voimakkaasti osinkoaan.

Ostettuani lisää BASF:ia viime syyskuussa ja tämän position avauksen myötä minun kannattanee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota saksalaisten yhtiöiden osingonmaksun verotukseen. Thomas Brandin artikkelin mukaan liikaa perityt lähdeverot voi pyytää takaisin Saksan verottajalta vielä neljä vuotta osingonmaksun jälkeen.

Pieni korjausliike tuli vihdoin

Toukokuussa myin HKScanin osakkeet ja hankin tilalle lisää TeliaSoneraa. Tässä markkinatilanteessa takuuosingot oli tärkein syy kasvattaa positiotani. Lisäyksellä halusin myös pitää käteisen määrän hallinnassa.

Kuun puolivälin seurannassa oli huomattavaa, että pienoinen korjausliike leikkasi viisi tonnia salkkuni arvosta. Ensimmäistä kertaa seurantahistoriani aikana salkun voitto oli kasvanut kaksinumeroisin luvuin neljä kuukautta perätysten. Kuun loppua lähestyttäessä OMXH-indeksi suuntasi kuitenkin ylöspäin. Yllä oli kuitenkin aivan riittävästi, jopa liikaa, aktiviteettia yhdelle kuukaudelle.

***

Blogilista palvelu on lopettanut toimintansa. Tarinaa vaurastumisesta voit seurata myös Blogipolun kautta.

HKScan - alisuorituja ulos

Myin toukokuun puolivälissä HKScanin osakkeeni. Keskihintani oli aivan liian korkea tyytyäkseni HKScanin viimeisen neljän vuoden osinkotasoon. Tämän kevään ruhtinaallinen osinko ja sitä seurannut kurssinousu tarjosi paikan irtautumiselle ja saada kipurahoja viiden vuoden korpivaelluksesta.

Olin ostanut HKScanin salkkuuni lokakuussa 2010 seuraavin kommentein:
"HKScan hankittiin satelliittisalkkuun. Yhtiön arvostustaso vaikutti houkuttelevalta ja osinkotuotto kohtuulliselta. Yhtiön yritysostot luovat korkeamman riskikertoimen. Synergiahyötyjen löytyminen on aina epävarmaa, mutta mahdollistavat liiketoiminnan kasvun sekä vahvemman aseman markkinoilla. Jo ostohetkellä oli epävarmuutta ostoajoituksen onnistumisesta. HKScan suuntasikin hieman alaspäin"

Heinäkuussa 2011 kommentoin yhtiötä ja osaketta seuraavasti:
"Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittisijoitus."

Vuonna 2012 huhtikuussa kirjoitin yhtiöstä jälleen:

"Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki."

Monet sijoitushetkellä havaitsemani riskit toteutuivat HKScanin kohdalla. Ajoitukseni ei ollut todellakaan onnistunut. Kuten usein tapahtuu, yritys ei kyennyt kääntämään yritysostojaan edukseen. Yrityksen toimintaympäristö (tuottajien ja asiakkaiden neuvotteluvoima) oli erittäin haastava kilpailuedun ja sitä kautta terveellisten marginaalien luomiseksi. Vaikka kyseessä oli satelliittisijoitus, yhtiövalinta oli sijoitusfilosofiani kannalta väärä.

Selvisin sijoituksesta kuivin jaloin tällä kertaa. En toistanut Oriola-KD:n kanssa tekemääni epäonnekasta myyntiä. HKScan sijoituksen annualisoiduksi nettotuotoksi muodostui 5,3 prosenttia osinkoineen. Sijoittamalla myynnistä vapautuneet varat varmempiin osingonmaksajiin pystyn kohentamaan absoluuttista osinkokertymää tuntuvasti.

HKScan oli näin kolmas irtautuminen listaamastani viidestä vikatikistä. Aikaisemmin olin luopunut Stockmannista ja Oriola-KD:stä. Jäljelle jäivät vielä Panostaja ja Sanoma.

(Ja mikä minua estää ostamasta osaketta satelliittisalkkuun uudelleen, mikäli yhtiö osoittaa piristymisen merkkejä.)

Otin asuntolainan lyhennysvapaata

Useiden uutisten mukaan asuntolainan lyhennysvapaan suosio on ollut suuri. Listasin aiemmin itsekin yhdeksi taktiseksi toimenpiteeksi vuodelle 2015 lyhennysvapaan. Sen osalta laitoin pikemmiten toimeksi. Lyhennysvapaan hakeminen oli kivuttomin asiointini DanskeBankin kanssa. Asiakaspalvelu on kohdallani ontunut useaan otteeseen kahdessa eri maassa.

Verkkopankin kautta lyhennysvapaan hakeminen oli helppoa ja nopeaa. Muutaman päivän kuluttua sain viestin verkkopankkiini lyhennysvapaan hyväksynnästä. Varmistuksena viestissä mainittiin, että kampanjan vuoksi tämä muutos lainanmaksuohjelmaan oli ilmainen.

Maaliskuussa puntaroin ajatuksiani asuntolainan lyhennysvapaan ottamisen puolesta ja sitä vastaan. Vuonna 2011 olin jakanut asuntolainan kahteen osaan sitoen toisen 12 kuukauden ja toisen 3 kuukauden euriboriin. Päädyin ratkaisuun, jossa otin lyhennysvapaata vain toisesta asuntolainan puolikkaastani, kolmen kuukauden euriboriin sidotusta lainasta, jolla oli alhaisin korko.

Lyhennysvapaan pituudeksi hain ainoastaan 7 kuukautta. Näin minulle vapautuu noin 1750 euroa, mikäli korkotaso pysyy nykyisellään. Aion käyttää tämän sijoitusasuntolainani lyhentämiseen tai seuraavan sijoitusasunnon hankintaan. Lyhentämällä korkeampi korkoista (korkoero noin 2 prosenttiyksikköä) sijoitusasuntolainaani saan pääomalle varman tuoton, varaudun korkotason nousun vaikutuksiin sekä maksimoin kokonaisvarallisuuteni kehitystä. Toisaalta menetän korkovähennyksiä ja maksan korkeampaa pääomaveroa.

Siksi vaihtoehtoni on käyttää pääoma sijoitusasunnon hankintaan, mikäli sopiva kohde osuu kohdalle, elämäntilanne sallii ostoksen ja en saa koottua omarahoitusosuutta muista lähteistä. Loppujen lopuksi toimenpiteen vaikutus kokonaisuuteen on hyvin pieni, mutta tärkeää kokonaisuuden hienosäätöä, joka toivottavasti siivittää pitkällä aikavälillä vauhdikkaampaan vaurastumiseen.

Tärkein linjaukseni kuitenkin on, että nykyisellä arvostustasolla en suuntaa rahoja osakesijoituksiin enkä suinkaan kulutukseen.

Oletko ottanut lyhennysvapaata? Mitä teit pankin rahoilla?